SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 1050/2012 rd Upphandling av förbindelsefartygstjänster Till riksdagens talman Under de senaste åren har förbindelsebåtstrafiken i Finland konkurrensutsatts, vilket inneburit att det kommit in nya operatörer på marknaden. Detta har varit helt i linje med de nationella målsättningarna för effektivering av de offentliga resurserna. Tyvärr har konkurrensutsättningen av förbindelsefartygstjänsterna lett till stora variationer i servicenivån. Stora försämringar har skett bl.a. på grund av att den valda operatören valt ett betydligt äldre fartyg, utan egentlig isklassificering. Regeringsprogrammet definierar entydigt att "Servicenivån på skärgårdstrafiken tryggas." Den säkraste metoden för att trygga servicenivån i skärgårdstrafiken är att operatörerna har möjlighet och vilja att investera i nytt tonnage. Tyvärr möjliggör inte korta avtalsperioder investeringar i nytt tonnage. Flera av rutterna har idag avtalsperioder om 3 5 år. Det nuvarande systemet med korta avtalsperioder kommer därför att innebära väsentliga försämringar av förbindelsebåtstrafiken inom några år. Orsaken till korta avtalsperioder är enligt uppgift finansministeriets direktiv som förhindrar NTM-centralerna att ingå längre avtal. Såväl rapporten "Servicenivån i skärgårdstrafiken och konkurrensutsättning av trafiken" (Kommunikationsministeriets publikationer 4/2009) som arbetsgruppsbetänkandet "Konkurrensutsättning av trafiken med förbindelsefärjor och landsvägsfärjor" (Kommunikationsministeriets publikationer 24/2007) presenterar modeller för utvecklandet av servicenivån samt metoder som tryggar att fartygsflottan förnyas. En förutsättning för ett förnyande av tonnaget är enligt rapporterna att avtalsperioderna borde vara 10 15 år. Detta ger även de bästa förutsättningarna att trygga servicenivån inom färjetrafiken och att nå den största produktiviteten. Längre avtalsperioder ger också möjlighet att ställa tillräckliga krav gällande båtarnas driftssäkerhet, ålder, miljövänlighet och tillgänglighet. En faktor som bidragit till det allt äldre och sämre tonnaget i skärgårdstrafiken är att priset fått en alltför dominerande roll då upphandlingen skett. Statens revisionsverk har i sin berättelse (198/2009, sid. 147) fäst uppmärksamhet vid detta: "Yhteysalusliikenteessä hintaa korostava kilpailuttaminen on tuonut reiteille iäkästä, huonokuntoista kalustoa. Yrittäjillä ei ole edellytyksiä tarvittaviin korjaus- tai uusinvestointeihin, ja tämä heikentää turvallisuutta saariston yhteysliikenteessä. Palveluun kohdistuvat odotukset ovat liian suuret verrattuna budjettirahoituksen määrään." Merenkulkulaitoksen eräiden toimintojen liikelaitostaminen, Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 198/2009, sivu 147. Upphandlingarnas karaktär och slutresultat har också påverkats av det faktum att den upphandlingsansvariga NTM-centralen i vissa fall ändrat på upphandlingskriterierna, exempelvis kraven på isgående, mitt under pågående upphandling. Även detta har bidragit till att äldre fartygskoncept av kostnadsskäl kunnat utmanövrera modernare båtar, som i praktiken skräddarskytts för en viss rutt och trafikerat den i många Version 2.0
år med nöjda användare. Att flera av dessa fartyg idag står vid kaj utan uppgifter kan inte anses vara förnuftig hushållning med offentliga resurser. Målen med statens upphandlingsverksamhet ska vara en ledd helhet, och den ska verkställas på ett planenligt, effektivt och kvalitetsinriktat sätt. Upphandlingsverksamheten ska sträva mot effektiv användning av offentliga medel och lagenligt genomförande av upphandlingar. Ett ämbetsverks eller en inrättnings ledning ansvarar för ordnandet av organisationens upphandlingsverksamhet och för verksamhetens lagenlighet. Upphandling av förbindelsefartygstjänster förutsätter därtill god kunskap om sjöfart och skärgårdsförhållanden. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Vad ämnar regeringen göra för att NTM-centralen kan beviljas upphandlingsfullmakter som leder till förnyandet av fartygsflottan i skärgårdstrafiken och för att upphandlingskriterierna framöver skall motsvara regeringsprogrammets målsättning om att "Servicenivån på skärgårdstrafiken tryggas"? Helsingfors den 23 januari 2013 Stefan Wallin /sv 2
