Asevarustelun, sotien ja sotaharjoitusten ympäristövaikutukset. Heikki Tervahattu Tampere
|
|
- Pauli Jokinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asevarustelun, sotien ja sotaharjoitusten ympäristövaikutukset Heikki Tervahattu Tampere
2 Pääteesit 1. USA:n sotavoimat maailman pahin ympäristön saastuttaja. 2. Kansainvälisellä ilmastopolitiikalla ei mitään uskottavuutta eikä se etene, koska siinä vapautettu rajoituksista ja valvonnasta sodat ja asevarustelu, vaikka ne aiheuttavat hirvittävien tuhojen lisäksi valtavat määrät kasvihuonekaasujen päästöjä ja muita saasteita.
3 Taidanpa pudottaa tämän vuoksi ilmastonmuutoksen ykköshuolenaiheen paikalta Sodat ja ilmastonmuutos
4 Sotilaallisen toiminnan päästöt eivät kuulu rajoitusten piiriin Kiotossa (1997) USA (ja samalla muutkin maat) vapautettiin sotilaallisen toiminnan osalta kaikista kasvihuonekaasujen mittaamisista ja rajoituksista. Kaikki sotilaallisen toiminnan aiheuttamat khkaasujen päästöt (joukkojen ja kaluston kenttätoimet, sotaharjoitukset, aseiden ja räjähteiden valmistus ym.) ovat kansainvälisen kontrollin ulkopuolella.
5 Kuoleman ja tuhon levittäjät Nykyajan sotakoneisto kylvää valtavan määrän kuolemaa ja tuhoa. Se tuhoaa kokonaisten kansojen elinmahdollisuuksia ja ajaa miljoonia ihmisiä etsimään vieraista maista elämisen mahdollisuuksia.
6 Toisen maailmansodan jälkeen USA on tappanut yli 20 miljoonaa ihmistä 37 maassa
7 Pentagon maailman suurin ilmansaastuttaja USA:n sotaministeriö Pentagon on maailman suurin kasvihuonekaasujen ja muiden haitallisten päästöjen levittäjä. Tuottaa hiilidioksidia 5 % maapallon kaikista CO 2 -päästöistä (Barry Sanders). (Ei sisälly mihinkään tilastoihin)
8 Valtavat hiilidioksidipäästöt Huipputehokkaat sotakoneet kuluttavat valtavan määrän fossiilisia polttoaineita ja tuottavat sen mukaiset hiilidioksidipäästöt
9 F-Fighters, konetyyppi POLTTOAINEEN KULUTUS litraa/tunti F-16 Fighting Falcon F-15 Eagle Fighter Yliääninopeuksissa 15 litraa/sekunti litraa/tunti Kerosiini suihkukoneiden polttoaine
10 B-52 Stratocruiser Pitkän matkan raskas pommikone Normaalilennossa 1893 litraa/minuutti Noin litraa/tunti
11 CO 2 CO 2 CO 2 CO 2 CO 2 CO 2 Hävittäjäpommittajat Persian lahden tukikohdista Afganistaniin, 8-9 tunnin matka Diego Garcialta Intian valtamereltä noin 8850 km, tunnin ajan. B-52 yhdellä matkalla litraa. Yhden pommituslennon aikana B-52 pommikonelaivue l. H-auto 6 l/100 km, 3 t joka päivä 300 vuotta
12 USS Independence Lentotukialus litraa/tunti litraa/päivä
13 M-1 Abram tank 954 litraa/tunti litraa/tunti/divisioona (348 tankkia) Irakissa sodan aikana 1838 tankkia (Abramsit osallistuivat toukokuun päivänä järjestettyyn maavoimien Arrow 18 - sotaharjoitukseen Niinisalossa.)
14 Koko maailman kattava sotavallan saaristo (1) USA:n armeijan tukikohdat ja varuskunnat kattavat koko planeettamme. Tuntematta tätä tukikohtien mittakaavaa ei voi ymmärtää Yhdysvaltojen vallankäytön määrää ja luonnetta.
15 Koko maailman kattava sotavallan saaristo (2) Vuonna 2003 Pentagon omisti virallisesti 702 sotilastukikohtaa noin 130 maassa ja lisäksi sotilastukikohtaa omilla alueillaan Ulkomaisten tukikohtien määrä tällä hetkellä yli 800.
16 Sotilastukikohtien resursseista henkilöä ulkomaisissa sotilastukikohdissa rakennusta Imperialistisen vallan tukipilareita ovat myös 38 kpl valtavan suurta ilma- ja merivoimien tukialusta USA:lla on kaiken aikaa useita lentotukialuksia nykyisillä sotatoimialueilla.
