TAITOUINTIA KILPARYHMÄSSÄ HARJOITTELEVILLE
Taitouinti pähkinänkuoressa Taitouinti on olympialaji, jota harrastetaan kaikilla viidellä mantereella, noin 90 eri maassa. Suomessa taitouinnin harrastajia on arviolta 150-200. Tällä hetkellä taitouintia voi harrastaa: Helsingissä Espoossa Vantaalla Kuopiossa Jyväskylässä Oulussa
Kilpailut Taitouinnissa kilpaillaan solossa, duossa, joukkueessa sekä yhdistetyssä vapaaohjelmassa. Uusin tulokas on runsaasti akrobatiaosuuksia sisältävä highlight- routine. Olympialajeina taitouinnissa ovat pariuinti sekä joukkue. Nuorten ikäsarjoissa kilpasuorituksen kokonaispisteisiin lasketaan vapaan musiikkiohjelman lisäksi uimarin henkilökohtaiset kuviopisteet. Senioreilla kuviot on korvattu teknisellä musiikkiohjelmalla, jonka tulee sisältää tiettyjä pakollisia osioita.
Kilpavarusteet Kuviokilpailussa: - musta uimapuku, valkoinen uimalakki, uimalasit ja nenäklipsi. Musiikkiohjelmissa: - paljetein koristeltu kilpauimapuku - hiuksissa nuttura, liivate ja pääkoriste. - nenäklipsi & nenäteippi
Taitouimarin ominaisuudet Taitouimarilta vaaditaan ainutlaatuista yhdistelmää toisistaan hyvinkin erilaisia ominaisuuksia kuten: - hyvää hapenottokykyä - koko kehon voimaa - notkeutta - koordinaatiokykyä - musiikillista tulkintaa - sekunnillista ajoitusta - ylväyttä
Tavoitteet URHEILIJA: Osaava ja ammattitaitoinen valmennus sekä turvallinen ympäristö harjoitella. Nuoren fyysisen- ja psyykkisen kehityksen turvaaminen. Mahdollisuus kehittyä lajin parissa kansalliselle huipulle asti. SEURA: Lajinomaisen tekniikan oikeaoppinen omaksuminen alkeistasolta lähtien. Kansallisesti paras seura. Kansainväliselle tasolle yltäviä taitouimareita. Lisää näkyvyyttä lajille.
Kilpataitouimarin urapolku Alkeiskurssi - Uintitaito - Perustekniikat - Hauska tekeminen Taitouintikoulu - Lajitaidon syventäminen - Joukkueessa uiminen Kilparyhmät - AG12 - AG15 - Fina Jr. - Senior Kansainvälinen edustus - Maajoukkueet - Suomen edustaminen
Kilparyhmien kilpailut Kausi 2014-2015 Kotiratakilpailut 19.10.2014, 16.11.2014 ja 08.02.2015 Ruotsin avoimet 14.- 16.11.2014 (pinkit) Kuviomestaruus, 12-14.12. 2014 Vantaan Games, 06.- 08.02.2015 Cetus Games, 21-22.02.2015 Ikäkausimestaruus, 03.- 05.04.2015 Cetus Cup, 09.- 10.05.2015 Nuorten SM, 12.- 14.06.2015 Mahdolliset ulkomaan kilpailut kevätkaudella 2015
Näytökset ja leirit *Joulunäytös 07.12.2014 Kevätnäytös 24.05.2015 Fina Jr.- ikäisten suurleiri 05.- 07.09.2014 Seuran järjestämä leiri syys- ja kevätkaudella (kilparyhmät)
Kilparyhmässä harjoitteleminen Taitouinti on JOUKKUELAJI Kilparyhmien harjoituksissa läsnäolopakko - harjoituksiin osallistuminen itseisarvo - poissaoloista ilmoitus valmentajalle hyvissä ajoin Joukkue harjoittelee yhtenä yksikkönä - > kukaan ei harjoittele vain itseään varten Joukkueen sisällä kaikki uimarit ovat tasa- arvoisia jäseniä. Kilpajoukkueen jäsenellä on oikeus edustaa omaa seuraansa taitouinnin kilpailuissa.
Varauimarin rooli HARJOITUKSISSA: Varauimari on yksi joukkueen jäsen eli tasa- arvoinen muiden kanssa. Harjoituksissa varauimari ei erotu joukosta, vaan harjoittelee yhdessä muiden kanssa. KILPAILUSSA: Suorittaa kuviot On valmiina starttaamaan myös vapaaohjelmaan Osallistuu verryttelyihin, laittaa liivatteet päähän ja on meikattu sekä kilpauimapuku päällä, kun joukkue starttaa. VARAUIMARINA OLEMINEN ON OIKEUS EI RANGAISTUS. Varauimarin rooli on yksi vastuullisimmista. Kaudella 2014-2015 pyrimme siihen, että jokaisessa joukkueessa olisi ainakin yksi varauimari sairastapauksien varalta. Kilpajoukkueessa harjoittelevan urheilijan kilpajännitykseen EI kuulu stressaaminen joukkuetoverin mahdollisesta sairastumisesta, ja sen aiheuttamista muutoksista kilpasuoritukseen. Valmentaja valitsee varauimarin kuviopisteiden ja musiikkiohjelman osaamisen perusteella.
URHEILIJAN ARKI JA SEN KOLME OSA- ALUETTA
Kehityksen kolmio Lepo Ravinto Rasitus
LEPO Kaikki kehitys lihaksissa tapahtuu palautumisen eli levon aikana Harjoituksissa lihaksia rasitetaan. Harjoitusten jälkeen niitä ravitaan hiilihydraateilla ja proteiinilla. Palautuminen ja kehitys tapahtuu lihashuollon (venyttelyn) ja riittävän levon aikana Riittävällä levolla tarkoitetaan sekä hereillä tapahtuvaa lepoa, että yöunien aikana tapahtuvaa lepoa Palautumisen ja kehityksen kannalta tärkeä yöuni kestää urheilijalla vähintään 8 tuntia Psyykkistä lepoa ei saa unohtaa. Elämä ei saa olla pelkkää suorittamista (koulu ja harjoitukset).
RAVITSEMUS Oikea ravinto takaa riittävän energiansaannin ja palautumiselle tärkeät ravintoaineet Energiaa tulee saada tasaisesti koko päivän ajan Nestetasapaino vähintään yhtä tärkeä kuin muu ravinto URHEILIJAN ATERIARYTMI 1. Runsas & ravitseva aamiainen 2. Aamupäivän välipala 3. Lautasmallin mukainen lounas 4. Välipala 5. Lautasmallin mukainen päivällinen 6. Iltapala Lisäksi palauttava välipala harjoituksen jälkeen
Ravintoaineiden merkitys Hiilihydraatit ovat urheilijan tärkein energianlähde; riisi, peruna, viljatuotteet, sokeri Hiilihydraatteja valitessa suositaan kokojyvätuotteita - >Hitaan energian lähteet vapauttavat sokeria hitaasti elimistön käyttöön Hyviä sokereita saa hedelmistä ja marjoista - > valkoista sokeria sisältävät herkut eivät ole välipala, mutta niitä saa syödä maltillisesti esim. jälkiruokana Proteiini on lihasten rakennusaine; liha, pavut, soija, maitotuotteet Rasvat ovat välttämättömiä; öljy, margariini
Hyvän välipalan voit koostaa esimerkiksi näistä: Ruisleipä, karjalanpiirakka Jugurtti, rahka (myös juotavat jugurtit, play- maitokaakao, valio profeel- juomat jne.) Hedelmät ja hedelmäsoseet Mehut Pähkinät ja kuivatut hedelmät Välipalapatukat, HUOM! Ei proteiinipatukat
Kotijoukkojen rooli huolehdittaessa nuoren kehityksestä & terveydestä Riittävä lepo - fyysinen lepo; yö- ja päiväunet - psyykkinen lepo; leffaillat, ystävät yms. Hyvä ravitsemus - tuotteet, joissa hyvät ravintoarvot - säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio - palauttava välipala (aina, jos ruokaa ei saatavilla 30min. sisällä harjoitusten päätöksestä) - eväät pitkän koulu- ja treenipäivän varalle - ravitseva ateria valmiina/saatavilla, kun uimari tulee kotiin harjoituksista Fyysisen & psyykkisen voinnin tarkkailu - jatkuva sairastelu - krooninen kipu niin harjoituksissa kuin niiden ulkopuolellakin - alakuloisuus, ärtyneisyys tai epänormaalit mielialan vaihtelut