Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 30 1935/2016 10.03.00 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 18.1.2017 13 Maa-aineslupa ja aloittamisoikeus Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä Nuuksion kylässä osalle kiinteistöä RN:o 25:14, osoite: Kulmakorpi, myönteinen ehdollinen päätös, pöydälle 18.1.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Pia Salonen, puh. 043 825 5417 etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää myöntää Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle maa-aineslain 3, 6 ja 7 :ien nojalla luvan maa-ainesten ottamiseen Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä osalle Nuuksion kylän kiinteistöä RN:o 25:14 maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti seuraavilla ehdoilla: Yleiset ehdot Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään 13.4.2016 päivätyn maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti piirustuksessa n:o 6512 900 osoitetulle ottamisalueelle seuraavilla ehdoilla: Ottamisalueelta saadaan puusto kaataa ottamissuunnitelmasta poiketen vaiheittain työn edetessä. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja suojattava louhintatyön ajaksi siten, ettei toiminnasta ole vaaraa alueella tai sen ympäristössä liikkuville sekä tarvittaessa asetettava valvonnan suorittamiseksi muut välttämättömät laitteet. Työmaa-alue on rajattava koko työn ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Aidat on pidettävä kunnossa. Ennen ottamistoimintaan ryhtymistä on riittävästi korkeuskiintopisteitä merkittävä maastoon selvästi ja oton ajan kestävin merkein. Alueelle on laadittava työmaasuunnitelma. Alue on pidettävä yleisilmeeltään siistinä ja turvallisuudesta on huolehdittava. Työmaasuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin valvovalle viranomaiselle eli Espoon ympäristökeskukseen.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 2 / 30 Hakijan on noudatettava mitä kulloinkin lainvoimaisessa kiven louhintaa ja murskausta koskevassa ympäristöluvassa määrätään toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemisestä. Mikäli maa-ainesluvan ehtoja ei noudateta tai maa-ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin, on lupaviranomaisella oikeus muuttaa lupaehtoja tai peruuttaa lupa. Lupa on voimassa päätöksen antopäivästä (julkipano) kymmenen vuotta. Ennen louhintaa Hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista tulee hulevesien 1 vaiheen käsittelyrakenne (hulevesien itäinen käsittelyrakenne) toteuttaa. Erityisesti biosuodattimen osalta ajankohta on tärkeä, jotta suodattimelle ehtii kehittyä riittävän vahva kasvillisuus ja pieneliöstö. Biosuodatusrakenteen kasvi- ja lajityyppejä tulisi olla useampia, jotta biosuodatus on varmasti käynnissä koko ajan ja että on helposti todettavissa ph-arvojen nousu. Biosuodatusrakenteessa tulisi käyttää yhtä ainakin ph-pitoisuuteen reagoivaa indikaattorilajia. Lisäksi tulee varautua ph-pitoisuuden mittauksiin biosuodatusrakenteen kokoojakaivosta. Kulmakorventien liittymästä Kirkkonummelle päin tulee noin 200 metrin matkalle rakentaa umpinainen aita louhinta-alueen rajalle, samoin em. liittymästä etelään hulevesien käsittelyrakenteen louhinnan puoleiselle reunalle noin 50 60 metrin matkalle. Aidan tulee olla maisemaan soveltuva ja aita on pidettävä kunnossa. Louhinta Ottamissuunnitelmassa osoitetulta ottamisalueelta saa louhia enintään 2 300 000 m 3 krt. Louhintatasot eivät saa ulottua ottamissuunnitelman suunnitelmapiirroksessa n:o 6512 901 esitettyjen louhintatasojen alapuolelle. Pinta- ja pohjavedet Louhinta-alueelta tulevien pintavesien puhdistus on suunniteltava siten, että taimenen ja siian elinolosuhteet Gumbölenjoessa eivät vaarannu. Hakijan on osallistuttava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 3 / 30 Ympäristövaikutusten tarkkailuun tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tulee seurata työn toteutusta ja tarkkailun tuloksia lopullisessa tarkkailuohjemassa määritetyllä tavalla sekä ryhtyä tarvittaessa havaittujen epäkohtien edellyttämiin toimenpiteisiin. Vastuuhenkilö tulee ilmoittaa kirjallisesti valvovalle viranomaiselle. Vastuuhenkilöksi tulee ensisijaisesti nimetä lopullisen tarkkailuohjelman laatija ja toissijaisesti vastaavan pätevyyden omaava erityisasiantuntija. Hulevesien johtamispainanteet tulee toteuttaa hyvissä ajoin ennen kutakin louhintavaihetta. Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6-9. Koska louhinta ulotetaan hyvin lähelle arvioitua pohjaveden pintaa eikä kallioperän vedenjohtavuutta ole tarkemmin selvitetty, tulee louhintavaiheiden 1 ja 2 alueelle asentaa kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Havaintoputket tulee myöhemmin liittää vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Valvonta Hankkeelle tulee nimetä yhdyshenkilö, jonka yhteystiedot tulee ilmoittaa ympäristökeskukseen. Henkilöllä tulee olla riittävä koulutus ja kokemus maanrakennustöistä. Alueella on suoritettava vähintäänkin vuosittainen katselmus. Katselmuksissa tulee riittävässä määrin todeta työn eteneminen, että edellytetyt tarkastusmittaukset ja -havainnot on raportoitu ao. taholle sekä, että muita lupamääräyksiä on noudatettu. Alueella tulee suorittaa louhinnan loputtua loppukatselmus ennen alueen luovuttamista rakentamiseen. Mikäli alueet luovutetaan rakentamiseen vaiheittain, katselmuksetkin tulee vaiheistaa. Valvontaviranomainen voi suorittaa alueelle katselmuksia tai edellyttää hakijaa toimittamaan tarpeellisia selvityksiä, 2 toteaa, ettei edellä mainitulla tavalla toteutettuna esitetty maa-ainesten ottaminen aiheuta merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sillä ole huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutosvaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaaranna tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjaveden tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 4 / 30 Esitetty louhinta on alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen mukaista. Maa-aineslain mukaista lupaa ratkaistaessa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista mm. ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen, 3 antaa edellä mainitun luvan julkipanon jälkeen, 4 antaa maa-aineslain 21 :n 2 momentin nojalla Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle oikeuden aloittaa aloittamisoikeutta koskevan hakemuksen mukaisesti maa-ainesluvan mukainen louhinta ennen kuin päätös on saanut lainvoiman ehdolla, että hakija sitoutuu niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta aiheutuvat, mikäli päätös kumotaan tai lupaa muutetaan. Maa-ainesluvan täytäntöönpano ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua tässä tapauksessa hyödyttömäksi, sillä alueen maankäyttötarkoitus lainvoimaisessa yleiskaavassa jo edellyttää merkittäviä muutoksia kaupunki- tai maisemakuvassa. Tarkastusmaksu: 69 000 euroa. Käsittely Olli Isotalo poistui esteellisenä 13 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Hallintolaki 28 ) Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti Stefan Ahlmanin ja Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 4 ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: antaa maa-aineslain 21 :n 2 momentin nojalla Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle oikeuden aloittaa aloittamisoikeutta koskevan hakemuksen mukaisesti louhintaa koskevat valmistelevat toimenpiteet kuitenkin siten, että louhintoja voidaan suorittaa vain tukitoiminta-alueen ja työmaa-ajoyhteyden rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ennen, kuin päätös on saanut lainvoiman ehdolla, että hakija sitoutuu niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta aiheutuvat, mikäli päätös kumotaan tai lupaa muutetaan. Päätökseen lisätään puheenjohtajan esittämä liitekartta, joka piirretään puhtaaksi. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että ei hyväksytä aloitusta ennen, kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi jäsen Paula Pöntysen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 5 / 30 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää myöntää Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle maa-aineslain 3, 6 ja 7 :ien nojalla luvan maa-ainesten ottamiseen Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä osalle Nuuksion kylän kiinteistöä RN:o 25:14 maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti seuraavilla ehdoilla: Yleiset ehdot Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään 13.4.2016 päivätyn maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti piirustuksessa n:o 6512 900 osoitetulle ottamisalueelle seuraavilla ehdoilla: Ottamisalueelta saadaan puusto kaataa ottamissuunnitelmasta poiketen vaiheittain työn edetessä. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja suojattava louhintatyön ajaksi siten, ettei toiminnasta ole vaaraa alueella tai sen ympäristössä liikkuville sekä tarvittaessa asetettava valvonnan suorittamiseksi muut välttämättömät laitteet. Työmaa-alue on rajattava koko työn ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Aidat on pidettävä kunnossa. Ennen ottamistoimintaan ryhtymistä on riittävästi korkeuskiintopisteitä merkittävä maastoon selvästi ja oton ajan kestävin merkein. Alueelle on laadittava työmaasuunnitelma. Alue on pidettävä yleisilmeeltään siistinä ja turvallisuudesta on huolehdittava. Työmaasuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin valvovalle viranomaiselle eli Espoon ympäristökeskukseen. Hakijan on noudatettava mitä kulloinkin lainvoimaisessa kiven louhintaa ja murskausta koskevassa ympäristöluvassa määrätään toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemisestä. Mikäli maa-ainesluvan ehtoja ei noudateta tai maa-ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin, on lupaviranomaisella oikeus muuttaa lupaehtoja tai peruuttaa lupa.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 6 / 30 Lupa on voimassa päätöksen antopäivästä (julkipano) kymmenen vuotta. Ennen louhintaa Hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista tulee hulevesien 1 vaiheen käsittelyrakenne (hulevesien itäinen käsittelyrakenne) toteuttaa. Erityisesti biosuodattimen osalta ajankohta on tärkeä, jotta suodattimelle ehtii kehittyä riittävän vahva kasvillisuus ja pieneliöstö. Biosuodatusrakenteen kasvi- ja lajityyppejä tulisi olla useampia, jotta biosuodatus on varmasti käynnissä koko ajan ja että on helposti todettavissa ph-arvojen nousu. Biosuodatusrakenteessa tulisi käyttää yhtä ainakin ph-pitoisuuteen reagoivaa indikaattorilajia. Lisäksi tulee varautua ph-pitoisuuden mittauksiin biosuodatusrakenteen kokoojakaivosta. Kulmakorventien liittymästä Kirkkonummelle päin tulee noin 200 metrin matkalle rakentaa umpinainen aita louhinta-alueen rajalle, samoin em. liittymästä etelään hulevesien käsittelyrakenteen louhinnan puoleiselle reunalle noin 50 60 metrin matkalle. Aidan tulee olla maisemaan soveltuva ja aita on pidettävä kunnossa. Louhinta Ottamissuunnitelmassa osoitetulta ottamisalueelta saa louhia enintään 2 300 000 m 3 krt. Louhintatasot eivät saa ulottua ottamissuunnitelman suunnitelmapiirroksessa n:o 6512 901 esitettyjen louhintatasojen alapuolelle. Pinta- ja pohjavedet Louhinta-alueelta tulevien pintavesien puhdistus on suunniteltava siten, että taimenen ja siian elinolosuhteet Gumbölenjoessa eivät vaarannu. Hakijan on osallistuttava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Ympäristövaikutusten tarkkailuun tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tulee seurata työn toteutusta ja tarkkailun tuloksia lopullisessa tarkkailuohjemassa määritetyllä tavalla sekä ryhtyä tarvittaessa havaittujen epäkohtien edellyttämiin toimenpiteisiin. Vastuuhenkilö tulee ilmoittaa kirjallisesti valvovalle viranomaiselle. Vastuuhenkilöksi tulee ensisijaisesti nimetä lopullisen tarkkailuohjelman laatija ja toissijaisesti vastaavan pätevyyden omaava erityisasiantuntija. Hulevesien johtamispainanteet tulee toteuttaa hyvissä ajoin ennen kutakin louhintavaihetta.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 7 / 30 Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6-9. Koska louhinta ulotetaan hyvin lähelle arvioitua pohjaveden pintaa eikä kallioperän vedenjohtavuutta ole tarkemmin selvitetty, tulee louhintavaiheiden 1 ja 2 alueelle asentaa kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Havaintoputket tulee myöhemmin liittää vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Valvonta Hankkeelle tulee nimetä yhdyshenkilö, jonka yhteystiedot tulee ilmoittaa ympäristökeskukseen. Henkilöllä tulee olla riittävä koulutus ja kokemus maanrakennustöistä. Alueella on suoritettava vähintäänkin vuosittainen katselmus. Katselmuksissa tulee riittävässä määrin todeta työn eteneminen, että edellytetyt tarkastusmittaukset ja -havainnot on raportoitu ao. taholle sekä, että muita lupamääräyksiä on noudatettu. Alueella tulee suorittaa louhinnan loputtua loppukatselmus ennen alueen luovuttamista rakentamiseen. Mikäli alueet luovutetaan rakentamiseen vaiheittain, katselmuksetkin tulee vaiheistaa. Valvontaviranomainen voi suorittaa alueelle katselmuksia tai edellyttää hakijaa toimittamaan tarpeellisia selvityksiä, 2 toteaa, ettei edellä mainitulla tavalla toteutettuna esitetty maa-ainesten ottaminen aiheuta merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sillä ole huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutosvaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaaranna tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjaveden tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Esitetty louhinta on alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen mukaista. Maa-aineslain mukaista lupaa ratkaistaessa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista mm. ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen, 3 antaa edellä mainitun luvan julkipanon jälkeen,
