15-29-vuotiaiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi 2016 Helsinkiläiset nuoret kokevat, että heillä on mahdollisuuksia: saada kavereita 96 % suuntautua itseään kiinnostavalle alalle (koulutus/työ) 91 % vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa 94 % harrastaa haluamiaan asioita 91 % liikkua vapaasti ilman pelkoa joutua väkivallan tai häirinnän kohteeksi 78 % kunnioittavaan kohteluun 89 % vaikuttaa yhteisiin asioihin lähiympäristössä 72 % olla oma itsensä 93 % sopivaan asumiseen 85 % Lähde: Nuorten kokemustiedon keräys ja Nuha 2016, yhteensä 2 722 vastaajaa.
Joka viides helsinkiläinen on nuori Helsinkiläiset 15 29-vuotiaat Ikä: Tuhatta henkilöä 15 19 140 20 24 25 29 Helsingissä asui 136 518 15 29-vuotiasta (1.1.2016) 120 100 45 % 80 60 40 35 % 20 20 % 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 14 prosenttia koko maan nuorista asuu Helsingissä. Helsingin suurin ikäluokka on 27-vuotiaat. 53 prosenttia nuorista on naisia, 21-vuotiasta jopa 56 prosenttia. Vieraskieliset nuoret asuvat kotimaankielisiä enemmän Itäisessä ja Koillisessa suurpiirissä. Kymmenen vuoden kuluttua 15 29-vuotiaita arvioidaan olevan 125 000 (2026). Vieraskielisten osuus arvioidaan kasvavan nykyisestä 16 prosentista 24 prosenttiin. Helsinkiläiset 15 29-vuotiaat äidinkielen mukaan 2016 Ruotsi 6 % Muu kieli 16 % 15 29- vuotiaat 136 500 1.1.2016 Yli 65- vuotiaat 104 000 Suomi 78 %
20-vuotias muuttaa eniten Vuoden 2015 aikana muuttaneiden osuus ikäluokasta Muualta Suomesta muuttavat Ikä 25 29 20 24 15 19 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Muualle Suomeen muuttavat Maahanmuutto Maastamuutto En haluaisi asua äidin kämpässä, sillä hän ei aina muista kunnioittaa yksityisyyttäni, vaan tulee sisään milloin tahansa omilla avaimillaan. Jos on yksinäinen, kaikki unohtuu eikä edes ymmärrä, että on yksinäinen. 30 prosenttia nuorista oli muuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli neljä kertaa. Muuttaessa sosiaaliset suhteet katkeavat ja uusien ystävien saaminen vie aikaa. 37 prosenttia helsinkiläisnuorista koki itsensä yksinäiseksi vuonna 2015. (Nuorisobarometri Helsinki-lisäotos 2015) Asunnottomiin nuoriin kuului selvästi asunnottomia ja moniammatillista apua tarvitsevia nuoria, mutta myös nuoria, joiden asunnottomuuden ensisijaisena ongelmana näyttäytyi ensimmäisen oman asunnon saamisen vaikeus. (Sosiaalinen raportointi, Helsingin sosiaalija terveysvirasto) 15 29-vuotiaat helsinkiläiset perheaseman mukaan 1.1.2016 Prosenttia 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Ikä Muu Yksinhuoltaja Pariskunta lapsilla Lapseton pariskunta Perheisiin kuulumaton, mutta ei asu yksin Yksin asuva Lapsuudenkodissa asuva
Koulutus ja tulevaisuus Peruskoulussa ja toisella asteella oppii paljon tai erittäin paljon Vuorovaikutustaitoja Ongelmien ratkaisutaitoja Oman koulutuspolun löytymistä Oman ammattihaaveen löytymistä Työelämätaitoja Arkielämän taitoja (asunnonhakua, taloudenhoitoa, velasta) Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015. 20 24-vuotiaiden vastaukset. Hämmentävää että menet lukioon ja saat tietää historiasta ja jakolaskusta mutta et veroista, tai mitä pitää tehdä jos en saa töitä 0 10 20 30 40 50 60 70 % Tutkinnot 20 29-vuotiailla Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Korkeaasteen tutkinto 27 19 54 Toisen asteen tutkinto 21 022 ilman tutkintoa olevista puolet oli vieraskielisiä, joista osalla voi olla ulkomainen tutkinto. (Tilastokeskus) % Nuorten peruskoulun jälkeisten opintojen keskeytymisen taustalla on mielenterveysongelmia, vaikeutta löytää oma ala, haastavia elämäntilanteita, oppimis- ja keskittymisvaikeuksia, arjen sujumattomuutta ja motivaation puutetta. (Sosiaalinen raportointi, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto) Hyvinvointiongelmat kasautuvat erityisesti ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa jääville nuorille. (Vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimukset, THL) Harva suorittaa enää perusasteen jälkeistä tutkintoa 21 ikävuoden jälkeen. (Vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimukset, THL) Kotimaankielisistä tutkinnon suorittamattomista 10 967 henkilöstä 58 prosenttia oli miehiä. (Tilastokeskus)
Työ ja toimeentulo 20 29-vuotiaiden työttömyysaste, % 14 12 10 8 6 4 2 25 29-vuotiaat 20 24-vuotiaat Koko väestö 0 2006 07 08 09 10 11 12 13 14 15* Alle 25-vuotiaiden työttömyys vähentyi hieman vuonna 2015 etenkin pelkän perusasteen suorittaneilla ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Sen sijaan 25 29-vuotiaiden työttömien määrä kasvaa edelleen koulutuksesta riippumatta. (TEM) Työttömät syyskuun lopussa 2016 - alle 25-vuotiaat: 3 638-25 29-vuotiaat: 4 830 Lähde: Tilastokeskus, TEM. *Ennakkotieto. Toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus ikäluokasta, % 25 20 15 10 5 Ikä, vuotta 18 24 15 17 25 29 Toimeentuloa saaneet päämiehet ja osalliset vuoden aikana. Lähde: Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto. 2006 2008 2010 2012 2014 2015 Kolmannes tukea saaneista 18 24-vuotiaista oli saanut tukea yli 9 kuukautta vuonna 2015. (Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto) Helsinkiläisistä nuorista, joiden vanhemmat olivat saaneet toimeentulotukea, 45 prosenttia oli itsekin tarvinnut tukea. (Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi, Helsingin kaupungin tietokeskus). Pääkaupunkiseudun 20 29-vuotiailla 12 prosentilla oli asuntovelkaa, opintovelkaa oli 32 prosentilla. (Tilastokeskus) Rahanpuutteen vuoksi nuorista Jättänyt harras- Lopettanut 42 % tuksen aloittamatta 24 % harrastuksen Jättänyt laskuja Ottanut 9 % kulutusluottoa 11 % maksamatta Ollut tapaa- 21 % matta ystäviä Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015.
Oma ryhmä ja oma kaupunki 15 29-vuotiaat tuntevat yhteenkuuluvuutta Perheeseen Ystäväpiiriin Koulu- tai työyhteisöön Sukuun Suomalaiseen yhteiskuntaan Harrastuspiiriin Eniten käyttämään nettiyhteisöön Johonkin yhdistykseen seuraan tai kansalaisjärjestöön Seurakuntaan tai uskonnolliseen yhteisöön Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015. Erittäin kiinteästi Melko kiinteästi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Mitä teen mieluiten vapaa-aikana: Tykkään viedä naapurin koiraa ulos. Oon kavereiden kanssa keskustassa tai jossain etukäteen sovitussa paikassa. Kavereiden kanssa hengailua, saadaan kaikkii päähänpistoja ja tehään niitä. Joskus ne on hyviä, joskus huonoja. Lähde: Nuha 2016. Olen kavereiden kanssa, mutta en liian suurissa porukoissa. Skeittaan. Istutaan kavereiden kanssa jutellaan. Pieni porukka 3-4 tyyppiä. Harrastuksiani on teatteri, ridaus ja musiikki joten käyn harjoituksissa viikoittain. Noin yhdeksän nuorta kymmenestä hallitsee arkeaan hyvin: 93 % 92 % 91 % Tiedän, kenen puoleen kääntyä jos on vaikeaa Koen pärjääväni elämässäni Tunnen olevani arvokas 85 % 81 % 86 % Tunnen, että elämälläni on päämäärä ja tarkoitus Koen elämäni olevan hyvin hallinnassani Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä Kymmenesosa nuorista ei usko, että saa tehdä itselle tärkeitä asioita ja olla niiden ihmisten kanssa, joista pitää (Nuha 2016) Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015.
Nuoret luottavat Poliisiin Oman asuinalueensa tunsi turvalliseksi myöhään viikonloppuiltaisin: Oikeuslaitokseen Ihmisiin yleensä 89 % 72 % Humalaiset asemalla voivat pelottaa huutelulla. Julkiseen terveydenhuoltoon Julkiseen sosiaalihuoltoon Kunnan päätöksentekoon 1 2 3 En luota ollenkaan 20 29- vuotiaat Kaikki helsinkiläiset 4 5 Luotan täysin Miehet Naiset Rasismi aiheuttaa häirintää. Turvatonta on känniläiset ja huumehörhöt. Baarit tekevät paikasta turvattoman. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, THL. Lähde: Turvallisuustutkimus 2015, Helsingin kaupunki. Miten on pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin, 15 29-vuotiaat Vaikuttamalla ostopäätöksillä 75 % Järjestämällä tapahtumia 33 % Tekemällä vapaaehtoistyötä 30 % Kaikkien asioiden pitäisi olla myös nuorisoasioita, sillä tavalla toteutuisi sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Toimimalla porukalla jonkin asian puolesta tai vastaan 45 % 29 % Toimimalla verkkoyhteisössä 41 % Toimimalla järjestöissä Keskustelemalla poliittisista asioista sosiaalisessa mediassa 26 % Toisaalta, vaikka nuorissakin on konservatiiveja, liberaaleja tai nationalisteja, nuoret tuntuvat olevan avarakatseisempia ja kansainvälisempiä kuin vanhempi sukupolvi. Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015.
Helsinkiläiset 20 24-vuotiaat numeroina 79 % oli peruskoulun jälkeinen tutkinto 4 % oli omia lapsia 55 % oli naisia 59 % kävi töissä 13 % oli muun kuin suomen tai ruotsinkielinen 6 % oli asunut Suomessa alle kuusi vuotta 21 % asui vielä lapsuudenkodissaan 57 % opiskeli 22 % ansaitsi alle 5 000 euroa vuodessa 7 % oli työttömänä 7 % ansaitsi yli 30 000 euroa vuodessa 6 % oli työttömänä tai työvoiman ulkopuolella ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, eivätkä opiskelleet Viiden vuoden päästä olen: Kyllä niitä unelmia on, mutta mun keskiarvo ei riitä niihin. Olen tyytyväinen elämääni tällä hetkellä ja olen tyytyväinen jos se on samanlaista viidenkin vuoden kuluttua. Asun omassa kämpässä ja teen sähkömiehen töitä. Olen valmistunut työelämään. Onnistuu, kunhan perusasiat ovat kunnossa, jää kapasiteettia opiskeluun yms. Nuorten lainaukset on kerätty Nuorisoasiankeskuksen syksyllä 2016 tekemistä nuorten haastatteluista, kokemustiedon työvälineellä kerätyistä tiedoista http://nuortenkokemustieto.munstadi.fi/ ja nuorten hyvinvointikertomuksesta www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/ www.nuortenhyvinvointikertomus.fi