VANTAA LUKIO AMMATILLINEN KOULUTUS MINNE PERUSKOULUN JÄLKEEN? Toisen asteen koulutuksen opas SUOMI
SISÄLLYS TOISEN ASTEEN KOULUTUS 3 KOULUTUKSEEN HAKEMINEN 6 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT 8 MUITA VAIHTOEHTOJA YHTEISHAUN JÄLKEEN 10 OHJAUS PERUSOPETUKSESSA JA TOISELLA ASTEELLA 13 Liite 1: SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 14 Toimitus: opetustoimen suunnittelija Milla-Miia Heinonen, opetustoimen suunnittelija Virva Kela-Piironen ja oppilaanohjauksen kehittämistiimi Taitto ja ulkoasu: Tiina Kuoppala Valokuvat: Tiina Kuoppala Julkaisija: Vantaan kaupungin sivistysvirasto 2010 2
TOISEN ASTEEN KOULUTUS Suomen koulutusjärjestelmä jakaantuu peruskoulutukseen, toisen asteen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, liite 1. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat toisen asteen koulutusta ja opinnot kestävät yleensä 3 vuotta, tarvittaessa opiskeluaikaa voidaan pidentää. Lukio ja ammatillinen koulutus antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Usein lukion jälkeen haetaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun ja ammatillisten opintojen jälkeen siirrytään työelämään tai haetaan jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. 3
LUKIOKOULUTUS LUKIOKOULUTUS Lukion tehtävä on tarjota opiskelijalle kattava yleissivistys ja valmiudet jatko-opiskeluun. Lukion oppimäärään sisältyy pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Pakolliset kurssit ovat sellaisia, jotka kaikkien opiskelijoiden on suoritettava. Pakollisia kursseja on 47 51. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja. Soveltavat kurssit sisältävät aineksia eri oppiaineista ja ovat lukiokohtaisia. Lukion oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia, mikä samalla on lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehto. Lukion oppimäärän suoritettuaan suurin osa lukion opiskelijoista suorittaa myös ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta seuraavista kokeista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja yksi ainereaalikoe. Näiden lisäksi voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Lukion päättötodistus/ylioppilastutkinto antavat yleisen jatko-opiskelukelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Toisin kuin monissa maissa, opiskelijaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin valitaan Suomessa valintakokeiden ja toisen asteen todistusarvosanojen perusteella. 4
AMMATILLINEN KOULUTUS Ammatillinen peruskoulutus johtaa perustutkintoon, joka on 120 opintoviikon laajuinen. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee valmistuttuaan ammattialansa perustiedot ja -taidot työllistyäkseen. Työelämään voi siirtyä heti perustutkinnon jälkeen tai voi pyrkiä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, millä tar koitetaan työpaikoilla, aidossa työympäristössä, tapahtuvaa oppimista, jolla varmistetaan tulevilla työpaikoilla vaadittava ammattitaito. YHDISTELMÄTUTKINTO Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa yhtä aikaa, jolloin tutkinnon suorittaja opiskelee ammatillisessa koulutuksessa ja voi osallistua ylioppilastutkintoon. Lukiossa suoritettavia kursseja luetaan hyväksi ammatillisissa opinnoissa ja tutkinnon suorittamisessa. Ylioppilaskirjoitukset hyväksytysti suoritettuaan tutkinnon suorittaja saa ylioppilastutkintotodistuksen. MIKÄ ON YHTEISHAKU? 5
KOULUTUKSEEN HAKEMINEN MIKÄ ON YHTEISHAKU? Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haetaan yhteishaun kautta. Haku lähes kaikkiin Suomen oppilaitoksiin tapahtuu Internetissä, osoitteessa www.haenyt.fi. Yhteishaku toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, kevään yhteishaussa haetaan syksyllä alkavaan koulutukseen ja syksyn yhteishaussa seuraavan vuoden tammikuussa alkavaan koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin haetaan pääsääntöisesti perusopetuksen päättötodistuksella. Hakulo mak keeseen voi merkitä viisi kou lu tusvaihtoehtoa, joista hakija on kiin nostunut. Ne voivat olla lukioita, ammattioppilaitoksia tai molempia. Lomakkeeseen kannattaa merkitä kaikki viisi hakutoivetta. Ensimmäinen hakutoive on tärkeä, koska se otetaan huomioon ensisijaisena toiveena ja siitä saa ammatilliseen koulutukseen haettaessa kolme lisäpistettä. Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan jälkeen. Oppilaanohjaajat antavat lisätietoa hakemisesta ja ohjaavat valintojen teossa. www.haenyt.fi MITEN OPISKELIJAT VALITAAN OPPILAITOKSIIN? Lukiokoulutus Opiskelijat valitaan lukioihin pääsääntöisesti peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella. Joissakin lukioissa valinta perusteena voidaan lisäksi käyttää pääsykoetta, haastattelua, lausuntoa tai omaa hakemusta. Lisätietoa lukioiden valintaperusteista antavat oppilaanohjaajat ja opintoohjaajat. 6
Ammatillinen koulutus Ammatillisiin oppilaitoksiin valittaessa huomioidaan keskeisesti perusopetuksen päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo ja hakutoivejärjestys. Lisäksi huomioidaan perusopetuksen päättötodistuksen taito- ja taideaineiden arvosanat. Joillekin ammatillisen koulutuksen aloille järjestetään pääsy- tai soveltuvuuskoe. Kokeeseen opiskelijat valitaan edellä mainittujen valintaperusteiden mukaisesti. Niille hakijoille, joiden äidinkieli on muu kuin suomen kieli, järjestetään pakollinen kielikoe. Kielikokeeseen aika ja paikka ilmoitetaan henkilökohtaisella kirjeellä. Ammatillisessa koulutuksessa voi olla myös koulutusaloja, joihin haetaan lukion päättötodistuksella (ns. yo-poh- jaiset linjat). Joustava valinta Koulutuksen järjestäjä voi erityisen syyn perusteella ottaa enintään 30 % kuhunkin ammatillisen peruskoulutuksen valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemääristä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi koulutodistusten vertailu- terveydelliset syyt oppimisvaikeudet puuttuminen vaikeudet sosiaaliset syyt liittyvät syyt muut syyt ammatillisen peruskoulutuksen harrastustoimintaan liittyvät syyt urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen työllistymisen turvaamiseen Opiskelupaikan varmistaminen Tieto jatkokoulutuspaikasta toimitetaan hakijoille kirjeitse. Koulutuksiin valittujen on varmistettava opiskelupaikan vastaanottaminen oppilaitoksen ilmoittamaan päivään mennessä. 7
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT OPISKELU AMMATILLISESSA OPPILAITOKSESSA Erityistä tukea tarvitsevat opiske lijat opiskelevat ammatillisissa oppi laitoksissa joko tavallisessa opetus ryhmässä tai pienryhmässä. Opis kelijalle laaditaan aina henkilö kohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma sisältää oppimisen tavoitteet, opiskelijan tarvitsemat tukitoimet ja opiskelun erilaiset toteu tustavat. Koulutuksen tavoitteita voidaan mukauttaa yhdessä tai useammassa opintokokonaisuudessa. Am ma tillisissa perustutkin noissa myös tutkinnon suorittaminen osina voi olla erityisopiskelijalla tarkoituksenmukaista, sillä opintoja voi jatkaa ja täydentää tutkinnoksi myöhemminkin tutkinnon osa kerrallaan. 8
AMMATILLISET ERITYISOPPILAITOKSET Opiskelun tavoitteet ja sisällöt ovat ammatillisissa erityisoppilaitoksissa samat kuin ammatillisissa oppilaitoksissakin. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot ovat saman laajuisia kuin muissakin ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna erityisoppilaitoksissa opetusryhmät ovat pienempiä ja opetusta antavat erityisopettajat. Pienemmissä ryhmissä voidaan käyttää monipuolisia ja vaihtelevia opetusmenetelmiä ja -järjestelyjä opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisen tavoitteita, sisältöjä, menetelmiä ja arviointia sekä opiskeluun käytettävää aikaa voidaan yksilöllistää opiskelijan valmiuksien, tarpeiden ja jaksamisen mukaan. Osa ammatillisista erityisoppilaitoksista on erikoistunut tiettyjen vammais ryhmien ammatilliseen kuntoutukseen, osa palvelee laajasti erilaisista vam moista, sairauksista tai muista syistä tukea tarvitsevia. Asumisjärjestelyissä on usein otettu huomioon valvonta, ohjaus ja avustuspalvelut sekä apuvälineiden tarve itsenäisessä tai tuetussa asumisessa. Erityisoppilaitoksiin haetaan tavallisesti erillishaussa. Osa erityisoppilaitosten opintolinjoista kuuluu yhteishakuun. Hakuohjeet saadaan kustakin oppilaitoksesta. 9
MUITA VAIHTOEHTOJA YHTEISHAUN JÄLKEEN Vantaalla ilmestyy keväisin opas, jossa kerrotaan yhteishaun ulkopuolisesta koulutuksesta. Siinä esitellään kymppiluokat eli perusopetuksen lisäopetus, ammatilliseen koulutukseen tähtäävät valmistavat ja valmentavat vaihtoehdot sekä nuorten työpajat. 10
PERUSOPETUKSEN LISÄOPETUS ELI KYMPPILUOKKA Kymppiluokalla voi opiskella lähes kaikkia peruskoulun oppiaineita ja korottaa arvosanoja. Lisäksi opintoihin sisältyy työelämään tutustumista ja ammattiin valmentavia opintoja. AMMATTISTARTTI- AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS Ammattistartti poikkeaa kymppiluokista siinä, että koulutus suuntautuu ammatilliseen koulutukseen ja opiskelun aikana voi myös suorittaa joitakin ammatillisen koulutuksen opintoja. Ammattistartilla voi korottaa rajoitetusti perusopetuksen arvosanoja. Koulutuksesta saa kolme lisäpistettä haettaessa yhteishaussa ammatillisiin opintoihin. Koulutus kestää yhden lukuvuoden. 11
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Koulutus on suunnattu ammattiopinnoista kiinnostuneelle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle, joka tarvitsee vahvistusta suomenkielen taitoihin ja ohjausta ammatinvalintaan. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN AMMATTIIN SUUNTAAVA KOULUTUS Koulutus on suunnattu ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneelle nuorelle, joka on opiskellut peruskoulussa pienryhmässä tai suorittanut peruskoulun yksilöllistetyn oppimäärän tai harjaantumisopetuksen. Koulutuksessa opitaan valmiuksia ammattiin opiskelemiseksi ja saadaan ohjausta ammatin valintaan. NUORTEN TYÖPAJAT Nuorten työpajat on tarkoitettu 16 24-vuotiaille työttömille nuorille, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai työkokemusta. Työpajalla tutustutaan toisen asteen koulutustarjontaan ja saadaan ohjausta koulutukseen hakeutumisessa. Työharjoittelujaksolla tutustutaan erilaisiin opiskelu- ja työpaikkoihin, eri ammatteihin sekä tehdään työtehtäviä pajaohjaajan opastuksella. 12
OHJAUS PERUSOPETUKSESSA JA TOISELLA ASTEELLA O ppilaanohjaajat työskentelevät peruskouluissa ja opinto-ohjaajat lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Heidän työhönsä kuuluvat muun muassa oppilaiden ohjaus koulutyöhön, jatko-opintoihin ja työelämään. Oppilaan- ja opinto-ohjaaja auttavat oppilaita myös kurssi- ja ainevalinnoissa sekä mahdollisissa oppimisen ongelmissa. 13
LIITE 1 SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 14
TOHTORIN TUTKINNOT - lisensiaatin tutkinnot SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ YLEMMÄT KORKEAKOULU- TUTKINNOT YLEMMÄT AMMATTIKORKEA- KOULUTUTKINNOT ALEMMAT KORKEAKOULU- TUTKINNOT Yliopistot AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Ammatilliset Oppi- oppilaitokset sopimus- koulutus TYÖ- KOKEMUS 3 v. AMMATTIKORKEA- KOULUTUTKINNOT Ammattikorkeakoulut ERIKOIS- AMMATTI- TUTKINNOT VALINTAKOKEET YHTEISHAKU TYÖKOKEMUS AMMATTI- TUTKINNOT YLIOPPILAS- TUTKINNOT Lukiot YHDISTELMÄ- TUTKINTO (AM+YO) YHTEISHAKU LISÄOPETUS AMMATTISTARTTI PERUSOPETUS 7 16-VUOTIAAT Oppivelvollisuuskoulutus ESIOPETUS 6-VUOTIAAT TYÖKOKEMUS VALMISTAVA OPETUS (noin 1 vuosi) 15
Sivistysvirasto Asematie 6 A, 01300 Vantaa