Espoon kaupunki Päätös Sivu 8 / 30 4 antaa maa-aineslain 21 :n 2 momentin nojalla Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle oikeuden aloittaa aloittamisoikeutta koskevan hakemuksen mukaisesti louhintaa koskevat valmistelevat toimenpiteet kuitenkin siten, että louhintoja voidaan suorittaa vain tukitoiminta-alueen ja työmaa-ajoyhteyden rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ennen, kuin päätös on saanut lainvoiman ehdolla, että hakija sitoutuu niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta aiheutuvat, mikäli päätös kumotaan tai lupaa muutetaan. Päätöksen liitekartta on kokouksen pöytäkirjan liitteenä. Maa-ainesluvan täytäntöönpano ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua tässä tapauksessa hyödyttömäksi, sillä alueen maankäyttötarkoitus lainvoimaisessa yleiskaavassa jo edellyttää merkittäviä muutoksia kaupunki- tai maisemakuvassa. Tarkastusmaksu: 69 000 euroa. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Espoon Ympäristökeskus on antanut asiasta ympäristöluvan (DNo 1918/11.01.00/2016 Päätöksen antopäivä 18.10.2016), josta on valitettu Vaasan Hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on kesken. Espoon Ympäristökeskuksen antamassa ympäristöluvassa sanotaan seuraavaa: Toiminnan aloittamista koskeva päätös ja perustelut Lupa toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta evätään. Kyseessä on louhinta, jossa ympäristöä ei voi saattaa ennalleen, mikäli lupahakemus kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. (YSL 199 ) Kulmakorpi I alueen louhintojen ympäristövaikutuksista on tehty ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lainsäädännön mukainen arviointi (YVA arviointi), joka on valmistunut huhtikuussa 2015. Uudenmaan ELY-keskus on antanut YVA-arvioinnista 2.5.2015 päivätyn lausunnon. Ympäristöluvasta jätetty valitusta, YVA-arviointia ja ELY-keskuksen siitä antamaa lausuntoa ei ole esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnalle eivätkä ne ole olleet esitysmateriaalin liitteenä. Näin ollen kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole ollut riittäviä tietoja käytettävissään asiasta päättäessään. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ei olisi tullut antaa Espoon Ympäristökeskuksen ympäristöluvasta poiketen edes rajoitettua aloituslupaa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Liite 1 2016-626-M 6512-900 Nykytilanne ja louhintasuunnitelma 2 2016-626-M 6512-901 Louhinnan lopputilanne 3 2016-626-M 6512-902 Leikkaukset A-A ja B-B 4 2016-626 6512-903 Leikkaukset C-C, D-D ja E-E 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 2-2017 13 Aloituslupa
Espoon kaupunki Päätös Sivu 9 / 30 Oheismateriaali Selostus - 2016-626-M Maa-ainesten ottosuunnitelma 13.4.2016 - Ympäristölupa 18.10.2016 (valitettu) - Lyhennelmät jätetyistä huomautuksista - Karttaesitys huomauttajista - Hakijan vastine lausuntoihin ja huomautuksiin Kaupunkisuunnittelulautakunta ratkaisee johtosääntöjen mukaan vaikutukseltaan merkittävät maa-ainesluvat, jotka ovat tulleet vireille ennen 1.7.2016. Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus hakee 21.4.2016 vireille tulleella hakemuksella lupaa Kulmakorven tulevan työpaikka-alueen esirakentamisen edellyttämiä louhintoja varten. Louhittavan alueen pinta-ala on 39,8 ha ja louhittava määrä on yhteensä 2 300 000 m 3 ktr. Louhittavien kerrosten paksuudet vaihtelevat alle 3 metristä enimmillään 15 metriin. Lupaa haetaan myös aloittaa työt osalla aluetta ennen kuin maa-aineslupa on lainvoimainen. Louhinta-alueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Hakija Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus. Paikka Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osat kiinteistöistä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä osa Nuuksion kylän kiinteistöstä RN:o 25:14.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 10 / 30 Osoite: Kulmakorpi. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä lähes 350 ha. Kiinteistöt omistaa Espoon kaupunki. Hankkeen taustaa Louhintahankkeen tarkoituksena on mahdollistaa alueen rakentaminen kaupunkisuunnittelulautakunnan 26.8.2015 kaupunginhallitukselle esitettäväksi hyväksymässä Kulmakorpi I -nimisen asemakaavaehdotuksessa osoitetuksi työpaikka-alueeksi. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää alueen tasausta eli kallion louhintaa, louheen murskausta ja murskeen poistoa alueelta. Espoon kaupungin tavoitteena on rakentamiseen valmiiden työpaikkatonttien tarjonta katuverkon ja infrastruktuurin rakentamisen jo ollessa toteutumassa. Louhinta koskee vain tiettyjä Espoon kaupungin omistamia alueita po. asemakaava-alueella. Toimenpide Hakemusasiakirjat, annetut lausunnot sekä jätettyjen huomautusten tiivistelmät löytyvät verkosta: http://www.espoo.fi/fi- FI/Asuminen_ja_ymparisto/Luvat_ja_ohjeet/Pihan_ja_ympariston_luvat/Ma aainesten_ottaminen Pintamaat ja niiden välivarastointi Poistettavia pintamaita on arviolta 200 000 m 3. Pintamaista on meneillään PIMA-tutkimus (pilaantuneet maat) mm. alueella pitkään vuokralaisena olleen motocrossradan sekä muun yritystoiminnan (betoniasema, murskausasema, varastointia) takia. Tutkimus on valmistumassa ja alustavien tietojen mukaan alueella ei ole todettu juurikaan pilaantuneita maita. Alueelle tehdyistä kolmestakymmenestä neljästä (34) koekuopasta todettiin muutamassa ohjearvotasolla olevia öljyhiilivetypitoisuuksia tai kynnysarvotasolla olevia PAH-yhdisteitä tai metallien kynnysarvopitoisuuksia. Muilta osin haitta-aineiden pitoisuudet olivat alle kynnysarvojen. Alueella olevissa täyttökerroksissa todettiin paikoitellen jätejakeita (mm. betonia, kaakelia, tiiltä, asfaltinpaloja, rautaa). PIMA-selvitys liitetään lupa-asiakirjoihin, mikäli se valmistuu ennen hankkeen lautakuntakäsittelyä. Mikäli alueelta löytyy pilaantuneita maita, ne tullaan käsittelemään ja toimittamaan asianmukaiseen paikkaan. Puhtaat pintamaat välivarastoidaan vaiheittain ottamisalueen reunoilla tai kuljettamaan pois. Alueen puusto ja kannot poistetaan sekä kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 11 / 30 Tukitoiminta-alue ja jätehuolto Toiminnan tukitoiminta-alue sijoitetaan alkuvaiheessa vaiheen 2 varastokentän yhteyteen, myöhemmin se siirretään lännemmäksi louhinnan edetessä vaiheeseen kaksi. Tukitoiminta-alueella varastoidaan mm. poltto- ja voiteluaineita sekä työkoneet tankataan alueella. Tukitoiminta-alueen 30 cm pintarakenteen (hiekka) alle asennetaan tiivis kalvo (HPDE). Tukitoiminta-alueen reunat korotetaan ja tarvittaessa tukitoiminta-alueen hulevedet ohjataan öljynerotuskaivon kautta. Tukitoiminta-alue rakennetaan valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2019) mukaisesti. Alueen jätehuolto on käsitelty ympäristölupahakemuksessa ja - päätöksessä. Esitetty louhinta Ramboll Oy:n laatimassa 13.4.2016 päivätyssä maa-ainesten ottosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet esityslistan liitteiden piirustusten n:ot 6512 900 6512 903 mukaisesti. Louhinnan tasot perustuvat Kulmakorpi I -nimisen asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelmaan, jossa esitetyt maanpinnan tasot ovat kaavamerkintöinä alueen asemakaavaehdotuksessa (maanpinnan likimääräinen korkeustaso). Louhittavien kerrosten paksuudet vaihtelevat alle 3 metristä enimmillään 15 metriin. Louhinta on vaiheistettu viitteellisiin vaiheisiin 1-3. Vaiheistetulla louhinnalla alueen tonttien rakentaminen voidaan aloittaa louhinnan vielä jatkuessa muualla. Louhinnat on tarkoitus aloittaa hankealueen itäosasta, vanhan teollisuusalueen (mm. betoniasema) länsipuolelta. Teollisuusalueen nykyiset toiminnot (vuokrasopimukset) ovat päättyneet tai päättyvät ennen louhinnan aloittamista, joten tämä avoinna oleva alue tullaan käyttämään vaiheen 1 louhintatoiminnan varastointi- ja murskauslaitoksen sijoitusalueena. Ennen siirtymistä vaiheeseen 2 Kulmakorventie siirretään tilapäisesti jo louhitun vaiheen 1 alueelle. Asemakaavaehdotuksessa on Kulmakorventielle osoitettu uusi korkeustaso ja linjausta on tarkistettu. Alla on kuva vaiheiden 1 ja 2 sijoittumisesta sekä louhintasuunnista (ei mittakaavaa).
Espoon kaupunki Päätös Sivu 12 / 30 Kuva kaupunkisuunnittelukeskus 2016 Vaiheessa 3 louhinta etenee länteen ja kohdistuu pääosin vanhan motocrossradan mukaiselle alueelle. Alla on kuva louhintavaiheen 3 alueesta ja louhintasuunnista (ei mittakaavaa) Kuva kaupunkisuunnittelukeskus 2016 Louhintamäärät vaiheittain ja pinta-alat:
Espoon kaupunki Päätös Sivu 13 / 30 Ottolupaa haetaan 10 vuodeksi ja kokonaisottomääräksi 2 300 000 m 3 ktr. Arvioitu vuotuinen otto on noin 230 000 m 3 ktr. Louhinnan lopputilanne on esitetty suunnitelmapiirustuksessa numero 6512 901. Alla on louhinnan lopputilanne myös kuvana (ei mittakaavaa). Hankkeen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueella ei synny pysyvää maa-ainesta (esimerkiksi sivu- tai seulontakiveä). Hulevesien hallinta Hulevesien käsittelyn ja viivytyksen yleissuunnitelma (Kulmakorpi I louhinta - louhinnan aikaisten hulevesien hallinta; Ramboll Oy huhtikuu 2015) on laadittu louhinnan aikana muodostuville hulevesille. Hulevesien viivytyksen tarkoituksena on ehkäistä haitallisia vaikutuksia hulevesiä vastaanottaville vesistöille. Louhinta-alueella muodostuvat hulevedet pyritään pitämään erillään ympäristössä muodostuvista puhtaammista vesistä. Louhinta-alueen hulevedet ohjataan altaisiin, joissa esikäsittelyssä laskeutusaltaassa kiintoaineksia saadaan poistettua ja biosuodatus jälkikäsittelyssä poistaa ravinteita sekä jäännöskiintoainesta ja mm. metalleja. Ylivuotovirtaamaa varten suunnitelmassa on esitetty erilliset viivytysaltaat. Hulevesien hallintaa varten on suunnitelmassa esitetty kuusi eri vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Kulmakorventien suuntaisesti itäinen hulevesien käsittelyalue, jonka kokonaispituus noin 80 metriä (laskeutusallas 10 x 38 m ja biosuodatus 20 x 35 m).
Espoon kaupunki Päätös Sivu 14 / 30 Kolmannessa vaiheessa rakennetaan Ämmässuontietä vasten läntinen hulevesien käsittelyalue, jonka kokonaispituus on noin 40 metriä (laskeutusallas 5 x 17 m ja biosuodatus 8 x 20 m). Alla on kuva hulevesien käsittelyn rakenteesta (ei mittakaavaa). Maa-ainesluvan asiakirjoihin on liitetty po. hulevesien hallintasuunnitelma. Molemmilta hulevesien käsittelyalueilta vedet kulkeutuvat Turunväylän viereiseen valtaojaan, josta edelleen Nupurinjärveen ja Gumbölenjokeen. Louhintatyömaalla noudatetaan Espoon kaupungin ja HSY:n vuonna 2015 julkaistua työmaavesiopasta. Hakemus aloittaa työt jo valitusaikana Lupaa haetaan lisäksi maa-ainesten ottamisen aloittamiseen, mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Aloituslupaa haetaan vaiheiden 1 ja 2 alueille seuraavasti: - Korttelin 75005 T-2 alue - Korttelin 75004 T-1 alue - Kahvakujan ja Jarrukahvan mukaisille katualueille - Osalle Ajolinjaa ja Letkatielle vaiheiden 1 ja 3 rajalle asti - Kahvatielle kokonaisuudessaan - Vaiheen 2 mukaiselle alueelle nykyisen Kulmakorventien länsipuoliselle - alueelle (pääosin vaiheen 1 aluetta käytetään tässä vaiheessa vain varastointialueena) - Osalle koillisosan K-alueelle (hulevedet ohjataan ko. alueen kautta ja kallio pitää puhkaista) Alue, jolle aloittamislupaa haetaan, on pinta-alaltaan noin 17 ha. Koska kyseessä on kaava-alueen esirakentaminen, on aloittamislupa-alueen rajaus suunniteltu siten, että osa katualueista ja tonttien/kortteleiden esirakentaminen päästään aloittamaan kokonaisuuksina.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 15 / 30 Aloituslupahakemuksen alue on esitetty alla olevassa kuvassa (ei mittakaavaa). Ottamissuunnitelma (päivätty 13.4.2016) on oheismateriaalissa. Ympäristölupa Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt ko. hankkeen kiven louhintaa ja murskausta varten ympäristöluvan. Ympäristölupapäätös (oheismateriaalissa) on annettu 18.10.2016. Ympäristölupapäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Naapurien ja asianosaisten kuuleminen Hankkeen vireillä olosta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti kunnan virallisella ilmoitustaululla 25.5. 27.6.2016. Hanke kuulutettiin vireillä olevaksi Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 25.5.2016. Hankkeen johdosta on lisäksi kuultu kirjeellä kahtakymmentä naapurikiinteistön omistajaa. Huomautuksia jätettiin kymmenen. Lyhennelmät jätetyistä huomautuksista sekä karttaesitys huomauttajista on esityslistan oheismateriaalissa. Jätetyt huomautukset ovat kokouksessa esillä olevissa lupa-asiakirjoissa. Ympäristövaikutusten arviointi Kulmakorpi I alueen louhintojen ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lainsäädännön mukaisella kalliolouhinnan ja murskauksen arviointimenettelyllä. Arviointiselostus valmistui huhtikuussa 2015.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 16 / 30 Yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus totesi 2.9.2015 antamassaan lausunnossaan mm. että maa-ainesten ottolupaa haettaessa on syytä esittää, millä tavoin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyt keinot haitallisten vaikutusten lieventämiseksi on huomioitu. Erityisesti on tarpeellista esittää ne tekniset ja toiminnalliset keinot, joilla melun, pölyn ja tärinän torjunta suunnitellaan toteutettavaksi. Melun, pölyn ja tärinän torjuntaa tarkastellaan ympäristölupamenettelyssä ja ympäristölautakunnan 18.10.2016 antamassa ympäristölupapäätöksessä on teknillisiä ja toiminnallisia lupamääräyksiä haittojen minimoimiseksi. Em. ympäristövaikutusten arviointiselostus löytyy ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_ arviointi/yvahankkeet/kallion_louhinta_ja_murskaus_kulmakorven_alueel la_espoossa/kallion_louhinta_ja_murskaus_kulmakorven(29863) Alle on koottu mitä yhteysviranomainen on lausunnossaan 2.9.2015 katsonut hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavan sekä maa-aineslupahakemuksessa tai muutoin esitetty ratkaisu: Tulee huomioida myös viereisen turvapuiston toiminta - Pintamaat kootaan suojavalliksi Pintamaiden mahdollinen pilaantuneisuus - PIMA-selvitys tehdään syksyllä 2016 Jatkovalmistelussa hankealueen kallioperän vedenjohtavuutta on syytä selvittää vielä tarkemmin. - Louhinta ei ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle, joten kallioperän vedenjohtavuutta ei ole tarpeen selvittää lisää. Hankealueen vieressä olevassa pohjavesien havaintopisteessä 207A havaitut epäpuhtaudet - Pohjavesiputkessa 207A on tavattu syanidia enimmillään 10 μg/l ja arseenia enimmillään 31 μg/l. Talousveden laatuvaatimus syanidin kohdalla on 50 μg/l ha arseenin kohdalla 10 μg/l. Arseenia esiintyy luonnostaan kallioperässä ja se nostaa paikoin maaperänkin arseenipitoisuuden yli pitoisuuden, jossa maaperän kunnostustarpeesta olisi tehtävä riskiarvio (asetus 214/2007). Kulmakorven vanhan maankaatopaikan suotovesien kulkeutumisesta louhinta alueelle ja toiminta-alueen hulevesien käsittely - Hulevesien louhinnan aikaista hallintaa varten on laadittu erillinen suunnitelma (Ramboll huhtikuu 2015). Suunnitelma on liitetty lupa-asiakirjoihin. - Kulmakorven vanhan maantäyttöalueen pohjavesien päävirtaussuunta on etelään ja kaakkoon eli poispäin hakemuksen kohteena olevasta