17 Global Warming and the Iraq War Artikkelista A Climate of War Nikki Reisch and Steve Kretzmann %20of%20War%20FINAL%20(March %2017%202008).pdf Oil Change International, julkaistu maaliskuussa 2008
18 Valheelliset perusteet Irakin, Afganistanin, Libyan ja Syyrian sotia on puolusteltu koko maailmalle levitettävillä valheilla. Sotia ei käydä joukkotuhoaseiden hävittämisen, vapauden, demokratian, naisten oikeuksien tms. vuoksi. Niitä käydään USA:n ja sen apureina toimivien maiden ja rahavallan taloudellis-sotilaallisen vallan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi kaikkialla maailmassa. Sitä varten on olemassa valtava koneisto, joka on valmis käyttämään äärimmäistä väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseksi.
19 Irakin sodan tuhoja Sodassa on 2010 mennessä kuollut yli miljoona ihmistä. Kodeistaan pakolaisiksi kotimaahan tai ulkomaille on joutunut lähtemään noin neljä miljoona ihmistä. Sodan aiheuttamat taloudelliset ja kulttuuriarvojen menetykset sekä ympäristötuhot ovat valtavat.
20 Irakin sota ja hiilidioksidipäästöt Irakin sodan CO 2 -päästöt olivat suuremmat kuin Suomen kolmen vuoden CO 2 -päästöt fossiilisista polttoaineista. Vuositasolla sodan aiheuttamat CO 2 - päästöt ovat suuremmat kuin 139 maan päästöt. Arvioista puuttuvat mm. asevarusteluun käytetyt valtavat energiamäärät.
21 Porakaivojen ja öljy/kaasujohtojen palaminen 1 Irakissa sytytettiin yli 600 porakaivoa, joista monet paloivat yli 9 kuukautta. Paloi miljoonaa litraa öljyä ja miljoonaa kuutiometriä kaasua Savupilvet peittivät km 2, estivät auringon valon pääsyn maan pinnalle ja alensivat lämpötilaa 10 C.
22 Porakaivojen ja öljy/kaasujohtojen palaminen 2 Noin tuhat ihmistä kuoli savumyrkytykseen. Ilmaan pääsi rikkidioksidia, typen oksideja, rikkivetyä, hiilivetyjä ja nokea. Noin 8180 miljoonaa litraa öljyä vuoti maahan saastuttaen laajasti pohjavesiä. 454 miljoonaa litraa öljyä pääsi mereen aiheuttaen kaikkien aikojen suurimman öljylautan tuhoten suuret määrät kaloja, lintuja ja nisäkkäitä.
23 Paljon muuta tuhoa USA:n armeijan hirvittävien toimien johdosta Irakin alueesta aavikoitui 90 prosenttia tuhoten maatalousteollisuuden ja pakottaen tuomaan ulkomailta 80 % ruoasta. Köyhdytetty uraani on myös aiheuttanut massiivista vahinkoa.
24 Sotien CO 2 -päästöt eivät muodosta ratkaisevaa osaa kaikkien maiden päästöistä, mutta
25 sotiin käytetyillä varoilla saataisiin paljon aikaan myös ilmastonmuutoksen torjunnassa
26 Irakin sota ja investoinnit uusiutuvaan energiaan Vuonna 2006 USA käytti enemmän rahaa Irakin sotaan kuin koko maailma uusiutuvien energiamuotojen kaikkiin investointeihin. 600 miljardilla dollarilla rakennettaisiin 9000 tuulivoimapuistoa, kussakin 50 MW kapasiteetti. Tällä vähennettäisiin CO 2 -päästöjä milj. t/v (15 kertaa enemmän kuin Suomen CO 2 - päästöt).
27 Paljonko tarvitaan ilmaston lämpenemisen torjuntaan? OECD:n energiajärjestö (IEA): miljardin dollarin investoinnit , jotta CO 2 - pitoisuus ei nouse yli 450 ppm:n. Säästettäisiin miljardia dollaria polttoainekustannuksissa. * How the energy sector can deliver on a climate agreement (in Copenhagen, October 2009).
