Määrittely (s. 1 / 34) Sähköisen pysäköinnin harmonisointi Määrittely V.1.1
Määrittely (s. 2 / 34) PVM TEKIJÄ VERSIO KUVAUS 11.05.2010 MJ/PT/JVP 1.0 Ensimmäinen julkinen versio 25.11.2010 KM 1.1 Pysäköintitunnisteen ulkoasun muutos
Määrittely (s. 3 / 34) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 5 2 Sähköinen pysäköintitunniste... 7 2.1 Yleistä... 7 2.2 Fyysiset vaatimukset... 7 2.2.1 Materiaalit... 7 2.2.2 Koko ja muoto... 8 2.2.3 Ulkoasu... 8 2.2.4 Pysäköintitunnisteessa olevat tunnisteet... 9 2.2.5 Lisätunnisteet... 10 2.3 Tietosisällön vaatimukset... 10 2.4 Pysäköintitunnisteen sijoittaminen ajoneuvoon... 11 2.5 Lisäarvopalvelut... 12 3 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja -rajapinnat... 14 3.1 Poolimalli... 14 3.1.1 Yleistä... 14 3.1.1 Toimijoiden roolit... 14 3.1.2 Toimintaperiaate... 15 3.1.3 Tarpeet... 16 3.1.4 Hyödyt... 18 3.2 Poolin ohjelmistoarkkitehtuuri... 19 3.3 Tapahtumakuvaukset... 21 3.3.1 Oma asiakas pysäköintioperaattorilla... 21 3.3.2 Maksuoperaattorin asiakas kadunvarsipysäköinnissä... 22 3.3.3 Maksuoperaattorin asiakas pysäköintioperaattorilla... 23 3.3.4 Asukaspysäköijä asukaspysäköintialueellaan... 24 3.3.5 Pysäköinnintarkastus... 24 3.3.6 Maksuoperaattorin asiakas palveluntarjoajalla... 26 3.4 Poolin käyttöliittymät... 27 3.4.1 Ohjelmistorajapinta... 27 3.4.2 Web-käyttöliittymä... 27 3.5 Poolin tietokanta... 27 3.6 Poolin viestiliikenne... 28
Määrittely (s. 4 / 34) 3.7 Pysäköintitunniste-palvelu... 28 3.8 Pysäköintitapahtuma-palvelu... 28 3.9 Maksutapahtuma-palvelu... 29 3.10 Pysäköinninvalvonta-palvelu... 29 3.11 Poolin status palvelu... 29 3.12 Operaattorin status palvelu... 30 3.13 Viestinvälitys-palvelu... 30 3.14 Tieto-palvelu... 30 4 Sopimusmallit... 31 4.1 Poolisopimus... 31 4.2 Operaattorisopimus... 31 5 Terminologia... 32
Määrittely (s. 5 / 34) 1 Johdanto Tämä dokumentaatio on määrittely sähköisen pysäköinnin harmonisoimiseksi. Sähköisellä tai elektronisella pysäköinnillä tarkoitetaan ajoneuvon pysäköimistä siten, että pysäköinnin aloitus, lopetus sekä tarkistus tapahtuvat sähköisin apuvälinein, ja että pysäköinnin voi maksaa ilman käteistä rahaa. Harmonisoinnilla on pyritty saamaan eri toimijoiden tarjoamat pysäköintitunnisteet, pysäköintioperaattoreiden tarjoamien pysäköintitapahtumien kulku sekä kaupunkien harjoittaman pysäköinninvalvonta yhteismitallisiksi. Harmonisoinnin kantava ajatus on ollut saada aikaan yksi valtakunnallinen pysäköintitunniste, jota voidaan käyttää niin kadunvarsi-, alue- ja hallipysäköinnissä kuin yksityisten alueiden ja kiinteistöjen pysäköinnissä sekä niiden valvonnassa. Lisäksi harmonisoinnilla on pyritty saamaan pysäköinnin eri toimijat keskustelemaan siitä kuinka pysäköinti olisi asiakkaalle helpompaa ja nopeampaa sekä aina samankaltainen tapahtuma riippumatta siitä missä pysäköi. Kaupungeilla on tarve tehostaa pysäköinninvalvontaansa ja viedä sitä oikeisiin paikkoihin sekä taas toisaalta pyrkiä eroon käteisen rahan käsittelystä automaattien kautta operoitaessa. Pysäköintioperaattoreilla on puolestaan tarve saada hallit ja alueet tunnetuksi siten, että yhä suurempi osa potentiaalisista asiakkaista käyttäisi niitä. Käyttöasteen kohottaminen varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin tuo merkittävää etua heidän liiketoimintaansa. Maksuoperaattorit haluavat tarjota pysäköintiin lisäarvopalveluita, joiden avulla pysäköintimaksujen suorittaminen on asiakkaille helpompaa ja vastaavasti pysäköintitoimijoiden tapahtumamaksut saadaan kohdennettua asiakkailta operaattoreille helposti ja lisäarvoa tuottaen. Sähköisen pysäköinnin määrittelyä on ollut tekemässä suuri joukko suomalaisia pysäköinnin toimijoita. ToP Tunniste Oy on ollut hankkeen koordinoija ja on koostanut ensin seminaarin, ja sitten haastattelukierroksen, kautta toimijoiden tarpeet kaikkien tietoisuuteen. Lisäksi keskusteluja on jatkettu työpajoissa, joissa on ollut edustettuna eri tahoja, ja näin viety harmonisointityötä kohti tätä dokumentaatiota. Sähköisen pysäköinnin harmonisointityö on tehty talven 2010 aikana yhdessä seuraavien tahojen kanssa: Helsingin kaupungin Rakennusvirasto, Forum Virium Helsinki, Elisa Oyj, Hansaprint, UPM Raflatac, PARKIT (Easypark) ja VTT. Lisäksi korvaamatonta apua ovat antaneet Finnpark Oy, Forum-P (BK Group Oy), Oulun Pysäköinti Oy, Oulun kaupungin tekninen keskus sekä monet kaupungit, pysäköintioperaattorit, maksuoperaattorit ja pysäköinnin sidosryhmät. Haastattelukierroksella on haastateltu suurimmat suomalaiset kaupungit, merkittävät pysäköinti- ja maksuoperaattorit, monia pysäköinnin ja autoilun sidosryhmien edustajia, kuten polttoainejakelijoita, pesulayrittäjiä,
Määrittely (s. 6 / 34) pankkitoimintaa ja maksujen clearing-toimintaa harjoittavia yrityksiä. Sähköisen pysäköinnin harmonisoinnin määrittely tämä dokumentti on saatavilla ilmaiseksi ja tarkoitettu julkiseksi. Teknisen määrittelyn sisältävä liitedokumentaatio on sen sijaan maksullinen. Teknistä määrittelyä tarvitsevat tahot, jotka aikovat liittyä tässä dokumentissa esitettävän Pooliin toimintaan jossakin roolissa tarjoten palvelujaan Poolille tai sen jäsenille. Tekninen määrittely on tilattavissa ToP Tunniste Oy:ltä (www.toptunniste.fi) ja se on jaettu kolmeen osaan: Sähköinen pysäköintitunniste, joka määrittää asiakaskohtaisen ajoneuvoa tai asiakasta yksilöivän objektin. Tunniste on visuaalinen ja sähköinen kappale, joka sijoitetaan ajoneuvoon tuulilasin sisäpuolelle tai kojelaudalle. Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistorajapinnat, jotka määrittelevät poolin ohjelmiston arkkitehtuurirakenteen sekä sen vaatimat tietotekniset rajapinnat toimijoiden välillä. Sopimusmallit, joissa määritellään raamit poolin ja sen toimijoiden velvoitteille, vaatimuksille ja toiminnan ehdoille. Asukaspysäköijä Asukaspysäköijä Asukaspysäköijä KAUPUNKI 1 KAUPUNKI 2 Asukaspysäköijä Sopimussuhde ja rajapinta Sopimus Sopimussuhde ja rajapinta Asukaspysäköijä YKSITYINEN TOIMIJA Sopimussuhde ja rajapinta Sopimussuhde ja rajapinta MAKSU- JA PYSÄKÖINTI- OPERAATTORI Sopimusasiakas POOLI Sopimussuhde ja rajapinta Sopimussuhde ja rajapinta Sopimussuhde ja rajapinta PYSÄKÖINTI- OPERAATTORI Sopimusasiakas PALVELUN- TARJOAJA MAKSU- OPERAATTORI Sopimusasiakas Sopimusasiakas Kuva 1 Sähköisen pysäköinnin poolimalli
Määrittely (s. 7 / 34) 2 Sähköinen pysäköintitunniste 2.1 Yleistä Sähköisen pysäköintitunnisteen tehtävänä on tarjota pysäköinnin toimijoille mahdollisuus tunnistaa pysäköity ajoneuvo tai asiakas. Se tarjoaa useita erilaisia rajapintoja ajoneuvon tunnistamisen perusteeksi eri luentatavoille sekä luentatilanteille. Tunnistaminen voi olla tarpeellista ajoneuvon kuljettajalle, pysäköinnintarkastajalle, pysäköintioperaattorille, palveluntarjoajalle tai jollekin muulle kolmannelle osapuolelle. Tunnistaminen voi tapahtua ajoneuvon sisällä tai sen ulkopuolelta joko lyhyen tai pitkän etäisyyden päästä. Lisäksi ajoneuvo voi olla paikallaan, liikkua hitaasti tai merkittävällä nopeudella tunnistustilanteissa. Sähköisen pysäköintitunnisteen ominaisuudet ja sille asetettavat vaatimukset voidaan jakaa karkeasti seuraaviin osiin: fyysiset vaatimukset, tietosisällön vaatimukset, sijoittelu ajoneuvossa sekä lisäarvopalveluiden asettamat vaatimukset. Tässä kappaleessa käsitellään sähköiseen pysäköintitunnisteeseen liittyviä vaatimuksia yleisellä tasolla. Tarkemmat tekniset määrittelyt ovat osa liitedokumentaatiota. 2.2 Fyysiset vaatimukset Fyysiset vaatimukset asettavat sähköiselle pysäköintitunnisteelle sen ulkoisten ominaisuuksien raamit. Pääosin ne muodostuvat tunnisteen käytön kannalta merkittävien seikkojen huomioimiseen käytettävyyden ja tunnistettavuuden saamiseksi parhaalle mahdolliselle tasolle. Kuitenkin myös tietyt tekniset seikat asettavat omat vaatimuksensa pysäköintitunnisteen fyysisiin ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi mittoihin ja materiaaleihin. 2.2.1 Materiaalit Sähköisen pysäköintitunnisteen täytyy kestää ympäristön siihen kohdistamaa rasitusta sekä olosuhteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käytettävien materiaalien on kestettävä riittävissä määrin kuumuutta, kylmyyttä, auringonvaloa ja kosteutta sekä normaalista käsittelystä johtuvaa mekaanista rasitusta. Materiaalien lisäksi nämä vaatimukset kohdistuvat myös pysäköintitunnisteen ulkoasussa käytettäviin paino- tai muihin väreihin. Materiaalivalintoja tehdessä on huomioitava, että pysäköintitunnisteen on oltava läpinäkymätön, jotta sen ulkoasu on selkeästi luettavissa ajoneuvon ulkopuolelta visuaalisesti. Pysäköintitunnisteen tulee olla riittävän jäykkä, jotta se voidaan asettaa esimerkiksi tuulilasia vasten, ja etteivät sen sisällä olevat etäluettavat tunnisteet (katso kappale 2.2.4) pääse vaurioitumaan esimerkiksi taittumisesta johtuen. Metallisia tai metalloituja materiaaleja ei tule käyttää, sillä ne vaikeuttavat tai pahimmassa tapauksessa estävät tunnisteiden etäluennan radiotaajuisilla tekniikoilla.