Espoon kaupunki Päätös Sivu 17 / 30 alueesta. Pohjaveden virtauksen vedenjakaja sijoittuu arviolta maankaatopaikan pohjoispuolelle. - Louhinta saattaa kääntää maankaatopaikan pohjoiskärjen pohjaveden virtaussuuntaa kohti louhittavaa aluetta. Maankaatopaikka-alueelle läjitetty tuhka on kuitenkin sijoitettu maankaatopaikan eteläosaan ja tuhkan läpi suotautuneen veden kulkeutuminen louhinta-alueelle on hyvin epätodennäköistä. Ei ole siis oletettavaa, että louhinnan aikana pohjavedessä havaittaisiin kohonneita arvoja tai pitoisuuksia louhintaalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Alueella liikkuvien kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota raskaan liikenteen määrän lisääntyessä. - Maantien 110 (Nupurintie) parantaminen Karhuniityntien liittymän kohdalla ja välillä Brobackantie-Kirkkonummen raja on kuulutettu 29.4.2016 vireille. - Tiesuunnitelma tulee koskemaan mm. kevyen liikenteen väylän rakentamista puuttuvalle osuudelle Brobackantieltä Kirkkonummen rajalle. Tiesuunnitelmasta on järjestetty yleisötilaisuus 13.12.2016. Hankealueen arkeologinen inventointi on päivitettävä hyvissä ajoin ennen hankkeen mahdollista toteuttamista, jotta mahdolliset havainnot muinaisjäännöksistä voidaan huomioida louhintojen toteutuksen suunnittelussa. - Inventointi on tehty ja Espoon kaupungin museo on antanut lausuntonsa hankkeesta / inventoinnista. Hankkeen vaikutusten seuranta on syytä yhdistää alueen yhteisseurantaohjelmaan. - Hakija on sitoutunut liittymään ja maa-ainesluvan lupaehdoksi asetetaan liittyminen Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Alueen asukkaat ovat esittäneet mm. kattavaa sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia, asuinrakennusten liittämistä vesi- ja viemäriverkkoon sekä kevyen liikenteen väylän rakentamista Nupurintielle. - Espoon kaupungin terveyspalvelut on tehnyt kyselytutkimuksella terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arviointia. - Kolmperään on rakenteilla kaupungin vesihuolto. - Nupurintien varteen ollaan jo suunnittelemassa kevyen liikenteen väylää. Terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Veera Ruoho ja 24 muuta valtuutettua ovat 23.3.2015 tehneet valtuustoaloitteen Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien Terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista. Espoon kaupungin terveyspalvelut ovat kyselytutkimuksella 25.9. 23.10.2015 selvittänyt alueen lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 18 / 30 Kysely postitettiin 258 espoolaisella ja 88 kirkkonummelaiselle. Vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa ei alueella kyselyn perusteella todettu. Tutkimuksessa kuitenkin tuli selvästi esiin alueen väestön huoli melu-, pöly- ja hajuhaitoista. Espoon kaupunki ryhtyy valtuustolle 25.4.2016 annetun selvityksen mukaan toimenpiteisiin että melua ja pölyä aiheuttavat toimijat liittyisivät yhteiseen melun- ja pölyntarkkailuohjelmaan. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailu jo kauan. Syksyllä 2003 käynnistettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen määräämänä alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoimaisuuden Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2006. Vesien yhteistarkkailuun kuuluvia toimintoja ovat tällä hetkellä mm: - HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue (jätetäyttöalueet 1-3 ja kompostointialueet) - Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue - Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitos - Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto - Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos - Espoon kaupungin Kulmakorven ja Kalliosuon maanläjitysalueet - Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue - Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Yhteistarkkailussa on lisäksi pyritty huomioimaan HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnot sekä HSY:n aluevaraus uusille jätteenkäsittelytoiminnoille niiltä osin kuin ne ovat olleet tiedossa. Tarkkailualueella on lisäksi muita toimintoja, joille ympäristöviranomaiset eivät ole asettaneet vesistötarkkailuvelvoitteita (esimerkiksi Hyvinkään Tieluiska Oy, kantojen haketus ja mullan valmistus). Ympäristölautakunta on viimeksi 14.4.2016 merkinnyt tiedoksi Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuraportti vuodelta 2015 on kokouksessa esillä olevissa lupa-asiakirjoissa. Nyt po. maa-ainesten ottamishanke esitetään liitettäväksi Ämmässuon-Kulmakorven yhteistarkkailuun ennen toiminnan aloittamista. Liittymisestä yhteistarkkailuohjelmaan tehdään myöhemmin erillinen suunnitelma, joka toimitetaan hyväksyttäväksi ympäristöviranomaisille ennen toiminnan aloittamista.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 19 / 30 Em. tarkkailuohjelman lisäksi Kulmakorven alueella tarkkaillaan Kakarlammen vedenpinnan korkeutta. Luonto- ja kulttuuriarvot yms. Varsinaisella louhinta-alueella ei ole tiedossa sellaisia luontoarvoja, joita louhintojen yhteydessä tulisi huomioida. Kakarlammin luonnonsuojelualue Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue (aluetunnus YSA012796) sijaitsee louhinta-alueesta kaakkoon. Kakarlamminsuon luonnonsuojelualueeseen sisältyy pieni, umpeen kasvava Kakarlampi sekä lampea ympäröivä, rämevaltainen Kakarlammensuo. Kakarlammen vedenpinnan korkeusvaihteluita on seurattu kaukovalvonnalla (automaatioasema) jo vuodesta 2008. Tarkkailuvelvoite on lupaehtona Takapellon alueen maa-ainesluvissa. Takapellon alueen louhinnoilla ei ole havaittu olevan vaikutuksia Kakarlampeen vaan sen vedenpinnan korkeuden vaihtelut johtuvat normaalista vuoden kierrosta (kesä-talvi). Gumbölenjoki Louhinta-alue sijaitsee Mankinjoen valuma-alueella. Louhinta-alueen eteläosassa kulkee vedenjakaja, joka ohjaa tällä hetkellä (ennen louhintoja) eteläosan vedet pieneltä alueelta etelän suuntaan Ämmässuonpuroa pitkin Loojärveen ja pohjoispuoliset vedet ohjautuvat pohjoista reittiä Nupurinjärven kautta Gumbölenjokeen. Kummallakin reitillä vedet päätyvät alempana Mankinjokeen. Louhinnan jälkeen valuma-alue muuttuu siten, että kaikki louhinta-alueen vedet ohjautuvat pohjoista reittiä Nupurinjärven ja Gumbölenjoen kautta Mankinjokeen. Suomen eliölajien uhanalaisuusluokituksen (2010) mukaan vaelluskaloista mm. meritaimen luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi sekä vaellussiika erittäin uhanalaisiksi. Molempia esiintyy Gumbölenjoessa. Louhinta-alueelta tulevien pintavesien puhdistus on suunniteltava siten, että taimenen ja siian elinolosuhteet Gumbölenjoessa eivät vaarannu. Muinaismuistot Museovirasto on 28.4.2016 suorittanut Kulmakorpi I asemakaava-alueen arkeologisen inventoinnin, eikä alueelta etsinnöistä huolimatta löytynyt muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita. Alla on kuva ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Kuvassa on esitetty suojelualueet ja muut arvokkaat luontokohteet. Kulmakorven asemakaava-alue on kuvassa punaisella rajauksella.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 20 / 30 Maankäyttöratkaisut Maakuntakaava Voimassa olevissa Uudenmaan maakuntakaavassa ja sen vaihekaavoissa kyseinen louhinta-alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Alla on kuva (ei mittakaavaa) vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä, johon on punaisella rajauksella merkitty po. louhinta-alue. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus on ollut nähtävillä 9.11. 9.12.2016. Nähtävillä ollut vaihemaakuntakaava ei po. louhintahankkeen suhteen tuo muutoksia alueen maankäyttöön.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 21 / 30 Alla on kuva (ei mittakaavaa) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Kuvassa on punaisella rajauksella esitetty po. louhinta-alue. Yleiskaava Louhinta-alue sijoittuu ympäristöministeriön 27.6.1996 vahvistamassa Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osa I teollisuuden ja varastoinnin alueelle T. Alla on kuva (ei mittakaavaa) Espoon pohjoisosien yleiskaavasta osa I. Kuvassa on punaisella rajauksella esitetty po. louhinta-alue. Esitetty louhinta sijoittuu kokonaisuudessaan alueelle, joka on ensisijaisesti varattu teollisuudelle ja varastoinnille sekä niitä palveleville
Espoon kaupunki Päätös Sivu 22 / 30 tiloille. Suunnitelman mukainen louhinta ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen, vaan mahdollistaa alueen rakentamisen. Alueella on vireillä Espoon Pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 30.11.2015 ja nyt valmistellaan yleiskaavaluonnosta, joka pyritään saamaan nähtäville vuoden 2017 aikana. Maa-aineslupahakemuksen mukainen maa-ainesten otto ei ole ristiriidassa valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueelle on laadittu MRA 27 :n mukaisesti 11.8. 9.9.2014 nähtävillä ollut Kulmakorpi I -niminen asemakaavaehdotus, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.8.2015 ehdottaa kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Asemakaava-alueen maankäyttösopimusneuvottelut ovat edelleen kesken. Alla on kuva (ei mittakaavaa) Kulmakorpi I:sen asemakaavasta. Kuvassa on punaisella raidoituksella po. louhinta-alue. Pääosa louhittavasta alueesta on alueen tulevassa asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (merkinnät T, T-1 ja T-2). Pohjoisin osa louhinta-alueesta on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (merkinnät KTY-1 ja K). Korttelialueilla on säilytettävä ja istutettava tontinosa, jolle louhintaa ei uloteta. Louhintaa on osoitettu myös suojaviheralueelle sekä istutettavalle suojaviheralueelle (merkinnät EV ja EV-1). Suojaviheralueelle EV on kaavamääräyksissä osoitettu sijainniltaan ja laajuudeltaan ohjeellinen hulevesiallas.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 23 / 30 Asemakaavamääräyksissä (12 ) todetaan, että työmaa-aikaiset hulevedet tulee käsitellä ja puhdistaa korttelialueella ennen johtamista yhteiseen hulevesijärjestelmään. Erikseen on vielä louhintalupavaihetta koskeva kaavamääräys: Rakentamisen aikaiset vedet tulee käsitellä haitattomiksi ennen niiden johtamista vesistöön. Suunnitelma rakentamisen aikaisten vesien johtamisesta tulee esittää viimeistään rakennus- tai louhintalupaa haettaessa. Korttelialueille on merkitty maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusasemat vaihtelevat +54.0 +65.0. Lähes kaikki asemakaava-alueen katualueista kuuluvat louhittaviin alueisiin. Hankkeen liikennejärjestelyt on esitetty hakemuksessa. Kulmakorpi I:sen asemakaava-alue sijaitsee moottoritieluokkaisen Turunväylän (vt 1) sekä sen rinnakkaisväylän Nupurintien (mt 110) eteläpuolella. Liikenne louhinta- alueelle kulkee Nupurintieltä Ämmässuontien ja Kulmakorventien kautta. Nupurintieltä on yhteys Turunväylälle Histan eritasoliittymän kautta. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä laadittiin Kulmakorpi I liikenneselvitys ja Nupurintien tarveselvitys kaupungin ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta. Liikennettä koskevien selvitysten perusteella todetaan, että maaainestoiminnan käynnistyessä Kulmakorpi I:n alueella Nupurintielle suuntautuvaa liikennettä on hyvä ohjata mahdollisuuksien mukaan molempiin käytettävissä oleviin liittymiin: Ämmässuontien ja Kulmakorventien liittymiin. Tarpeen vaatiessa liittymiä tullaan parantamaan tehtyihin selvityksiin perustuen. Lausuntojen tiivistelmät Lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan verkosta http://www.espoo.fi/fi- FI/Asuminen_ja_ymparisto/Luvat_ja_ohjeet/Pihan_ja_ympariston_luvat/Ma aainesten_ottaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus viittaa 23.8.2016 antamassaan lausunnossa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Yhteysviranomaisen lausunnossa (2.9.2015) painotettiin erityisesti miten melun-, pölyn- ja tärinäntorjunta suunnitellaan toteutettavaksi. Melun-, pölyn- ja tärinäntorjunta ovat ympäristöluvassa ohjattavia seikkoja.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 24 / 30 Maa-aineslupahakemuksesta antamassaan lausunnossa ELY-keskus katsoo, että alueelle kerääntyvät hulevedet tulisi tehokkaasti hyödyntää pölyntorjunnassa ja hulevesien käsittelyn yhteydessä tulee varautua myös poistovesien ph-mittaukseen ja -säätöön. Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6-9. ELY-keskus edellyttää hankkeen liittämistä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. ELY-keskus ottaa lausunnossaan esiin myös melutilanteen seurannan ja melun torjunnan, joita ohjataan ympäristöluvassa. Lausunnossaan ELY-keskus katsoo, että kallioperän rikkonaisuudesta, maankaatopaikan läheisyydestä ja suunnitellusta ottotasosta johtuen tulee vaiheiden 1 ja 2 alueille asentaa 1-2 uutta havaintoputkea seurantaa ja turvallisen ottotason määrittämistä varten. Toiminnassa ja lupamenettelyssä tulee huomioida Carunan vireillä oleva Espoo-Ämmässuo-Kolmiranta 110 kv:n voimajohtohanke. Mikäli otetaan huomioon lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain mukaisesti. Espoon ympäristölautakunta toteaa 10.11.2016 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Ympäristölautakunnan 6.10.2016 antamassa Kulmakorpi I-asemakaavaalueen murskausta ja louhintaa koskevassa ympäristöluvassa on esitetty yksityiskohtaiset määräykset mm. hankkeen toiminta-ajoista, melusta, jätehuollosta, päästöistä ilmaan ja pinta- ja pohjavesiin, menettelystä onnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä toiminnan tarkkailuvelvoitteet. Lisäksi luvanhakija on sitoutunut ELY-keskuksen esittämiin toimiin hulevesien käsittelyn, pilaantuneiden maiden selvittämisen, pinta- ja pohjavesien tarkkailun sekä toiminnan aiheuttamien liikennejärjestelyjen osalta. Ympäristölautakunta toteaa lisäksi että lupavalmistelussa on kuitenkin syytä vielä varmistaa, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt näkökohdat otetaan lupaehdoissa riittävästi huomioon erityisesti Ämmässuo-Kulmakorpi alueelle sijoittuvien useiden toimintojen kokonaisvaikutusten osalta. Uudenmaan liitto toteaa 31.8.2016 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Ottamissuunnitelmassa on esitetty ja otettu huomioon asianmukaisesti maakuntakaavojen sisältö ja kaavoitustilan ne. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei ole maakuntakaavojen vastaista eikä vaikeuta niiden toteuttamista. Uudenmaan liitolla ei ole huomautettavaa ottosuunnitelmasta.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 25 / 30 Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoitti 31.8.2016 ettei se anna lausuntoa vireillä olevasta maa-aineslupahakemuksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteaa 30.6.2016 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Alueella tehtävät toiminnot tulee suunnitella siten, että pintavesien valumat eivät heikennä Dämmanin vedenpuhdistuslaitokselta otettavan raakaveden laatua. Hanke sijaitsee Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen raakavedenoton valuma-alueella. Dämmanin vedenpuhdistuslaitos on tärkeä osa HSY:n vesihuoltoa ainakin vuoden 2016 loppuun saakka. Caruna Espoo Oy toteaa 8.9.2016 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Alueella sijaitsee sähkönjakeluverkosta oheiseen liitteen 1 mukaisesti. 20 kv ilmajohdot on esitetty sinisellä viivalla ja 0,4 kv ilmajohdot vihreällä viivalla. 20 kv ilmajohdon johtokatu on 10 m leveä. Mikäli maa-ainesta otetaan johtokatualueella pylvään läheisyydessä, niin johdot tulee siirtää uuteen paikkaan ennen työn suorittamista. On myös huolehdittava, että louhintatyö ei aiheuta maa-aineisten lentämistä johtoihin. Johtojen läheisyydessä työskennellessä tulee huomioida riittävä turvaetäisyys. 20 kv ilmajohdon turvaetäisyys on 2 m johdon alla ja 3 m johdon sivulla. 0,4 kv riippujohdon turvaetäisyys on 0,5 m sekä johdon alla että sivulla. Espoon kaupunginmuseo on antanut 16.9.2016 lausunnon. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta ja lausuu pyydettynä seuraavaa: Espoon kaupunginmuseo lausui 17.10.2014 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kulmakorpi 1 asemakaava-alueen louhinnan YV A-ohjelmasta, sekä 18.6.2015 YV A -selostuksesta. Lausunnoissa todetaan, että Kulmakorpi 1 asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Hankkeen ohjeellisella vaikutusalueella sijaitsevat Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemajulkaisun kohteet 224, 225 ja 226 sekä osittain 303 (Histan kartanomaisema, Histan päärakennus, Honkamajan nuorisoseurantalo sekä Kolmperän huvila-alue). Alueella suoritettiin arkeologisen kulttuuriperinnön täydennysinventointi 28.4.2016. Raportissa todetaan, että lähimmät tunnetut muinaisjäännöskohteet ovat noin 2 km etäisyydellä Kulmakorven louhinta-alueesta. Täydennysinventoinnissa hankealueelta ei löytynyt uusia muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita, joten hanke ei vaaranna arkeologista kulttuuriperintöä. Muutoin Espoon kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista suunnitelmiin.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 26 / 30 Hakija on antanut vastineen lausuntoihin ja huomautuksiin 13.10.2016. Vastine on oheismateriaalissa. Luvan myöntämisen edellytykset Mikäli maa-ainesten ottaminen suoritetaan päätöksessä annettavia lupaehtoja noudattaen, ei esitetty maa-ainesten ottaminen aiheuta merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sillä ole huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutosvaikutuksia luonnonolosuhteisiin eikä toimenpide vaaranna tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjaveden tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Esitetty maa-aineshanke on alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen mukainen. Maa-aineslain mukaista lupaa ratkaistaessa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista mm. ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja tulevassa toteuttamisessa on huomioitu yhteysviranomaisen lausunnossaan esittämät tarkistukset ja lisäselvitykset. Tarkastusmaksu Kaupunginhallituksen 7.4.2014 tekemän taksapäätöksen (voimaan 1.6.2014) mukaisesti maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakija on velvollinen suorittamaan hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,03 euroa / kiinto-m 3, vähintään kuitenkin 1 000 euroa / lupa tai muutoslupaa kohden 0,03 euroa / kiinto-m 3, vähintään kuitenkin 500 euroa / lupa. Tarkastusmaksu: 2 300 000 m 3 ktr x 0,03 euroa / m 3 ktr = 69 000 euroa. Sovelletut oikeusohjeet - Maa-aineslaki 3, 6-7, 9-13, 16, 20-21, 23 ja 23 a. - Maa-ainesasetus 2-4, 6-8 - Maa-aineslain siirtymäsäännökset 10.4.2015/424 - Espoon kaupungin rakennusvalvonnan taksa tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä (voimaan 1.6.2014) - 8 Maa-aineslain lupien maksut
Espoon kaupunki Päätös Sivu 27 / 30 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.1.2017 9 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää myöntää Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle maa-aineslain 3, 6 ja 7 :ien nojalla luvan maa-ainesten ottamiseen Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä osalle Nuuksion kylän kiinteistöä RN:o 25:14 maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti seuraavilla ehdoilla: Yleiset ehdot Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään 13.4.2016 päivätyn maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti piirustuksessa n:o 6512 900 osoitetulle ottamisalueelle seuraavilla ehdoilla: Ottamisalueelta saadaan puusto kaataa ottamissuunnitelmasta poiketen vaiheittain työn edetessä. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja suojattava louhintatyön ajaksi siten, ettei toiminnasta ole vaaraa alueella tai sen ympäristössä liikkuville sekä tarvittaessa asetettava valvonnan suorittamiseksi muut välttämättömät laitteet. Työmaa-alue on rajattava koko työn ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Aidat on pidettävä kunnossa. Ennen ottamistoimintaan ryhtymistä on riittävästi korkeuskiintopisteitä merkittävä maastoon selvästi ja oton ajan kestävin merkein. Alueelle on laadittava työmaasuunnitelma. Alue on pidettävä yleisilmeeltään siistinä ja turvallisuudesta on huolehdittava. Työmaasuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin valvovalle viranomaiselle eli Espoon ympäristökeskukseen. Hakijan on noudatettava mitä kulloinkin lainvoimaisessa kiven louhintaa ja murskausta koskevassa ympäristöluvassa määrätään toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemisestä. Mikäli maa-ainesluvan ehtoja ei noudateta tai maa-ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin, on lupaviranomaisella oikeus muuttaa lupaehtoja tai peruuttaa lupa. Lupa on voimassa päätöksen antopäivästä (julkipano) kymmenen vuotta.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 28 / 30 Ennen louhintaa Hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista tulee hulevesien 1 vaiheen käsittelyrakenne (hulevesien itäinen käsittelyrakenne) toteuttaa. Erityisesti biosuodattimen osalta ajankohta on tärkeä, jotta suodattimelle ehtii kehittyä riittävän vahva kasvillisuus ja pieneliöstö. Biosuodatusrakenteen kasvi- ja lajityyppejä tulisi olla useampia, jotta biosuodatus on varmasti käynnissä koko ajan ja että on helposti todettavissa ph-arvojen nousu. Biosuodatusrakenteessa tulisi käyttää yhtä ainakin ph-pitoisuuteen reagoivaa indikaattorilajia. Lisäksi tulee varautua ph-pitoisuuden mittauksiin biosuodatusrakenteen kokoojakaivosta. Kulmakorventien liittymästä Kirkkonummelle päin tulee noin 200 metrin matkalle rakentaa umpinainen aita louhinta-alueen rajalle, samoin em. liittymästä etelään hulevesien käsittelyrakenteen louhinnan puoleiselle reunalle noin 50 60 metrin matkalle. Aidan tulee olla maisemaan soveltuva ja aita on pidettävä kunnossa. Louhinta Ottamissuunnitelmassa osoitetulta ottamisalueelta saa louhia enintään 2 300 000 m 3 krt. Louhintatasot eivät saa ulottua ottamissuunnitelman suunnitelmapiirroksessa n:o 6512 901 esitettyjen louhintatasojen alapuolelle. Pinta- ja pohjavedet Louhinta-alueelta tulevien pintavesien puhdistus on suunniteltava siten, että taimenen ja siian elinolosuhteet Gumbölenjoessa eivät vaarannu. Hakijan on osallistuttava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Ympäristövaikutusten tarkkailuun tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tulee seurata työn toteutusta ja tarkkailun tuloksia lopullisessa tarkkailuohjemassa määritetyllä tavalla sekä ryhtyä tarvittaessa havaittujen epäkohtien edellyttämiin toimenpiteisiin. Vastuuhenkilö tulee ilmoittaa kirjallisesti valvovalle viranomaiselle. Vastuuhenkilöksi tulee ensisijaisesti nimetä lopullisen tarkkailuohjelman laatija ja toissijaisesti vastaavan pätevyyden omaava erityisasiantuntija. Hulevesien johtamispainanteet tulee toteuttaa hyvissä ajoin ennen kutakin louhintavaihetta. Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6-9.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 29 / 30 Koska louhinta ulotetaan hyvin lähelle arvioitua pohjaveden pintaa eikä kallioperän vedenjohtavuutta ole tarkemmin selvitetty, tulee louhintavaiheiden 1 ja 2 alueelle asentaa kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Havaintoputket tulee myöhemmin liittää vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Valvonta Hankkeelle tulee nimetä yhdyshenkilö, jonka yhteystiedot tulee ilmoittaa ympäristökeskukseen. Henkilöllä tulee olla riittävä koulutus ja kokemus maanrakennustöistä. Alueella on suoritettava vähintäänkin vuosittainen katselmus. Katselmuksissa tulee riittävässä määrin todeta työn eteneminen, että edellytetyt tarkastusmittaukset ja -havainnot on raportoitu ao. taholle sekä, että muita lupamääräyksiä on noudatettu. Alueella tulee suorittaa louhinnan loputtua loppukatselmus ennen alueen luovuttamista rakentamiseen. Mikäli alueet luovutetaan rakentamiseen vaiheittain, katselmuksetkin tulee vaiheistaa. Valvontaviranomainen voi suorittaa alueelle katselmuksia tai edellyttää hakijaa toimittamaan tarpeellisia selvityksiä, 2 toteaa, ettei edellä mainitulla tavalla toteutettuna esitetty maa-ainesten ottaminen aiheuta merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sillä ole huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutosvaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaaranna tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjaveden tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Esitetty louhinta on alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen mukaista. Maa-aineslain mukaista lupaa ratkaistaessa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista mm. ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen, 3 antaa edellä mainitun luvan julkipanon jälkeen,
Espoon kaupunki Päätös Sivu 30 / 30 4 antaa maa-aineslain 21 :n 2 momentin nojalla Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle oikeuden aloittaa aloittamisoikeutta koskevan hakemuksen mukaisesti maa-ainesluvan mukainen louhinta ennen kuin päätös on saanut lainvoiman ehdolla, että hakija sitoutuu niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta aiheutuvat, mikäli päätös kumotaan tai lupaa muutetaan. Maa-ainesluvan täytäntöönpano ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua tässä tapauksessa hyödyttömäksi, sillä alueen maankäyttötarkoitus lainvoimaisessa yleiskaavassa jo edellyttää merkittäviä muutoksia kaupunki- tai maisemakuvassa. Tarkastusmaksu: 69 000 euroa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula teki varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattaman perustellun pöydällepanoehdotuksen, joka kuuluu: Pöydälle lisäselvityksiä varten, jotta kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttöön saadaan tarkempaa tietoa asemakaavaa koskevan maankäyttösopimuksen valmistelun hitaasta etenemisestä sekä siitä, mihin toimenpiteisiin ja mihin toimenpidetasoon aloittamisluvalla (päätösehdotuksen kohta 4) halutaan päästä. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten, jotta kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttöön saadaan tarkempaa tietoa asemakaavaa koskevan maankäyttösopimuksen valmistelun hitaasta etenemisestä sekä siitä, mihin toimenpiteisiin ja mihin toimenpidetasoon aloittamisluvalla (päätösehdotuksen kohta 4) halutaan päästä. Tiedoksi - huomauttajat - Rakennusvalvontakeskus - Ympäristökeskus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY
Maa-aineslupa Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Yllämainittuun maa-aineslain nojalla tehtyyn päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella Helsingin hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Valitukseen oikeutettu ja valituksen perusteet Valitusoikeus lupaviranomaisen päätöksestä, joka koskee ottamislupaa, on: 1. sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; 2. kunnan jäsenellä; 3. alueellisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella; 4. hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3. päätös on muuten lainvastainen. Valitus Valituksessa on ilmoitettava 1. valittajan nimi ja kotikunta; 2. päätös, johon haetaan muutosta; 3. miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi; 4. muutosvaatimuksen perusteet. Valitus on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valitus on valittajan tai valitus muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituksen, siinä on mainittava myös laatijan nimi ja kotikunta. Valitukseen on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitus luetaan. Lisäksi valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituksen toimittaminen Omalla vastuulla valituksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 14.2.2017. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu.
Helsingin hallinto-oikeuden osoite on: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki Puhelinvaihde: 029 56 42000 Faksi: 029 56 42079 Sähköposti:helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Valituksen käsittelyn maksullisuus Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muutoksenhaku / lupa maa-ainesten ottamiseen muutoksenhausta huolimatta Helsingin hallinto-oikeus voi valituksesta kumota lupaviranomaisen määräyksen ainesten ottamisen aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta tai muuttaa sitä tai muutoin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.