Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA Kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön ja Diakoniaammattikorkeakoulun (DIAK) yhteinen tutkimusohjelma Tuotetaan nykyistä yhtenäisempää tietoa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnasta sekä päihde- ja mielenterveystyön yhteisistä rajapinnoista Taustalla Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, jonka myötä alettu korostaa päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen yhteyksien tiivistämistä; myös sote-uudistus johtaa merkittäviin muutoksiin palvelujärjestelmässä Kolme osahanketta: EHYT ry: Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit A-klinikkasäätiö: Asiakkaiden hyvinvoinnin vajeet MTKL: Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus Jurvansuu 2016 2
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kyselytutkimus Mukana MIPA-hankejärjestöt (n=10) ja niiden paikallisyhdistykset ja jäsenjärjestöt + EPT-verkosto, Mielenterveyspooli ja MPNet Kysely suoritettiin helmi-huhtikuussa 2016 sähköisenä ja postikyselynä Vastauksia saatiin 187 paikallisyhdistykseltä ja 28 valtakunnalliselta järjestöltä (vastausprosentit 48 ja 35) 87 päihdeyhdistystä, 100 mielenterveysyhdistystä 14 valtakunnallista päihdejärjestöä, 14 mielenterveysjärjestöä vastaajana toiminnanjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja Jurvansuu 2016 3
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Täysin tai jossain määrin samaa mieltä väittämän kanssa oli suuri valtaosa vastaajista - 90 prosenttia paikallisista päihdeyhdistyksistä - 85 prosenttia mielenterveysyhdistyksistä - 93 prosenttia valtakunnallisista yhdistyksistä Mistä tarve yhteistyölle (yhteiset rajapinnat)? Millaisia haasteita yhteistyöhön liittyy? Jurvansuu 2016 4
Keitä ovat kohderyhmänne eli keille tarjoatte apua, tukea ja toimintaa? (niiden osuudet, jotka vastanneet keskeinen kohderyhmämme ) päihdeyhdistykset mielenterveysyhdistykset valtakunnalliset järjestöt ihmiset, joilla on akuutti päihdeongelma 5% 32% 59% päihdekuntoutujat 24% 44% 75% ihmiset, joilla on akuutti mielenterveysongelma 6% 34% 24% mielenterveyskuntoutujat 25% 46% 77% 0% 25% 50% 75% 100% - Joka neljännessä päihdeyhdistyksessä mielenterveyskuntoutujat nähtiin toiminnan keskeiseksi kohderyhmäksi, päihdekuntoutujat samoissa määrin mielenterveysyhdistyksissä. Jurvansuu 2016 5
Päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikainen esiintyvyys on merkittävä ongelma kohderyhmässämme täysin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä eos päihdeyhdistykset 26% jossain määrin samaa mieltä täysin eri mieltä 32% 20% 11% 11% mielenterveysyhdistykset 21% 26% 32% 11% 10% valtakunnalliset järjestöt 44% 30% 11% 7% 7% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % - Joka toisessa paikallisyhdistyksessä yhteisesiintyvyys nähtiin ainakin jossain määrin merkittäväksi ongelmaksi kohderyhmässä, valtakunnallisista järjestöistä 74 % oli tätä mieltä Jurvansuu 2016 6
100% 80% 60% 40% 20% 0% Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toimialaa? Valitkaa vastausvaihtoehdoista vain yksi. päihdeyhdistykset (n=85) 68% mielenterveystyö 4% 28% pääasiallisesti mielenterveystyö, päihdetyö koskee osaa toiminnasta mielenterveysyhdistykset (n=100) 47% päihdetyö 31% pääasiallisesti päihdetyö, mielenterveystyö koskee osaa toiminnasta 18% 4% teemme yhtä paljon päihde- ja mielenterveystyötä - Aineiston päihdeyhdistyksistä puolet katsoi toimivansa molemmilla toimialoilla, mielenterveysyhdistyksistä kolmannes Jurvansuu 2016 7
Toimiviksi koettuja yhteistyön muotoja päihde- ja mielenterveysjärjestöjen välillä välittömästi ihmisten hyvinvointiin järjestelmävaikuttava yhteistyö tasoinen yhteistyö - palvelu-/asiakasohjaus - kehittämistoiminta - harrastus- ja virkistystoiminta - verkostoyhteistyö - tapaamiset, vierailut, - koulutukset tutustumiset - vaikuttamistoiminta - ryhmätoiminta - tiedotus - konsultaatiot ovat myös osittain päällekkäisiä Jurvansuu 2016 8
Mikäli yhdistyksen/järjestön päätoimiala on mielenterveystyö, onko toimijoille järjestetty päihdekysymyksiin liittyvää koulutusta (ja päinvastoin)? 100% päihdeyhdistykset mielenterveysyhdistykset valtakunnalliset järjestöt 80% 60% 52% 55% 40% 20% 33% 34% 33% 26% 28% 19% 20% 0% kyllä ei, mutta tarvitsisimme tällaista koulutusta ei, emmekä tarvitse tällaista koulutusta - esim. päihde- ja riippuvuusilmiöihin (sekakäyttö, muuntohuumeet, peliongelmat, muut toiminnalliset riippuvuudet) sekä neuropsykologisiin häiriöihin (tarkkaavaisuushäiriöt, oppimisvaikeudet) liittyvät koulutukset - tärkeää, että koulutuksia sekä työntekijöille että vapaaehtois- ja vertaistoimijoille Jurvansuu 2016 9
Yhteistyötä vaikeuttavat tekijät koettiin pääosin samanlaisiksi valtakunnallisissa järjestöissä ja paikallisyhdistyksissä Huomattavin ero koski yhteistyön projektiluonteisuutta. Myös kilpailu resursseista ja toiminta-avustuksiin liittyvät rajaukset koettiin yhteistyötä vaikeuttaviksi tekijöiksi useammin valtakunnallisissa järjestöissä. hankkeet, projektit, ulkopuolinen rahoitus Paikallisyhdistyksissä enemmän niitä, joilla ei tarvetta tehdä yhteistyötä tai joilla ei toimintaympäristössä luontevia yhteistyökumppaneita. Jurvansuu 2016 10
Yhteistyön tarve ja haasteet erilaisissa yhdistyksissä toimintakulttuurien väliset ristiriidat yhteistyön esteenä resurssien puute yhteistyön esteenä suuri tarve tehdä yhteistyötä ei tarvetta tehdä yhteistyötä ostopalveluja tuottavat yhdistykset yhdistykset, joilla ei ostopalvelutuotantoa ostopalveluja tuottavat yhdistykset yhdistykset, joissa vertaistoiminnalla suuri merkitys yhdistykset, joissa vertaistoiminnalla suuri merkitys yhdistykset, joissa ei palkattuja työntekijöitä yhdistykset, joissa palkattuja työntekijöitä yhdistykset, joissa ei palkattuja työntekijöitä pienillä paikkakunnilla toimivat yhdistykset yhdistykset, joissa harrastus- ja virkistystoiminnalla suuri merkitys Jurvansuu 2016 11
Palvelujen tuottamisessa näille kohderyhmille on enemmän yhteistä kuin asiakkaiden kokemusmaailmassa sairastumisesta ja toipumisesta. Vertaistuki ja omaehtoinen kuntoutuminen toteutuu paremmin samuutta kokevien henkilöiden kesken tai ryhmien sisällä kuin yhteisesti. (avoin vastaus kyselyyn) Sukunimi, Sukunimi, Sukunimi 2015 12
Lopuksi Yhteistyötä päihde- ja mielenterveysjärjestöjen välillä halutaan lisää, mutta tarpeet ja haasteet vaihtelevat yhdistysten välillä (järjestökentän toimijoiden moninaisuus) Yhteistyö vaatii resursseja Suurimpia yhteistyön esteitä ajan ja muiden resurssien puute (erityisesti yhdistyksissä, joissa ei palkattuja työntekijöitä/ostopalvelutuotantoa) Ostopalveluita tuottavissa, palkatun työntekijäresurssin omaavissa yhdistyksissä koettiin enemmän tarvetta tehdä yhteistyötä. Vertaisuuteen, vapaaehtoisuuteen ja harrastus- ja virkistystoimintaan painottuvat yhdistykset keskimääräistä vähemmän tarvetta tehdä yhteistyötä. Etenkin valtakunnallisissa järjestöissä koettiin tarvetta pysyvämmille rakenteille, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen yhteistyön Yhteistyö voi olla myös spontaania ja epävirallista - ytimenä ovat toisiin tutustuminen ja hyvinvoinnin luominen toiminnallisuuden ja yhdessä tekemisen kautta. tätä toivottiin myös vertaistoimintaan keskittyvissä yhdistyksissä Jurvansuu 2016 13