Ajankohtaista lakiasioista
Agenda 1. Valinnanvapauslainsäädäntö sote-uudistuksessa 2. Yhdistysten yhteistoiminta tai yhteenliittyminen 3. Hankintalain uudistus 29.1.2017
Lähde: Alueuudistus.fi
Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Osana uudistusta lisätään asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa palveluun pääsyä ja lisää asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihinsa erilaisissa elämäntilanteissa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Kaikki ei kuitenkaan muutu kerralla vaan palvelut uudistuvat vaiheittain. Lähde: Alueuudistus.fi 2
Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Asiakas valitsee suoraan sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli -Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta -Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut - Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Maakunnan omat palvelut -Muut valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, joita sote-keskus ei tarjoa, kuten sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito -Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista. Asiakasseteli -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen -Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta -Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti Lähde: Alueuudistus.fi 4 21.12.2016 -Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan -Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.2016
Palvelutarve ja Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 100 % kustannukset asiakkaan eri tilanteissa Satunnainen hoidon tai palvelun tarve n. 60 % väestöstä (arvio) Laajempi hoidon tai palvelun tarve Korkea hoidon tai palvelun tarve n. 30 % väestöstä (arvio) Lähde: Alueuudistus.fi n. 10 % väestöstä n. 80 % n. 20 % Palvelutarve ja yksikkökustannukset pienenevät 7
Valinnanvapauslainsäädäntö Työnjako sote-keskusten ja maakunnan liikelaitoksen palvelujen välillä - Valinnanvapaus- ja järjestämislakiluonnoksiin on kirjattu, että maakunnan on huolehdittava laajaalaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistamisesta ja heidän palvelutarpeen arvioinnista. Sote-keskusten pitää myös tunnistaa tällaiset asiakkaat ja ohjata heidät maakunnan liikelaitokseen palvelutarpeen arviointiin. - Tämä tarkoittaa, että paljon ja pitkäaikaisia palveluja tarvitsevat asiakkaat hoidetaan käytännössä aina maakunnan sote-keskuksissa eikä yksityisissä sote-keskuksissa. Asiakas voi valita, mihin maakunnan toimipisteeseen hän menee asiakkaaksi, mutta yksityiset sote-keskukset eivät laaja-alaisia palveluja tarjoa. - Sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti : Maakuntiin muodostetaan laajemman palvelun sote-keskuksia, joissa voidaan tarjota pidempiaikaisia palveluja. Lyhytaikaista sosiaalineuvontaa annetaan myös muissa sote-keskuksissa. Niissäkin pitää olla esimerkiksi sosiaalityöntekijä. -
Valinnanvapaus suoran valinnan palveluissa (lakiluonnos 5 ) Suoran valinnan palveluissa (13 ) asiakkaalla on oikeus valita itse ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia: 1) sosiaali-ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö, joissa tuotetaan suoran valinnan palveluja 3 luvussa tarkoitetulla tavalla; 2) sosiaali-ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö, joissa tuotetaan suoran valinnan palveluja väliaikaisesti 7 :ssä tarkoitetulla tavalla; sekä 3) palveluja antava ammattihenkilö 8 :ssä tarkoitetulla tavalla. ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalla on lisäksi oikeus valita hänelle myönnetyllä maksusetelillä palvelun tuottaja.
Valinnanvapaus maakunnan liikelaitoksen tuottamista palveluista (lakiluonnoksen 6 ) Maakunnan liikelaitos vastaa muiden kuin suoran valinnan palvelujen tuottamisesta järjestämislaissa säädetyllä tavalla. Maakunnan liikelaitoksen tuottamissa palveluissa asiakkaalla on oikeus valita: 1) maakunnan liikelaitoksen perustason toimipiste 4 luvussa tarkoitetulla tavalla; 2) maakunnan liikelaitoksen erityistason toimipiste 4 luvussa tarkoitetulla tavalla: 3) väliaikainenmaakunnan liikelaitoksen toimipiste 7 :ssä tarkoitetulla tavalla; sekä 4) palveluja antava ammattihenkilö 8 :ssä tarkoitetulla tavalla. Maakunnan liikelaitoksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalla on lisäksi oikeus valita: 1) hänelle myönnetyllä asiakassetelillä palvelun tuottaja 5 luvussa säädetyllä tavalla; sekä 2) hänelle myönnetyllä henkilökohtaisella budjetilla palvelun tuottaja sekä vaikuttaa palvelujen sisältöön 6 luvussa säädetyllä tavalla.