28 3 000 miljardin dollarin sota Joseph Stiglitz ja Linda Bilmes: Irakin sodan kustannukset miljardiin dollariin dollaria Stiglitz taloustieteen Nobelisti ja entinen Maailmanpankin pääekonomisti. Bilmes Harvardin yliopiston professori
29 Myrkkyjä ja saasteita
30 Hiilidioksidi militarismin hyvänlaatuisin ilmansaaste Sodat ja armeijan jokapäiväinen toiminta tuottavat tuhoisampia ja pitkäaikaisempia saasteita. Pysyvät ilmakehässä, maaperässä ja ihmisissä jopa ikuisesti. Räjähtävistä ja palavista pommituskohteista (polttoaine- ja asevarikot, voimalaitokset, lannoitetehtaat, kemian tehtaat, öljyn ja kaasun tuotanto ja kuljetus ym.) pääsee suuret määrät myrkyllisiä yhdisteitä ilmakehään. Vaikutukset ihmisten lisäksi vesivaroille, kasvillisuudelle ja eläimistölle.
31 Valkoinen fosfori 1/2 Kielletty lukuisilla kansainvälisillä sopimuksilla Käytettiin mm. Fallujahin hyökkäyksessä v savustamaan taistelijoita piilopaikoistaan Iholla palaa korkeassa lämpötilassa Melkein mahdoton sammuttaa, vesi kiihdyttää palamista Aiheuttaa vakavia vaurioita sydämelle, keuhkoille ja munuaisille ja tappaa Tappoi naisia ja lapsia ja aiheutti paljon tuhoa ja kärsimystä
32 Valkoinen fosfori 2/2 Paha ilmansaaste Hengitettäessä vaarallinen ja voi aiheuttaa luustovaurioita Tuhansia sorsia, hanhia ja joutsenia kuoli v Eagle Fallsissa Alaskassa, kun valkoista fosforia oli joutunut vesistöihin useista paikallisista sotilastukikohdista.
33 Uusi napalm Käytettiin paljon Vietnamin sodassa ja Irakin hyökkäyksessä. Tarttuu tiukasti ihoon ja palaa siinä eikä sitä saa irti. YK kielsi napalmin käytön v USA ei ole allekirjoittanut. Mk-77 Mod 5 Firebomb Käytetään napalmin (Mk- 77 napalm weapon, Napalm B) sijasta Napalmiakin pahempia palovammoja, koska vielä vaikeampi poistaa iholta.
34 CFC Maailman asevoimat päästävät kaksi kolmasosaa ilmakehään laskettavasta CFC- 113-yhdisteestä, joka tuhoaa otsonikerrosta. Käytetään polttoainetankkien ja lentokoneiden pesuliuottimena. Ilmeisesti käytetään myös ammuksiin valmistettavan köyhdytetyn uraanin tuotannossa.
35 JP-8 jet polttoaine (1) Hiilidioksidin lisäksi typpioksiduulia, nokea ja rikkidioksidia Säteilypakote 2.7 kertaa suurempi kuin pelkällä hiilidioksidilla Erityisen haitallisia lentokoneiden ultrapienet hiukkaset
36 JP-8 jet polttoaine (2) Terveydellisiä vaikutuksia: Ihon ärsytys (kutina, kirvely, punoitus, ihottuma), ihottuma, päänsärky, väsymys, ruokahaluttomuus, huimaus, keskittymisvaikeudet, heikko koordinointi, oksentelu, ripuli, kouristukset, uneliaisuus, levottomuus, ärtyisyys, tajuttomuus, keuhkotulehdus, keskushermostovaikutuksia, kuolema.
37 Köyhdytetty uraani 1/ lähtien USA on käyttänyt yleisesti köyhdytettyä uraania (DU) monissa eri tyyppisissä ammuksissa. Irakin sodan kahtena ensimmäisenä päivänä USA ampui 800 ohjusta, joissa yhteensä noin 300 tonnia DU:a. Tuhottujen tankkien radioaktiivisuus kertainen tausta-arvoihin verrattuna. Muutamia päiviä Bagdadiin kohdistetun Shock and Awe -hyökkäyksen jälkeen helmikuussa 2006 Englannissa mitattiin nelinkertainen piikki ilman uraanipitoisuudessa.
38 Köyhdytetty uraani 2/4 DU:n puoliintumisaika 4,7 miljardia vuotta, säilyy maapallolla ikuisesti. DU uraanin isotooppi U-238, joka jää jäljellä, kun uraanimalmista on rikastettu reaktoreissa käytettävä U-235. Sisältää äärimmäisen myrkyllistä plutoniumia (1,6 kg plutoniumia voi tappaa 8 miljardia ihmistä).
39 Köyhdytetty uraani 3/4 DU palaa erittäin voimakkaasti aiheuttaen tulimyrskyn, lämpötila C. Ohjus voi läpäistä voimakkaimmankin panssarin. Polttaa poroksi kaiken tuottaen valtavan määrän radioaktiivisia pienhiukkasia, saastuttaa kaiken. Hiukkaset niin pieniä, että hengitettäessä kulkeutuvat ihmisen keuhkorakkuloihin, mistä uraani voi imeytyä verenkiertoon. Hiukkaset poistuvat äärimmäisen huonosti ihmisen elimistöstä.