Määrittely (s. 8 / 34) Kestävyyden lisäksi materiaalivalinnat vaikuttavat myös pysäköintitunnisteen massaan, ja materiaalit olisikin valittava siten, ettei pysäköintitunniste ole liian kevyt. Näin ollen sen sijoittaminen ajoneuvoon on mahdollista ilman, että se siirtyy asetetulta paikalta esimerkiksi ajoneuvon ovea suljettaessa. 2.2.2 Koko ja muoto Eniten pysäköintitunnisteen ulkoasuun vaikuttava tekijä on koko. Se määrittää millaisia tietoja tai tunnisteita pysäköintitunniste voi sisältää, sekä millainen ulkoasu voi ylipäätään olla. Käytännössä minimikoko voidaan määrittää pysäköintitunnisteessa käytettävien etäluettavien tunnisteiden (ks. kappale 2.2.4) asettamien vaatimusten perusteella. Lisäksi kokoon vaikuttavat myös ulkoasun vaatimukset. Myös etäluettavien UHF- ja NFC-tunnisteiden välille on jätettävä riittävästi tyhjää tilaa, jottei toisen tunnisteen läsnäolo pysäköintitunnisteella häiritsi toisen tunnisteen normaalia toimintaa. Sähköisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavan välin lisäksi tunnisteiden fyysinen koko asettaa luonnollisestikin omat vaatimuksensa pysäköintitunnisteen koolle. Tämän lisäksi myös tuotantotekniset etäisyydet tunnisteista pysäköintitunnisteen reunoille on otettava huomioon kokoa määritettäessä. Koska pysäköintitunniste on tarkoitettu käytettäväksi ajoneuvon sisäpuolella tuulilasin läheisyydessä (katso kappale 2.4), on tämä huomioitava myös muotoilussa. Jotta pysäköintitunniste saataisiin mahdollisimman hyvin esille ja että siihen liitettävät tunnisteet aseteltua selkeästi, tunnisteen on oltava neliön tai suorakaiteen muotoinen. 2.2.3 Ulkoasu Yhteiskäytössä olevissa pysäköintitunnisteissa on oltava yhtenäinen yhteiskäytöstä kertova logo. Tällöin pysäköintitunnisteen käyttäjä voi helposti ja selkeästi nähdä ja ymmärtää, että kyseinen pysäköintitunniste on aidosti yhteiskäyttöinen. Näin ollen sitä voidaan käyttää kaikkien järjestelmään liittyneiden palveluntarjoajien, operaattoreiden sekä kaupunkien tarjoamien palveluiden yhteydessä. Yhteiskäytöstä kertovan logon lisäksi myös operaattoritunnuksen olemassaolo ja selkeys on ulkoasun kannalta tärkeä seikka. Operaattoritunnuksen avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa kyseisen pysäköintitunnisteen operaattori jatkoselvityksiä varten tai vastaavasti tarjota mahdollisuus käyttää tunnistetta muuhun sähköisen pysäköintiin alueilla, jotka eivät ole vielä liittyneet aidosti yhteiskäyttöisiä tunnisteita käyttävään järjestelmään. Näin ollen samaa sähköistä pysäköintitunnistetta voidaan käyttää kaikilla tietyn operaattorin asiakkailla riippumatta siitä, ovatko kaikki operaattorin toiminnan piirissä olevat pysäköintialueet mukana yhteiskäyttöisessä järjestelmässä esimerkiksi kaupunkien pysäköinninvalvonnan osalta. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi pysäköintitunnisteen pakolliseen ulkoasuun kuuluvat 2D-viivakoodi, pysäköintitunnisteen sarjanumero sekä merkintä pysäköintitunnisteeseen upotetun NFC-tunnisteen sijainnista. Kaikkien
Määrittely (s. 9 / 34) pysäköintitunnisteella olevien ulkoasun osien kohdalle on määritelty minimikoot, jotka selviävät liitedokumentaatiosta. Pysäköintitunniste voi olla joko yksi- tai kaksipuolinen, mutta mikäli tunnisteesta tehdään. Mikäli pysäköintitunniste on kaksipuolinen, on samojen tietojen oltava luettavissa tunnisteen molemmilta puolilta yhtä selkeästi ja yksiselitteisesti. 2.2.4 Pysäköintitunnisteessa olevat tunnisteet Kuten jo aiemmin on todettu, sähköinen pysäköintitunniste tarjoaa useita rinnakkaisia keinoja tunnisteen tietojen lukemiseen. Nämä keinot voidaan jakaa sähköiseen ja ei-sähköiseen tunnistamiseen perustuviin sekä edelleen etäluettaviin sekä ei-etäluettaviin tunnisteisiin perustuviin keinoihin. Perinteisin ei-sähköinen tapa tunnistaa on pysäköintitunnisteelle kirjoitetun sarjanumeron lukeminen silmämääräisesti ja sen syöttäminen esimerkiksi pysäköinninvalvonnan järjestelmään. Muita enemmän automaatiota ja parempaa käytettävyyttä tarjoavia menetelmiä ovat ei-sähköinen etäluettava 2D-viivakoodi sekä RFId-pohjaiset sähköiset etäluentatekniikat UHF- ja NFCtunnisteiden avulla. Sarjanumeron ja 2D-viivakoodin lukeminen vaatii käytännössä näköyhteyden pysäköintitunnisteeseen, sillä käyttäjän on nähtävä visuaaliset tunnisteet käyttääkseen niitä. NFC-tunnisteiden lukuetäisyys on puolestaan maksimissaan 10 cm. UHF-tunnisteen etäluenta sen sijaan tarjoaa mahdollisuuden lukemiseen jopa useiden metrien päästä kiinteästi asennettavilla lukijalaitteilla (esimerkiksi pysäköintihalleissa), ja noin metrin luentaetäisyyden esimerkiksi pysäköinninvalvonnan UHF-toimisilla käsilukijoilla. Mainituista menetelmistä vain UHF-tekniikkaan perustuva tapa tunnistaa ei sovellu kuluttajakäyttöön. UHF-päätelaitteiden hinta sekä saatavuus ei ole nyt, eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan, kuluttajien kannalta järkevällä tasolla. Vastaavasti esimerkiksi pysäköintihallien järjestelmissä sekä pysäköinninvalvonnan työkaluissa UHF-tekniikka parantaa merkittävästi käytettävyyttä, ergonomiaa sekä turvallisuutta. NFC-tekniikat ovat puolestaan tekemässä tuloaan kuluttajalaitteisiin, kuten matkapuhelimiin, ja luovat näin varteenotettavan tavan tulevaisuuden pysäköintien käynnistämiseen, lopettamiseen ja maksamiseen kuluttajien näkökulmasta. 2D-viivakoodi sekä pysäköintitunnisteeseen kirjattu numerosarja puolestaan ovat hyviä komplementteja etäluennan tekniikoille. Mikäli sähköistä tai visuaalista tunnistetta ei saada luettua, esimerkiksi vioittumisesta johtuen, voidaan kahta edellä mainittua tapaa tunnistaa käyttää varalla. Etäluentatekniikoiden etuna on kuitenkin niiden korkeampi automaattisuuden aste sekä mahdollisuus aktivoida esimerkiksi erilaisia tapahtumia tunnistetta koskettamalla tai lukijalaitteen lukualueelle ajamalla. 2D-viivakoodi ja sarjanumeron lukeminen puolestaan vaativat käyttäjiltä aikaa vievempiä toimenpiteitä. Useampaa erilaista tunnistusmahdollisuutta voidaan myös
Määrittely (s. 10 / 34) käyttää vähentämään väärennösten ja väärinkäytösten riskiä. Jokainen pysäköintitunniste voidaan yksilöidä usealla eri tavalla ja näitä yksilöiviä tietoja vertailla pohjatietoihin. 2.2.5 Lisätunnisteet Varsinaiseen pysäköintitunnisteeseen on myös mahdollista liittää lisätunnisteita Poolin taustajärjestelmässä. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi käyttäjän tunnistamiseen tai varmentamiseen, käyttäjän roolien tunnistamiseen (kuten työ tai vapaa-aika) sekä erilaisiin lisäarvopalveluihin ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös laajemman maksamisen toteuttamiseen (katso kappale 2.5). Lisätunnisteina voidaan käyttää NFC Forumin tyypin 1, 2 ja 4 tunnisteita, mutta myös näiden kanssa yhteensopivan tunnisteen käyttö voi olla perusteltua kaupallisen saatavuuden tai teknisen toimivuuden takia. Muun kuin NFC Forumin tyypin 1,2 tai 4 tunnisteen käytön edellytyksenä on, että se on vähintään yhtä laajasti käytettävissä kaupallisesti saatavissa olevissa laitteissa kuin tyypin 1,2 ja 4 tunnisteet. Käytettävän NFC-tunnisteen ulkoista formaattia ei ole määritetty, vaan se voidaan vapaasti valita esimerkiksi kortiksi, tarraksi tai avaimenperäksi. Lisäksi on huomioitava, että NFC-tunnisteen yksilöllinen sarjanumero on luettava samassa muodossa kuin pysäköintitunnisteella olevan NFC-tunnisteen sarjanumero. 2.3 Tietosisällön vaatimukset Pysäköintitunnisteella olevien tunnisteiden tietosisällöt on määriteltävä tarkoin, jotta ne sopisivat yhteiskäyttöön koko maan laajuisesti. Kuten kohdassa 2.2.4 mainittiin, pysäköintitunnisteelta löytyy neljä tunnistetta tietosisältöineen: - UHF-tunniste (sähköinen pitkän lukuetäisyyden tunniste) o EPC-koodi o Yksilöllinen sarjanumero - NFC-tunniste (sähköinen lyhyen lukuetäisyyden tunniste) o Täytettävä NFC Forumin määritelmät NFC-yhteensopivalle tunnisteelle o Yksilöllinen sarjanumero - 2D-viivakoodi (ei-sähköinen lyhyen lukuetäisyyden tunniste) o Yksilöllinen sarjanumero - Sarjanumero o Tunnistekohtainen sarjanumero
Määrittely (s. 11 / 34) Sähköisten tunnisteiden on sisällettävä yksilöllinen sarjanumero, jotta pysäköintitunnisteen väärentäminen olisi mahdotonta. Lisäksi NFC tunnisteiden tulee täyttää NFC Forumin asettamat määritykset NFC-yhteensopiville tunnisteille ja UHF-tunnisteiden täytettävä UHF Class 1 Gen 2 standardin vaatimukset. Koska jokaisen edellä mainituista tunnisteista on sisällettävä tarpeelliset tiedot pysäköintitunnisteen yksilöimiseksi taustajärjestelmässä, on myös taustajärjestelmästä vastaavasti löydyttävä kaikki tunnisteen tiedot yhteyden muodostamiseksi toiseen suuntaan. Varsinaisten tietosisältöjen lisäksi on huomioitava myös sähköisten tunnisteiden tietosisältöjen lukusuunnat (bittijärjestys) sekä tunnisteiden kirjoitussuojaaminen digitaalisen vandalismin estämiseksi. Myös käytettävien sähköisten tunnisteiden muistimäärän on oltava riittävän suuri, jotta tarpeelliset tietosisällöt saadaan sopimaan tunnisteen tarjoamalle muistialueelle. 2.4 Pysäköintitunnisteen sijoittaminen ajoneuvoon Pysäköintitunnisteen sijoittelussa ajoneuvon sisäpuolelle noudatetaan samaa käytäntöä parkkikiekon sijoittelun kanssa. Liikenneministeriön päätös pysäköintikiekon käyttämisestä sanoo, että pysäköintikiekko on sijoitettava näkyvälle paikalle tuulilasin sisäpuolelle niin, että se on ulkoapäin luettavissa. (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1990/19900924, viitattu 27.04.2010) Pysäköintitunnisteen tietojen luenta voi tapahtua joko ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelta ajoneuvon ollessa liikkeessä tai paikallaan. Lisäksi luenta voi tapahtua kuljettajan tai matkustajan tai ulkopuolisen tahon toimesta. Tällä perusteella pysäköintitunnisteen lukupisteet voidaan jakaa neljään eri kategoriaan: ajoneuvon sisällä sen ollessa paikallaan, ulkopuolella ajoneuvon ollessa paikallaan, portilla ja kadulla ajoneuvon liikkuessa vähäisellä nopeudella tai tiellä ajoneuvon liikkuessa suuremmilla nopeuksilla. Visualisten tunnisteiden ulkoapäin luettavuuden lisäksi pysäköintitunnisteen sijoittelun vaikutus pysäköintitunnisteella olevien sähköisten tunnisteiden toimintaan ja luettavuuteen täytyy huomioida. Mikäli tunniste on sijoitettu kiinni tuulilasiin, on siitä luettavissa sarjanumeron lisäksi NFC-, UHF- ja 2Dviivakooditiedot. Jos pysäköintitunniste sijoitetaan ajoneuvon sisälle irti tuulilasista, ei NFC-tunnistetta voida enää lukea ajoneuvon ulkopuolelta ja 2Dviivakoodin luku vaikeutuu tai muuttuu mahdottomaksi. Pysäköintitunnisteen sijoittelussa tulee myös huomioida auton tuulilasin vaikutus etäluettavien tunnisteiden luettavuuteen. Joissain ajoneuvoissa tuulilasiin voi olla integroitu esimerkiksi erilaisia UV- tai muita suojakalvoja, joiden metallointi voi heikentää tunnisteen luettavuutta tai estää sen jopa kokonaan. Mikäli tuulilasin vaikutus estää etätunnisteiden luennan, on yleisen sijoitteluohjeen mukaan sijoitettu tunniste luettavissa muilla tavoin (visuaaliset tunnisteet). Esimerkiksi pysäköinninvalvonta saa tällöin tarvittavat tiedot
Määrittely (s. 12 / 34) vaihtoehtoisten menetelmien kautta. Erityisen tärkeäksi sijoittelu nousee pysäköintihallisovelluksissa, joissa UHFtekniikkaan perustuva etäluentalaitteisto on yleensä asennettu kiinteästi hallin sisäänajojen yhteyteen. Pysäköintitunniste pyritään tällöin lukemaan auton yläpuolelta kulkusuunnan vastaisesti tai sivulta viistottain asennettujen antennien avulla. Tällöin pysäköintitunnisteen sijoittelussa on huomioitava erityisen tarkasti tuulilasin vaikutus luettavuuteen, sillä hallisovelluksissa komplementtiluentatapoja ei voida käyttää yhtä helposti. Tunnisteen on siis oltava luettavissa käytännössä 2-3 metrin etäisyydeltä ajoneuvon tuulilasista varman tunnistamisen ja sujuvan käytön takaamiseksi tässä ympäristössä. Pysäköintitunnisteen sijoittelu ajoneuvon sisällä vaikuttaa myös sitä käyttävän henkilön toimintaan esimerkiksi pysäköintiä aloitettaessa. Mikäli käytetään NFC-tunnisteita pysäköinnin aloittamiseen ja lopettamiseen, on pysäköintitunnistetta, ja erityisesti siinä olevaa NFC-tunnistetta, pystyttävä koskettamaan NFC-matkapuhelimella onnistuneen luennan takaamiseksi. Käytettäessä 2D-viivakoodia vastaavaan tarkoitukseen on käyttäjän pystyttävä kuvaamaan se matkapuhelimellaan, jotta automaattinen tunnistus tapahtuu. Näin ollen pysäköintitunnisteen tietojen on oltava selkeästi luettavissa myös ajoneuvon sisäpuolelta pysäköinnin aloittamista ajatellen. Käytettäessä pysäköintitunnisteen yksilöllistä sarjanumeroa pysäköinnin aloittamiseen, on sen oltava helposti nähtävissä mahdollisimman sujuvan käytön takaamiseksi. Pysäköintitunnisteen esilläolo on pakollista, mikäli pysäköinti on aloitettu pysäköintitunnistetta käyttämällä tai ajoneuvo on pysäköity alueelle, jossa pysäköintitunnistetta käytetään luvan tarkastamiseen (esimerkiksi asukaspysäköinti tai yksityisen valvonnan alla olevat alueet). Varsinaisten pysäköintitapahtumien ulkopuolella pysäköintitunnisteen esilläolo ei ole pakollista ja käyttäjä voi halutessaan poistaa pysäköintitunnisteen sijoittamalla sen esimerkiksi hansikaslokeroon. Näin ollen käyttäjä voi itse valita milloin hänen pysäköintitunnisteensa on luettavissa ja milloin ei. Kappaleessa 2.5 käsitellään erilaisia lisäarvopalveluita, joiden toteuttamiseen pysäköintitunnistetta voidaan hyödyntää. Esimerkkejä tällaisista voivat olla vapaaehtoiset hankkeet, joihin pysäköintitunnisteen käyttäjä voi halutessaan osallistua pitämällä pysäköintitunnisteen luettavissa myös varsinaisen pysäköinnin ulkopuolella. 2.5 Lisäarvopalvelut Pysäköintitunnisteen avulla voidaan myös tarjota käyttäjälle helposti saatavilla olevia lisäarvopalveluita. Osa näistä palveluista voi olla ilmaisia ja yleishyödyllisiä, kuten esimerkiksi anonyymia telematiikka- tai liikennevirtatietoa keräävät tilastointihankkeet. Vastaavasti toisesta ääripäästä löytyvät mahdolliset kaupalliset toimijat ja heidän pysäköintitunnisteiden käyttäjille tarjoamansa palvelut. Kaupallisen puolen esimerkki voi olla esimerkiksi automaattinen autopesula, jossa käyttäjän tunnistaminen sekä maksaminen tapahtuvat pysäköintitunnisteen avulla. Kaupallisen ja
Määrittely (s. 13 / 34) yleishyödyllisen hankkeen välimaastoon sijoittuvat käyttäjää sekä kaupallisia toimijoita helpottavat palvelut. Esimerkkinä vapaista parkkipaikoista tai hallien kapasiteeteista kertovat palvelut tai toimijan ja käyttäjän välisen tiedottamisen mahdollistavat palvelut sekä erilaiset Open Data -malliin mukaiset toiminnot. Kaupallisten toimijoiden kannalta voi olla tärkeää, että järjestelmässä on pysäköintitunnisteen lisäksi mahdollista varmistaa käyttäjä, valita tapahtuman rooli tai varmentaa pysäköintitunnisteen käyttöoikeus. Kappaleessa 2.2.5 esitellyt lisätunnisteet tarjoavat tähän mahdollisuuden. Palveluntarjoaja voi esimerkiksi vaatia, että ostaakseen tarjolla olevan palvelun käyttäjän täytyy pysäköintitunnisteen lisäksi tarjota myös lisätunnisteensa luettavaksi lukijalaitteelle. Tällöin voidaan varmistua, että kyseisellä käyttäjällä on hallussaan sekä pysäköintitunniste että lisätunniste, ja luoda näin yksi lisävarmistuskerros käytön oikeutukseen. Kontaktittoman maksamisen yleistyessä tulevaisuudessa voi myös olla mahdollista toteuttaa maksamista pysäköintitunnisteeseen liitettävän lisätunnisteen avulla laajemmassakin mittakaavassa.
Määrittely (s. 14 / 34) 3 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja -rajapinnat 3.1 Poolimalli 3.1.1 Yleistä Sähköisen pysäköinnin taustajärjestelmää on tarkasteltu ns. Poolimallin kautta. Malli on löydetty haastattelujen ja työryhmätyöskentelyn kautta. Poolimallin mukaisessa sähköisessä pysäköintijärjestelmässä operoivat toimijat sekä palvelua mahdollisesti hyödyntävät kolmannet osapuolet eivät ole yhteydessä suoraan toisiinsa tietoverkkojen välityksellä. Pooli toimii älykkäänä solmupisteenä, jonka kautta tieto kierrätetään ja johon statistiikkaa kerätään. Poolimalliin on päädytty analysoimalla asiakkaiden (kuluttaja, yritys), kaupunkien, pysäköintioperaattoreiden, maksuoperaattoreiden sekä muiden palveluntarjoajien tarpeita. Järjestelmän varman toiminnan lisäksi keskeisenä arvona ja tekijänä kaikki haastatellut osapuolet pitivät järjestelmän käytön ja liittymisen helppoutta. Toimijoiden toiveena oli mahdollisuus liittyä koko maan kattavaan pysäköintiverkkoon yhdellä sopimuksella. He myös kokivat, että asiakkaiden, kuten kuluttajien ja yritysten, liittymisen täytyisi tapahtua yhdellä sopimuksella yhden operaattorin kanssa. Tässä dokumentaatiossa käsitellään Poolimallin ohjelmistoarkkitehtuuria ja - rajapintoja yleisellä tasolla. Tarkemmat tekniset määrittelyt ovat osa liitedokumentaatiota. 3.1.1 Toimijoiden roolit Pysäköinnin ja sähköisen pysäköinnin harmonisointihankkeen saralla operoivat toimijat jaoteltiin selvityksen kannalta viiteen ryhmään: Asiakkaat ovat asukaspysäköijiä, yksityisiä kuluttajia sekä yrityksiä, jotka käyttävät muiden ryhmien palveluita ja mahdollisesti maksavat niistä Kaupungit ja kunnalliset toimijat tarjoavat pysäköintitilaa kadunvarressa ja huolehtivat pysäköinninvalvonnasta saaden suoraa tuloa, tuloutuksia tai vuokraa pysäköintitilan käytöstä tai vuokraamisesta Maksuoperaattorit välittävät muiden toimijoiden tapahtumia ja käsittelevät maksutapahtumia Poolin sisällä operoivien toimijoiden ja asiakkaiden välillä Pysäköintioperaattorit tarjoavat pysäköintipalveluita asiakkaille. Palveluntarjoajat tarjoavat asiakkaille muita kuin suoranaisia pysäköinnin palveluja.
Määrittely (s. 15 / 34) 3.1.2 Toimintaperiaate Yhteiskäyttöisen pysäköintitunnisteen käyttäminen järjestelmässä perustuu operaattoreiden väliseen yhteistyöhön. Pysäköijä voi oman pysäköintitunnisteensa avulla hoitaa pysäköinnin niin kadunvarsi-, halli-, aluekuin asukaspysäköinnissäkin riippumatta siitä kuka aluetta hallinnoi. Edellä mainitun kaltaisen yhteiskäyttöisen järjestelmän sujuvan toiminnan edellytyksenä on, että järjestelmästä löytyy keskeinen toimija, jonka tehtävänä on hoitaa eri toimijoiden välinen viestiliikenne keskitetysti. Tähän tarkoitukseen kehitetyssä poolimallissa kaikkien järjestelmän toimijoiden keskellä operoi niin sanottu Pooli, jonka tehtävä on pitää kirjaa sekä välittää pysäköinteihin liittyviä tietoja yhteiskäyttöjärjestelmään liittyneiden toimijoiden välillä. ASUKASPYSÄKÖIJÄ KAUPUNKI 2 KAUPUNKI 3 ASIAKAS YKSITYINEN TOIMIJA POOLI MAKSU- JA PYSÄKÖINTI- OPERAATTORI ASIAKAS SOPIMUS- ASIAKAS PYSÄKÖINTI- OPERAATTORI YRITYS 1 MAKSU- OPERAATTORI SOPIMUS- ASIAKAS ASIAKAS ASIAKAS Kuva 2 Sähköisen pysäköinnin poolimalli Jotta toimijalla voisi olla yhteiskäyttöistä tunnistetta käyttäviä omia asiakkaita, täytyy tämän toimia Poolissa maksuoperaattorina. Maksuoperaattori välittää maksuja asiakkaiden ja toimijoiden välillä. Pelkillä pysäköintioperaattoreilla tai palveluntarjoajilla ei voi olla omia yhteiskäyttöön kuuluvia asiakkaita, ellei tämä toimi myös maksuoperaattorina. Näin ollen pelkät pysäköintioperaattorit ja palveluntarjoajat hyödyntävät maksuoperaattoreiden jo olemassa olevaa asiakasmassaa yhteiskäytön osalta. Kaupungeilla on
Määrittely (s. 16 / 34) asukaspysäköintitunnuksia, joita he tarjoavat asukkailleen. Myös nämä tunnukset kirjataan Pooliin. Poolimalli tarjoaa kaikkien järjestelmään liittyneiden toimijoiden palvelut kaikkien yhteiskäyttöistä pysäköintitunnistetta käyttävien asiakkaiden saataville. Pooli allokoi yhteiskäyttöisiä pysäköintitunnisteita eri toimijoille. Näin ollen Pooli kontrolloi jokaista järjestelmään kirjattavaa pysäköintitunnistetta. Jokaisen pysäköintitunnisteita valmistavan tahon on puolestaan ilmoitettava Poolille valmistettujen pysäköintitunnisteiden sisältämien tunnisteiden tarkat tiedot, jotta ne voidaan kirjata järjestelmään. Maksu- ja pysäköintioperaattoreiden on välitettävä pysäköintitapahtumista kerätyt tiedot poolin tietokantaan, johon myös kaikkien pysäköintitunnisteiden tiedot on kerätty ja jossa niitä ylläpidetään. Pysäköintitunnisteesta Poolissa olevat tiedot eivät sisällä tunnisteen omistajaa, käyttäjää tai tämän ajoneuvoa yksilöiviä tietoja. Pooliin kirjataan ainoastaan pysäköintitapahtumien anonyymit tiedot, jotka kukin maksuoperaattori voi kohdistaa omaan asiakkaaseensa. Poolissa oleva tapahtumatietokanta on kunkin operaattorin käytössä vain niiden tapahtumien osalta, joihin he itse ovat osallisena. Asiakkaan tapahtumatietoon pääsee käsiksi siis vain oma maksuoperaattori sekä se pysäköintioperaattori tai palveluntarjoaja, jossa palvelu tapahtuu. Näin varmistetaan, etteivät muut toimijat pääse käsiksi heille kuulumattomiin tietoihin. Järjestelmässä ylläpidetään tapahtumatietoja pysäköintitunnistekohtaisesti. Tällöin esimerkiksi pysäköinninvalvonta voi Pooliin tehtävien kyselyiden avulla selvittää pysäköidyn ajoneuvon luvan pysäköidä kyseisellä alueella tai pysäköintimaksun olevan voimassa. Poolin tietokanta ei sisällä tai kerää asiakkaistaan mitään henkilötietoja, vaan ne on tallennettu maksuoperaattoreiden järjestelmiin. 3.1.3 Tarpeet Selvityksessä kartoitettiin pysäköijien, kaupunkien, pysäköintioperaattoreiden, maksuoperaattoreiden sekä muiden palveluntarjoajien tarpeita ja mahdollisuuksia sähköiseen pysäköintiin liittyen. Saatuja tuloksia on summattu tässä kappaleessa. 3.1.3.1 Pysäköijän tarpeet Pysäköijien tarpeet olivat pääosin toiminnallisia. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat järjestelmän helppokäyttöisyys sekä alueellinen kattavuus. Tähän portiksi nähtiin yksi yhteinen koko maassa toimiva pysäköintitunniste. Lisäksi yhden sopimuksen solminen maksuoperaattorin kanssa niin, että se kattaa koko maan alueella tapahtuvan pysäköinnin, oli tärkeä tekijä. Yritysten tarpeista esille nousi vielä erityisesti koontilaskumahdollisuus, jolloin työntekijöiden pysäköintejä koskevan maksuliikenteen käsittelyn määrä
Määrittely (s. 17 / 34) pienenisi merkittävästi. Muita pysäköijien tarpeita olivat muun muassa joustava pysäköintiaika, aloita/lopeta toiminnot etukäteen maksettavan pysäköintiajan sijaan kadunvarsilla. Lisäksi asioimisen nopeutuminen ilman pysäköintiautomaattiasiointia sekä pysäköintitunnisteen kautta saatavat lisäarvot pysäköinnin, ulkopuolisilta, toimijoilta nousivat esiin. 3.1.3.2 Kaupunkien tarpeet Kaupunkien toiminnallisissa tarpeissa yleisenä linjana oli pysäköinnin sujuva asiointi pysäköijän ja kaupungin kannalta. Tavoitteena on parantunut asiakastyytyväisyys sekä sujuvampi liikenne ja toimivampi pysäköinti. Kaupungin kannalta sujuvaan asiointiin kuului myös pysäköinnintarkastajien työn helpottaminen tarkastusten automatisoinnin avulla. Muita esille nousseita tarpeita olivat maksullisen pysäköinnin, asukaspysäköinnin sekä muun pysäköinnin valvonta. Lisäksi asukaspysäköintitunnusten hallinta, ajoneuvon siirtokehotusten järjestäminen, pysäköinninvalvonnan statistiikan kerääminen sekä viestien välitys kaupungilta pysäköijille sekä päinvastoin olivat tärkeitä. Taloudellisista tarpeista raportit eri maksuoperaattoreiden hoitamista pysäköintitapahtumista sekä tilityksistä ja maksutapahtumien seuranta nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi. 3.1.3.3 Maksuoperaattoreiden tarpeet Maksuoperaattoreiden toiminnallisia tarpeita olivat muun muassa kaupungin pysäköinninvalvonnan tapahtumakyselyihin vastaaminen, kommunikointi asiakkaiden suuntaan sekä tapahtumatietojen päivittäminen kaupunkien ja pysäköintioperaattoreiden suuntaan. Taloudellisten tarpeiden puolelta asiakasmäärien kasvattaminen ja toimijoiden välinen yhteiskäyttö sekä laskutus nousivat esille suurimpina tarpeina. Lisäksi raporttien laatiminen pysäköintitapahtumien pohjalta omalle organisaatiolle sekä asiakkaille (kaupungit ja pysäköintioperaattorit) listattiin merkittäviksi tarpeiksi. Myös näiden raporttien pohjalta toimijoille tehtävien tilitysten hallinta, seuranta ja koonti olivat mukana tarpeiden listalla. 3.1.3.4 Pysäköintioperaattoreiden tarpeet Pysäköintioperaattoreiden toiminnallisista tarpeista sopimusasiakkaiden asioimisen helpottaminen oman järjestelmän sisällä pysäköintitunnisteen avulla sekä paremman statistiikka- ja mahdollisesti paikkatiedon saaminen käyttöasteiden parantamiseksi olivat pääosassa. Taloudellisista tarpeista tärkeimmiksi nousivat asiakkaiden määrän kasvattaminen, paremman täyttöasteen saavuttaminen sekä käteisen rahan käsittelyn väheneminen. Myös erilaiset raportointitoiminnot, maksu- ja pysäköintitapahtumien seuranta sekä tilitysten seuranta ja toteuttaminen pääsivät toiveiden listalle.
Määrittely (s. 18 / 34) 3.1.3.5 Muiden palveluntarjoajien tarpeet Muiden palveluntarjoajien tarpeet olivat pääosin taloudellisia. Olennaisimpana tarpeena oli pysäköinnin toimijoiden asiakaskunnan hyödyntäminen oman toiminnan tuottavuuden ja sujuvan asioinnin parantamiseksi. Näihin tarpeisiin vastaus voisi löytyä suurempien asiakasmäärien, paremman käyttöasteen sekä toiminnan tehostumisen kautta. Lisäksi maksutapahtumien seuranta sekä raportit maksuoperaattoreilta koettiin tärkeiksi seikoiksi. 3.1.4 Hyödyt 3.1.4.1 Pysäköijille Konkreettisin etu pysäköijille on käteisen rahan poistuminen. Yrityksillä oli myös tarve koontilaskutukselle. Tämä tarkoittaa yksittäisten pienten pysäköintimaksujen hallinnoinnin ja hoitamisen aiheuttaman työmäärän sekä kustannusten merkittävää vähenemistä. Pysäköijät saavat käyttöönsä koko maanlaajuisen, helpon ja nopean järjestelmän, joka ei vaadi asiointia pysäköinnin maksuautomaateilla. He saavat yhdellä maksuoperaattorin kanssa tehtävällä sopimuksella käyttöönsä suuren määrän pysäköintiin liittyviä palveluja ja lisäarvoja. Tulevaisuudessa myös laajempi maksaminen muuallakin kuin pelkässä pysäköinnissä voi olla mahdollista. 3.1.4.2 Kaupungeille Kaupungeille merkittävimmät hyödyt ovat pysäköintitunnisteen etäluennan tuoma tarkastamisen helppous ja nopeus, joiden kautta tarkastuksiin saadaan volyymia. Myös pysäköintitunnisteen hallinnoiminen kaupunkien sähköisten palveluiden kautta tuo kustannustehokuutta sekä säästää asiakkaiden vaivaa. Lisäksi pysäköinnin ja pysäköinninvalvonnan tapahtumista saatavan, lähes reaaliaikaisen, statistiikan saaminen kentältä ja sen parempi kohdistaminen esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun prosesseihin tarjoaa kaupungeille merkittäviä hyötyjä. 3.1.4.3 Pysäköintioperaattoreille Pysäköintioperaattorien kannalta yhteiskäyttöinen tunniste tuo järjestelmän kautta uusia potentiaalisia asiakkaita. Lisäksi järjestelmästä saatavien tapahtuma- ja statistiikkatietojen avulla myös käyttöasteiden parantaminen mahdollistuu. Mitä enemmän yhteiskäyttöjärjestelmää käyttäviä asiakkaita pysäköintioperaattorin palveluita käyttää, sitä enemmän käytetyn käteisen rahan sekä tulostettavien lipukkeiden ja kuittien määrä vähenee. Tämä puolestaan parantaa kustannustehokkuutta kuluja pienentämällä sekä tarjoaa asiakkaille kokonaan uuden maksutavan. 3.1.4.4 Maksuoperaattoreille Maksuoperaattoreiden näkökulmasta yhteiskäyttöjärjestelmän laaja käyttöönotto tuo tarjolle valtavan määrä uusia asiakkaita. Lisäksi eri
Määrittely (s. 19 / 34) toimijoiden välillä tapahtuva yhteiskäyttö tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi pysäköintioperaattoreiden kanssa. Se myös parantaa kaupunkien ja maksuoperaattoreiden välistä kommunikointia ja tiedonantoa esimerkiksi parantuvien raportointiominaisuuksien avulla. 3.1.4.5 Muille palveluntarjoajille Muille palveluntarjoajille pysäköintitunnisteiden yhteiskäyttö avaa kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä uuden maksutavan. Esimerkiksi kokonaan tai osittain automatisoiduissa palveluissa palvelun käyttäminen ja maksaminen voi tapahtua suoraan pysäköintitunnistetta käyttämällä. Tämä suoraviivaistaa palvelun maksamista ja käyttöä. Palveluntarjoajat saavat käyttöönsä suuren määrän uusia potentiaalisia asiakkaita, sillä jokaisella yhteiskäyttöistä pysäköintitunnistetta käyttävällä asiakkaalla on mahdollisuus käyttää myös heidän palveluaan helposti ja nopeasti. 3.2 Poolin ohjelmistoarkkitehtuuri Poolimallin keskeisimpänä arkkitehtuurin palasena on Poolin hallinnoima keskuspalvelin tai palvelinklusteri. Sen tehtävänä on vastaanottaa, lähettää sekä välittää viestejä yhteiskäyttöjärjestelmään liittyneiden toimijoiden välillä. Poolin keskuspalvelin tekee päätöksiä järjestelmässä tehtyjen tapahtumien sallimisesta, kuten esimerkiksi pysäköinnin aloittamisesta. Se tarjoaa myös ohjelmistorajapinnat, joilla toimijat voivat operoida Poolissa sekä päästä käsiksi järjestelmässä oleviin tietoihin. Poolin palvelimen tietokannasta löytyvät jokaiseen operaattoriin, kaikkiin järjestelmää hyödyntäviin yhteiskäytössä oleviin pysäköintitunnisteisiin sekä niiden avulla tehtyihin tapahtumiin liittyvät tiedot. Tietokanta, Poolin toiminta sekä rajapinnat on suunniteltu siten, että kukin toimija pääse käsiksi järjestelmässä vain omiin palveluihinsa, omiin tietoihinsa sekä omiin asiakkaisiinsa. Näin järjestelmän muiden toimijoiden tiedot eivät joudu koskaan palvelutapahtuman ulkopuoleisten toimijoiden tietoon. Pysäköintitunnistetietokannassa säilytettävä tieto ei sisällä pysäköintitunnisteeseen liittyviä henkilö- tai ajoneuvotietoja, vaan ne on tallennettu kunkin toimijan omaan järjestelmään. Näin ollen Poolin kautta kulkeva tieto ei ole yhdistettävissä pelkän Poolin tietokannan tietojen perusteella yhteenkään henkilöön tai ajoneuvoon. Tällä tavoin saadaan turvattua järjestelmää käyttävien asiakkaiden henkilötietosuoja. Rajapintojen avulla on kuitenkin mahdollista tehdä kyselyitä tiettyjen ominaisuuksien osalta (kuten rekisteri- tai puhelinnumero) esimerkiksi viranomaisten tai kaupunkien toimesta, mikäli käyttäjä ja tämän operaattori ovat siihen suostumuksensa antaneet.
Määrittely (s. 20 / 34) ASUKASPYSÄKÖIJÄ KAUPUN KI 2 KAUPUN KI 3 ASIAKAS YKSITYINEN TOIMIJA POOLI MAKSU- JA PYSÄKÖINTI- OPERAATTORI ASIAKAS SOPIMUS- ASIAKAS PYSÄKÖINTI- OPERAATTORI YRITYS 1 MAKSU- OPERAATTORI SOPIMUS- ASIAKAS Pys.valvonta Yritykset Operaattori Raha ASIAKAS Yksityinen toimija Tietoliikenne ASIAKAS Kuva 3 Pysäköinnin poolimallin tapahtumineen Kuva 3 esittää pysäköinnin poolimallin toimijoiden ja pysäköijien (asiakkaiden) välisiä keskinäisiä suhteita, tietoliikenneyhteyksiä sekä järjestelmässä kulkevien viestien reittejä. Mustat kaksisuuntaiset yhtenäiset nuolet esittävät tietoliikenneyhteyksiä toimijoiden sekä järjestelmän komponenttien välillä. Värilliset katkoviivoitetut nuolet puolestaan kertovat kunkin toimijatyypin järjestelmien sisällä lähettämien viestien kulku- ja vastausreiteistä. Vihreät setelein merkityt nuolet ilmoittavat tilitysten ja tuloutusten reitit ja kulkusuunnat.
Määrittely (s. 21 / 34) 3.3 Tapahtumakuvaukset Tässä kappaleessa on kuvattu esimerkkejä järjestelmän mahdollistamista tapahtumaketjuista. Esimerkeissä asiakkaan roolilla viitataan mahdollisuuteen jaotella pysäköinnit esimerkiksi työhön ja vapaa-aikaan liittyviksi. Nämä voidaan eritellä myöhemmin yhteenvedossa tai laskulla. 3.3.1 Oma asiakas pysäköintioperaattorilla 1) Pysäköintitunniste luetaan sisään ajettaessa 2) Pysäköintitunnisteen tietoja verrataan pysäköintioperaattorin tietokantaan, todetaan asiakas omaksi. 3) Avataan portti eikä tehdä kyselyä Pooliin 4) Kirjataan tiedot pysäköintioperaattorin järjestelmään 5) Pysäköintitunniste luetaan ulos ajettaessa 6) Avataan portti ja kirjataan tiedot pysäköintioperaattorin järjestelmään POOLI PYSÄKÖINTI- OPERAATTORI VERTAILU OPERAATTORIN TIETOKANTAAN LUETTU PYSÄKÖINTITUNNISTE LUPA AVATA PORTTI S I S Ä Ä N A J O VERTAILU OPERAATTORIN TIETOKANTAAN LUETTU PYSÄKÖINTITUNNISTE LUPA AVATA PORTTI U L O S A J O Kuva 4 Oma asiakas pysäköintioperaattorilla
Määrittely (s. 22 / 34) 3.3.2 Maksuoperaattorin asiakas kadunvarsipysäköinnissä 1) aloittaa pysäköinnin kadunvarrella NFC-matkapuhelinta käyttämällä ja pysäköintitunnistetta koskettamalla. Lisäksi asiakas määrittää: a) Sijainnin (kaupunki, alue/paikka) b) Maksimipysäköintiajan c) Mahdollisen roolin (työ / vapaa-aika) 2) Maksuoperaattorin järjestelmä kirjaa pysäköinnin alkaneeksi 3) Maksuoperaattorin järjestelmä kirjaa tiedot Pooliin 4) pysäköi haluamansa ajan a) Mikäli maksimiaika ylittyi, katkaistaan pysäköinti maksuoperaattorin järjestelmässä maksimiaikaan 5) Mikäli maksimiaika ei ylittynyt, asiakas lopettaa pysäköinnin esimerkiksi NFC-pohjaisella matkapuhelimella pysäköintitunnistetta koskettamalla 6) Maksuoperaattori kirjaa tiedot Pooliin POOLI MERKINTÄ POOLIN TIETOKANTAAN ILMOITUS POOLILLE MAKSUOPERAATTORI MERKINTÄ OPERAATTORIN TIETOKANTAAN LUETTU PYSÄKÖINTITUNNISTE A L O I T U S VASTAUS POOLILTA VASTAUS ASIAKKAALLE MERKINTÄ POOLIN TIETOKANTAAN KYSELY POOLILLE MERKINTÄ OPERAATTORIN TIETOKANTAAN LUETTU PYSÄKÖINTITUNNISTE L O P E T U S VASTAUS POOLILTA VASTAUS ASIAKKAALLE Kuva 5 Maksuoperaattorin asiakas kadunvarsipysäköinnissä
Määrittely (s. 23 / 34) 3.3.3 Maksuoperaattorin asiakas pysäköintioperaattorilla 1) Pysäköintitunniste luetaan sisään ajettaessa 2) Pysäköintitunnisteen tietoja verrataan pysäköintioperaattorin tietokantaan ja todetaan, ettei asiakas ole oma 3) Pysäköintioperaattori tekee Pooliin kyselyn tietojärjestelmänsä kautta 4) Vastaanotetaan tieto tunnisteen voimassaolosta Poolilta a) Jos tunniste oli voimassa, annetaan lupa pysäköidä b) Jos tunniste ei ollut voimassa, ei anneta lupaa pysäköidä 5) pysäköi pysäköintioperaattorilla 6) valitsee mahdollisen roolin 7) Pysäköintitunniste luetaan ulos ajettaessa 8) Koska asiakas ei ollut oma, välitetään tiedot pysäköinnistä Pooliin pysäköintioperaattorin tietojärjestelmän kautta 9) Avataan portti ja annetaan asiakkaalle lupa ajaa ulos TIETO MAKSUOPERAATTORILLE POOLI POOLIN TIETOKANTA- VERTAILU KYSELY POOLILLE VASTAUS POOLILTA MAKSUOPERAATTORI VERTAILU OPERAATTORIN TIETOKANTAAN VASTAUKSEN TULKINTA LUETTU PYSÄKÖINTITUNNISTE LUPA AVATA PORTTI PYSÄKÖINTIOPERAATTORI S I S Ä Ä N A J O TIETO MAKSUOPERAATTORILLE POOLIN TIETOKANTA- VERTAILU KYSELY POOLILLE VASTAUS POOLILTA VERTAILU OPERAATTORIN TIETOKANTAAN VASTAUKSEN TULKINTA LUETTU PYSÄKÖINTITUNNISTE LUPA AVATA PORTTI U L O S A J O Kuva 6 Maksuoperaattorin asiakas pysäköintioperaattorilla
Määrittely (s. 24 / 34) 3.3.4 Asukaspysäköijä asukaspysäköintialueellaan 1) Asukaspysäköijä asettaa pysäköintitunnisteen esille ohjeiden kuvaamaan paikkaan 3.3.5 Pysäköinnintarkastus 3.3.5.1 Asukaspysäköijä asukaspysäköintialueellaan 1) Pysäköinnintarkastaja lukee pysäköintitunnisteen tarkastuslaitteella 2) Laite tekee kyselyn kaupungin omaan, asukaspysäköinnin tiedot sisältävään, tietojärjestelmään 3) Järjestelmä palauttaa tiedot pysäköintiluvan voimassaolosta 4) Mikäli asukaspysäköintilupaa ei ollut, mutta alue on maksullinen, tarkastetaan vielä maksullisen pysäköinnin tila POOLI KAUPUNKI LUETTU PYSÄKÖINTITUNNISTE VERTAILU KAUPUNGIN TIETOKANTAAN VASTAUS VOIMASSAOLOSTA Kuva 7 Pysäköinnintarkastus asukaspysäköinnissä
Määrittely (s. 25 / 34) 3.3.5.2 Maksuoperaattorin asiakas kadunvarrella 1) Pysäköinnintarkastaja lukee pysäköintitunnisteen tarkastuslaitteellaan 2) Laite tekee kyselyn kaupungin tietojärjestelmän kautta Pooliin 3) Pooli kirjaa kyselyn tiedot tietokantaansa 4) Pooli palauttaa tiedot pysäköinnin statuksesta 5) Mikäli pysäköinti ei ollut voimassa, kirjoitetaan pysäköinnin virhemaksu POOLI KAUPUNKI POOLIN TIETOKANTA- VERTAILU KYSELY POOLILLE LUETTU PYSÄKÖINTITUNNISTE VASTAUS POOLILTA VASTAUKSEN TULKINTA VASTAUS VOIMASSAOLOSTA Kuva 8 Pysäköinnintarkastus kadunvarsipysäköinnissä
Määrittely (s. 26 / 34) 3.3.6 Maksuoperaattorin asiakas palveluntarjoajalla 1) Palveluntarjoajan lukijalaite lukee pysäköintitunnisteen 2) syöttää palveluntarjoajan järjestelmän mahdollisesti tarvitsemat syötteet, esimerkiksi pesutyyppi 3) Palveluntarjoaja ilmoittaa palvelun hinnan 4) valitsee mahdollisen roolin 5) varmentaa tapahtuman lisätunnisteella 6) Palveluntarjoaja kirjaa tiedot omaan järjestelmäänsä ja välittää tiedot Pooliin 7) Pooli kirjaa tapahtuman lokiinsa, merkitsee sen tapahtuneeksi tai hylätyksi, ja lähettää kuittauksen palveluntarjoajalle 8) Palveluntarjoaja ottaa vastaan kuittauksen a) Mikäli tunniste oli voimassa, annetaan asiakkaalle lupa palvelun käyttöön b) Mikäli tunniste ei ollut voimassa, ei anneta asiakkaalle lupaa palvelun käyttöön POOLI PALVELUNTARJOAJA KYSELY POOLILLE LUETTU PYSÄKÖINTITUNNISTE JA ANNETUT SYÖTTEET POOLIN TIETOKANTA- VERTAILU VASTAUS POOLILTA VASTAUKSEN TULKINTA LUPA KÄYTTÄÄ PALVELUA Kuva 9 Maksuoperaattorin asiakas palveluntarjoajalla