Suomennos KK 1050/2012 vp Stefan Wallin /r KIRJALLINEN KYSYMYS 1050/2012 vp Yhteisaluspalvelujen hankinta Eduskunnan puhemiehelle Viime vuosien aikana yhteysalusliikenne Suomessa on kilpailutettu, mikä on merkinnyt uusien toimijoiden tuloa markkinoille. Tämä on ollut täysin linjassa julkisten resurssien käytön tehostamista koskevien kansallisten tavoitteiden kanssa. Valitettavasti yhteysaluspalvelujen kilpailuttaminen on johtanut suuriin palvelutason vaihteluihin. Suuria heikennyksiä on tapahtunut mm. sen vuoksi, että valituksi tullut toimija on päättänyt käyttää huomattavasti vanhempaa alusta, jolla ei ole varsinaista jääluokitusta. Hallitusohjelmassa määritellään yksiselitteisesti, että "Saaristoliikenteen palvelutaso turvataan." Varmimpana tapana saaristoliikenteen palvelutason turvaamiseen on operaattoreiden mahdollisuus ja halu investoida uuteen tonnistoon. Valitettavasti lyhyet sopimuskaudet eivät mahdollista investointeja uuteen tonnistoon. Useiden reittien sopimuskaudet ovat nykyisin 3 5 vuotta. Nykyinen lyhyiden sopimuskausien järjestelmä tulee tämän vuoksi merkitsemään olennaisia heikennyksiä yhteysalusliikenteeseen muutamien vuosien kuluessa. Syynä lyhyisiin sopimuskausiin on saadun tiedon mukaan valtiovarainministeriön ohjeet, jotka estävät ELY-keskuksia tekemästä pidempiä sopimuksia. Sekä mietintö "Saaristoliikenteen palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen" (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2009) että työryhmän mietintö "Yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen kilpailuttaminen" (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2007) esittelevät malleja palvelutason kehittämiseksi sekä menetelmiä alusten uusimisen turvaamiseksi. Mietintöjen mukaan tonniston uudistamisen edellytyksenä on se, että sopimuskausien pitäisi olla 10 15 vuotta. Tämä tarjoaa myös parhaimmat edellytykset yhteysalusliikenteen palvelutason turvaamiseen ja suurimman mahdollisen tuottavuuden saavuttamiseen. Pidemmät sopimuskaudet tarjoavat myös mahdollisuuden riittävien vaatimusten asettamiseen alusten käyttövarmuudelle, iälle, ympäristöystävällisyydelle ja käytettävyydelle. Yhtenä tekijänä, joka on vaikuttanut tonniston vanhenemiseen ja heikentymiseen saaristoliikenteessä, on hinta, joka on saanut aivan liian hallitsevan aseman hankinnassa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kertomuksessaan (198/2009, s. 147) kiinnittänyt huomiota tähän: "Yhteysalusliikenteessä hintaa korostava kilpailuttaminen on tuonut reiteille iäkästä, huonokuntoista kalustoa. Yrittäjillä ei ole edellytyksiä tarvittaviin korjaus- tai uusinvestointeihin, ja tämä heikentää turvallisuutta saariston yhteysliikenteessä. Palveluun kohdistuvat odotukset ovat liian suuret verrattuna budjettirahoituksen määrään." Merenkulkulaitoksen eräiden toimintojen liikelaitostaminen, Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 198/2009, sivu 147. Hankintojen luonteeseen ja lopputulokseen on myös vaikuttanut se tosiasia, että vastuullinen ELY-keskus on eräissä tapauksissa muuttanut hankintakriteerejä, esim. jäissäkulkuvaatimuksia, kesken käynnissä olevan hankinnan. Myös 3
tämä on myötävaikuttanut siihen, että vanhemmat alukset ovat kustannussyistä voineet syrjäyttää nykyaikaisemmat alukset, jotka on käytännössä räätälöity tietylle reitille, jotka ovat liikennöineet sitä monien vuosien ajan ja joihin käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. Julkisten resurssien järkevänä käyttönä ei voida pitää sitä, että monet näistä aluksista ovat nykyisin laiturissa ilman tehtäviä. Valtion hankintatoimen tulee olla johdettu kokonaisuus ja sen toteutuksen suunniteltua, tehokasta ja laadukasta. Hankintatoimessa tulee pyrkiä julkisten varojen tehokkaaseen käyttöön ja hankintojen lainmukaiseen toteuttamiseen. Viraston tai laitoksen johto vastaa organisaation hankintatoimen järjestämisestä ja toiminnan lainmukaisuudesta. Yhteysaluspalvelujen hankinta edellyttää lisäksi hyvää merenkulun ja saaristoolojen tuntemusta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ELY-keskukselle voidaan myöntää hankintavaltuudet, jotka johtavat saaristoliikenteen yhteysalusten uusimiseen ja jotta hankintakriteerit vastaavat tulevaisuudessa hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan "Saaristoliikenteen palvelutaso turvataan"? Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013 Stefan Wallin /r 4
Ministerin vastaus KK 1050/2012 vp Stefan Wallin /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Stefan Wallinin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1050/2012 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ELY-keskukselle voidaan myöntää hankintavaltuudet, jotka johtavat saaristoliikenteen yhteysalusten uusimiseen ja jotta hankintakriteerit vastaavat tulevaisuudessa hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan "Saaristoliikenteen palvelutaso turvataan"? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (VS-ELY) noudattaa palvelujen tilaajana julkisista hankinnoista säädettyä lakia, jonka mukaisesti hankintayksiköiden on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioiden. Yhteysalusliikenteessä käytetään palvelusopimusmallia, jossa tilaajan ja palvelutuottajan tehtävät on selkeästi eroteltu. Tilaaja määrittelee palvelun tason ja palvelun tuottajalla on kokonaisvastuu määritellyn palvelun tuottamisesta mukaan lukien pää- ja varakaluston hankinta ja ylläpito. Sopimuksilla hankitaan kuljetuspalvelua, mutta tarkoituksena ei ole sitoa tiettyjä aluksia palvelun tuottamiseen millekään reitille. Palvelutasomäärityksiä laatiessaan VS-ELY pyrkii siihen, ettei erityisesti teknisten vaatimusten osalta niillä perusteettomasti rajata hankinnan kohdetta koskemaan ainoastaan tiettyä toimijaa ja estetä muiden mahdollisuutta osallistua kilpailuun. VS-ELY on tavoitellut sopimusvaltuuksia pitkäkestoisten sopimusten tekemiseksi. Niillä on etunsa sekä tilaajan että tuottajan kannalta. Palveluntuottajalle ne luovat edellytyksiä kaluston kehittämisellä ja ne vähentävät tilaajan työmäärää. Käytännössä ne kuitenkin merkitsevät lisäystä liikenteen vuotuiseen rahoitukseen, minkä vuoksi sopimusvaltuudet käytännössä jäävät viisivuotisiksi. Liikennepoliittisen selonteon mukaan tällä hallituskaudella selvitetään saaristoliikenteen palvelutasoa. Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2013 Liikenneministeri Merja Kyllönen 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1050/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Stefan Wallin /sv: Vad ämnar regeringen göra för att NTM-centralen kan beviljas upphandlingsfullmakter som leder till förnyandet av fartygsflottan i skärgårdstrafiken och för att upphandlingskriterierna framöver skall motsvara regeringsprogrammets målsättning om att "Servicenivån på skärgårdstrafiken tryggas"? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland följer som beställare av tjänster lagen om offentlig upphandling, enligt vilken den upphandlande enheten ska utnyttja befintliga konkurrensförhållanden, behandla deltagarna i upphandlingsförfarandet på ett likvärdigt och ickediskriminerande sätt samt förfara öppet och med beaktande av proportionalitetskraven. Inom förbindelsefartygstrafiken tillämpas en serviceavtalsmodell där beställarens och serviceproducentens uppgifter är tydligt åtskilda. Beställaren anger servicenivån och serviceproducenten har det samlade ansvaret för att servicen tillhandahålls och för anskaffningen och underhållet av huvud- och reservmateriel. Transporttjänster upphandlas genom avtal, men syftet är inte att knyta ett visst fartyg till produktionen av tjänster på någon fastställd rutt. När definitionerna av servicenivån utarbetades hade NMT-centralen i Egentliga Finland som ambition, särskilt när det gällde de tekniska kraven, att inte utan grund använda dem för att begränsa upphandlingsobjektet till bara en viss aktör och hindra andra från att delta i konkurrensen. NMT-centralen i Egentliga Finland har försökt få fullmakt att ingå långsiktiga avtal. Långsiktiga avtal är till fördel för såväl beställaren som producenten. De skapar möjligheter för serviceproducenten att utveckla materielen, och de minskar arbetet för beställaren. Men i själva verketinnebär de en ökning av den årliga finansieringen av trafiken, och därför är avtalsfullmakterna i praktiken bara femåriga. Enligt den trafikpolitiska redogörelsen ska servicenivån i skärgårdstrafiken utredas under den här regeringsperioden. Helsingfors den 14 februari 2013 Trafikminister Merja Kyllönen 6