40 Köyhdytetty uraani 4/4 Omnicide DU omnicide, tuhoaa kaikkia eliömuotoja (ihminen, eläimet, kasvit) Vertaa herbicide, insecticide Koko Irakin väestöön kohdistuva tappaminen jatkuu (puoliintumisaika 4,7 miljardia vuotta) radioaktiivisen saastumisen pysyvän vaikutuksen vuoksi hitaasti mutta vakaasti
41 GBU-28 Bunker Buster Painaa 2134 kg Läpäisee moninkertaisesti vahvistettuja tai syvällä maan sisällä olevia kohteita Räjähtää maan alla, räjähdysaalto 20 kertaa voimakkaampi kuin itse pommi Murskaa alla olevan bunkkerin ja kaikki ihmisen sisäelimet LIKAINEN POMMI, sisältää suuren määrän köyhdytettyä uraania, jolla keskeinen vaikutus räjähdysaallon syntymiseen
42 Tritonal Kaikkien ohjusten ja pommien iskuvoiman lisääjänä käytetään tritonal-nimistä seosta: 80% trinitrotolueenia (TNT, rotuli) ja 20% alumiinipulveria ( piimaa ). Bunker Buster (2134 kg) sisältää 294 kg tritonaalia Trinitrotolueeni (80 %) syöpää aiheuttava yhdiste, voi imeytyä ihon läpi aiheuttaen erilaisia oireita. Alumiinipulveri (20%) hyvin myrkyllistä, aiheuttaa monia vakavia sairauksia, mm. keuhkofibroosia, saattaa johtaa tuskalliseen kuolemaan
43 MOAB historian suurin pommi GBU-43B, Kaikkien pommien äiti (Miten hirvittävään käyttöön ÄITI-sana onkaan raiskattu!) Sisältää 10 tonnia tritonaalia EEQ&feature=related
44 Perkloraatti 1/2 Ohjusten ja pommien laukaisuun tarvitaan paljon energiaa ja polttoainetta. Polttoaine sisältää perkloraattia (NH4ClO4), joka on vahva hapetin ja hyvin myrkyllinen räjähde. Ihmiselle kilpirauhasmyrkky, aiheuttaa vakavia terveysongelmia sekä johtaa lapsilla kehityshäiriöihin.
45 Perkloraatti 2/2 Perkloraattia vuotanut maahan sotilastukikohdissa sekä sotateollisuuden ja ilmailuteollisuuden kohteissa saastuneessa kohteessa. Saastuttanut ravintoketjuja ja vesistöjä. 93 % tutkituista salaatti- ja maitonäytteistä sekä 97% tutkituista rintamaitonäytteistä sisälsi kohonneita perkloraattipitoisuuksia. Perkloraatin holtiton käyttö on suuri terveysongelma Irakissa.
46 U.S. Military Is World s Biggest Polluter html?xrs=RebelMouse_fb Levittänyt myrkyllisiä saasteita ympäri maailmaa
47 Saastuneita alueita valtavan paljon 2014 Pentagonin ympäristöohjelmaan kuului USA:ssa saastunutta aluetta, pinta-ala km2 USA:n sotilastukikohdat kuuluvat maailman saastuneimpiin paikkoihin, perkloraatti ja muut polttoaineiden komponentit pilaavat juomavettä, pohjavettä ja maaperää. Melkein jokainen sotilaskohde on vakavasti saastunut.
48 Ydinasekokeet USA on tehnyt enemmän ydinasekokeita kuin kaikki muut maat yhteensä. Vastuussa suuresta säteilymäärästä monilla Tyynen valtameren saarilla, esiintyy edelleen paljon syöpätapauksia. USA:ssa ydinaseiden testit saastuttaneet laajoja maaalueita. Navajo intiaanien reservaatteja saastuttaneet hylätyt uraanikaivokset, uraania louhittiin USA:n armeijalle.
49 Kaatopaikkana meri Viime marraskuussa USA:n sotalaivasto ilmoitti laskevansa Luoteisiin Tyynen meren rannikkovesiin tonnia ympäristösaasteita sisältäen raskasmetalleja ja räjähdysaineita. Suunnitelmassa ei mainita, että monet ovat vaarallisia ja hyvin myrkyllisiä sekä akuutteina että kroonisina annoksina.
