IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Samankaltaiset tiedostot
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

Hernesataman kaavoitus, tuulisuus

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Erkki Haapanen Tuulitaito

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä Katja Hynynen

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

KIVIAINEKSEN LOU- HINTA JA MURSKAUS, TOLKKINEN, PORVOO MELUN TARKKAILUOHJELMA

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Kouvolan ratapihan melumittaukset

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Mustavaaran Kaivos Oy Clean Slag projekti KORKEUSTASOJEN TARKASTELU

AALTOILUVARATARKASTELU

Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Ì«ª» µ»² ³ µ± µ»«¼» Ø» ²¹ ² ²²± ª«± ² îðîðô îðëð îïðð

Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Pöyry Finland Oy

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Porvoo. Emäsalo Suomi yhtiön tie Eslahdentie

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki LUONNOSVAIHE

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Porvoo - Emäsalo Suomi yhtiön tie Eslahdenpolku

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

VALIO OY/ADVEN OY SEINÄJOEN TEHTAAN MELUSELVITYS

Kohde: Murskaustyön aiheuttama melu

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Kalankasvatuksen tuotanto-olosuhteet Suomen rannikolla

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Porvoo. Emäsalo Kartanotie Eslahdentie

Joutsenon Keskuskatu 4:n melumittausraportti ja

Apua esimerkeistä Kolmio teoriakirja. nyk/matematiikka/8_luokka/yhtalot_ yksilollisesti. Osio

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

Aaltomittaukset asuinalueiden suunnittelun tukena Helsingissä. Tilannekatsaus , Ilkka Vähäaho. Sisältö

IIN PAHAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Siitolanranta 3:n melumittaus

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

Melumallinnus Pellonreuna

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET

Tilaaja: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Merellinen Helsinki

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ

Transkriptio:

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016

IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen nopeuden keskiarvo 10 minuutin ajalta. Pyyhkäisymatka Etäisyys tuulen yläpuolisesta rannasta jolla tuuli pystyy kasvattamaan aallokkoa. Pyyhkäisymatka on helppo määritellä kun tuuli puhaltaa kohtisuoraan suoralta rantaviivalta, mutta monimutkaisissa tilanteissa pyyhkäisymatkan käsite ei ole näin yksiselitteinen. Lähellä rantaa paikallisen tuulen kehittämä aallokko on usein hyvin määriteltävissä, mikäli pyyhkäisymatka ja tuulennopeus tiedetään. Merkitsevä aallonkorkeus Aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa. Meren aallokko on epäsäännöllistä. Siinä perättäisten aaltojen korkeus ei ole sama. Korkeuden ilmaisemiseen käytetään merkitsevää aallonkorkeutta, joka likipitäen vastaa silmin arvioitua keskikorkeutta. Aaltospektrin avulla määriteltynä merkitsevä aallonkorkeus on neljä kertaa aaltospektrin alle jäävän pinta-alan neliöjuuri. Maksimiaallonkorkeus Suurimman yksittäisen aallon korkeutta esimerkiksi kolmen tunnin kuluessa kutsutaan maksimiaallonkorkeudeksi kyseisessä aallokossa. Jos merkitsevä aallonkorkeus pysyy tarkasteluajan muuttumattomana, maksimiaallonkorkeus kolmen tunnin aikana on noin kaksi kertaa merkitsevä aallonkorkeus. Merkitsevä aallonpituus Aallonpituudella tarkoitetaan kahden perättäisen aallonhuipun välistä matkaa. Merkitsevä aallonpituus luonnehtii aallokon hallitsevaa aallonpituutta. Merkitsevä aallonpituus määritellään aaltospektrin huipun aallonpituutena.

IL Dnro 46/400/2016 3(5) 1. Yleistä Sysmän kunnan tilauksesta Ilmatieteen laitos on tehnyt aallokko- ja virtaustarkastelun Sysmän Kirkon seudun asemakaavamuutoksen suunnittelualueelle, joka sijaitsee Majutveden rannalla. Majutvesi on suojaisa vesialue yhteydessä eteläosastaan Päijänteeseen. Sysmän taajamaan suunnitteilla oleva kelluvien majoitusrakenteiden alue sijaitsee Majutveden pohjoisosassa, Sysmän keskuksen kaakkoispuolella. Aallokko- ja virtaustarkastelu on suoritettu tälle alueelle. 2. Aallokko Aallokon arviointi suunnittelualueelle on tehty tuulen nopeuden ja suunnan sekä Maanmittauslaitoksen Majutveden kartan perusteella. Aallokko-olosuhteet suunnittelualueella syntyvät tuulen kehittämistä aalloista. Tämän aallokon korkeus ja periodi riippuvat tuulelle vapaan pyyhkäisymatkan pituudesta. Suurin aallokko pääse syntymään alueelle, kun tuuli puhaltaa etelälounaasta, tällöin pyyhkäisymatka on 3,2 km. Päijänteen aallokkoa ei suunnittelualueella tarvitse huomioida, varsinkaan etelätuulilla. Majutveden tuulioloista ei ole olemassa havaintoja. Lähimmät ympäristöltään vastaavat asemat ovat Luhanka ja Asikkala, joiden toistuvuustasojen keskiarvoa on käytetty arvioinnissa. Tällä perusteella kerran viidessäkymmenessä vuodessa esiintyvän keskituulen maksiminopeudeksi on saatu 23,5 m/s. Tällaisiin tuulen nopeuksiin ylletään todennäköisimmin puuskaisissa länsi- ja luoteismyrskyissä, eikä tällöin lyhyestä pyyhkäisymatkasta johtuen pääse kehittymään isoa aallokkoa. Lounais- ja etelätuulilla ilma on yleensä stabiilimpaa eivätkä kovat tuulet sekoitu yhtä helposti pintaan saakka. Tästä syystä pisimmän pyyhkäisymatkan suunnasta puhaltavan tuulen 50 vuoden toistuvuustaso on havaintojen perusteella noin 18,3 m/s. Tällä toistuvuusjaksolla voidaan pyyhkäisymatkaan perustuvilla laskuilla arvioida merkitsevän aallonkorkeuden olevan suunnittelualueella enimmillään 0,6 metriä. Suurimmat yksittäiset aallot ovat tällöin arviolta 1,2 metriä korkeita (maksimiaallonkorkeus). Nämä suurimmat aallot saavutetaan pisimmän pyyhkäisymatkan suunnasta. Kovimmat tuulet länsi- ja luoteismyrskyissä pystyvät kasvattamaan merkitsevän aallonkorkeuden vain noin 0,3 metriin johtuen lyhyestä pyyhkäisymatkasta. Merkitsevä aallonpituus kovimmilla etelätuulilla on noin 8 m. Kartta-aineiston perusteella suunnittelualueen eteläpuolella ei ole laajoja matalia alueita jotka vaikuttaisivat merkittävästi aallonkorkeuteen. Annettua merkitsevää aallonkorkeutta voidaan pitää yläarviona 1/50 vuoden jaksolla. Arviota voidaan tarkentaa erikseen tehtävillä aalto- ja tuulimittauksilla.

IL Dnro 46/400/2016 4(5) Helsingin kaupungin yleisluontoisessa ohjeistossa kerrotaan kelluvien rakennusten suojaamisesta aallokolta: Aallokko saa olla vain pientä, merkitsevän aallonkorkeuden tulee olla enintään 35 cm ja tarvittaessa rakennetaan aallonmurtaja rakennusten suojaksi. (Lähde: RANTARAKENTAMISEN OHJEISTO 23.3.2009, Saatavilla: http://www.hel.fi/hel2/ksv/kerrostalo/pdf/rantarakentamisen_ohjeisto.pdf) Majutveden suunnittelualueelle suositellaan aallonmurtajan rakentamista suojaksi etelästä tuleville aalloille. Muiden kuin suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä olevien kiinteiden aallonmurtajien tapauksessa tulee varmistua että ne soveltuvat ominaisuuksien ja sijainnin osalta tehtävään. 3. Virtaukset Virtauksien arviointi ilman mittaustuloksia on vaikeampaa kuin aallokon. Alla annetut tiedot eivät perustu mittauksiin, vaan ovat peräsin yleistyksistä ja muilta järviltä tehdyistä tutkimuksista. Jos suunnitellut rakenteet ovat virtauksille arkoja, suositellaan mittausten tekemistä todellisten virtausnopeuksien selvittämiseksi. Majutvesi on suhteellisen pieni vesialue, jolloin voimakkaita virtauksia ei pääse syntymään tuulen vaikutuksesta. Suunnittelualueen lähistöllä ei myöskään ole suuria jokia, jotka aiheuttaisivat virtauksia. Yleisesti virtaukset rannan lähellä suuntautuvat rannan myötäisesti, tuulen suuntaan. Keskimääräiset virtausnopeudet järvissä ovat luokkaa senttimetrejä sekunnissa, enimmillään muutamia kymmeniä senttimetrejä sekunnissa kovilla tuulilla. Järvissä havaitut pintavirtaukset kesäisin ylittävät harvoin 30 cm/s, ja suunnittelualueella ei arvion mukaan esiinny näin kovia virtauksia. Todelliset maksimivirtaukset suunnittelualueella on arvioitu olevan luokkaa 15 cm/s. 4. Yhteenveto Merkitsevän aallonkorkeuden voidaan arvioida olevan suunnittelualueella enimmillään 0,6 metriä, jolloin suurimmat yksittäiset aallot ovat arviolta 1,2 metriä korkeita. Helsingin kaupungin rantarakentamisen ohjeessa suositellaan, että merkitsevä aallonkorkeus kelluvien rakennusten kohdalla ei saisi ylittää 35 cm. Tämän johdosta suunnittelualueelle suositellaan aallonmurtajan rakentamista suojaamaan kelluvia rakennuksia etelän suunnasta tulevilta aalloilta. Kiinteän aallonmurtajan sijasta voidaan käyttää myös kelluvaa aallonvaimentajaa, mikäli voidaan varmistaa että se soveltuu ominaisuuksiensa ja sijaintinsa osalta vaimentamaan aallokkoa riittävästi.

IL Dnro 46/400/2016 5(5) Maksimivirtaukset suunnittelualueella arvioidaan olevan luokkaa 15 cm/s. Tämä arvio on tehty yleistämällä muista järvistä tehtyjä mittauksia. Jos suunnitellut rakenteet ovat virtauksille arkoja, suositellaan mittausten tekemistä todellisten virtausnopeuksien selvittämiseksi.