Suoran valinnan palvelut (lakiluonnoksen 13 ) Perustasoon kuuluvat seuraavat palvelukokonaisuudet: 1) sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluista: a) terveydenhuoltolain 13 :n mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset; b) perustason avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus; c) yleisten sairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito, yleisten sairauksien lääketieteellinen tutkimus, taudinmääritys ja hoito sekä tavanomaisimpien pitkäaikaissairauksien toteaminen ja hoito; d) terveydenhuoltolain 22 :n mukaisten todistusten antaminen silloin kun ne liittyvät edellä a-c kohdissa annettuihin palveluihin e) sosiaalihuoltolain 6 :n mukainen sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus sekä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 12 :n mukainen neuvonta ja ohjaus; f) edellä mainittuihin palveluihin liittyvä vastaanottotoiminta.
Suoran valinnan palvelut (lakiluonnoksen 13 ) Sote-keskuksen tuottamaan laajennettuun perustasoon kuuluisivat asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolain 14 :n 1 momentin mukaiset palvelut. Näitä ovat: 1) sosiaalityö, 2) sosiaaliohjausta, 3) sosiaalinen kuntoutus, 4) perhetyö, 5) kotipalvelu, 6) kotihoito, 7) asumispalvelut, 8) laitospalvelut, 9) liikkumista tukevat palvelut, 10) päihdetyö, 11) mielenterveystyö, 12) kasvatus-ja perheneuvonta, 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta, 14) muut sosiaalihuoltolain 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavat asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömät sosiaalipalvelut. Sosiaalihuollon ammattihenkilö voisi myöntää tilapäisiä ja lyhytaikaisesti tarvittavia sosiaalipalveluja asiakkaan sen hetkisen tilanteen sekä käytettävissä olevien tietojen ja tarpeeseen perustuvan arvion mukaisesti. Asiakas on ohjattava maakunnan liikelaitokseen laaja-alaiseen palvelutarpeen arvioitiin, jos asiakkaalla on monia yhtäaikaisia tuen tarpeita, palvelutarve on toistuva tai sen voidaan olettaa kestävän useita viikkoja. Asiakas on ohjattava maakunnan liikelaitoksen palvelutarpeen arviointiin myös muun sellaisen syyn vuoksi, jonka perusteella palvelutarpeen arviointi olisi asiakkaan edun tai toiveen mukaista.
Toteutuuko valinnanvapaus asumispalveluissa? Suoran valinnanvapauden sosiaali- ja terveyskeskus on myöhemmin velvoitettu antamaan laajennettua perustason palvelua, siis esimerkiksi tilapäistä ja lyhytaikaista päihdehoitoa ja asumispalvelua. Mutta jos vakavammasta asiasta kyse, asiakas ohjataan maakunnan liikelaitokseen palvelutarpeen arviointiin ja siitä seuraa asiakassuunnitelma. Tästä voi seurata: - maksuseteli (maakunnan kilpailuttamaan palvelurakenteeseen) - asiakasseteli (rekisteröity palveluntuottaja) - henkilökohtainen budjetointi (ja sielläkin valinnanvapaus)
Toteutuuko valinnanvapaus asumispalveluissa? Asiakassetelin tai henkilökohtaisella budjetin perusteella asiakas voi sitten valita palvelun tuottajan kaikista valvontaviranomaisen ylläpitämään palvelun tuottajarekisteriin rekisteröidyistä palvelun tuottajista koko Suomen alueelta. - Osa asiakkaista saattaa tarvita tuetun päätöksenteon menettelyä. Maakunnan liikelaitos voi hankkia asumispalveluita ostopalveluina, kuten nykyisinkin hankintalain mukaisesti (eli kilpailutuksia voi olla jatkossakin). Liikelaitos voi myös itse tuottaa näitä palveluita. Jos maakunta ottaa näissä palveluissa asiakassetelin käyttöön, niin silloin liikelaitoksen pitää oma palvelutuotantonsa yhtiöittää.
