1
- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 2
- Eri tekniikoiden integraatio on helppoa semanttinen yhteentoimivuus, eli sopiminen yhteisistä tietosisällöistä vaikeampaa - Emme voi opettaa koneita ennen kuin meillä ihmisten välillä on jaettu ymmärrys käsitteistä - Tällä saralla tehty jo paljon (mm. VIRTA-tietovaranto), mutta ehkä fokus on ollut aina jossain yhdessä palvelussa ja siksi kokonaisuudessa haasteita Sanasto= aineisto, jonka tarkoituksena on antaa tietoa käsitteistä tietoa sanoista/termeistä, joilla käsitteisiin viitataan, tietoa käsitteiden välisistä suhteista Tesaurus= tietoa käsitteiden välisistä suhteista asiasanastona terminologinen sanasto = tietoa termeistä ja käsitteiden sisällöstä ja käsitteiden välisistä suhteista, käsiteanalyysi menetelmänä Ontologia, tietoa käsitteiden välisistä suhteista koneymmärrettävässä muodossa Tietomalli = tietokannan ihmisluettava kuvaus? 3
- Esimerkki siitä, miten merkityksellinen elementti kieli ja sen konventiot toiminnassamme ovat - Yksi hyvin pieni juttu saattaa johtaa väärinymmärrykseen ja sitä kautta epätoivottuun lopputulokseen 4
5
6
- paljon mallinnustarpeita, tietovarastointi yksi niistä - käyttötarpeen mukaan johtaa usein yhteentoimimattomuuteen, varsinkin jos dokumentointi unohtuu ja määrittelyjen osalta keksitään ns. pyörää uudelleen, pahimmillaan nimetään käsite jo jonkin käytössä olevan käsitteen mukaisesti, mutta muutetaan merkityssisältö - aikataulupuristuksessa että unohdetaan kieli ja sen tuottamat merkitykset mallinnuksen uumeniin - konseptia valmis tietovaraston tietomalli on kokeiltu myös koulutussektorilla, toimintatavalle löytyy kannattajia ja vastustajia - XDW-mallilta puuttuu aktiivinen kehittäjäyhteisö, jolla olisi samansuuntaiset tarpeet ja halu viedä työtä eteenpäin - Kuitenkin tehtyä määrittelytyötä halutaan hyödyntää eri tilanteissa, ei pelkästään tietovaraston toteuttamisessa ja ylläpidossa vaan myös tiedonvaihdossa >> mitä siis tarjotaan ratkaisuehdotukseksi? 7
- Yhtenä perusajatuksena, on kontekstualisoidaantietomallit toteutusyhteyteensä >> tunnustetaan, että yksi yhteen käyttötarpeeseen luotu malli ei voi ratkaista kaikkia mallinnustarpeita - >> organisaation tietovarastomallinnuksessa se, että kaikki tiet vievät kustannuspaikkaan, on perusteltua, mutta vastaavaa tarvetta ei välttämättä ole kaikissa tietovarannoissa, puhumattakaan rajapintamäärityksistä - kerätään kuitenkin tehty määrittelytyö kontekstiriippumattomiksi, uudelleen käytettäviksi luokiksi ja ominaisuuksiksi >> muodostuu Yhteentoimivuusmalli, tietokomponenttikirjasto - tästä kirjastosta lainataan määrittelyt toteutuskohtaisiin määrittelytarpeisiin - Yhteentoimivuusmalli on menetelmä, jonka avulla organisaatiot voivat kuvata tietovarantojaan siten, että niistä on siirrettävissä tai niihin on vastaanotettavissa tietoa, jonka tietosisältö on merkitykseltään yksiselitteistä ja siten kaikkien osapuolten yhtenäisesti ymmärrettävissä yhteentoimivuus tietovarantojen välillä. Toki esim. kirjauskäytänteet ratkaistaan edelleen toteutuskohtaisesti, kun puhutaan yhteismitallisesta tiedosta. Tiedonsiirron lisäksi Yhteentoimivuusmalli on apuna myös tietokantamallien määrittelyssä. - Viitaten semanttisen yhteentoimivuuden rakentamiseen, kontekstialisoidaan sanastot yhdeksi osaksi mallintamisen hierarkkiaa - tietomäärityksien tulee perustua sanastossa määriteltäviin käsitteisiin ja toteutusten yhteisiin tietokomponentteihin >> painottaisin vielä, että yhteiseen sanastoon - Miksi ei linkitetä toteutuksia suoraan yhteiseen sanastoon? >> sanastoja ja merkityksiä yhtä monta kuin toteutuksia ja määrittelijöitä - >> toteutukset usein rajaavat yhteistä määrittelyä, muuttamatta kuitenkaan yhteisesti määritellyn käsitteen merkitystä >> tämä rajaus pitäisi pystyä dokumentoimaan - >> esimerkki tilastokäsitteistä >> niiden sisältö on usein muuta kuin elämismaailman määritys usein saman nimiselle oliolle - tietokomponenttien luokkia ja ominaisuuksia kuvaavat käsitteet määritellään terminologisen sanastotyön periaatteiden mukaisesti >> painotan tässä tätä terminologisesti, sillä siihen liittyy oma menetelmä nimeltä käsiteanalyysi (kansainvälinen menetelmästandardi) ja jonka avulla kuvaustyö on systemaattista - - Puhutaan paljon ns. toiminnan asiantuntijoiden ja (tieto)mallintajien yhteistyöstä; entäpä mallintajien ja sanastotyön asiantuntijoiden yhteistyö? Yhteentoimivuus syntyy tästä kolmikannasta. - Haasteena tässä hetkessä hierarkian keskeneräisyys, ts. yhteiskäyttöiset tietokomponentit puuttuvat >> asialle tehdään aktiivisesti parhaillaan edistämistä, eli toukokuussa pitäisi olla jo ruodittuja ehdotuksia tästä 8
- Tätä on tehty aina, mutta ongelmana on ollut juuri yhteisten käytänteiden puute, jolloin jokainen on toteuttanut laajennukset omalla tavallaan, usein merkitysrakenteet rikkoen - vaatii osaamista ja hieman vaivaa >> kyse on sovitulla tavalla tehtävästi dokumentoinnista - Kyse on vähän työkaluistakin >> excel määritysten jakamisessa alkaa olla so last season. Mutta sillä on menty, koska muutakaan ei ole ollut. 9
- Linkitetty tietomalli mahdollistaa tunnisteiden avulla viittaukset sen eri osien välillä, mutta myös kansainvälisiin standardeihin, joita koulutuksen alalla on useita - Tietovarastomalli sovellusprofiilina ei sulje pois sitä, että ko. malli olisi yhteiskäyttöinen usean organisaation välillä >> tämä on organisaatioiden välinen sopimuskysymys - Kyse on pitkälti yhteystyöstä; toisaalta hyvin tehty määrittely kestää aikaa, ja muutostarve ilmenee lähinnä toteutushankkeissa, sovellusprofiileissa 10
- toimialan määritysten peruspilari; muodoltaan ns. terminologinen sanasto - opetus- ja kulttuuriministeriö koordinoi - Edustettuna kaikki koulutusasteet - Käynnistetty vuonna 2010 osana sade-hanketta - 1.0. version julkaisua suunnitellaan vuoden 2015 aikana, julkaistaan kolmikielisenä (su, sv, en) - tunnus kehitetty nyt vain OKSA-projektiin; OKSAn termipankkijulkaisuun tunnukset voidaan viedä, jos sitä pidetään siinä vaiheessa tarpeellisena - - toimialakohtaisten käsitteiden ja vaatimusten ymmärrys ei asu missään yksittäisessä organisaatiossa yhteistyö! - koulutustoimijan tietovarastotarpeisiin liittyy muutakin käsitteistöä >> yhteentoimivuusmallin käyttöön useita sanastoja, tämä on mahdollista. Ja ennen kuin sanastoprojektia laittaa pystyyn, niin kannattaa tarkastaa mitä on jo olemassa ja voisiko niitä hyödyntää. Emme ole ainoa toimiala, joka määrittelytyötä tekee. 11
- organisaatioiden välistä >> tietovarantojen/varastojen välistä? - Mallinnusmenetelmää testataan osana kansallista viitearkkitehtuurityötä, osallistumaan mahtuu mukaan - Tavoitteena ei ole muuttaa olemassa olevien varantojen/varastojen tietorakenteita vaan saada ne semanttisesti osaksi kokonaisuutta 12
Pilotissa kehitetään työkaluja yhteisen tietomallinnusmenetelmän soveltamiseksi, tukemaan organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa ja semanttista yhteentoimivuutta. - Yhteisesti käytettävien tietomääritysten määrittely ja dokumentointi >> kun excel ei enää riitä - Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen edellyttää avointa kehittämisyhteisöä, jossa eri organisaatioiden osaaminen voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti - