Vuosikertomus 2011
Lukuisat turkuenergialaiset varmistavat työllään joka päivä, että kaupunkilaisten arki pyörii tuttuun tapaan. Vuosikertomuksemme sivuilla pääset tutustumaan muutamaan heistä. Lue myös vuoden 2011 tapahtumistamme tämän sivun sisäpuolelta sekä värikkäästä historiastamme takakannen sisäpuolelta. Polttolaitosmies tero seppä s.53 Verkostosuunnittelija tero kotikivi s.14 Kaukolämpöasentaja Tarmo tuominen Asiakaspalvelupäällikkö Pia Sillstén Kaukolämpöasentaja Tarmo tuominen s.22 s.50 s.65 Verkonrakennusteknikko Yhteiskuntavastuuasiantuntija maaret murto minna niemelä s.46 Verkostotarkastaja s.32 kari sanevuori s.67
Vuosi 2011 lyhyesti 27.3. Earth Hour 2011. WWF:n ilmastotempaus pimensi Turkua. Turku Energia sammutti Fibonaccipiipun ja Aurajoen rantamuurien ja -puiden valot. Toukokuu: Etäluettavien sähkömittareiden asentamisprojekti alkaa. Vuoden 2011 aikana asennettiin yhteensä n. 35 000 uutta tuntimittaukseen kykenevää mittaria. 24.2. Pansion monipolttoainevoimalaitoksen YVA valmistui. Ympäristövaikutusten arviointiselostus esiteltiin yleisötilaisuudessa 23.3. ja Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi siitä lausuntonsa 14.6. Selostusta pidettiin riittävänä ja jatkosuunnittelun mahdollistavana. Huhtikuu: Linnankadun vanhan kivihiilivoimalaitoksen purku valmistuu. Tyhjälle voimalaitosrakennukselle etsitään uutta käyttöä. 1.1. Jätteenpolttolaitos Turku Energialle. Turun kaupungin jätteenpolttolaitos ja sen 29 työntekijää siirtyi Turku Energiaan. 4.-6.2. Rakentaminen ja Sisustaminen 2011 -messut. Uudet etäluettavat sähkömittarit ja energiavinkit kiinnostivat 21 000 kävijää. 19.3. Turku 2011: Energo maailmankaikkeuden soundtrack. Turku Energia toimi Turku 2011-produktion isäntänä ja kutsui asiakkaitaan ainutlaatuiseen musiikkikokemukseen. + 3.3. Vuoden 2010 tilinpäätös. Turku Energian energiamyynti ja liikevaihto kasvoivat tulos laski 6.4. Työvuosimerkkipäivää vietettiin kaupungintalolla. Tilaisuudessa jaettiin Tasavallan presidentin kunniamerkit sekä palkittiin pyöreitä vuosia Turku Energiassa työskennelleitä työntekijöitä. 4.4. Pakkarin sähköaseman modernisointi alkaa. Kojeistojen uusinta vahvistaa Turun keskustan sähkönsyöttöä. 24.5. Touko 2011 suurhäiriöharjoitus. Historian suurimmassa kriisiharjoituksessa harjoiteltiin yhteistoimintaa ja tiedottamista kuvitteellisessa, koko Etelä-Suomen kattavassa laajassa sähkökatkossa. Tammi helmi maalis huhti touko kesä
Turku palaa. Turku Energia oli yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden sponsoreista tuoden energiaa lukuisiin kulttuuritapahtumiin ja kohteisiin. 20.7. Jälleen uusia taidesähkökaappeja! 25 Turun keskustaalueen sähkökaappia on saanut uuden jännittävän asun kulttuuripääkaupunkivuoteen kuuluvassa BOXhankkeessa. Portsassa lisäksi 9 kaappia sai uuden kuosin. 18.8.-21.8. Turun Messut 2011 34 000 kävijää. Turku Energia toi messuille ainutkertaisia elämyksiä, sähkön aikamatkan, tiedetyöpajan, sähkötohtorin vastaanoton ja sähköisen liikkumisen maailman! 9.8. Ari Saukkonen aloittaa Turku Energia Sähkönmyynnin johtajana 26.9. Turun kaupunginvaltuustolta vihreätä valoa seudulliselle energiaratkaisulle. Valtuusto kannatti 46-21, että nk. seudullisen energiaratkaisun valmistelua voidaan jatkaa marraskuussa 2010 allekirjoitetun ja kevään 2011 aikana muokatun osakassopimuksen mukaisesti. 10.-16.10. Energiansäästöviikko. Turku Energia järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa jälleen runsaasti ohjelmaa omalle henkilöstölle ja eri asiakasryhmille. Energiansäästöön aktivoitiin myös Sähkötohtori-mainoksin televisiossa ja radiossa. 26.11. Tuomiokirkon joulukuusen led-valot sytytetään. Turun tuomiokirkon perinteikäs joulukuusi valaistiin kolmatta vuotta peräkkäin energiatehokkaasti uusilla led-lampuilla. 16.12. Valotaideteos Mater Marinum julkistetaan kulttuuripääkaupunkivuoden päättäjäisissä. Turku Energia ja Turun Satama tukivat vanhaan telakkanosturiin toteutetun ympäristötaideteoksen toteuttamista pysyväksi maamerkiksi Turkuun. 28.12. Seudullinen energiaratkaisu varmistui Turun seudun lähitulevaisuuden merkittävimpiin ja mittavimpiin lukeutuva energiayhteistyösopimus allekirjoitettiin. Kaukolämmön myynti ja jakelu Turku Energian vastuulle ja energiantuotanto sekä sen kehittäminen Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n vastuulle v. 2012 alusta. 26.12. Tapani-myrsky murjoo myös Turun sähköverkkoa. Voimakkain talvimyrsky miesmuistiin katkoi sähköt enimmillään 7 500 turkulaiselta. Viankorjaus ja tiedottaminen onnistuivat hyvin. 1.7. Sähköenergian hintaa nostetaan. Syynä koko alkuvuoden jatkunut sähkön hankintakustannusten nousu. 8.8. Osavuosikatsaus 1-6/2011 Sähkön ja kaukolämmön kulutus laski hieman Turussa alkuvuonna. heinä elo syys loka marras joulu
Sisällys 6 Turku Energian vuosi 2011 8 Strategia ja johtaminen 12 Toimitusjohtajan katsaus 14 Toimintaympäristön näkymät 22 Katsaus liiketoimintoihin 24 Lämpö 26 Sähkönmyynti 28 Sähköverkot 30 Urakointipalvelut 32 Ympäristövastuu 46 Taloudellinen vastuu 50 Sosiaalinen vastuu 52 Henkilöstö 58 Asiakkaat 62 Konsernihallinto 64 Riskienhallinnan periaatteet 68 Svensk resumé 71 English in brief 74 Raportin GRI-vertailu 76 Sanastoa Tämän vuosikertomuksen sisältö ja kattavuus Turku Energia -konsernin vuosikertomus tilinpäätösliitteineen kattaa konsernin vastuuraportoinnin lisäksi liiketoimintakatsauk sen, hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätösraportin vuodelta 2011. Konserni on julkaissut vuosina 2002 2006 erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuodesta 2007 yritysvastuusta on raportoitu osana vuosikertomusta. Raportointi kattaa koko Oy Turku Energia Åbo Energi Ab -emoyhtiön ja tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy:n toiminnan. Raportti ei kata Turku Energian muita tytär- eikä osakkuusyhtiöitä. Sen toteutuksessa on huomioitu Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta. Ympäristömittareiden osalta raportoidaan oman toiminnan ympäristövaikutukset milloin toisin ei ole ilmoitettu. Tiedot perustuvat viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisten tekemiin tutkimuksiin. Tunnuslukujen laskenta perustuu talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin ja sertifioituun ISO 14001 -ympäristöjärjestelmään. Talouden tunnusluvut perustuvat tarkastettuun kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Raportissa uutena tuotantolaitoksena on mukana Turku Energialle 1.1.2011 siirtynyt Turun kaupungin jätteenpolttolaitos. Raportin tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden raportin kanssa. Raportissa on huomioitu ensisijaisesti energian tuotanto, hankinta ja jakelu sekä energiaalan verkostourakointi yhteiskuntavastuun taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun näkökulmasta. Raportti noudattaa mahdollisimman pitkälle Global Reporting Initiative (GRI) -suosituksia ja sen energia-alan toimialakohtaisia indikaattoreita, mutta kaikilta osin suositusten mittareita ei ole Turku Energian toiminnan luonne huomioiden raportoitu. Kuvaus raportin kattavuudesta suhteessa GRI-suosituksiin löytyy vuosikertomuksen takaliepeestä. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta. Seuraava, vuoden 2012 raportti julkaistaan keväällä 2013. 5
Turku Energian vuosi 2011 Turku Energian sähkön ja lämmön myyntimäärät laskivat vuonna 2011 edellisvuotta lämpimämmän sään johdosta. Liikevaihto kuitenkin kasvoi polttoaineiden hinnannousun ja energiaverojen korotuksen johdosta, ja myös liiketoiminnan tulos kasvoi edellisvuodesta. tunnusluvut 2011 2011 2010 2009 Liikevaihto, milj. euroa 226,8 205,7 197,4 Lämmönmyynti, GWh 1612 1891 1712 Sähkönmyynti, GWh 1656 1712 1617 Sähkönsiirto, GWh 1473 1548 1513 Liikevoitto, milj. euroa 23,4 18,5 27,5 % liikevaihdosta 10,3 9,0 13,9 Tilikauden voitto, milj. euroa 19,3 15,1 23,2 Investoinnit, milj. euroa 14,1 17,7 12,3 Oman pääoman tuotto (%) 16,5 13,3 20,9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 17,3 14,4 21,5 Gearing (%) 14,7 20,3 17,6 Henkilöstö keskimäärin 310 293 293 Osingot, milj. euroa 14,0 14,0 21,3 Liikevaihto Turku Energia -konsernissa nousi 10,3 prosenttia ja oli 226,8 milj. euroa (2010: 205,7 milj. euroa). Liikevoitto parani 26,4 prosenttia 23,4 milj. euroon (18,5 milj. euroa). Investoinnit olivat 14,1 milj. euroa (17,7 milj. euroa). Investoinnit kohdistuvat pääosin toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen, energiaverkostojen laajentamiseen sekä etäluettavien sähkömittareiden asentamiseen. Henkilöstön määrä keskimäärin oli henkilötyövuosina 310 (293). Vuoden lopussa vakituisessa työsuhteessa oli 277 (283) henkilöä. Kaukolämmön myynti laski 14,7 % ja oli 1 612 GWh (1 891 GWh). Kotimaisella puupolttoaineella, kaatopaikkakaasulla, lämmön talteenotolla ja jätteellä sekä muulla uusiutuvalla energialla hankittiin 36,5 % kokonaisenergiasta. Kaukojäähdytystä myytiin 27 GWh (24 GWh) ja höyryä 45 GWh (45 GWh). Sähkönmyynti laski noin 3,3 prosenttia 1 656 GWh:in (1 712 GWh). Sähkönmyynnin asiakasmäärä nousi kuitenkin hieman edellisvuodesta. Myös liikevaihto ja kannattavuus paranivat edellisvuodesta. Sähkönsiirto pieneni 4,8 prosenttia 1 473 GWh:iin (1 548 GWh). Sähkön siirtohinnoittelu Turussa oli koko Suomen edullisimpiin kuuluvaa. Toimitusvarmuus laski edellisvuodesta loppuvuoden talvimyrskyjen aiheuttamien sähköverkkovaurioiden johdosta. Urakointipalvelut myi 11,5 milj. eurolla (10,7) sähköverkon sekä ulkovalaistus- ja liikennevaloverkostojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluita Turku Energia Sähköverkoille sekä Turun kaupungille. liikevaihto (milj.euro) liikevoitto (milj.euro) TULOS ennen SATUNNAISERIÄ (milj.euro) 172,2 185,8 197,4 205,7 226,8 26,9 21,1 27,5 18,5 23,4 28,4 18,9 31,0 20,1 24,5 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 Turku Energia vuosikertomus 2011
Turku Energia on asiakasmäärällä ja energiatoimitusten suuruudella mitattuna Varsinais-Suomen johtava energiayhtiö. Toimintaamme kuuluu sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuottaminen, hankkiminen, siirtäminen ja myyminen sekä energian tuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Toimintamme perustuu hinnal taan kilpailukykyisen energian toi mittamiseen, toimintavarmuuteen, kannattavuuteen ja ympäristövastuullisuuteen. Turku Energia -konserni on organisoitu liiketoimintaperusteisesti. Energialiiketoimintaa harjoittavat Turku Energia Lämpö ja Turku Energia Sähkönmyynti -liiketoimintayksiköt sekä sähkön siirtoliiketoimintaa tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy (omistusosuus 100 %). Urakointipalvelut-liiketoimintayksikkö harjoittaa verkostourakointia ja kunnossapitoa. Konsernin ja liiketoimintojen tarvitsemat liiketoiminnan tukipalvelut tuottaa Konsernipalvelut-yksikössä. Turku Energia -konsernin emoyhtiö on Oy Turku Energia Åbo Energi Ab jonka koko osakekannan omistaa Turun kaupunki. Lämpö Turku Energian tytäryhtiöt ja omistusosuudet Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %) Yhtiö vastaa sähkönsiirrosta Turussa, konsernin sähköverkko-omaisuuden hallinnasta, verkon toimitusvarmuudesta ja verkkopalvelusta. Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) Turun Seudun Kaukolämpö Oy on seudullinen kaukolämmön siirtoyhtiö. Sen muina osakkaina ovat Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy. Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet energiantuotannossa Turku energia -konserni Sähkönmyynti Sähköverkot Turku energian Tytär- ja osakkuusyritykset Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (39,5 %) energialiiketoiminnat Svartisen Holding AS (34,74 %) Yhtiö omistaa Svartisenin voimalaitoksesta 26,1% Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %) Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Muut Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet: Kiinteistö Oy Biotorni (100 %) ja Turku Science Park (21,24 %) PALVELUT Urakointipalvelut Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %), jota kautta omistus Fennovoimassa 2,2 % Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (39,5 %) Yritys tuottaa lämpöä ja sähköä osakkailleen sekä vastaa uuden energiantuotantokapasiteetin kehittämisestä. TSME:n muita osakkaita ovat Fortum (49,5 %) sekä Raision (9 %), Kaarinan (3 %) ja Naantalin (3 %) kaupungit. Svartisen Holding AS (34,74 %) Turku Energian osakkuus Svartisen Holdingissa oikeuttaa 26,1 % osuuteen norjalaisen vesivoimalaitoksen tuotannosta. Muut osakkaat ovat Vantaan Energia Oy ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Suomen Hyötytuuli tuottaa tuulisähköä Porin Reposaareen ja Tahkoluotoon sekä Raaheen rakennetuissa tuulivoimalaitoksissa. Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %) Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman pääomistaja 66 % osuudella. Siihen kuuluu 15 Suomessa toimivaa teollisuuden ja kaupan alan yritystä sekä 54 paikallista, pääosin kuntaomisteista energiayhtiötä. Turku Energian muut osakkuudet ja omistusosuudet Turku Science Park Oy (27,56 %) toimii korkean teknologian toimialojen kehittäjänä Turussa kaupunkikonsernin ohjauksessa. Kiinteistö Oy Biotornissa (100 %) sijaitsee Turku Energian energiakeskus. bruttoinvestoinnit (milj.euro) henkilöstö keskimäärin hiilidioksidipäästöt (1000 t) 15,1 19,0 12,3 17,7 14,1 298 297 293 293 310 67,5 38,9 67,5 103,6 65,4 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 07 08 09 10 11 7
Turku energian strategia ja johtaminen Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Visio Turku Energia on yksi Suomen parhaista energiayhtiöistä. Strategia Lisäämme uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian tuotantoa ja hankintaa sekä panostamme henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja resurssienhallintaan. Kohennamme energiatuotteidemme ja -palveluidemme asiakaslähtöisyyttä ja kannattavuutta sekä kehitämme toimintamalliamme. Asiakas Asiakkaitamme ovat yritykset, kotitaloudet ja julkiset yhteisöt, jotka haluavat käyttää hinnaltaan kilpailukykyistä ja laadultaan sekä toimitusvarmuudeltaan ensiluokkaista energiaa. Toiminta Tuotamme, hankimme, myymme ja siirrämme sähköä ja lämpöä pääasiassa Turun seudulla. Rakennamme ja ylläpidämme energiaverkostoja ja tuotantolaitoksia. Turku Energia vuosikertomus 2011
Strategiset suuntaviivat kohti vuotta 2015 Turku Energian visiona on olla yksi Suomen johtavista energiayhtiöistä asiakkaiden, henkilöstön ja omistajan näkökulmasta. Strategian toteuttamisen perustana ovat kannattava ja kasvava liiketoiminta valitulla markkina-alueella, asiakaslähtöiset energiapalvelut, ympäristövastuun kantaminen sekä osaavat ja työssään viihtyvät työntekijät. Vuoden 2012 keskeisiä strategisia muutoksia Turku Energia aloittaa seudullisena lämmönmyyjänä Uusi seudullinen energiantuotantoyhteistyö käynnistyy Uusia energiatuotteita ja -palveluita tuodaan asiakkaille Kehitämme työhyvinvointia sekä muutosvalmiuksiamme Päivitämme riskienhallintaa ja toimintaprosessejamme Liiketoiminta-alueet Kaukolämpö, jäähdytys ja höyry Sähkönsiirto ja jakelu Sähkönmyynti koko Suomeen Urakointipalvelut Energiantuotanto itse ja osakkuusyhtiöiden kautta Taloudelliset tavoitetasot vuodelle 2020 Konsernin liikevoitto on vähintään 10 % Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 12 % Omavaraisuusaste vähintään 40 % ja Konsernin liikevaihto yli 300 milj. euroa. Strategiset tavoitteet 1. Lisäämme uusiutuvaa ja vähähiilistä energiantuotantoa ja hankintaa Kannattavan kasvun edellytyksiin kuuluu myös energianhankinnan omavaraisuuden lisääminen. Turku Energia pyrkii lisäämään päästövapaata ja vähäpäästöistä energiantuotantoa investoimalla osakkuusyhtiöidensä kautta uusiin energiantuotantolaitoksiin sekä lisäämällä päästötöntä energianhankintaa muista lähteistä. Merkittävin lähivuosien hanke on Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n kautta tehtävä investointi käytöstä poistuvan Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi vähäpäästöisemmällä tuotantoratkaisulla. Tavoitteena on saavuttaa sekä sähkössä että lämmössä 50 % uusiutuvien osuus vuoteen 2020 mennessä. 2. Parannamme asiakaslähtöisyyttämme ja varmistamme kannattavuutemme Energiatuotteiden ja -palveluiden asiakaslähtöisyyden ja kannattavuuden lisääminen tapahtuu kehittämällä tasapainoisesti energiapalveluiden houkuttelevuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä kehittyvillä energiamarkkinoilla. Kehitämme uudenlaisia tuotteita ja palveluita sähköön ja lämpöön, joissa energiatehokkuuspalvelut ovat osa kokonaispalvelua. Kehitämme sähköisiä asiointi- ja viestintäkanavia vastaamaan asiakkaiden odotuksiin. Kannattavuuden varmistamisessa keskeiseen asemaan nousee riskienhallinnan jatkuva parantaminen sekä kannattavien asiakkuuksien pitkäjänteinen kehittäminen. 3. Kehitämme henkilöstön hyvinvointia ja osaamista Energia-alan muutosvauhti ja osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti. Tavoitteemme on taata nykyisille ja tuleville työntekijöille mahdollisuudet kehittää itseään vastaamaan muuttuvia osaamistarpeita. Tärkeimmät osaamisen kehittämisen osa-alueet ovat mm. energiantuotanto ja -hankinta, verkosto-omaisuuden hallinta, palvelukehitys sekä sisäinen tehokkuus. Hyvän esimiestyön, toimivan työnkiertojärjestelmän ja motivoivan työilmapiirin avulla pyritään siihen, että jokainen turkuenergialainen viihtyy ja kokee onnistuvansa työssään yhdessä toisten kanssa. Kiinnitämme huomiota työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen työyhteisössämme. 4. Kehitämme toimintarakenteitamme ja -prosessejamme Toiminnan jatkuva parantaminen takaa menestymisen pitkällä tähtäimellä. Kehitämme toimintatapojamme sekä organisaatiotamme vastaamaan markkinoiden, asiakkaiden ja omistajan odotuksia. Tämä pitää sisällään ydin- ja tukiprosessien laaja-alaista parantamista ja keskinäisten synergioiden hyödyntämistä sekä organisaatiorakenteen kehittämistä näitä prosesseja tukevaksi. Olennainen osa kehittämistä on huolehtia myös siitä, että muutosjohtaminen ja -viestintä tukevat parhaalla mahdollisella tavalla uudistumista. 9
Turku energian strategia ja johtaminen Vuonna 2009 käyttöönotettu Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen sijoittuva lämpöpumppulaitos on täyttänyt odotukset erinomaisesti. Vuonna 2011 se tuotti lähes 10 % turkulaisten kaukolämmöstä hyödyntämällä jäteveden hukkalämpöä. Vastuullista yritystoimintaa Turku Energian toiminta perustuu vastuulliseen liiketoiminnan ja toimintatapojen johtamiseen ja kehittämiseen. Vahvistetut yritysvastuun periaatteet edellyttävät, että toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristönäkökohdat huomioidaan, havaitut epäkohdat korjataan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti johtamisjärjestelmän puitteissa. Turku Energiassa yritysvastuu ja sen johtaminen kattavat koko arvoketjun energian hankinnasta sen käyttämiseen. Vastuullisen yritystoiminnan periaatteiden toteutumista valvotaan linjaorganisaation mukaisesti. Edellytämme lisäksi, että toimittajamme ja yhteistyökumppanimme noudattavat määrittelemiämme yritysvastuun periaatteita. Toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa, lainsäädäntöä ja toimintaan liittyviä ympäristö- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä -sitoumuksia. Turku Energian johtoryhmä seuraa ja omalla toiminnallaan varmistaa yritysvastuun periaatteiden mukaisten toimenpiteiden ja ohjelmien toimeenpanon säännöllisissä katselmuksissaan. Yritysvastuuasiat ovat pysyvästi mukana konsernin johtoryhmän sekä yksiköiden johtoryhmien kokousten asialistoilla. Lisäksi konsernilla on erilliset ohjelmat ympäristö- ja työsuojeluasioihin. Vastuullisuuteen liittyviä kansainvälisten suositusten mukaisia mittareita (GRI, G3) seurataan ja raportoidaan vuosittain. Konserni on julkaissut vuosina 2002 2006 erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuosina 2007 2011 vastuullisuudesta on raportoitu osana vuosikertomusta. Johtaminen Turku Energiassa Turku Energian johtamiskäytännöt perustuvat tasapainotettu tuloskortti -malliin. Siinä yhtiö- ja yksikkökohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiön visiosta ja strategiasta. Johtoryhmä seuraa ja analysoi säännöllisesti mittariston toimivuutta suhteessa yhtiön tavoitteisiin. Hallituksen, johtoryhmän ja yksiköiden johtoryhmien strategiapäivät pidetään vuosittain. Strategiapäivillä suunnitellaan konsernin strategiaa ja tavoitteita. Johtamisjärjestelmä on dokumentoitu sähköisesti intranetiin. Turku Energiassa on käytössä vuonna 2004 sertifioitu johtamisjärjestelmä, johon kuuluvat laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät (standardit ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007). Järjestelmä auditoitiin sisäisesti kaksi kertaa sekä ulkoisesti kahdesti. Osa Turku Energian henkilökunnasta on koulutettu suorittamaan sisäisiä auditointeja. Järjestelmään kuuluvat myös säännölliset johdon katselmukset. Tulospalkkiojärjestelmä on ollut käytössä Turku Energiassa jo vuodesta 1999. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tulospalkkiojärjestelmässä on konsernin yhteiset mittarit sekä yksikkökohtaiset mittarit, joita päivitetään vuosittain. Tutustu Turku Energian yritysvastuun periaatteisiin osoitteessa www.turkuenergia.fi > tietoa konsernista Turku Energia vuosikertomus 2011
Yritysvastuu Turku Energiassa Asiakas ja yhteiskunta Ympäristövastuu Taloudellinen vastuu sosiaalinen vastuu Ympäristövaikutusten minimointi ja oman sekä asiakkaiden energiatehokkuuden parantaminen. Kannattavuuden varmistaminen yhteiskunnan, henkilöstön ja omistajan eduksi. Sidosryhmien odotusten ja toiminnan vaikuttavuuden tunnistaminen, avoin vuorovaikutus sekä luottamuksen kehittäminen. Energiatuotteet ja -palvelut Prosessit, suositukset ja toimintatavat Yritysvastuun periaatteet Turku Energian johtamisjärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001 -sertifioitu) Turku Energian strategiset tavoitteet, visio, missio ja arvot Lait ja asetukset 11
toimitusjohtajan katsaus Huomista rakentamassa V uosi 2011 oli Turku Energialle merkittävä toimintavuosi, jonka aikana tehdyt päätökset loivat vahvan yhteistyöpohjan Turun seudulla tulevina vuosina tehtäville energiantuotantopäätöksille. Pitkään valmisteltu seudullinen energiaratkaisu saatiin viimeisteltyä ja uuden toimintamallin mukainen toiminta aloitettiin vuoden 2012 alussa. Vuosi oli kokonaisuutena onnistunut myös asiakastyytyväisyyden ja talouden näkökulmasta. Turun seudun tavoitteena on turvata energiantuotannon ilmastomyötäisyys samalla energian maltillinen hintataso ja toimitusvarmuus varmistaen. Syksyllä 2011 Turku Energian ja Fortumin sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien hyväksymä seudullinen perustuotantoratkaisu on merkittävin energiapäätös vuosikymmeniin, sillä se linjaa tuotettavan energian ilmastomyötäisyyden, hinnan ja kustannustehokkuuden pitkälle tulevaisuuteen. Ratkaisu keskittää seudullisen energiantuotannon ja uuden tuotantokapasiteetin yhteisyritys Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaukolämpöverkostot ja asiakkuudet Turku Energian vastuulle. Seudullinen energiaratkaisu parantaa Turku Energian edellytyksiä menestyä tulevaisuudessa. Ratkaisu vahvistaa asemaamme ja lisää omavaraisuuttamme sekä sähkön että lämmön tuotannossa, kasvattaa asiakasmääräämme ja mahdollistaa nopeamman siirtymisen uusiutuviin energialähteisiin Turun seudulla. Perustehtävämme ei muutu Turku Energian tehtävä on tarjota asiakkailleen vuorokauden jokaisena tuntina luotettavasti ja kilpailukykyisesti hinnoiteltua, ja mahdollisimman ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä ja lämpöä. Onnistuminen tässä perustehtävässä antaa Turku Energialle mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa omistajaa, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä palvelevalla tavalla. Vain kannattava ja asiakaslähtöinen yritys voi kantaa vastuunsa sidosryhmiään, ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan. Mittaamme onnistumista tehtävässämme säännöllisesti asiakastyytyväisyystutkimuksin. Vuonna 2011 tutkimme sekä yksityis- että yritysasiakkaiden tyytyväisyyttä ja odotuksia toimintaamme kohtaan. Erityisen hyvin menestymme asiakaspalvelussamme ja toiminnan luotettavuudessa, kehittämiskohteiksi olemme nostaneet viestinnän ja tiedottamisen. Energian kysyntä laski hieman Energian käyttö laski vuonna 2011 Turussa edellisvuoden huippulukemis- Turku Energia vuosikertomus 2011
ta lämpimän loppuvuoden ja teollisuuden vähentyneen sähkönkäytön johdosta. Konsernin liikevaihto kasvoi, sillä vuoden 2011 alussa nousseet energiaverot vietiin vaikutuksensa mukaisesti loppuasiakashintoihin. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä nousi merkittävästi 37 prosenttiin. Lämpimän vuoden johdosta lämmönhankinta Naantalin voimalaitoksesta laski hieman, samalla kun Kakolan lämpöpumppulaitos, Orikedon biolämpökeskus ja jätteenpolttolaitos pääsivät tuotantotavoitteisiinsa. Uskomme vakaasti nostavamme uusiutuvien osuuden 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa myymästämme sähköstä hankittiin pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Poolista. Vuoden aikana sähkönmyyntimme kannattavuus parani oleellisesti, mutta kärsi edelleen korkeista aluehintaeroista Suomen ja Ruotsin välillä. Vuoden aikana onnistuimme kuitenkin kasvattamaan sekä asiakasmääräämme että erityisesti kannattavuuttamme. Tuulisähkökapasiteettimme nousi edelleen Suomen Hyötytuuli Oy:n neljän uuden tuulivoimalaitoksen ansiosta. Yhtiö jatkaa uuteen tuulivoimakapasiteettiin investoimista. Sähköverkkoliiketoiminnan vuosi oli toimitusvarmuuden näkökulmasta hyvä, mutta loppuvuoden Tapani-myrsky murjoi myös Turkua voimalla aiheuttaen laajoja vaurioita sähkönjakeluverkostolle. Enimmillään Turussa oli sähköttä 7 500 asiakasta, mutta sähköt saatiin palautettua suurimmalle osalle muutamien tuntien kuluessa. Pisimmillään katkot kestivät yksittäisissä asuinrakennuksissa 3,5 vuorokautta. Vuoden aikana asennettiin asiakkaille 35 000 etäluettavaa sähkömittaria, ja niiden tarjoamien lisäominaisuuksien käyttöönotto tapahtuu vuoden 2012 aikana. Asiakkaille etäluettavat sähkömittarit tarjoavat entistä yksinkertaisempaa sähkölaskutusta, parempaa palautetta energiankulutuksesta sekä mahdollisuuden hyödyntää uudenlaisia sähkötuotteita. Muutos tehdään yhdessä Turku Energian tärkein voimavara on työstään innostunut, hyvinvoiva ja kehitysmyönteinen henkilöstö. Monet muutokset toiminnassamme ja suurten strategisten päätösten valmistelu ovat olleet myös johtamisen ja sisäisen viestinnän haaste. Vuoden 2011 aikana käynnistimme johtamisen ja työroolien kehittämistyön, jonka tavoitteena on parantaa luottamusta, vuorovaikutusta ja lisätä jämäkkyyttä. Näiden kehittämishankkeiden onnistuminen on meille tärkeää. Pyrimme huolehtimaan jokaisen turkuenergialaisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä tarjoamaan mielenkiintoisia tehtäviä nykyisille ja uusille tekijöille. Olemme luoneet mallin työssäjaksamisen turvaamiseksi ja pyrimme puuttumaan työkykyä ja -jaksamista uhkaaviin tekijöihin mahdollisimman aikaisin. Vastuu on jokapäiväistä Vastuullisuus on toimintamme ydin. Se kattaa vastuun ympäristöstä sekä sosiaalista ja taloudellisista tekijöistä ja on osa strategista päätöksentekoa sekä päivittäistä toimintaa. Hyvä tulos ja kestävä kasvu mahdollistavat jatkuvan uudistumisen. Toimintamme tukee Turun kykyä onnistua tehtävässään hyvän asuin-, työskentely- ja elinkeinoympäristön tarjoajana. Takaamme kaupungin asukkaille ja elinkeinoelämälle ympäristömyötäisesti tuotettua energiaa luotettavasti, toimintavarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Vuoden 2012 näkymät ovat hyvät. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan kehittyvän myönteisesti, mutta energian ja erityisesti lämmön kysyntään vaikuttavat eniten vuotuiset lämpötilavaihtelut. Turku Energia -konsernin liiketoiminnan tuloksen arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla. Kiitän Turku Energian työntekijöitä, emoyhtiön hallitusta, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme yhteistyöstä kuluneena vuonna. Turussa 22.3.2012 Risto Vaittinen toimitusjohtaja 13
Toimintaympäristön näkymät Jakeluverkko on se sähköverkon osa, jonka kautta sähkö siirretään sähköasemilta kuluttajille. Suunnittelemme, rakennutamme ja dokumentoimme verkkoa, joka kattaa noin 2 300 km sähkölinjoja ja noin 1 000 muuntamoa toimittaen sähköä turkulaisten koteihin ja työpaikoille. tero kotikivi Verkostosuunnittelija Turku Energia vuosikertomus 2011
Kehittyvä teknologia Energia-alan yritykset ovat merkittävien muutosten edessä. Energiapoliittinen toimintaympäristö kohtaa haasteita, jotka liittyvät energian jatkuvasti kasvavaan kysyntään, kiristyvään kilpailuun, energian saatavuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin haasteisiin. Tulevina vuosina tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys pyrittäessä kohti kestävää kehitystä, jossa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötekijät ovat tasapainossa. Energian käyttö Suomessa Vuosi 2011 oli kaksijakoinen energian kulutuksen suhteen. Vuoden alkupuoliskolla kulutus kasvoi kylmän talven myötä ja teollisuuden suhdanteet näyttivät vielä suotuisilta. Vuoden loppupuoliskolla kulutus kääntyi selvään laskuun, kun syksystä tuli ennätyslämmin ja teollisuuden näkymät heikkenivät eurokriisin ja synkkien talousnäkymien vuoksi. Turku Energiaan vaikuttavia toimintaympäristön muuttujia Energiantarve Energia- ja ilmasto- POLITIIKKA Asiakkaiden odotukset Muuttuvat markkinat 15
Toimintaympäristön näkymät Kestäviä ratkaisuja etsimässä Energiatarpeen kehittyminen, vuotuiset energiankulutuksen vaihtelut sekä ilmastopolitiikan toteuttaminen vaikuttavat energiayhtiöiden toimintaan merkittävästi. Voimakkaimmin energiankulutusmääriiin vaikuttaa vuotuinen keskilämpötila. Suomi käytti sähköä viime vuonna 84,4 TWh, (2010: 87,5 TWh), laskua vuoteen 2010 verrattuna oli 3,8 prosenttia. Edellisvuonna sähkönkulutus oli kasvanut lähes kahdeksan prosenttia. Suurin osa laskusta selittyy lämpimällä talvella, sillä lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö laski viime vuonna vain 1,3 prosenttia. Suomen taloustilanteen heikentyminen loppuvuodesta näkyy teollisuuden vähentyneessä sähkön tarpeessa. Teollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noin puolet, asumisen ja maatalouden reilu neljännes ja palveluiden ja julkisen sektorin vajaa neljännes. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi Suomen sähkönkäytöstä viime vuonna lähes 31 %. Ydinvoiman osuus oli 26 %, vesivoiman lähes 15 % sekä hiili- ja muun lauhdutusvoiman yhteensä 11 %. Tuulivoiman prosenttiosuus kaksinkertaistui 0,6 %:iin. Sähkön nettotuonti kasvoi Ruotsin ydinvoimaloiden edellisvuosia paremman käyttöasteen sekä Norjan ja Ruotsin hyvän vesitilanteen johdosta kolmanneksella edellisvuodesta ja oli lähes 16,4 % sähkön käytöstä. Kaukolämpö tehokkainta taajamissa Kaukolämmön kulutus Suomessa laski yli 10 % ja sitä myytiin 30,1 TWh (35,8 TWh). Kulutus laski edellistä vuotta lämpimämmän sään vuoksi. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli 4 %. Kaukolämmön kulutuksen oletetaan Suomessa kääntyvän rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisen johdosta hitaaseen laskuun, mutta vuotuiset kulutusmäärät voivat vaihdella runsaastikin vuotuisen keskilämpötilan perusteella. Kaukolämpöä tuotettiin erityisesti suurissa kaupungeissa energiatehokkaissa yhteistuotantolaitoksissa. Kaukolämmöstä tuotettiin sähkön kanssa yhteistuotantona 74 %, osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Turun kaltaisissa suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 % katetaan kaukolämmöllä. Energian kulutus ja uusiutuvat energialähteet Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Suomi on vahvistanut YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. Vuoden 2008 joulukuussa EU vahvisti energiaja ilmastopaketissaan vuodelle 2020 useita Kioton pöytäkirjaan perustuvia tavoitteita, joista merkittävimmät ovat: Kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite EU:ssa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden sitova 20 prosentin osuus EU:n energiankäytöstä. 20 prosentin energiantuotannon ja -käytön tehostamisvaatimus vuoteen 2020 mennessä. Suomi on asettanut tavoitteekseen energian kulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun niin, että loppukulutus olisi vuonna 2020 noin 310 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Liikenteen sähköistyminen saattaa kuitenkin lisätä sähkönkulutusta muiden energiamuotojen kustannuksella. Arvion mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 olisi noin 91 TWh ja vuonna 2030 noin 100 TWh (2011: 84,4 TWh) Sähkön kulutuksen kasvun hidastumisesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta, mahdollisimman vähäpäästöistä ja uusiutuvaa voimalaitoskapasiteettia korvaamaan vanhoja voimalaitoksia sekä muuttamaan energian tuotantorakennetta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiateollisuuden Turku Energia vuosikertomus 2011
laskelmien mukaan kokonaisinvestointitarve vuoteen 2030 mennessä on 5 500 8 000 MW:a, jos vuositarve on 100 110 TWh. Valtioneuvoston tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Koska erilaiset energian käyttöja tuotantomuodot eivät ole keskenään hiilidioksidipäästöjen osalta samantasoisia, pyrkii Suomen valtio ohjaamaan energian käyttöä ja tuotantoa erilaisilla ohjaustavoilla, usein osana valtion taloussuunnittelua ja myös sen motivoimana. Suuret investoinnit jatkuvat Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin investoija. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n investointitiedustelun mukaan energiasektorin vuotuiset investoinnit ovat noin 2 miljardia euroa vuosina 2011 2012. Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön investoinneiksi arvioidaan yhteensä noin 25 30 miljardia euroa. Energiateollisuuden loppuvuodesta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä visiossa on arvioitu, että sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää samalla sähkön käyttöä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan vuoteen 2030 mennessä tarvittavan 7 000 8 000 MW ja vuoteen 2050 mennessä 19 000 27 000 MW, eli jopa enemmän kuin koko nykyinen tuotantokapasiteettimme. Energia-asiakkaiden vaatimukset kasvussa Kilpailu energia-asiakkaista on viime vuosina kiihtynyt. Tämän kehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan niin lämmitys- kuin sähköasiakkaidenkin osalta. Energiatoimialalla kiristyvä kilpailu ja hintavertailujen tekemisen helppous tarkoittaa sitä, että erityisesti sähkönmyyjien, mutta myös kaukolämmönmyyjien, on etsittävä uudenlaisia asiakasuskollisuutta parantavia palvelukonsepteja. Sähkötuotteet rakennetaan yhä enemmän tarjoamaan erilaisia lisäpalvelu-, viitehinta- ja energianlähdevaihtoehtoja. Helppous asioinnissa mahdollistuu sähköisten palvelukanavien kautta. Perinteisten kanavien käyttö on edelleen yleistä, mutta suurimmat kehityspanokset sekä asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi että uusasiakashankinnan turvaamiseksi on tehtävä sähköiseen ympäristöön. Energiatoimialan asiakkailleen tarjoamat sähköiset palvelut ovat tällä hetkellä sekä muita kaupallisia toimijoita että julkispalveluita hieman jäljessä sekä sähköisten palveluiden käytettävyyden että hyödyllisyyden osalta. Asiakkaat odottavat entistä parempaa sähköistä yhteydenpitoa energiayhtiönsä suunnasta. Odotukset esimerkiksi kulutuspalautteen, energianeuvonnan, energiasäästövinkkien ja energianjakelun keskeytystietojen tarjontaa kohtaan lisääntyvät. Asiakkuuden säköinen hoito sopimustenteon ja asiakkuusmuutosten osalta on nykypäivää, jota asiakkaat odottavat luonnollisena osana palvelua. Tunnetasolla vahva brändi sekä käytännön hyvästä toiminnasta rakentuva yrityksen maine tukevat osaltaan asiakasuskollisuutta sekä aineettomasta energiatuotteesta koettua lisäarvoa. Erityisen merkittäviä osa-alueita ovat asiakaslähtöinen ja vastuullinen toiminta sekä ympäristöystävällisyys. Lue lisää: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ja päästökauppa: www.tem.fi > energia Lue lisää: Sähkön ja kaukolämmön vuositilastot : www.energia.fi > energiavuosi Päästöoikeuksien hintakehitys vuosina 2010 2011 (euro/tonni CO 2 ) Energiateollisuuden kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vuosina 2000 2010 (Mt CO 2 -ekv) 20 15 10 5 10 11 Lähde: Carbon Capital Markets 35 30 25 20 15 10 5 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde: Tilastokeskus 17
Toimintaympäristön näkymät Turun seudun kaukolämmöntuotanto uusiutuu Kaukolämmön asema tulevaisuudessa säilyy vakaana erityisesti Turun kaltaisilla taajama-alueilla, joissa suuret lämmön tuotanto- ja kulutuskeskittymät ovat lähellä toisiaan. Kaukolämmön korkea markkinaosuus uudiskohteissa säilyy, vaikkakin markkinaosuutta voi verottaa kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen kilpailukyvyn paraneminen, liittyen mm. kehittyvään lämpöpumpputekniikkaan. Asumisväljyyden lisäyksen ja taajamien väkiluvun kasvun vaikutus kaukolämmön kasvuun kompensoituu energiansäästötavoitteilla. Energiatehokkuuden ja taajamien kustannustehokkaan energiainfrastruktuurin näkökulmasta on tärkeätä huolehtia siitä, että kaukolämpöä ei syrjitä markkinoilla korkealla verotuksella. Kaukolämpö on jo päästökaupan piirissä, jolloin sen polttoaineiden verottaminen päästöperusteisesti heikentää sen asemaa muihin lämmitysmuotoihin, erityisesti lämpöpumppuihin, verrattuna. Yhdyskuntien tiiviimmällä kaavoituksella voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä ja myös yhdyskuntien energiatehokkuutta merkittävästi. Vastatakseen haasteeseen kaukolämpöalan on kyettävä kehittämään uutta kustannustehokkaampaa jakelu- ja asiakastekniikkaa sekä aiempaa selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä hinnoittelumalleja. Vuonna 2011 noin 37 prosenttia Turun kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä bio- ja kierrätyspolttoaineilla sekä lämpöpumpputekniikalla Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Tuotannossa jatkuu siirtyminen fossiilisia polttoaineita käyttävistä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista puu- ja sekapolttotekniikkaan perustuviin uusiin yhteis- ja erillistuotantolaitoksiin sekä lämpöpumppulaitoksiin. Sähkömarkkinat kehittyvät Sähkön hintakehityksen on ennustettu olevan maltillisesti nouseva mm. ilmastopoliittisten ohjauskeinojen johdosta. Sähkön hintaan vaikuttavat voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintataso, pohjoismaisten vesivarantojen suuruus, voimalaitosten käytettävyys sekä pääosin maiden rajoja noudattelevien hinta-alueiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetti. Kauppaa käydään pohjoismaisessa sähköpörssissä sekä kahdenvälisenä kauppana. Sähkön hinta noteerataan kysynnän ja tarjonnan perusteella pörssissä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähköä siirretään maiden ja alueiden välillä markkinatilanteen mukaan, sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetin rajoissa. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhteydessä Venäjään, Viroon, Puolaan, Saksaan ja pian myös Alankomaihin. Vähittäismarkkinoiden integroituminen ensin Pohjoismaiden ja myöhemmin muun Euroopan kanssa jatkuu. EU-tasolla sovittavat pelisäännöt vaikuttavat entistä enemmän kuluttajien ja sähköyhtiöiden välisiin asiakassuhteisiin. Sähkökaupan menettelytavat eri maiden välillä ovat kuitenkin suuret, ja vie vielä vuosia ennen kuin vähittäismarkkinoita eri maiden välillä voidaan pitää käytännön tasolla integroituneina. Euroopan sähkömarkkinoiden integroitumisen sekä ilmastopoliittisten ohjaustekijöiden ennakoidaan pitkällä tähtäimellä edelleen nostavan hintatasoa Pohjoismaissa. Nämä tekijät aikaansaavat haasteita kilpailussa asiakkaista ja riskienhallinnassa, kun samanaikaisesti sähkönmyynnin katteiden arvioidaan pysyvän matalina kilpailusta johtuen. Lue lisää: Hyvä tietää sähkömarkkinoista: www.energia.fi > sähkö > sähkömarkkinat. Lue lisää: Sähkönsiirron viranomaisvalvonta ja hintatilastot: www.energiamarkkinavirasto.fi > tilastot ja lomakkeet > Pohjoismaisen sähköpörssin hintakehitys 2001 2011 (eur/mwh, alv 0%) Pohjoismaisten vesivarastojen täyttöaste 2010 ja 2011 (%) 60 50 40 30 20 10 0 100 01 02 03 Systeemihinta 04 05 06 07 Suomen aluehinta 08 09 10 11 80 60 40 20 0 1 10 20 30 40 50 2011 2010 Mediaani 1990 2006 Viikot Turku Energia vuosikertomus 2011
Tuulivoiman lisärakentaminen on pääsemässä vähitellen täyteen vauhtiin. Vuonna 2011 tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta kaksinkertaistui mutta se on edelleen kansainvälisesti matalalla tasolla, 0,6 prosentissa. 19
Toimintaympäristön näkymät Sähkönsiirto ja älykkäät sähköverkot Sähköverkkoyhtiöiden toimintaympäristö kehittyy jatkuvasti. Yhtenä keskeisenä haasteena ovat verkkorakenteiden pitkät pitoajat samalla kun asiakkaiden ja yhteiskunnan vaatimukset sähkön toimitusvarmuudelle lisääntyvät. Sähköverkkojen rooli on muuttumassa aktiiviseksi markkinapaikaksi, joka tarjoaa asiakkailleen joustavan liitynnän sähkön ostamiselle ja myynnille. Muutos markkinapaikaksi tulee tarjoamaan innovatiivisille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden 2012 aikana Turussa jatketaan etäluettavien sähkömittareiden käyttöönottoa. Yli 90 % Turun käyttöpaikoista oli vuoden alussa etäluennan piirissä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan sähkölaskutuksen tulee Suomessa perustua vuoden 2014 alusta lukien sähkömittareiden etäluentaan ja tuntipohjaiseen mittaukseen. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista sähköverkkoa. Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on luonnehdittu merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaa tuotannosta käyttöön sähköä siirtävän yksisuuntaisen sähköverkkoa kaksisuuntaiseksi, jonka puitteissa sähköä tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan erityyppisten sähköverkkoon liittyneiden toimijoiden kesken. Tämä edellyttää etäluettavien sähkömittareiden lisäksi muita merkittäviä teknologiainvestointeja sähköverkkoon. Sähköverkkotoiminta on luonteeltaan luonnollinen monopoli, jossa yleensä kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen kansantaloudellisesti ei ole toimivaa. Sähkömarkkinalainsäädännössä sähköverkkotoiminta on säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka hinnoittelua valvoo Energiamarkkinavirasto. Turussa sähkönsiirto on Energiamarkkinaviraston hintatilastojen mukaan valtakunnallisesti edullista. Palveluliiketoiminta energiatoimialalla Sähköyhtiöt ostavat enenevässä määrin laitteistojen huoltoa, kunnossapitoa ja rakentamista ulkopuoliselta palveluntuottajalta sen sijaan että tekisivät itse. Tällä pyritään oikeaan työvoiman resursointiin alalla, jossa on suuret kausivaihtelut. Lisäksi tämä helpottaa osaamisen hallinnassa. Palveluntuotannon arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä markkinoiden avautumisen ja energia-alan tulevien suurten investointien myötä. Ulkomaisten toimijoiden ja työntekijöiden osuus palveluiden tuottajina lisääntyy. Samalla kilpailutilanne kiristyy entisestään aiheuttaen paineita kustannustehokkuuteen. Yksittäisten urakoiden sijaan tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota verkostojen koko elinkaareen. Tämä tuo kilpailuetua toimijoille, jotka hallitsevat koko ketjun suunnittelusta kunnossapitoon. Palvelutuotannossa kilpailukykyä haetaan investoinneilla skaalaetuun, tehostuksilla ja kiinteiden kustannusten supistuksilla. Tällä toiminnalla päästään parhaimmillaan turvaamaan nykyinen kannattavuus kilpailun kiristyessä. Tämä edellyttää panostuksia johtamiseen, osaamiseen, innovointiin ja asiakastarpeiden ymmärtämiseen. Kaukolämmön kulutus suomessa (GWh) Sähkön pörssihinta suomessa 2007 2011 KK-keskihinta (euroa/mwh, alv 0 %) 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Vuoden 2010 lämpötilakorjattu kulutus (Keskilämpötilat v. 1971 2000) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2010 2011 80 60 40 20 0 07 Lähde: Nord Pool 08 09 10 11 Kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttoaineiden hintojen sekä elinkustannusindeksin kehittyminen (1999=100) Kaukolämmön ja raskaalla sekä kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön vertailuhinnat Turussa (euro/mwh alv 0 %) 400 320 240 160 80 Kaukolämpö Maakaasu Jyrsinturve Kivihiili POR Polttohake/metsähake 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähteet: Tilastokeskus, TEM, Energiamarkkinavirasto 150 120 90 60 30 0 07 08 09 10 11 Kaukolämpö Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Turku Energia vuosikertomus 2011