Palveluntuottajia koskevat vaatimukset - Suoran valinnan palveluita voi tuottaa maakunnan omistama yhtiö, yksityinen yritys tai järjestö. - Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt, täyttää maakunnan vaatimukset ja tehdä sopimus maakunnan kanssa.
Palveluntuottajien pitää rekisteröityä (lakiluonnoksen 26 ) Tämän lain tarkoittaman palvelun tuottajan on oltava palveluntuottajalain 10 :n mukaisessa rekisterissä. Palvelun tuottajan on lisäksi oltava liittyneenä sosiaali-ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi. Palveluntuottajalain 4 :n mukaan: Sosiaali- ja terveyspalveluja saa tuottaa palvelun tuottaja, joka on rekisteröity ja jonka palveluyksikkö on rekisteröity 17 :n mukaisesti palvelun tuottajien rekisteriin.
Palveluntuottajia koskevat vaatimukset 26 a Maakunnan asettamat ehdot suoran valinnan palvelun tuottajille Maakunta voi lisäksi asettaa palvelujen laatua, voimavaroja ja saatavuutta sekä palveluketjuja ja palveluiden yhteensovittamista koskevia ehtoja, jotka suoran valinnan palvelun tuottajan on täytettävä. Vaatimusten on oltava yhdenmukaiset kaikille samanlaisia palveluja tuottaville yrityksille, yhteisöille ja ammatinharjoittajille. Maakunnan asukkaiden palvelutarpeet voidaan ottaa vaatimuksissa huomioon. Maakunta tekee hallintopäätöksen palvelun tuottajille asetettavista vaatimuksista. Vaatimukset on julkaistava julkisessa tietoverkossa. 27 Palvelun tuottajien kohtelun periaatteet Maakunnan on kohdeltava palvelun tuottajia yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla. Maakunnan on noudatettava avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita soveltaessaan valinnanvapausjärjestelmää.
Palveluntuottajia koskevat vaatimukset 44 Suoran valinnan palveluntuottajan korvaukset Maakunta päättää osana palveluiden tuotannon ohjausta suoran valinnan palveluntuottajalle maksettavasta korvauksesta niiltä osin kuin tässä laissa ja lain 53 :n perusteella annetussa asetuksessa ei ole tarkemmin säädetty 45 Kiinteä korvaus Suoran valinnan palveluntuottaja saa jokaisesta listautuneesta asiakkaasta maakunnan määrittelemän kiinteän korvauksen. Kiinteällä korvauksella tarkoitetaan maakunnan suoran valinnanpalvelujen tuottajalle maksamaa tarvetekijöihin perustuvaa asiakaskohtaista vastuuaikaan sidottua korvausta suoran valinnanvapauden palveluun kuuluvista palveluista. Maakunnan tulee kohdentaa suoran valinnan palveluihin varatusta määrärahastavähintään 4/5 osuus kiinteällä korvauksella maksettavaksi. Kiinteän korvauksen suuruutta määritettäessä maakuntien on noudatettava kansallisia tarvetekijöitä joita ovat maakuntien asukkaidenikä, sukupuoli ja työssäkäynti.
Palveluntuottajia koskevat vaatimukset 47 Kannustinperusteiset korvaukset Maakunta voi asettaa suoran valinnan palvelujen tuottajalle korvausten perusteiksi palvelujen laatuun, kustannustehokkuuteen sekä vaikuttavuuteen liittyviä mittareita ja perusteita. Maakunta voi maksaa sen etukäteen määrittelemien perusteiden täyttymisestä kannustinperusteisia korvauksia tai periä palvelujen tuottajalta sanktiomaksuja, mikäli perusteet eivät täyty. Maakunnan tulee käyttää suoran valinnan palveluiden tuottajien suoriutumisen arvioinnissa yhdenvertaisia mittareita ja perusteita. Maakunnan tulee tiedottaa käyttämistään mittareista ja perusteista ja näiden muutoksista tuottajia hyvissä ajoin niin, että tuottajat pystyvät suunnittelemaan toimintaansa vaatimusten mukaisesti. 48 Suoriteperusteiset korvaukset Maakunta voi päättää toimenpiteistä tai palvelukokonaisuuksista, joista palveluntuottajalle maksetaan suoriteperusteinen korvaus mikäli tämä on perusteltua 43 :ssä mainittujen periaatteiden kannalta.
Maksuseteli, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti MAKSUSETELI: Sosiaali-ja terveyskeskuksen tai suunhoidon yksikön asiakkaalle myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset suoran valinnan palvelun tuottajan ennalta määräämään arvoon asti; ASIAKASSETELI: Järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitseman muunpalvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset maakunnan ennalta määräämään arvoon asti; HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI: Järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle hänen avuntuen ja palvelujen tarpeiden sekä niiden kustannusten perusteella myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitsemien muiden palvelun tuottajien antamien palvelujen kustannukset maakunnan liikelaitoksen ennalta määräämään arvoon asti.
Jyväskylän kokeilu - Kaksivuotisessa kokeilussa ovat mukana Jyväskylän kolmen terveysaseman alueella asuvat kuntalaiset lukuun ottamatta ikäihmisiä, jotka ovat säännöllisen kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaishoidon asiakkaita. - Kokeilu koskee Jyväskylässä liki 63 000 asukasta. - Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt kokeiluun Jyväskylälle 800 000 euron valtionavustuksen. - Kaupunkilaiset sitoutuvat valitsemaan palveluntuottajan vähintään puoleksi vuodeksi. Sen jälkeen hän voi jatkaa saman palveluntuottajan asiakkaana, palata kunnallisen palveluntuottajan asiakkaaksi tai valita kokonaan uuden. - Julkista terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. - Asiakasmaksuista päättää edelleen Jyväskylän kaupunki. - Kaupunki on avannut sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeilun tuottajahaun. Palvelutuottajien pitäisi olla selvillä helmikuun loppupuolella.
Jyväskylän kokeilu Kaupunki maksaa palveluntuottajille jokaisesta palvelun valitsevasta kaupunkilaisesta vuosimaksua, jonka virallinen nimi on kapitaatiokorvaus. Potilashinnat vaihtelevat kapitaatiokorvaus on yhdestä potilaasta alle satanen, toisesta 460 euroa. Esimerkiksi alle kouluikäisten lasten kapitaatiohinta Keskustan terveysaseman alueella asuvilla on 122,93 euroa, mutta Kuokkalassa 140,49 ja Huhtasuolla 149,56 euroa. Ikääntyvistä 65 74 -vuotiaista Huhtasuon alueella maksetaan 340,51 euroa, mutta Kuokkalassa 275,25 euroa ja keskustassa 252,48 euroa. Kaikkien pienin, vuosittain palveluntuottajalle maksettava kapitaation hinta on 92,87 euroa Keskustan terveysaseman alueella asuvista 7 64 -vuotiaista, mutta kallein saman alueen yli 85- vuotiaista maksettava 460,43 euroa
Lähde: Alueuudistus.fi
Yhdistysten yhteistoiminta tai yhteenliittyminen www.sininauhaliitto.fi 23
Palvelujen tuottamisen tavat Suoran valinnan palvelun tuottaja voi huolehtia palvelukokonaisuuden tuottamisesta: 1) tuottamalla palvelut itse; 2) sopimuksin yhdessä muun palveluntuottajan kanssa (eli verkostoitumalla); 3) hankkimalla palveluja toiselta palveluntuottajalta; tai 4) antamalla asiakkaalle maksusetelin, jolla suoran valinnan palvelun tuottaja sitoutuu maksamaan asiakkaan toiselta palvelun tuottajalta saamat palvelut maksusetelissä määriteltyyn arvoon asti.
Rekisteröinti ja yhteinen palveluyksikkö Palveluntuottajalakiin on otettu uusi käsite: Yhteinen palveluyksikkö ja vastuullinen palvelun tuottaja (18 ). - Siinä toimivat palvelun tuottajat olisivat sopimuksella valinneet keskuudestaan vastuullisen palveluntuottajan edustamaan heitä rekisteri- ja valvontaviranomaisessa. - Tämän keskinäisen sopimuksen ja lain perusteella vastuullinen palveluntuottaja edustaisi palveluyksikön muita palvelun tuottajia niiden asioidessa viranomaisessa ja ilmoittaisi muiden puolesta rekisteröimiseksi vaadittavat tiedot. - Jos toiminnalla on vastuullinen palvelun tuottaja, se on asiakas- ja potilasrekisterin rekisterinpitäjä. - HUOM! Järjestely olisi täysin vapaaehtoinen tapa rekisteröityä. Vastuulliselle palveluntuottajalle ei siirtyisi direktiovaltaa muihin palvelun tuottajiin nähden, vaan kaikki osalliset säilyttäisivät oikeudellisen asemansa ja vastaisivat itsenäisinä omista velvoitteistaan.
Rekisteröinti ja yhteinen palveluyksikkö Maakunnan liikelaitos B ry = vastuullinen palvelutuottaja, Joka edustaa ryhmää rekisteriviranomaiseen nähden. Sopimus liikelaitoksen kanssa palvelutuotannosta A ry B ry C ry Sopimus yhteisestä palveluyksiköstä www.sininauhaliitto.fi
Alihankintamalli Maakunnan liikelaitos Sopimus liikelaitoksen kanssa palvelutuotannosta B ry Alihankintasopimus C ry www.sininauhaliitto.fi
Yhdistysten fuusiotavat 1. Perustetaan kokonaan uusi yhdistys, johon yhdistettävien yhdistysten jäsenet liittyvät aivan samoin kuin mihin tahansa uuteen yhdistykseen ja puretaan yhdistettävät yhdistykset A ry B ry Uusi AB ry www.sininauhaliitto.fi
Yhdistysten fuusiotavat 2. Säilytetään yksi yhdistettävistä yhdistyksistä (vastaanottava yhdistys) ja puretaan muut yhdistettävät yhdistykset, jolloin niiden jäsenet liittyvät vastaanottavaan yhdistykseen A ry C ry B ry www.sininauhaliitto.fi
Toimintojen yhtiöittäminen www.sininauhaliitto.fi 30
Yhtiöittämismallit Liiketoimintasiirto (osakevastiketta vastaan) Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta voidaan yhtiöittää EVL 52 d :n mukaisella liiketoimintasiirrolla tasejatkuvuutta noudattaen. Jos elinkeinotoiminta yhtiöitetään osakeyhtiöön, osakeyhtiö on erillisesti verovelvollinen elinkeinotoiminnasta. Osakkaana olevan yleishyödyllisen yhteisön osakeyhtiöstä mahdollisesti saama osinkotulo on lähtökohtaisesti verovapaata henkilökohtaisen tulolähteen tuloa. Liiketoimintakauppa (rahavastiketta vastaan) Arvonmääritys Varainsiirtovero 22.10.2014 www.sininauhaliitto.fi
Liiketoimintasiirto Liiketoimintasiirto voidaan tehdä tätä toimintaa varten perustettavaan Oy:öön tai jo olemassa olevaan yhtiöön Jäsenet Osakkeiden maksu apporttiomaisuudella A ry Siirtyvä liiketoiminta A Oy Osakeanti
Liiketoimintasiirto Mahdollista on myös se, että kaksi yhdistystä siirtävät liiketoimintansa yhteiseen osakeyhtiöön. Jäsenet A ry Siirtyvä liiketoiminta Jäsenet B ry Siirtyvä liiketoiminta Osakeanti Osakkeiden maksu apporttiomaisuudella AB Oy
Hankintalain uudistus www.sininauhaliitto.fi 34
Kansalliset kynnysarvot (ilman arvonlisäveroa) 1.1.2017 alkaen Hankinnan laji Euroa Tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut 60 000 Rakennusurakat 150 000 Sosiaali- ja terveyspalvelut (Liite E kohdat 1-4) 400 000 Muut erityiset palvelut (Liite E kohdat 5-15) 300 000 Käyttöoikeussopimukset 500 000
Sote-palvelut (liite E k. 1-4) Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palvelut lain 107 :ssä tarkoitetut palvelut: 1) terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja niihin liittyvät palvelut, jotka kuuluvat CPV koodeihin 75200000-8; 75231200-6; 75231240-8; 79611000-0; 79622000-0 [Kotiapulaisten hankintapalvelut]; 79624000-4 [Sairaanhoitohenkilöstön hankintapalvelut] ja 79625000-1 [Hoitohenkilöstön hankintapalvelut] 85000000-9 85323000-9; 98133100-5, 98133000-4; 98200000-5; 98500000-8 [Yksityishenkilöitä työllistävät kotitaloudet] ja 98513000-2 98514000-9 [Työvoimapalvelut kotitalouksille, Henkilöstönvälityspalvelut kotitalouksille, Toimistotyöntekijöiden välityspalvelut kotitalouksille, Tilapäistyöntekijät kotitalouksille, Kotiapupalvelut ja Kotipalvelut]; 2) sosiaalialan, koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin hallintopalvelut, jotka kuuluvat CPV-koodeihin 85321000-5 ja 85322000-2, 75000000-6 [Julkishallinnon palvelut, maanpuolustus ja sosiaaliturvapalvelut], 75121000-0, 75122000-7, 75124000-1; 79995000-5 79995200-7; 80000000-4 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen palvelut 80660000-8; 92000000-1 ja 92700000-8 79950000-8 [Näyttelyjen, messujen ja kongressien järjestelypalvelut], 79951000-5 [Seminaarien järjestäminen], 79952000-2 [Tapahtumapalvelut], 79952100-3 [Kulttuuritapahtumien järjestäminen], 79953000-9 [Festivaalien järjestäminen], 79954000-6 [Juhlien järjestäminen], 79955000-3 [Muotinäytösten järjestäminen], 79956000-0 [Messujen ja näyttelyjen järjestäminen] ; 3) pakollisen sosiaaliturvan palvelut, jotka kuuluvat CPV-koodiin 75300000-9, jos ne kuuluvat lain soveltamisalaan; 4) sosiaalietuuspalvelut, jotka kuuluvat CPV-koodeihin 75310000-2, 75311000-9,75312000-6, 75313000-3, 75313100-4, 75314000-0, 75320000-5, 75330000-8, 75340000-1;
Sote-palvelut (liite E k. 1-4) 75200000-8 Yhteiskunnalle tuotettavat palvelut 75231200-6 Vangitsemiseen tai yhteiskuntaan sopeuttamiseen liittyvät palvelut 75300000-9 Pakollisen sosiaaliturvan palvelut 75310000-2 Sosiaalietuuspalvelut 79624000-4 Sairaanhoitohenkilöstön hankintapalvelut 79625000-1 Hoitohenkilöstön hankintapalvelut 85147000-1 Työterveyshuollon palvelut 85300000-2 Sosiaalityö ja siihen liittyvät palvelut 85310000-5 Sosiaalityö 85311000-2 Majoituspalveluja tarjoava sosiaalityö 85312400-3 Muiden kuin hoitolaitosten tarjoamat sosiaalipalvelut 85312500-4 Kuntoutuspalvelut 85312510-7 Työelämään sopeuttaminen 85320000-8 Sosiaalipalvelut 85321000-5 Sosiaalialan hallinnolliset palvelut 85322000-2 Yhteiskunnallinen toimintaohjelma 98133100-5 Kansalaisvalistuksen ja yhteiskunnallisten edistämishankkeiden tukipalvelut 98200000-5 Yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevat neuvontapalvelut 75313000-3 Työkyvyttömyysetuudet 75313100-4 Tilapäisestä työkyvyttömyydestä suoritettavat etuudet 75314000-0 Työttömyysetuudet 98133000-4 Yhteiskunnallisten järjestöjen palvelut Kummallisia? 79954000-6 Juhlien järjestäminen 79955000-3 Muotinäytösten järjestäminen
Kansallinen menettely keveni - Lakiuudistus antaa hankintayksiköille enemmän liikkumavaraa kilpailutusprosessiin. - Kansallisissa hankinnoissa hankintayksiköt eivät ole enää sidottuja tiettyihin menettelymuotoihin, vaan kilpailutuksen kulkua määrittelevät tarkoituksenmukaisuus sekä lain periaatteet avoimuus, tasapuolisuus, syrjimättömyys ja suhteellisuus. - Noudatettava menettely on kuvattava hankinta-asiakirjoissa, eikä hankintoja saa edelleenkään tehdä suoraan itse valitsemaltaan toimittajalta.
Sote-kilpailutuksia koskee oma luku III Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin muualla laissa säädetään. Hankintayksikön on sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa otettava huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on määritettävä sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille.
Sote-kilpailutuksia koskee oma luku III Suorahankinta erityistilanteissa Hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan yksittäisissä tapauksissa sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.
PK-yritysten asema paremmin huomioon - Yksi lakiuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita on pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantaminen. - PK-yrityksille hyvä asia on liikevaihtovaatimukselle asetettu enimmäismäärä ja hankintojen palasteleminen pienempiin osiin. - Hankintayksiköitä rohkaistaan käymään vuoropuhelua yritysten kanssa jo hankinnan suunnitteluvaiheessa uuden markkinakartoitusta koskevan säännöksen turvin ja avoimuuden lisäämiseksi tarjouspyyntöasiakirjat on julkaistava rajoituksetta kaikkien saataville (EU-hankinnoissa).
PK-yritysten asema paremmin huomioon - Hallinnollinen taakka myös kevenee. - Merkittävin tätä koskeva muutos on yrityksen soveltuvuuden tarkastaminen EU-hankinnoissa yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla, ESPD:llä. - Tällä vakiomuotoisella lomakkeella yritys vakuuttaa, ettei sillä ole luurankoja kaapissa eli sen johtohenkilöitä ei ole tuomittu tietyistä rikoksista (mm. korruptio, lapsityövoiman käyttö, terrorismin rahoitus) ja että verot ja sosiaaliturvamaksut on maksettu, talous on kunnossa ja mahdollisesti aiempaa kokemustakin vastaavista hankkeista löytyy.
Rajoituksia sidosyksikön ulosmyyntiin - Uusi hankintalaki suitsii julkisomisteisten yhtiöiden tarjoamien palveluiden vapaata myyntiä markkinoilla eli rajoittaa ns. sidosyksiköiden ulosmyyntiä. - Nämä rajoitukset ovat merkittäviä ja poikkeavat aiemmasta oikeuskäytännöstä sekä hankintadirektiivin linjauksista. Keskeisenä perusteluna valitulle sidosyksikkösääntelylle ovat hallitusohjelman tavoitteet yrittäjyyden ja kilpailullisuuden edistämisestä sekä kilpailuneutraliteetista.
Uusi valvontaviranomainen - Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo hankintalain noudattamista. - Jatkossa jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen lain vastaisesti, voi tehdä virastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. - Viraston on tarkoitus valvoa etenkin suorahankintoja.