Määrittely (s. 27 / 34) 3.4 Poolin käyttöliittymät 3.4.1 Ohjelmistorajapinta Poolin keskuspalvelin tarjoaa toimijoiden käyttöön HTTPS-protokollan yli Web service rajapintoja, joiden kautta tarvittava liikennöinti Poolin ja toimijoiden välillä voidaan toteuttaa. Liikennöinti toimijoiden ja Poolin välillä on salattua ja jokaiselle yhteiskäyttöiseen järjestelmään liittyneelle toimijalle toimitetaan tarvittavat yhteysosoitteet ja kirjautumistiedot Poolin toimesta. Rajapintojen avulla poolin tietokantaan voidaan kirjata pysäköintitunnisteiden tiedot tapahtumineen, hallita niitä, luoda järjestelmästä raportteja sekä tehdä status- ja muita kyselyitä. Web serviceissä, joihin rajapinnat siis perustuvat, on aina palveluntarjoaja ja palvelun käyttäjä. Palveluntarjoaja on se osapuoli, jonka tarjoamaa rajapintaa palvelun käyttäjä käyttää. Poolin toimintamallissa sekä Pooli että järjestelmään liittynyt toimija voi olla palveluntarjoaja tai palvelun käyttäjä riippuen siitä, kumman rajapintaa käytetään ja kumpaan suuntaan tietoa siirretään. Näin ollen järjestelmään liittyvien tahojen tulee yleensä toteuttaa sekä palveluita (service) että niitä käyttäviä asiakasohjelmistoja (client). 3.4.2 Web-käyttöliittymä Ohjelmistorajapinnan lisäksi Pooli tarjoaa toimijoille tarvittaessa webkäyttöliittymän, jonka kautta he voivat tarkastella järjestelmään kirjattuja tapahtumia, joissa nämä ovat vähintään yhtenä tapahtuman osapuolena. Webkäyttöliittymän kautta on mahdollista hakea tapahtumien joukosta tietyt tapahtumat hakuehdoin ja luoda niistä siirtotiedosto. 3.5 Poolin tietokanta Kuten kappaleessa 3.2 mainittiin, Poolin tietokanta sisältää kaikkien järjestelmän pysäköintitunnisteiden sekä operaattoreiden tiedot. Pysäköintitunnisteesta Poolin tietokantaan on tallennettu kaikki pysäköintitunnisteen yksilöivät tiedot (katso kappale 2.3 Tietosisällön vaatimukset ), mutta ei siis sen käyttäjää, omistajaa tai ajoneuvoa yksilöiviä tietoja. Tämän lisäksi pysäköintitunnisteille on myös kirjattu mahdollinen maksuoperaattori, kaupungit sekä pysäköintioperaattorit. Kaikista operaattoreista puolestaan ylläpidetään yksilöiviä tietoja sekä operaattorikohtaista statusta pysäköintitunnisteeseen liittyen. Pooli kirjaa ja yksilöi tietokantaansa myös jokaisen pysäköintitunnisteilla tehdyn tapahtuman. Näiden kirjausten perusteella kukin toimija voi tarvittaessa hakea tapahtumat, joissa tämä on ollut vähintään toisena osapuolena (toimijan asiakkaan pysäköintitunnisteella tehty tapahtuma tai toimijan palvelussa tehty tapahtuma).
Määrittely (s. 28 / 34) 3.6 Poolin viestiliikenne Poolin viestiliikenne on jaoteltu Web service-palveluiden perusteella kahdeksaan pääluokkaan, joita voidaan käyttää palveluiden avulla. Nämä pääluokat ovat pysäköintitunniste-, pysäköintitapahtuma-, maksutapahtuma-, pysäköinninvalvonta-, operaattorin status-, poolin status-, viestinvälitys- sekä informaatiopalvelu. Kukin luokka sisältää rajapinnat, joita voidaan käyttää Poolissa operoimiseen Poolin ja operaattoreiden toimesta. 3.7 Pysäköintitunniste-palvelu Pysäköintitunniste-palvelu (Parking Identifier service) sisältää pysäköintitunnisteesta Poolissa olevien tietojen muokkaamiseen tarvittavat rajapinnat. Pysäköintitunnisteen tietojen muokkaamiseen käytettävän rajapinnan avulla voidaan muuttaa pysäköintitunnisteeseen liittyviä operaattoreita tai heidän statuksiaan. Lisätunnisteiden tietojen muokkaamiseen käytettävä rajapinta mahdollistaa lisätunnisteiden liittämisen ja poistamisen pysäköintitunnisteelta. Palvelu vastaa jokaiseen sen kautta tehtyyn muutokseen tiedolla tehdyn pyynnön onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Vastaus sisältää lisäksi muokatun pysäköintitunnisteen täydelliset tiedot muutoksen jälkeen. Pooli toimii pysäköintitunniste-palvelussa palveluntarjoajana ja operaattorit vastaavasti palvelun käyttäjinä. 3.8 Pysäköintitapahtuma-palvelu Pysäköintitapahtuma-palvelu (Parking Transaction service) sisältää pysäköintitunnisteella tehtävien pysäköintitapahtumien aloittamiseen ja lopettamiseen tarvittavat rajapinnat. Sen avulla voidaan siis tehdä merkintöjä Pooliin pysäköintitapahtumien aloituksista ja lopetuksista täydellisine tapahtumatietoineen. Jokainen pysäköintitapahtuma sisältää niin tapahtuman kuin siihen käytetyn tunnisteenkin yksilöivät tiedot sijainteineen ja operaattoreineen. Lisäksi lopetuspyynnön yhteydessä toimitetaan myös pysäköintitapahtumaan liittyvät hintatiedot alennuksineen. Palvelu vastaa jokaiseen sen kautta tehtyyn tapahtumaan tiedolla tehdyn pyynnön onnistumisesta tai epäonnistumisesta sekä käytetyn pysäköintitunnisteen täydellisillä tiedoilla. Pooli toimii pysäköintitapahtuma-palvelussa palveluntarjoajana ja operaattorit vastaavasti palvelun käyttäjinä.
Määrittely (s. 29 / 34) 3.9 Maksutapahtuma-palvelu Maksutapahtuma-palvelu (Payment Transaction service) sisältää pysäköintitunnisteella tehtyjen maksutapahtumien toteuttamiseen tarvittavat rajapinnat. Sen avulla voidaan siis suorittaa kertaluonteisia maksuja yhteiskäyttöjärjestelmän kautta. Jokainen maksutapahtuma sisältää niin tapahtuman kuin siihen käytetyn tunnisteenkin yksilöivät tiedot sijainteineen ja operaattoreineen. Lisäksi pyyntö sisältää aina myös maksutapahtuman hintatiedot mahdollisine alennuksineen ja mahdollisesti myös maksutapahtuman varmentamiseen käytetyn lisätunnisteen tiedot. Palvelu vastaa jokaiseen sen kautta tehtyyn tapahtumaan tiedolla tehdyn pyynnön onnistumisesta tai epäonnistumisesta sekä käytetyn pysäköintitunnisteen täydellisillä tiedoilla. Pooli toimii maksutapahtuma-palvelussa palveluntarjoajana ja operaattorit vastaavasti palvelun käyttäjinä. 3.10 Pysäköinninvalvonta-palvelu Pysäköinninvalvonta-palvelu (Parking Control service) sisältää pysäköintitunnisteella tehtyjen pysäköintien tarkastamiseen ja valvontaan tarvittavat rajapinnat. Sen avulla voidaan tehdä tarkastuksia pysäköintitunnisteella viimeksi tehtyyn pysäköintitapahtumaan liittyen. Palvelu vastaa jokaiseen sen kautta tehtyyn kyselyyn tarkastettavan pysäköintitunnisteen kautta tehdyn viimeisimmän pysäköintitapahtuman tiedoilla sijainteineen ja operaattoreineen. Vastaus sisältää myös tiedon tehdyn pyynnön onnistumisesta tai epäonnistumisesta ja käytetyn pysäköintitunnisteen täydellisillä tiedoilla. Pooli toimii pysäköinninvalvonta-palvelussa palveluntarjoajana ja operaattorit vastaavasti palvelun käyttäjinä. 3.11 Poolin status palvelu Poolin status palvelu (Pool Status Service) sisältää kaikki tarvittavat rajapinnat järjestelmään kuuluvien toimijoiden järjestelmien ja Poolin välisten yhteyksien olemassaolon varmistamiseen. Rajapintojen avulla voidaan varmistaa järjestelmien välisiä yhteyksiä toimijoilta Poolille niin sanottujen keepalivepyyntöjen avulla. Palvelu vastaa jokaiseen sen kautta tehtyyn pyyntöön Poolin palvelimen aikatiedolla sekä tiedolla tehdyn pyynnön onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Pooli toimii tässä palvelussa palveluntarjoajana ja operaattorit vastaavasti palvelun käyttäjinä.
Määrittely (s. 30 / 34) 3.12 Operaattorin status palvelu Operaattorin status palvelu (Operator Status Service) sisältää kaikki tarvittavat rajapinnat Poolin ja järjestelmään kuuluvien toimijoiden järjestelmien välisten yhteyksien olemassaolon varmistamiseen sekä virhetilanteissa niistä ilmoittamiseen. Rajapintojen avulla voidaan varmistaa järjestelmien välisiä yhteyksiä Poolilta toimijoille niin sanottujen keepalivepyyntöjen avulla. Mikäli yhteys yhden tai useamman toimijan ja Poolin välillä jostain syystä katkeaa, voidaan näiden rajapintojen avulla myös ilmoittaa muille järjestelmään kuuluville toimijoille kyseisen toimijan yhteyden olevan poikki. Tilanteen korjauduttua voidaan vastaavasti kertoa, että yhteys on palautunut. Palvelu vastaa jokaiseen sen kautta tehtyyn pyyntöön vastaanottavan palvelimen aikatiedolla sekä tiedolla tehdyn pyynnön onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Pooli toimii operaattorin status -palvelussa palvelunkäyttäjänä ja toimijat vastaavasti palveluntarjoajina. 3.13 Viestinvälitys-palvelu Viestinvälitys-palvelun (Message Relay service) sisältää kaikki tarvittavat rajapinnat viestien välittämiseen Poolista operaattoreille. Välitetyt viestit voivat olla pysäköinti- tai maksutapahtumapalvelun kautta tehtyjä onnistuneita pyyntöjä, joihin liittyvät tiedot halutaan osittain tai kokonaan välittää toiselle palveluntarjoajalle Poolin hyväksyttyä tapahtuman. Välitetyt pyynnöt sisältävät osan tai kaikki alkuperäisen tapahtuman tiedot sekä niiden lisäksi aina Poolin alkuperäiselle tapahtumalle antama tapahtuman yksilöivän tapahtuma-id:n. Palvelu vastaa jokaiseen sen kautta tehtyyn pyyntöön tiedolla tehdyn pyynnön onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Pooli toimii viestinvälitys-palvelussa palvelunkäyttäjänä ja operaattorit vastaavasti palveluntarjoajina. 3.14 Tieto-palvelu Tieto-palvelu (Information service) sisältää kaikki tarvittavat rajapinnat pysäköintitunnisteisiin liittyvien lisätietojen kyselyyn operaattoreilta. Sen avulla voidaan kysellä kuhunkin pysäköintitunnisteeseen mahdollisesti liittyvää rekisterinumeroa tai puhelinnumeroa kunkin operaattorin järjestelmistä, mikäli käyttäjä ja operaattori ovat tähän luvan antaneet. Pooli vastaanottaa kyselyn kysyvältä operaattorilta ja välittää kyselyn pysäköintitunnisteeseen liitetyille operaattoreille järjestyksessä: maksuoperaattori, pysäköintioperaattorit ja kaupungit. Saatuaan tiedot
Määrittely (s. 31 / 34) sisältävän vastauksen joltain operaattorilta, tai kielteisen kaikilta, Pooli välittää vastauksen alkuperäisen kyselyn tehneelle operaattorille. Pooli toimii tieto-palvelussa palveluntarjoajana sekä palvelun käyttäjänä ja operaattorit vastaavasti palvelun käyttäjinä sekä palveluntarjoajina kyselyn suunnasta riippuen. 4 Sopimusmallit Poolin toiminnan kannalta on ensisijaisen tärkeää, että yhteiskäyttöön liittyminen on mahdollisimman yksinkertaista niin operaattoreiden, kaupunkien, palveluntarjoajien kuin asiakkaidenkin kannalta. Tämä tarkoittaa ideaalitapauksessa sitä, että kaikkien tahojen olisi pystyttävä liittymään yhteiskäyttöjärjestelmään yhdellä sopimuksella ilman tarvetta erilliseen sopimukseen jokaisen tahon kanssa. Käytännössä kaikkien osapuolten hyväksymän yhden sopimusmallin luominen voi olla vaikeaa johtuen muun muassa kaupallisista syistä. Tässä dokumentissa sopimukset on jaettu kahteen osaan: Poolisopimukseen ja Operaattorisopimukseen. Luonnokset Poolisopimuksesta ja Operaattorisopimuksesta ovat osa liitedokumentaatiota. 4.1 Poolisopimus Poolisopimuksella osapuoli tulee Poolin jäseneksi. Poolin jäsenet sitoutuvat yhteisen pysäköintitunnisteen käyttöön sekä yhteisiin tiedonsiirron rajapintoihin. Lisäksi Poolin toimintaa koskeva viestintä ja pysäköintitunnisteen käyttöä koskeva ohjeistus on yhdenmukaista. Vastaavasti Pooli tarjoaa määrittelyn ja poolisopimuksen mukaiset palvelut Poolin jäsenelle. 4.2 Operaattorisopimus Operaattorisopimuksella täydennetään poolisopimusta ja se on kahden Poolin jäsenen välinen keskinäinen sopimus. Osapuolina sopimuksessa ovat pysäköintialueen omistaja tai muu pysäköintimaksun keräämisen oikeutettu taho (esimerkiksi kaupunki) ja pysäköintimaksuja autoilijoilta keräävä taho (Maksuoperaattori). Operaattorisopimus määrittelee muun muassa pysäköintimaksujen suuruuden eri alueilla ja maksujen tilitykset sekä niihin liittyvät käytännöt. Erillistä operaattorisopimusta tarvitaan, mikäli kaikkia sovittavia asioita ei voida ottaa osaksi Poolisopimusta. Tavoitteena on tässäkin tapauksessa luoda operaattorisopimukselle vakiomalli, josta liitteissä on esitetty yksityiskohdat, kuten maksut ja tuloutukset.
Määrittely (s. 32 / 34) 5 Terminologia 2D-viivakoodi Data Matrix EPC Kaksiulotteinen (leveys ja korkeus) viivakoodityyppi, joka koostuu mustista ja valkeista soluista, jotka on jäsennetty neliön tai suorakulmion muotoiseen kuvioon. 2D-viivakoodiformaatti. Electronic Product Code, RFID-pohjainen tuotekoodi, jota voidaan käyttää jokaisen sitä tukevalla tunnisteella merkityn objektin yksilöimiseen. External RTD NFC Forumin NDEF-määrittelyjen mukainen tietosisältötyyppi, jonka avulla tietosisällön kirjoittava taho voi assosioida nimeämänsä tietotyypin haluttuun sovellukseen. Harmonisointi Kaupunki Tiettyjen tehtäväkokonaisuuksien ja periaatteiden määrittely yhden mukaisesti siten, että sovitut menettelytavat ja käytännöt toteutetaan samalla tavalla. Pysäköinnin kunnallinen toimija, joka hallinnoi omalla alueellaan olevien pysäköintipaikkojen käyttöä ja valvoo pysäköintiä näillä alueilla. Maksuoperaattori Pysäköinnin toimija, joka välittää pysäköintiin toimijoiden välistä maksuliikennettä. NDEF NFC Data Exchange Format, määrittää tietosisällöt ja tietosisältörakenteet NFC Forumin määrittelyjen mukaisille laitteille ja tunnisteille. NFC Forum Noin 140 jäsenen muodostama yhteisö, joka perustettiin vuonna 2004 edistämään NFCteknologioita luoden määrittelyjä sekä varmistaen yhteensopivuutta laitteiden ja palveluiden välillä sekä tiedottaen ja kouluttaen markkinoita NFC:stä. NFC-tekniikka Near Field Communication, RFId-pohjainen radiotaajuisen etätunnistuksen hyvin lyhyillä, korkeintaan muutamien senttimetrien, etäisyyksillä mahdollistava tekniikka. Operaattori Pysäköinnin toimija
Määrittely (s. 33 / 34) Palveluntarjoaja Pysäköintitoimijoiden sidosryhmä, joka tarjoaa omia pysäköintiin epäsuorasti liittyviä palveluita pysäköijien käyttöön. Web Service rajapinnoissa se taho, joka tarjoaa palvelunsa palvelun käyttäjien käyttöön. Palvelun käyttäjä Pooli Web Service rajapinnoissa se taho, joka käyttää palveluntarjoajan rajapintaa. Yhteiskäyttöjärjestelmän keskellä oleva taho, jonka tehtävänä on välittää ja ottaa vastaan yhteiskäyttöjärjestelmässä välitettäviä eri toimijoiden viestejä sekä ylläpitää keskustietokantaa. Poolimalli Toimintamalli, jossa yhteiskäyttöisen pysäköintitunnisteen järjestelmän keskellä toimii taho, Pooli. Pysäköijä Pysäköintitunniste Henkilö, joka pysäköi ajoneuvonsa. Objekti, joka asetetaan esille pysäköitäessä. Pysäköintioperaattori Pysäköinnin toimija, joka ylläpitää ja hallinnoi pysäköintialueita tai halleja. RFId Radio Frequency Identification, radiotaajuinen etätunnistusmenetelmä tiedon etälukuun ja - tallentamiseen käyttäen RFID-tunnisteita. Rooli Telematiikka TID Tunniste Pysäköijän mahdollisesti valitsema pysäköinti- tai maksutapahtumaan liittyvä lisämääre, jota voidaan käyttää esimerkiksi kohdistamaan palveluiden hankkimisista aiheutuneita kustannuksia henkilökohtaiselle tai yrityksen maksuoperaattorin laskulle. Langattoman viestinnän ja paikkatiedon yhdistämistä informaatioteknologian ja automatiikan avulla. Transponder ID, UHF-tunnisteen sarjanumero, joka voi olla yksilöimätön tai yksilöllinen. Tieto, tietosisältö, numerosarja, symboli tai teksti, jonka perusteella kappale, asia tai esine voidaan yksilöidä. UHF-tekniikka RFId-pohjainen radiotaajuisen etätunnistuksen
Määrittely (s. 34 / 34) pitkän, jopa 10 metrin, lukuetäisyyksillä mahdollistava tekniikka. UID Web Service Yhteiskäyttö Unique Identifier number, yksilöllinen NFC-tunnisteen sirukohtainen sarjanumero. W3C:n määritelmän mukainen ohjelmistojärjestelmä, joka mahdollistaa keskenään yhteensopivan tietokoneiden välisen vuorovaikutuksen tietoverkon yli. Pysäköinnin toimintamalli, jossa pysäköintitunnistetta voidaan käyttää kaikkien yhteiskäyttöjärjestelmään liittyneiden toimijoiden järjestelmissä pysäköinnin toiminnallisuuksiin sekä muiden palveluiden hankkimiseen operaattorirajojen yli.