LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tekniikan ja talouden yliopisto Perustettu 1969 Henkilökuntaa noin 980 Opiskelijoita reilut 5700 Täydennyskoulutuksen opiskelijoita 2000 Avoimen yliopiston opiskelijoita 1300
LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON TEHTÄVÄT Tuottaa korkeatasoista ja merkityksellistä uutta tietoa tekniikan ja talouden sekä näitä tukevien tieteiden aloilta. Kouluttaa omien alojensa eri tavoin suuntautuneita kansainvälisiä huippuosaajia, joilla on vahva eettinen perusta sekä kyky jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Vaikuttaa Etelä-Karjalan ja koko itäisen Suomen kehitykseen edistämällä ällä yritystoiminnan t i i syntymistä tä ja kehittymistä, i tä lisäämällä teknistä ja taloudellista sivistystä sekä luomalla mahdollisuuksia yleiseen henkiseen kasvuun.
Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä konetekniikan täydennyskoulutusohjelma, jonka voi hyödyntää osana (75 op) diplomi-insinöörin i i i i tutkintoa. tki t Tutkintoon t tarvitaan ohjelman jälkeen 16 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja (työkokemuksella saa harjoittelusta 5 op) sekä diplomityö. Kohderyhmä: Itä-Suomen teollisuusyritykset sekä niiden työntekijät. Pääsyvaatimuksena on insinöörin tai amk-insinöörin tutkinto, muutaman vuoden työkokemus ja työnantajan sitoutuminen hankkeeseen. Etusija on hakijoilla, joiden työnantajalla on kehityshanke, johon opiskelija voi syventyä opinnoissaan.
Yrityskehitys- ja koulutusohjelma 2009-2011, Joensuu, Kuopio, Mikkeli
Kehityshankkeet Yritysten kehityshankkeet voivat liittyä tyypillisesti valmistettavuuteen, tuotekehitykseen, laatuun tai taloudellisuuteen, mutta myös muut aiheet ovat mahdollisia. Kehityshankkeet sidotaan opintoihin koko ohjelman ajan harjoitus- ja muiden töiden avulla, jolloin teoria yhdistyy heti käytäntöön. Ohjelman vastuuhenkilöt huolehtivat yhdessä yritysten t edustajien kanssa kehityshankkeiden h kk id ja opintojen limittymisestä toisiinsa.
Koulutus osana tutkintoa Täydennyskoulutusohjelman jälkeen osallistujilla on oikeus hakea Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijaksi konetekniikan osastolle suorittamaan diplomi-insinöörin tutkintoa. Koulutusohjelman suorittamisesta voidaan lukea hyväksi 75 op diplomi-insinöörin tutkintoon, jolloin valmistumiseen vaaditaan vielä 16 op valinnaisia opintoja sekä diplomityö.
Muu koulutus osallistujille ja yritysten t henkilöstölle Ohjelman kuluessa järjestetään seminaareja ja muuta yritysten kehittämistä tukevaa tarvelähtöistä täydennyskoulutusta y ajankohtaisista teemoista huippuasiantuntijoiden johdolla. Näihin yritysten on mahdollista laittaa myös täydennyskoulutusohjelmaan osallistumattomia osallistujia ja saada näin vieläkin laajempialaista tietoa ja osaamista yrityksiinsä. Myös muille kursseille voidaan ottaa ylimääräisiä yritysosallistujia.
Aikataulu ja toteutustapa Täydentävä haku on menossa, loput vapaat paikat täytetään tämän haun perusteella. Valintakriteereinä hakupaperit ja haastattelu. Aloitus 27.11.09 Joensuussa. Kesto 5 lukukautta eli n. 2,5 vuotta, opetus tapahtuu perjantaisin ja lauantaisin noin kahtena viikonloppuna kuukaudessa. Kesät pidetään vapaata. Noin puolet opetuksesta Joensuussa, muut toteuttamispaikkakunnat Mikkeli ja Kuopio vuorollaan.
Osallistumismaksu: Yrityksiltä laskutetaan 1 000 /lukukausi tai tarvittaessa laskutus voidaan järjestää sopimuksen mukaan. Kokonaishinta kurssin ajalta on 5 000 /osallistuja sisältäen opetukset, seminaareihin ja yksittäisille kursseille osallistumiset sekä kehityshankkeiden ohjauksen. Lisäksi osallistujat raportoivat hankkeelle tehdyn työajan ESR-säännösten mukaisesti. Lisätietoja ja hakulomake: http://developmentcentre.lut.fi/koulutukset.asp?kid=663 Yhteyshenkilö: Koulutussuunnittelija Seppo Saksanen, GSM 040 594 2050, email: seppo.saksanen@lut.fi
Seuraavassa kokemuksia aikaisemmista ohjelmista
MIDI:stä potkua yrityksen johtamiseen Kun Jarkko Brunou sai vetovastuulleen kovassa kasvussa olleen teknologiapajan Compusteelin, hän ryhtyi pohtimaan jatkokoulutusmahdollisuuksia. AMK-insinöörin tutkinnon Jyväskylässä hankkinut Jarkko oli erikoistunut koulutuksessaan informaatio- ja automaatiotekniikkaan. Uuden työpaikan erikoisalaa taas olivat korkeateknologiset tuotteet. - Compusteel on ohutlevykonepaja ja koin tarvitsevani lisäoppia konerakentamisesta ja materiaaleista. Kävin laserasiantuntijan koulutuksen, jonka jälkeen kiinnostuin MIDI:stä. Materiaalitekniikkaan suuntautunut koulutus tuntui vastaavan hyvin tarpeitani. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelissä järjestämä muuntokoulutus syventää opistoinsinöörin koulutuksen diplomi-insinöörin tasoiseksi. Jarkon ryhmässä aloitti noin 30 opiskelijaa. Tuon joukon vahvuutena hän pitää monipuolisuutta. - Yrityksen johtotehtävissä toimivalle on antoisaa työskennellä samassa ryhmässä vaikkapa opettajan, suunnittelijan tai tutkijan kanssa. Erilaiset taustat rikastuttavat opiskelua. Koska Jarkon aiempi koulutus oli hyvin erilaiselta alalta, hän tunnustaa joutuneensa opintojen edetessä aikamoisten haasteiden eteen. Opittavaa on ollut paljon perusteista lähtien. - Aika monella meidänkin ryhmässä kokemus koneista ja rakentamisesta on paljon vahvempi kuin minulla, joten asiat ovat heille olleet selkeämpiä. Opinnoille varattava aikaa Jarkon johdolla Compusteelin henkilöstö on nelinkertaistunut ja liikevaihto kymmenkertaistunut. - Töitä opiskelu on luonnollisesti teettänyt, vasemmalla kädellä sitä ei voi tehdä. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen ja varata kaikelle oma aikansa. Omaan työhönsä Jarkko kokee saaneensa opinnoista paljon. Hän tunnustaa tarkastelevansa yrityksen prosesseja nyt tarkemmalla silmällä. - Opetus on antanut hyvät perusteet sille, miksi tietyt asiat tehdään niin kuin tehdään. Laatua pystytään tarkkailemaan monin eri tavoin. Sitä kautta on helppo saada lisäarvoa yrityksen toimintaan. Jarkon opintoja on helpottanut kotiväen tuki. Avovaimo on myös innokas opiskelija, joten myötämielisyyttä aikaa vievälle harrastukselle on löytynyt. - Kotijoukon kannustusta opiskeluun vaaditaankin, sillä välillä se voi tuntua raskaaltakin. Pidän MIDI:ä kuitenkin kaikin puolin hyvänä kokemuksena. Opiskelu kannattaa aina. Mari Pajari
Tiedot syventyvät Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Joitakin täydennyskoulutuksessa oppimiaan asioita Torniainen on soveltanut suoraan työhönkin. Hän on ollut tyytyväinen opintoihin. Yrityskehitys- ja koulutusohjelma 2009-2011, Joensuu, Kuopio, Mikkeli Opettajat ovat olleet pääasiallisesti erittäin hyviä asiantuntijoita ja olemme saaneet hyvää ohjausta. Tiedotus opinnoista on pelannut hyvin, Torniainen sanoo. Opiskelu on vienyt Torniaisen monessa aineessa syvemmälle kuin amk-opinnoissa. Aloitimme opinnot matematiikalla, joka tuntui aluksi erittäin haastavalta; hilseet meinasivat lähteä päästä, Torniainen naurahtaa. Mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa ei ole tullut vastaan. Vaatii vain viitseliäisyyttä, että jaksaa lukea tenttiin vielä töiden jälkeen, Torniainen sanoo.
Yrityskehitys- ja koulutusohjelma 2009-2011, Joensuu, Kuopio, Mikkeli LTY:n koulutusohjelma oli hyvä. Siinä otettiin huomioon, ettemme ole kokemattomia työelämässä. Kaikille kurssimme opiskelijoille oli kertynyt selkäreppuun rutkasti kokemusta. Aluksi pelkäsin että joudun rumbaan, jossa minua opetetaan samalla tavalla kuin 20- vuotiasta, Virtaala paljastaa. Hän myöntää, että matematiikan opiskelu teetti töitä. Olihan hänen insinöörin opinnoistaan ehtinyt kulua jo vuosikymmeniä. Kun sain matematiikan suoritettua tiesin, että valmistun kevyesti diplomi-insinööriksi, hän naurahtaa. Virtaalan mukaan kurssin perushenki oli loistava. Opiskelijat oivalsivat sen perusasian, että kaikki tarvitsevat apua. He auttoivat toinen toisiaan.
Rahoittajat ja yhteistyökumppanit: