TUTKINNON SUORITTAJAN LÄHTÖKYSELY

TUTKINNON SUORITTAJAN LÄHTÖKYSELY 2008-2009 Tutkimusraportti Saara Porkka 18.11.2010

Sisältö Sivu Tutkimuksen tavoitteet 4 Kyselyn toteuttaminen 5 Tutkimuksen rajoitukset 6 Vastausaineisto 8 Vastausprosentit osastoittain 9 Opiskelu- ja työkokemus ennen TaiK:iin tuloa 10 Alan valinta 11 Opinnot TaiK:ssa 13 Opiskelu ja ansiotyö 14 Tyytyväisyys opintoihin 15 Kurssipalaute 18 2

Sisältö Sivu Kurssipalaute osastoittain 20 Opiskelukokemukset 26 Opinnäytetyön haasteet 27 Kokemukset opinnoista osastoittain 28 Muutosehdotuksia 47 Muutosehdotuksia osastoittain 48 Opetus- ja opiskelijapalvelu 54 3

Tutkimuksen tavoitteet TaiK:n opiskelijat täyttävät opintojensa aikana kolme erilaista kyselyä. Uusien opiskelijoiden tulokysely täytetään opintojen alussa, tämä kysely eli tutkinnon suorittajan lähtökysely valmistumisvaiheessa ja taiteen maisterit työelämässä kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. Tässä kyselyssä selvitetään opiskelijoiden mielipiteitä opinnoista ja myös seurataan valmistumisaikoja, ulkomaanopintojen määrää ja muita opintoihin liittyviä tilastotietoja. Tarkoituksena on löytää koulutuksesta asioita, jotka vaativat kehittämistä. Myös opiskelijoiden työllisyystilanteesta valmistumishetkellä ja opintojen aikana saadaan tietoa. Lähtökysely pyritään tekemään joka vuosi, jotta voitaisiin seurata miten opiskelijat koulutuksen kokevat ja miten he siitä suoriutuvat. 4

Kyselyn toteuttaminen Tutkintotodistusta hakevia kehotettiin vastaamaan kyselyyn internetissä. He merkitsivät kyselyyn oppilasnumeronsa (oppilasnumeroita ja vastauksia ei verrata), mutta vastaamista seurattiin löyhästi. Opetus- ja opiskelijapalvelut tekee tutkimusraportin kyselystä. Viimeisin raportti tehtiin vuonna 2004. Se koski kyselyä, joka oli tehty vuosina 1999-2002. Kohderyhmänä on opintonsa päättävät opiskelijat, jotka valmistuivat taiteen kandidaateiksi (eivät jatkaneet maistereiksi), -maistereiksi tai - tohtoreiksi. Tässä raportissa tutkittiin ainoastaan taiteen maistereiksi valmistuvia ja rajattiin muutama kyselyyn vastannut taiteen kandidaatti ja tohtori aineiston ulkopuolelle. Maisteritutkinnon pituus on 120 op (60ov). Jos lisäksi suorittaa kandidaatintutkinnon, on yhteispituus 300 op (180 ov). Kyselyssä oli sekä avoimia kysymyksiä että valmiiksi tietylle asteikolle vastattavia kysymyksiä. Opiskelijat vastasivat avoimiin kysymyksiin hyvin runsaasti ja paljon tärkeitä asioita nousi niissä esiin. Avoimissa kysymyksissä joidenkin osastojen kohdalla vastauksia saatiin vain muutamia, joten niiden ei voida katsoa edustavan koko kyseistä osastoa vaan ne ovat yksittäisiä mielipiteitä. 5

Tutkimuksen rajoitukset Osa kysymyksistä jouduttiin jättämään raportoinnin ulkopuolelle, koska niissä oli joko teknisiä ongelmia (liittyen ohjelmaan, jolla kysely toteutettiin, esim. ulkomailla suoritetun opiskelun kohdemaa), vastaajat olivat ymmärtäneet kysymykset väärin tai niiden esitystapa ei palvellut tarkoitusta (esimerkiksi opintopisteiden määrä ilmaistuna sekä opintoviikkoina että -pisteinä). Suomenkielisen ja englanninkielisen kyselyn vastauksia ei pystytty yhdistämään yhdeksi tulosraportiksi. Tämän vuoksi niitä pitää kuljettaa raportissa rinnakkain. Osa vastaajista ei ollut vastannut kaikkiin kysymyksiin eli kysymyskohtaiset vastausmäärät vaihtelivat. Kyselyyn vastaajien olisi ollut tarkoitus vastata kyselyyn vain nykyisen tutkintonsa ja siihen liittyvien opistojen perusteella (maisteriopinnot). Tätä ei kyselyssä painotettu tarpeeksi. Todennäköisesti osa vastaajista oli laskenut esim. opintoaikaan myös kandiopintoihin menneen ajan eli kokonaisopiskeluaikansa TaiK:ssa. Jatkuu 6

Tutkimuksen rajoitukset Osa vastaajista oli vastannut esimerkiksi opiskeltavan tutkinnon pituuden väärin (esimerkiksi medialaboratoriossa ja Porin taiteen ja median osastolla ei ole mahdollista opiskella pitkää maisterin tutkintoa). Näitä vastauksia jouduttiin siirtämään, joten tutkimuksen luotettavuus kärsii tässä kohdassa. Englanninkielisiä vastauksia oli yhteensä 34, joten vastaajien määrä oli hyvin pieni. Tässä raportissa kuljetetaan suomen- ja englanninkielisiä vastauksia rinnakkain eli ne on eroteltu omiksi kategorioikseen, mutta ne eivät ole vertailtavissa. Alun perin tarkoituksena oli julkaista avoimet vastaukset siten, että niistä olisi poistettu kaikki viittaukset tiettyyn henkilöön tai kurssiin. Totesimme kuitenkin, että tätä ei pysty toteuttamaan niin, että samanaikaisesti vastaajien ja vastausten kohteiden anonymiteetti säilyy, mutta vastausten informaatioarvo ei katoa. Lopulta päädyttiin nostamaan esimerkeiksi jokaisen osaston kohdalla sellaisia avoimia vastauksia, joissa anonymiteetti ei nouse ongelmaksi. Käytetyssä kyselylomakkeessa oli myös asteikkotyyppisiä kysymyksiä, joissa kohta 5 oli " en osaa sanoa". Tämän vastausvaihtoehdon sijoittuminen tähän kohtaa vääristäisi laskettua keskiarvoa. Tämän vuoksi kohta viisi poistettiin aineistosta ennen keskiarvon laskemista. 7

Vastausaineisto Kysely tehtiin vuosina 2008 ja 2009 ja siihen vastasi näinä vuosina Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuvat opiskelijat. Aineiston ulkopuolelle rajattiin taiteen kandidaateiksi tai taiteen tohtoreiksi valmistuvat ja keskityttiin vain taiteen maistereihin. Suomenkieliseen kyselyyn vastasi 175 opiskelijaa ja englanninkieliseen 34 opiskelijaa. Yhteensä vastaajia oli siis 209. Valmistuneita oli vuosina 2008 ja 2009 yhteensä 392. Vastausprosentiksi muodostui siten 53%. Suomenkieliseen kyselyyn vastanneista 76% oli naisia ja 24% miehiä. Englanninkieliseen kyselyyn vastanneista 44% oli naisia ja 56% miehiä. Suurimmat ikäryhmät sekä suomen- että englanninkieliseen kyselyyn vastanneiden keskuudessa olivat 25-29-vuotiaat (suom. 38%, eng.47%) ja 30-34-vuotiaat (suom. 34%, eng. 29%). Porin taiteen ja median osastolta vastauksia tuli vähiten, joka näkyy eniten avoimien vastausten määrän kohdalla, kun niitä tutkitaan osastoittain. Kysely on tehty vanhan osastojaon mukaan. Silloinen visuaalisen kulttuurin osasto on sittemmin jaettu nykyisten median ja taiteen laitosten sisälle. 8

Vastausprosentit osastoittain Osasto TaM 300 op TaM 120 op Yhteensä Vast Valm Vast % Vast Valm Vast % Vast Valm Vast % Elokuva- ja lavastustaide 11 33 33 % 4 8 50 % 15 41 37 % Medialaboratorio - - - 27 40 68 % 27 40 68 % Muotoilu 31 49 63 % 42 86 49 % 73 135 54 % Porin taide ja media - - - 11 19 58% 11 19 58 % Taidekasvatus 41 54 76 % 4 42 10 % 45 96 47 % Visuaalinen kulttuuri 11 18 61 % 26 43 30 % 37 61 61 % Kaikki yhteensä 98 155 63 % 110 237 46 % 208 392 53 % Yksi vastaaja ei ollut kertonut osastoaan. Tämä vastaaja on kuitenkin huomioitu kokonaisvastausprosentissa (53%) 9

Opiskelu- ja työkokemus ennen TaiK:iin tuloa 70% suomenkieliseen kyselyyn vastanneista oli suorittanut jonkin tutkinnon ennen opintojen aloittamista TaiK:ssa. Vastaava luku englanninkielisten vastaajien osalta oli 94%. Näistä opiskelijoista 55%:n (suom.) ja 65%:n (engl.) tutkinto liittyi heidän nykyiseen alaansa. 58% vastanneista suomenkielisistä opiskelijoista oli opiskellut jossain toisessa oppilaitoksessa (suorittamatta tutkintoa) ennen opiskelujen aloittamista TaiK:ssa. Englanninkielisten vastaajien osalta luku on 19%. Heistä siis huomattavasti harvempi on opiskellut jossain muualla (suorittamatta tutkintoa) ennen TaiK:n opiskelujen aloittamista. Näistä opiskelijoista 53% (suom.) ja 40% (engl.) oli opiskellut nykyistä alaansa ja 47%(suom.) ja 60% (engl.) jotain toista alaa. Työkokemusta ennen opintojen aloittamista oli 88% sekä suomenkielisistä että englanninkielisistä vastaajista. Työkokemus liittyy 56%:lla (suom.) ja 69%:lla (engl.) vastaajia heidän omaan alaan. 10

Alan valinta Kolme suosituinta syytä hakea TaiK:iin suomenkielisten vastaajien joukossa olivat: 1. Kiinnostus alaan 66% (suosituin syy myös 1999-2002 kyselyssä, 70%) 2. Korkeakoulututkinnon mahdollisuus 42% 3. Ammatissa kehittyminen 41% Vähiten vaikuttivat koulun sijainti Helsingissä ( 9%) sekä arvostus (13%). Kolme suosituinta syytä englanninkielisten vastaajien joukossa olivat: 1. Kiinnostus alaan 62% 2. Ammatissa kehittyminen 38% 3. TaiK:n maine 38% Avoimissa vastauksissa nousi esiin myös opintojen maksuttomuus. Vähiten vaikuttivat samat syyt kuin suomenkielisillä opiskelijoilla eli koulun sijainti Helsingissä ( 6%) sekä arvostus (9%). Myös edellisessä kyselyssä (1999-2002) nämä syyt nimettiin vähiten tärkeiksi. 11

Tekijät, joiden vuoksi opiskelija haki juuri TaiK:iin 12

Opinnot TaiK:ssa Suomenkielisistä vastaajista 62% opiskeli tutkinnossaan myös oman osaston ulkopuolella (TaiK:n sisällä tai toisessa koulussa). Englanninkielisten vastaajien keskuudessa luku oli 61%, joten merkittävää eroa ei ole. Ulkomailla opiskelu kuului opintoihin 15 %:lla suomenkielisistä vastaajista. 58% näistä oppilaista oli ulkomailla 3-6 kuukautta. Englanninkieliseen kyselyyn vastaajista kukaan ei lähtenyt opiskelemaan ulkomaille. Tähän vaikuttaa varmasti se, että heistä suurimmalle osalla Suomi ei todennäköisesti ole kotimaa, joten he ovat jo ulkomailla TaiK:ssa opiskellessaan. Yhdeksän opiskelijaa suomenkielisistä vastaajista on vaihtanut koulutusohjelmaa opintojensa aikana. Englanninkielisistä vastaajista vain yksi on vaihtanut koulutusohjelmaa. 13

Opiskelu ja ansiotyö Suomenkieliseen kyselyyn vastanneista 90% kävi ansiotöissä opintojen ohella. Yleisin kesto työssä käynnille oli 1-2 vuotta (20%). Englanninkieliseen kyselyyn vastanneista 62% työskenteli opintojen ohella ja yleisin kesto työssä käynnille oli 1-2 vuotta (29%). 78% (suom.) ja 44% (engl.) työskenteli valmistumishetkellään. Suomenkielisen vastaajajoukon suurempi luku saattaa selittyä sillä, että ulkomaalaisista opiskelijoista osa palaa kotimaahansa valmistuttuaan ja hakee sieltä työtä. Työssäkävijöistä 73% (suom.) ja 63% (engl.) työskenteli omalla opiskelualallaan. Työpaikan saantiin vaikutti molempien kyselyiden vastaajien mukaan eniten oma aktiivisuus. Lisäksi suomenkieliseen kyselyyn vastanneet nostivat esiin aikaisemman työkokemuksen merkityksen. Englanninkieliseen vastanneet taas mainitsivat portfolion arvon ja pitivät lisäksi tärkeänä sitä, että opiskelee juuri TaiK:ssa eikä jossain muussa saman alan korkeakoulussa. Vähiten merkitystä molempien kyselyiden mukaan oli TaiK:n rekrytointipalvelulla, työvoimatoimistolla sekä lehti-ilmoituksilla. 14

Tyytyväisyys opintoihin Kyselyssä esitettiin 23 väittämää koskien opintoja TaiK:ssa. Opiskelija vastasi, kuinka hyvin kyseiset väittämät pitävät paikkansa. Käytetty asteikko: 1= täysin samaa mieltä 2= melko samaa mieltä 3= melko eri mieltä 4= täysin eri mieltä 5= en osaa sanoa Seuraavaksi esitän taulukkona kysymyskohtaiset tulokset sekä suomen- että englanninkielisestä kyselystä. 15

Tyytyväisyys opintoihin Väittämä 2008-2009 (suom.) 2008-2009 (engl.) Koulutusohjelma täytti hyvin ennakko-odotukset 2,3 1,9 Opetus oli motivoivaa 2,2 1,8 Opetus kannusti luovuuteen 2,0 1,8 Opintojaksot olivat käytännönläheisiä 2,2 1,9 Opintojaksot olivat sisällöllisesti vaativia 2,2 2,3 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 2,0 1,6 Opintoihin sisältyi riittävästi taideaineita 2,3 2,1 Opintoihinsisältyi riittävästi ammatillisia aineita 2,4 2,1 Opintoihin sisältyi riittävästi yleissivistäviä opintojaksoja 2,2 2,1 Opintoihin sisältyi riittävästi vaihtoehtoisia/vapaasti valittavia opintojaksoja Opintojaksot oli järjestetty niin, että opinnot saattoivat edetä systemaattisesti 1,9 1,9 2,2 2,0 Huom! Asteikko: 1= täysin samaa mieltä 4= täysin eri mieltä 16

Väittämä 2008-2009 (suom.) 2008-2009 (engl.) Tutkinto oli mahdollista suorittaa tavoiteajassa 2,4 1,9 Opiskelu edellytti runsaasti vapaa-ajan käyttöä 1,9 2,2 Opintosuoritusten arviointi oli oikeudenmukaista 2,0 1,8 Opintosuorituksista sai riittävästi palautetta 2,7 2,2 Opintoja koskevaa henkilökohtaista ohjausta sai riittävästi Opintojen etenemisestä oli mahdollista keskustella opettajien kanssa Opinnot antoivat valmiudet tehdä taideteollisen alan tutkimusta 2,5 2,2 2,1 1,9 2,3 2,0 Opinnot johtivat selkeästi ammattiin 2,3 2,0 Opinnot antoivat hyvät valmiudet työelämään 2,4 2,2 Opettajien opetustaidot olivat keskimäärin hyviä 2,1 1,8 Opettajat edustivat alansa huippua 2,3 1,9 Opinto-opas oli tarpeellinen apuväline opintojen suunnittelussa Huom! Asteikko: 1= täysin samaa mieltä 4= täysin eri mieltä 2,5 2,7 17

Kurssipalaute Noin puolet (50% suom./ 56% engl.)kyselyihin vastanneista koki, että kurssipalautetta kerättiin säännöllisesti. Muutama suomenkieliseen kyselyyn vastannut oppilas ei muistanut, että palautetta olisi kerätty ollenkaan. Eniten keskustelua nousi esiin palautteen muodosta. Osa halusi vastata avoimiin kysymyksiin, osa taas käyttäisi mieluummin lomaketta, jossa vastataan tarkasti suunnattuihin kysymyksiin. Myös avoimet keskustelut nostettiin mahdollisuudeksi. Tällöin ongelmaksi nousisi se, että kaikki eivät halua antaa palautetta suoraan opettajalle ilman minkäänlaista anonymiteettiä. Moni opiskelija halusi palautteen annon pakolliseksi. Moni piti hyvänä järjestelmää, jossa suoritusta ei kurssista saisi, ennen kuin kurssipalaute on täytetty. Mahdollisuutena voisi pitää esimerkiksi opiskelijalle kurssin jälkeen lähetettäviä muistutusviestejä. Vaikka palautteen annosta ei määriteltäisi pakollista kurssisuorituksen osaa, on palautejärjestelmää ehdottomasti kehitettävä ja saatua palautetta hyödynnettävä paremmin. Jatkuu 18

Kurssipalaute Palautejärjestelmää ehdotettiin sähköiseksi. Se suojaisi palautteen antajan anonymiteettiä (nousi esiin, että opettaja tunnistaa käsialan/englanninkielinen palaute voi paljastaa kirjoittajan, jos kurssilla on vain muutama englantia puhuva opiskelija). Opiskelijat kaipasivat tietoa siitä, mitä käytännön hyötyä palautteen antamisesta on. Moni koki, että palautetta kerätään, mutta se ei vaikuta mihinkään. Lisäksi ehdotettiin palautteen keräämistä myös kesken kurssin, jotta siitä ei hyödy vaan seuraavat kurssilaiset, vaan myös palautteen antajat ehtivät hyötyä mahdollisten esiin tulleiden ongelmien korjaamisesta. Seuraavaksi tarkastellaan kurssipalautteen keräämistä osastoittain. 19

Kurssipalaute elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolla Kurssipalautetta toivottiin käytettävän enemmän. Palautteen antamiseen kehotetaan, mutta sitä ei vaadittu. Tämän vuoksi opiskelijat eivät aina anna palautetta. Muutama opiskelija koki, että palautetta ei kerätty ollenkaan. Ehdotettiin, että kurssipalautetta voisi purkaa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Englanninkielisen kyselyn palautteessa nousi esiin ongelma vastaajan anonymiteetin suhteen, jos kurssilla on vain muutama englantia puhuva oppilas. 20

Kurssipalaute medialaboratoriossa Moni otti esiin kurssipalautejärjestelmän siirtämisen sähköiseksi. Palautteen annosta voisi kurssin jälkeen tulla sähköpostiin muistutusviesti. Vastaajat ajattelivat, että palautteen anto voisi olla pakollista, eli kurssimerkintää ei saa ennen kuin palautteen on antanut. Pidettiin tärkeänä, että opiskelijat saataisiin motivoitua antamaan palautetta. Toivottiin myös palautteen muodoksi keskustelua opettajan kanssa. 21

Kurssipalaute muotoilun osastolla Myös tällä osastolla ehdotettiin palautteen antamisen tekemistä pakolliseksi osaksi kurssia. Sähköinen palautejärjestelmä sai kannatusta. Palautteen annon jälkeen voisi ryhmä vielä keskustella opettajan kanssa. Samoin nousi esiin, että sähköisen järjestelmän tilastot pitäisi olla myös opiskelijoiden saatavilla. Vastaajien mukaan palautetta pitäisi voida antaa jo kurssin aikana, ei vain sen jälkeen. Kurssin aikana annetusta palautteesta voisi palautteen antava ryhmä jo hyötyä. Tällöin palautteen antamisen hyödyt tulisivat konkreettisesti ryhmäläisten tietoon. Muutenkin toivottiin hyötyjen tuomista opiskelijoiden tietoon. 22

Kurssipalaute Porin taiteen ja median osastolla Kurssipalautejärjestelmää toivottiin sähköiseksi. Palautelomakkeeseen toivottiin selkeitä ja tarkkoja kysymyksiä, jolloin siihen olisi helpompi vastata. Toivottiin, että kurssipalaute kuuluisi jokaiseen kurssiin. 23

Kurssipalaute taidekasvatuksen osastolla Palautteen muodoksi ehdotettiin henkilökohtaisia keskusteluja opettajan kanssa tai koko kurssin yhteisiä keskusteluja. Nousi esiin, että palautetta olisi voitava antaa jo kurssin aikana. Tällöin siitä ei hyötyisi vasta seuraavan kurssin osallistujat vaan jo palautteen antaneet opiskelijat. Opiskelijat kokivat, että palautteen antamisen hyödyt eivät ole opiskelijoiden tiedossa. Sähköisen kyselyn mahdollisuus nousi esiin esimerkiksi vastaajien anonymiteetin varmistamisen vuoksi. 24

Kurssipalaute visuaalisen kulttuurin osastolla Ehdotettiin että kurssipalautteen anto voisi olla pakollista. Vastauksissa mainittiin, että palaute voitaisiin antaa keskustelun muodossa sekä kurssin aikana että sen lopuksi. Osaksi toivottiin myös lomaketta, jossa olisi tarkat kysymykset, joihin vastataan. Jälleen nousi esiin se, että opiskelijat eivät tiedä palautteen antamisen hyötyjä. Hyödyt pitäisi tuoda opiskelijoiden tietoisuuteen. Ehdotettiin, että palautetta olisi hyvä voida antaa koko koulutusohjelmasta eikä vain yksittäisestä kurssista. 25

Opiskelukokemukset Opiskelijoiden vastauksista huomaa, kuinka mielipiteitä on yhtä monta kuin vastaajia. Samanlaisia asioita nousi esiin eri osastojen opiskelijoiden vastauksissa, eikä osastoille muotoutunut omia, toisista poikkeavia ongelmakohtia. Varsinkin opettajat ja opinnäytetyön teko mainittiin useasti sekä hyvissä että huonoissa kokemuksissa. Lisäksi sekä huonoissa että hyvissä kokemuksissa nostettiin esille monia yksittäisiä kursseja tai kurssikokonaisuuksia. Joidenkin osastojen kohdalla vastaajia oli vain muutamia, joten seuraavaa osastokohtaista tarkastelua ei voida pitää kaikenkattavana. Tarkasteluun onkin koottu opiskelijoiden vastauksia vaikka asiaa ei olisikaan maininnut kovinkaan moni opiskelija tai vaikka se olisi vain yhden opiskelijan hyvä huomio. 26

Opinnäytetyön haasteet Eniten mainintoja kyselyissä sai ohjaus. Opiskelijat kokivat saaneensa liian vähän ohjausta ja palautetta työstään. Osa opiskelijoista olisi kaivannut myös enemmän etenemisen seurantaa ja kontrollointia. Ohjauksen puute voi selittää myös muutamassa vastauksessa mainitut ongelmat aiheen valinnassa ja rajauksessa. Useiden opiskelijoiden vastauksissa mainittiin myös kirjallisen osuuden teon vaikeudet. Opintojen ei katsottu antavan riittäviä valmiuksia tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Samoin kritisoitiin sitä, että taideteos pitää selittää kirjallisesti, eikä teos itsenään riitä. Lisäksi nostettiin esiin, että kirjallista osuutta painotetaan liikaa. Opiskelijat mainitsivat, että kokivat tiedotuksen tärkeistä päivämääristä, täytettävistä kaavakkeista ym. puutteelliseksi. Tietoa oli vaikea saada. Myös henkilökohtaisia syitä nousi esiin. Perheen, työn, opiskelun ja muun elämän yhdistäminen koettiin haasteeksi ja omaa motivaatiota pohdittiin. Muutama opiskelija nosti esiin taloudellisen tilanteen. Esimerkiksi mainittiin, että opinnäytetyö viivästyi, koska oli pakko käydä töissä ja, että lopputyön itsessään oli kallis toteuttaa. Seuraavaksi käsitellään opiskelukokemuksia ja kokemuksia opinnäytetyön teosta osastoittain. 27

Kokemuksia elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastosta Hyviä kokemuksia oli yksittäisistä projekteista/ kursseista. Lisäksi mainittiin oivaltamisen kokemukset ja toiset opiskelijat. Opettajat mainittiin sekä parhaina että ikävimpinä kokemuksina. Ikäviä kokemuksia oppilailla oli yksittäisistä kursseista ja niiden toteuttamistavoista (oppituntien peruminen, kurssit liian pitkiä ja laajoja, kurssi ei vastannut kurssikuvausta). Opinnäytetyössä elokuvataiteen ja lavastustaiteen kokivat ongelmia kirjallisessa osuudessa. Akateemisen tekstin tuottamista ei harjoiteltu opintojen aikana. Tosin kysymykseen vastasi vain kolme opiskelijaa, mutta heistä jokainen nosti kirjallisen osuuden ongelmat esiin. 28

Esimerkkejä hyvistä kokemuksista - Elokuvataiteen ja lavastustaiteen osasto Oivaltaminen, ettei koulu pysty asioita opettamaan vaan ne on opeteltava itse. Ylipäänsä se, että tiedän oppineeni paljonkin ja saanut kokeilla käytännössä monia erilaisia asioita. Ammattiin todella valmistuu. Harjoitustöitä tehdessä kaikki oppivat ns. kantapään kautta oman ammattinsa. Opiskelijoiden välinen yhteistyö toimi. Kouluaikana solmitut ammatilliset suhteet kestänevät läpi työelämän. Pienessä ryhmässä suuressa tilassa ilman kovaa näyttämisen tarvetta. Opettaja koko ajan läsnä ja ryhmän mukaan heittäytyneenä. Yksittäistä kokemusta on mielestäni mahdotonta eritellä. Tärkeintä ja parasta on ollut se vertaistuki, jota on kanssaopiskelijoilta ja opettajilta saanut. Pienessä koulutusohjelmassa on ollut antoisaa opiskella ja kohdata toisia ihmisiä. 29

Esimerkkejä ikävistä kokemuksista - Elokuvataiteen ja lavastustaiteen osasto Erään suuremman opintokokonaisuuden kohdalla olin erittäin pettynyt siihen, miten kurssin esitelty, "mainostettu" sisältö ja sen toteutustapa ja todellinen sisältö eivät kohdanneet. Opetus oli mielestäni epäammattimaista siinä välinpitämättömyydessä ja huonossa suunnittelussa, jota kurssin "vastuuopettaja" omalla käytöksellään, jatkuvalla poissaolollaan ja kommunikaatiokyvyttömyydellään osoitti. Käytännönläheisen opetuksen puute. Opetus usein sisällöllisesti puutteellista tai jopa alalla tarvittavien taitojen kannalta valheellista. Koulussa tehtävien töiden sisällöllä ei ollut mitään väliä, vaikka nimenomaan hyvin toteutettu sisältö on tarinankerronnan kannalta tärkein asia. Luovuuteen ei kannustettu laisinkaan. Opettajat eivät välillä hallinneet edes alan alkeita. Kurssit olivat yleensä mitä sattuivat. Osa kursseista on ylimitoitettua sekä ajallisesti ja resursseiltaan, jossa varsinaista oppimista ei tapahdu vaan kurssi toistaa itseään tai leviää hallitsemattomaksi möykyksi. 30

Kokemuksia medialaboratoriosta Parhaat kokemukset pitivät sisällään yksittäisiä kursseja, työpajoja ja erityisesti erilaisia yhteistyöprojekteja. Myös opettajat ja kanssaopiskelijat mainittiin hyvinä asioina. Opetuksen osalta kritisoitiin yksittäisien kurssien lisäksi liian suurta työmäärää. Opettajien osalta mainittiin heidän väliset huonot suhteet, jotka tulivat esiin opetuskäytännöissä sekä opetuksen matala taso joillain kursseilla. Tietoteknistä opetusta kaivattiin lisää. Opinnäytetyössä koettiin ongelmia kirjallisen osuuden kanssa. Ajan ja rahan puute myös häiritsi lopputyön tekemistä. Toisaalta opinnäytetyö koettiin innostavaksi projektiksi ja opintojen parhaaksi vaiheeksi. 31

Esimerkkejä hyvistä kokemuksista - Medialaboratorio Toisinaan erinomaisia vierailevia opettajia. Mielenkiintoisinta oli Medialaboratorion yhteistyö muiden samanhenkisten organisaatioiden kanssa. Mukava peliprojekti jonka kanssa teimme paljon työtä päätyi Pelit- lehden arvostelemaksi. Medialaboratorion työpajat olivat todella hyödyllisiä. Monikulttuurinen opiskelijajoukko ja innostuneet opettajat saivat parhaimmillaan aikaan innovatiivisen ja innostuneen oppimisympäristön. Being in a multidisciplinary and multicultural environment. The availability of staff to discuss ideas and provide personal tuition. The availability of practical resources. The input from other students. 32

Esimerkkejä ikävistä kokemuksista - Medialaboratorio Multimediassa oleellisessa roolissa olevista softista sai tosi huonosti oppia, piti pääasiassa itse opetella vaikeat leikkaus ja editointisoftat. Huonot kokemukset liittyvät väsymykseen ja paljoon työhön. En halua eritellä. 33

Kokemuksia muotoilun osastosta Parhaiksi kokemuksiksi nousivat kokemukset kursseista ym. opintokokonaisuuksista, jotka antoivat mahdollisuuden käytännönläheiseen oppimiseen ja töiden tekoon. Myös opettajat ja muut opiskelijat koettiin hyvinä kokemuksina. Huonoina kokemuksina mainittiin opetuksen taso joillain kursseilla sekä muutama kurssi, jotka koettiin sisällöltään turhiksi. Erityisesti muutama opiskelija mainitsi opettajien antaman palautteen, jota pidettiin ajoittain epäammattimaisena. Englanninkielisessä kyselyssä nousi esiin englanninkielisen opetuksen ja informaation saamisen ajoittainen vaikeus. Opinnäytetyössä ongelmia koettiin ohjauksessa ja kirjallisessa osuudessa sekä työn kanssa yksi jääminen (totuttu tekemään paljon ryhmätöitä). Lisäksi kritisoitiin osaston tiedottamista opinnäytetyöhön liittyvissä asioissa. Myös muun elämän yhdistämistä opinnäytetyön tekoon pohdittiin. 34

Esimerkkejä hyvistä kokemuksista - Muotoilun osasto Hyvät rakentavat keskustelut jostakin kurssin aiheesta (jonkun opiskelijan työstä tai sisällöstä, muusta yleisestä aiheesta) jossa koko ryhmä opettajan johdolla on mukana. Käyttäjälähtöisten työmenetelmien oppiminen ja käyttäminen käytännössä. Oma onnistuminen kurssitehtävissä ja siitä saatu palaute. Parhaiten nämä toimivat käyttäjälähtöisten ja innovatiivisten kurssien aikana. Todellinen projekti, joka auttoi ymmärtämään miten ala oikeasti toimii ja hahmottamaan kokonaisuuden. Työ, jossa oli aikaa keskittyä aiheeseen ja pitkän kehityksen tuloksena oli tiedon kautta luovasti käsintehty esine. Työryhmäni sai vastuun asiakasprojektin kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja organisoimisesta. Projektin kulkuun ei puututtu osastolla liikaa, vaan tekijöiden annettiin kokeilla omia siipiään. Onnistuneesta lopputuloksesta sain lisää ammatillista itsevarmuutta. Hanging around in other departments, to look at what other students are doing, their ways of working. the possibility to work at the school, exchanging ideas and advices with other students. the facilities of the school, to borrow materials, build prototypes. 35

Esimerkkejä ikävistä kokemuksista - Muotoilun osasto Opiskelijoilta vaaditaan paljon opetuksen tason ja ohjauksen ollessa kurssikohtaisesti hyvinkin vaihtelevaa. Opettajan antama kritiikki ei ollut ammattimaista vain perustui täysin hänen omiin mielleyhtymiinsä ja makuunsa. Oli ikävä huomata lopputyötä tehdessä ja siitä palautetta saadessa, miten ihan perus tietotaitoa puuttuu. Turhaa energiaa ja aikaa menee perusasioiden keksimiseen itse, tarvitaan kurssikirjoja ja tenttejä! Not all courses are in English not big choice in the field i was studying. A lot of information still written in Finnish. Language. 36

Kokemuksia Porin taiteen ja median osastosta Parhaat oppimishetket liittyivät hyvään yhteishenkeen ja osaston henkilökuntaan. Huonoimmat kokemukset liittyivät hajanaisiin kursseihin, tiiviimmät kurssit olisi koettu tehokkaammiksi, koska ne olisivat intensiivisempiä kokemuksia. Lisäksi kaivattiin lisää teoreettisen ajattelun opettamista ja sen tärkeyden painottamista. Suuria ongelmia opinnäytetyön teossa ei koettu, vain muutama vastaaja kertoi ongelmistaan. Näissä kolmessa mainittiin ohjaajan löytäminen, rahoituksen saaminen projektille sekä opinnäytetyöohjeiden saaminen. 37

Esimerkkejä hyvistä kokemuksista - Porin taiteen ja median osasto Porin yksikkö on ihan huippu paikka! Mahtava ja auttavainen henkilökunta sekä mielenkiintoiset opinnot. Kaiken kaikkiaan Porin yksikkö on ihan paras. En osaa eritellä sen tarkemmin mikä erityisesti. Vaikka porin osasto on pieni, se on hyvin ihmisläheinen ja lämminhenkinen. hommat toimii ja yhteishenki on hyvä. 38

Esimerkkejä ikävistä kokemuksista - Porin taiteen ja median osasto Välillä kurssit olivat aika hajanaisia ja kun opiskelijoita oli vähän oli toteutus hankalaa. mielestäni viikon kurssijaksot olivat onnistuneita, silloin useimmat ovat koko viikon paikalla ja työskentely on enemmän intensiivistä. jos joka viikko on yhden päivän aikana muutaman tunnin tapaaminen on kauempaa tuleville aika turhauttavaa lähteä paikan päälle varsinkin jos sisältö ei ole kovin kaksista. Lopputyöseminaarissa pitäisi painottaa kriittisemmin teoreettisen ajattelun merkitystä visuaalisen kulttuurin alan lopputöissä. Aika moni valmistuva opiskelija sai esittelytilaisuudessa tarkastajilta kritiikkiä teoreettisen ajattelun ohuudesta. Tähän olisi voinut yleisesti ohjauksessa puuttua jo etukäteen. 39

Kokemuksia taidekasvatuksen osastosta Positiivista palautetta saivat yksittäiset kurssit ja seminaarit. Lisäksi opettajat saivat myös positiivisia mainintoja. Opinnäytetyön tekokin nousi esiin muutamassa vastauksessa positiivisena kokemuksena. Ikävissä kokemuksissa mainittiin opettajat, joita ei koettu päteviksi. Lisäksi kritisoitiin joidenkin kurssien liian suurta työmäärää sekä verkkokursseja, joilla ei saanut palautetta tai ohjausta. Opinnäytetyön tekemisen ongelmissa eniten nousi esiin ohjauksen puute. Myös tällä osastolla mainittiin kirjallisen työn tekemisen ongelmat sekä se, että opinnot eivät valmistaneet kirjallisen työn tekoon. Opiskelijat mainitsivat henkilökohtaisia ongelmia opinnäytetyön teossa, esimerkiksi perheen yhdistäminen opinnäytetyön tekoon sekä usko omiin kykyihin, joka joutui välillä koetukselle. 40

Esimerkkejä hyvistä kokemuksista - Taidekasvatuksen osasto Kansainväliset seminaarit olivat mielenkiintoisia! Niistä sai paljon kimmokkeita omille ajatuksilleen ja pääsi keskustelemaan luovien ihmisten kanssa eri projekteista. Lisäksi virtuaalinen etäopetus oli mielenkiintoinen kokemus, joka mielestäni toimi hyvin. Seminaarityön ja lopputyön kirjoittaminen, lopputyönäyttelyn työstäminen ja päättöharjoittelu. Taidekursseilla opettajien antamat henkilökohtaiset palaute ja arviointi keskustelut. Niitä on kyllä paljon. Oppiminen on kivaa silloin, kun se on tehty omakohtaisen tuntuiseksi, meiltä opiskelijoilta kysytään mielipiteitä ja ollaan kiinnostuttu meidän todellisuudestamme. Kun opetus ei tule vain ylhäältä kaadettuna se on paljon kiinnostavampaa. Toivottavasti pystyn omassa opetuksessani tulevaisuudessa viemään tätä tapaa eteenpäin. Opettaja, joka itse on innostunut opetettavasta aineestaan, tekee sitä koko ajan ja haluaa kehittyä siitä on aina inspiroiva. Lopputyö monipuolisuudessaan. Vapaus valita ja tehdä omia juttuja eli itse on itsensä mahdollistaja ja rajoittaja. 41

Esimerkkejä ikävistä kokemuksista - Taidekasvatuksen osasto Monta kuukautta kestäneen vaativan verkkokurssin olematon ohjaus ja palaute, joka talven uurastuksen jälkeen oli monistettu viesti: Hyvä Katti Teikäläinen, suorituksenne on hyväksytty. Verkko- opinnot ilman minkäänlaista ohjausta ja palautetta. Ikävin oppimiskokemus liittyy ylipäätään tilanteisiin, jossa on ollut liian väsynyt suorittamaan annettuja tehtäviä muiden pakollisten tehtävien aiheuttaman stressin takia. Mielestäni jotkut pakolliset kurssit olivat turhanpäiväisiä ja tarpeettoman kuluttavia. Se, että kurssin opettaja ei jaksa aina panostaa opetukseensa ja se tappaa omaakin innostusta aiheeseen, jos kurssista huomaa, ettei sitä kohtaan ole jaksanut nähdä vaivaa. Varmasti inhimillistä se on, mutta tulee itselle kurja olo. 42

Kokemuksia visuaalisen kulttuurin osastosta Suomenkielisen kyselyn vastauksissa koettiin hyviksi kokemuksiksi asiansa osaavat opettajat, yhteistyön muiden opiskelijoiden ja TaiK:n ulkopuolisten tahojen kanssa sekä lopputyön teko. Englanninkieliseen kyselyyn vastanneet nostivat hyviksi kokemuksiksi sen, että oli mahdollista valita kursseja Taik:ssa oman osaston ulkopuolelta oman kiinnostuksen mukaan sekä hyvät opettajat ja ilmapiirin. Akateemisen tutkimuksen teko englanniksi sai myös maininnan positiivissa kokemuksissa. Jatkuu 43

Kokemuksia visuaalisen kulttuurin osastosta Ikäviä kokemuksia vastaajilla oli suomenkielisen kyselyn mukaan maisteriopintojen hyödyllisyydestä. Kandiopintoja pidettiin tärkeämpinä ja hyödyllisempinä, maisteriopintojen tarkoitus jäi epäselväksi. Lisäksi mainittiin opetuksen ja ohjauksen puute sekä epäasiallinen kritiikki. Huonoimmat kokemukset liittyivät englanninkielisen kyselyn mukaan kieliasiaan: kaikkia kursseja ei ollut tarjolla englanniksi, englanninkieliset oppilaat saivat kursseilla pinnallisempaa palautetta sekä englanninkielinen akateeminen kirjoittaminen koettiin vaikeaksi. Myös suomenkieliseen kyselyyn vastanneet mainitsivat opettajien huonon englanninkielen. Suomenkielisen kyselyn mukaan opinnäytetyössä haasteellisinta oli kirjallisen osuuden teko. Kirjallista osuutta myös painotettiin vastaajien mukaan liikaa taiteellisen puolen kustannuksella. Lisäksi kaivattiin lisää ohjausta ja koettiin, että työssäkäynti ja opinnäytetyön teko oli vaikea yhdistää. Englanninkielisen kyselyn mukaan haasteet liittyivät informaation saantiin englanniksi sekä tieteellisen tekstin kirjoittamiseen englanniksi. 44

Esimerkkejä hyvistä kokemuksista - Visuaalisen kulttuurin osasto Projektiopinnot ja niihin liittyvä ohjaus oli usein hyvää. Koulun ulkopuoliset opettajat ja ohjaajat olivat usein hyvin motivoivia. Pitkäkestoinen yhteistyöprojekti toisten vuosikurssilaisten kanssa oli opettavainen ja kiinnostava. Innostavaa kollegiaalista keskustelua, ideoita ja inspiraatiota. Visioita tekemisen ja luomisen paloa kirkassilmäistä idealismia kaihtamatta. Osaavat ohjaajat, jotka ovat läsnä ja kommentoivat. Lopputyöhöni ripotellen eri luennoilta saamani vinkit ja teoreettiset työkalut. Paras anti oli inspiroivat, hyvät opettajat ja todelliset työprojektit ja yhteistyökumppanit, joista kasvoi myös todellisia freelancertyötä teettäviä asiakkaita koulun ulkopuolella. Ryhmätyöskentelyn loistava, innostava ilmapiiri. 45

Esimerkkejä ikävistä kokemuksista - Visuaalisen kulttuurin osasto Maisteriopinnoissa käsiteltiin liian usein samoja asioita ja käytettiin jopa samoja harjoitustehtäviä kuin kandiopinnoissa. Maisteriopintojen tarkoitus jäi siksi epäselväksi. Muutamalla kurssilla opetuksen taso oli melko kehnoa, suunnittelematonta ja lepsua. Palautteen puute, välinpitämättömyys opiskelijoita kohtaan. Being limited to so few courses as a non Finnish speaking person. There should be more courses in English if this university is to continue to offer international programs. 46

Muutosehdotuksia Toisaalta toivottiin lisää käytännön taitojen opettelemista, toisaalta toivottiin taas enemmän teoriapainottuneisuutta. Vastaajien mielipiteet vaihtelivat heidän oman mielenkiintonsa mukaan. Yhteistyötä enemmän sekä TaiK:n osastojen sisällä että TaiK:n ulkopuolisiin tahoihin. Yhteistyöstä oli sekä huonoja, että hyviä kokemuksia, mutta sitä pidettiin tärkeänä. Lisää kursseja ja enemmän sen huomiota kurssien aikatauluihin eli että kurssit eivät osuisi päällekkäisiin ajankohtiin. Lisäksi englanninkieliseen kyselyyn vastanneet kaipasivat enemmän kursseja englanniksi. Lisää taideaineita toivottiin. Jälleen joillain osastoilla vastausmäärät jäivät pieniksi. Seuraavaksi tarkastellaan muutosehdotuksia tarkemmin osasto kerrallaan. 47

Muutosehdotuksia elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolle Maisterin opintoihin kaivattiin lisää opetusta, niitä pidettiin liian itsenäisesti suoritettavina ja koettiin, että näin ei opita. Lisäksi toivottiin lisää teoriaopetusta, akateemisempaa koulutusta sekä taitoja suhtautua kriittisesti omaan työhön ja työskentelyyn. Opintojen pitäisi pitää sisällään enemmän tutustumista elokuva- alaan ja elokuviin (niin suomalaisiin kuin ulkomaalaisiin). Muutosehdotukset painottuivat elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolla hyvin voimakkaasti juuri opetuksen epäkohtien parantamiseen. Suurimpana ongelmana oppilaat näkevät opetuksen määrän, sitä halutaan lisää. 48

Muutosehdotuksia medialaboratoriolle Vaikka yhteistyöhön muiden osastojen ja ulkopuolisten tahojen kanssa oltiin tyytyväisiä, haluttiin sitä myös lisää. Teknistä osaamista toivottiin lisää, mutta samalla muutama ihminen kaipasi taiteellisen puolen suurempaa painottamista. Lisäksi kaivattiin opintoihin lisää selkeyttä ja vaativuuttakin. 49

Muutosehdotuksia muotoilun osastolle Lisää taideaineita toivottiin. Jotkut kokivat että kurssivalikoima on laaja, mutta kurssit osuvat samaan ajankohtaan päällekkäin, eikä siten voi suorittaa kaikkia mielenkiintoisia kursseja. Toiset taas kaipasivat lisää kursseja valikoimaan. Englanninkielisestä kyselystä nousi esiin, että kaikkia kursseja ei voi suorittaa englanniksi. Esiin nousi tarve henkilökohtaiselle opintoneuvonnalle. 50

Muutosehdotuksia Porin taiteen ja median osastolle Muutosehdotuksena mainittiin, että opiskelijat kaipaisivat lisää kurssivalikoimaa. Lisäksi jotkut kurssit koettiin liian helpoiksi, pelkkä läsnäolo riitti kurssin läpipääsyyn. 51

Muutosehdotuksia taidekasvatuksen osastolle Muutoksena kaivattiin huomiota opettajan työn muihin puoliin kuin opettamiseen (esim. arviointi, oppilaiden vanhempien kohtaaminen, arjen ongelmatilanteet, oikeuskäytännöt, oman toiminimen perustaminen). Erilaisia kursseja toivottiin aivan laidasta laitaan. Vastaajat kaipasivat lisää kursseja liittyen omaan mielenkiinnon kohteeseensa. Lisää harjoittelua tai harjoittelujen sisään enemmän omaa opetusta. 52

Muutosehdotuksia visuaalisen kulttuurin osastolle Suomenkielisen kyselyn vastauksissa nousi esiin tarve suuremmalla määrälle sekä teoreettista että käytännönläheistä opetusta. Muutenkin kaivattiin lisää kurssivalikoimaa. Kurssien sisältö kaipasi vastaajien mielestä parempaa suunnittelua ja parempaa tiedonkulkua. Myös englanninkielisen kyselyn mukaan kaivattiin lisää sekä teoreettisten tietojen että käytännöllisten taitojen opetusta. Muutosehdotuksissa ei tullut esiin kielitaitoasiaa, mutta ikävissä kokemuksissa se sai useita mainintoja, että sen voi nostaa esiin yhtenä ongelmaalueena. 53

Opetus- ja opiskelijapalvelu Opiskelijat kommentoivat tiedonhankinnan vaikeutta. He pitivät TaiK:n internet- sivuja sekavina eikä niistä löytänyt tarvittuja tietoja. Toinen esiin noussut asia oli huonosti toimiva tiedonvälitys ja tiedotus asioista. Tämä koski opetus- ja opiskelijapalveluiden lisäksi myös osastoja. Tämä liittyy varmasti myös toimimattomiin internet- sivuihin. Opetus- ja opiskelijapalvelun Helppi- palvelupisteen aukioloaikoja toivottiin laajemmiksi. Nykyisin palvelupiste on avoinna ti- to klo 12-15. Kielistudion toimivuutta kysyttäessä kävi ilmi, että 58% vastaajista valitsi kohdan en osaa sanoa. Nämä opiskelijat eivät luultavasti ole palvelua käyttäneet tai eivät tunnista käyttäneensä sitä. Seuraavaksi taulukossa eri palveluiden saamat keskiarvot. 54

Opetus- ja opiskelijapalvelu Palvelu 2008-2009 (suom.) 2008-2009 (engl.) Ilmoittautuminen 1,6 1,6 Yleisneuvonta 2,2 1,8 Opintotukipalvelut 2,1 2,6 Neuvonta valmistumisvaiheessa 2,6 1,9 Todistuksen tilaaminen 2,3 1,9 Opinto- opas 2,2 2,0 Opintoneuvonta 2,4 2,0 Opiskelijat arvioivat listattujen 10 palvelun toimivuutta seuraavalla asteikolla: 1= Hyvin onnistunut 2= Onnistunut 3= Hieman parannettavaa 4= Parannettavaa 5= En osaa sanoa Kohta 5 on jätetty huomioimatta keskiarvoa laskettaessa. Kieltenopetuksen organisointi 2,1 1,9 Kielistudion toimivuus 2,1 1,8 Www- tiedottaminen 2,6 2,5 Huom! Asteikko: 1= hyvin onnistunut 4= parannettavaa 55