50 Täystuhon ja kuoleman teollisuus Aseiden, sotakaluston ja tarvikkeiden tuotantoon käytetään suunnattomat määrät materiaaleja. Materiaalien tuotanto ja aseiden valmistus on erittäin energiaintensiivisiä. Mitään ei sisällytetä kasvihuonekaasujen kv. laskentaan.
51 Aseistuksen muu kuin sotakäyttö Sotakalustoa käytetään jatkuvasti koulutukseen, sotaharjoituksiin yms. Maailman sotakalusto tuottaa sotakäytön lisäksi valtavasti hiilidioksidia ja muita ilmansaasteita
52 Kahdeksasosa sotilasmenoista pelastaisi maailman 190 mrd doll/v pahimpien maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ja kehitysmaiden sosiaalisten ongelmien tarpeisiin*. Neljäsosa USA:n tai 1/8 maapallon kaikkien maiden sotilasmenoista**. * Lester Brownin laskelmat: YK:n vuosituhattavoitteet 2015 mennessä. ** SIPRI: maailman sotilasmenot 1500 miljardia dollaria v.2011.
53
54 Johtopäätöksiä On ryhdyttävä sivilisaation tervehdyttämiseen! Uusi strategia ilmastonmuutoksen torjumiseksi On lopetettava sodat ja asevarustelu
55 Rauhaa maailma vaatii, rauhaa ihmiset sen
Sodat, asevarustelu ja ilmastonmuutos. Heikki Tervahattu Helsinki
Sodat, asevarustelu ja ilmastonmuutos Heikki Tervahattu Helsinki 27.3.2010 Motto Joka hetki tässä maailmassa on käynnissä ainakin kolmekymmentä sotaa, ja minä vastustan niitä kaikkia. Madonna Taidanpa
Sodat, rikkaat ja ilmastonmuutos. Heikki Tervahattu Kohtuusklubi Joensuu 20.10.2010
Sodat, rikkaat ja ilmastonmuutos Heikki Tervahattu Kohtuusklubi Joensuu 20.10.2010 Motto Joka hetki tässä maailmassa on käynnissä ainakin kolmekymmentä sotaa, ja minä vastustan niitä kaikkia. Madonna Taidanpa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
Maapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
Ympäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:
Ympäristömyrkyt - Kaikki aineet ovat eliöille myrkyllisiä hyvin suurina pitoisuuksina (jopa vesi). - Ympäristömyrkyt ovat haitallisia jo pieninä pitoisuuksina, eikä niistä ole (todettu olevan) eliöille
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
Ydinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
Ilmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
Puu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Turvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
Mitä on vaarallinen jäte?
Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai
Hiilineutraali kiertotalous
Helsinki, Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Hiilineutraali kiertotalous Hanna Mattila, kiertotalouden asiantuntija, Sitra V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. KESTÄVYYS- KRIISI NYT!
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä
Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT
LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja
Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun 4 2017 Matti Kataja Energian tulevaisuus, 1000 v Ei ole maaöljyä, kasveista saadaan öljyä Ei ole maakaasua Ei ole voimalakelpoista
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila
POLTA PUUTA PUHTAAMMIN Pakila 14.3.2019 Huono puunpoltto aiheuttaa terveyshaittoja Maria Myllynen ilmansuojeluyksikön päällikkö HSY Kuivaa asiaa 14.3.2019 Miten puunpoltto heikentää ilmanlaatua? - päästömäärä
Biokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet
Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet Ympäristöviranhaltijat ry:n Lammin päivät 23 2.1.23 Jari Välimäki Suomen ympäristökeskus, Ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma www.eea.eu.int/ indeksi
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
Ilmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen
MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT
MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007
Uraanilouhinnan terveysvaikutukset Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanikaivokset ja terveys Tutkittu tieteellisesti liian vähän Suomessa ei ole raja-arvoa juomaveden
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
Suojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
Powered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
Ilmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014
PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 Petri Saari 1 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? ESITYKSEN SISÄLTÖ Suomalainen Proventia Emission Control Miksi? Miten? Mihin? Rekisteriotemerkinnät
ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen
Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,
Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo
Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo 8.30 16.00 VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Sessio 1: Biopolttoainemarkkinat Euroopassa ja Suomessa Seminaarin avaus Timo
Vesivarojen arvo Suomessa
Vesivarojen arvo Suomessa Turo Hjerppe, Sari Väisänen, Lauri Ahopelto, Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus, SYKE Maailman vesipäivä 22.3.2018 Kuva: Lauri Ahopelto Vesi yhteiskunnassa 3 Vesien ekologinen
Energia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018
KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018 19.2.2019 Anna-Mari Pirttinen Puh. 040 838 1385 anna-mari.pirttinen@enerkey.com Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen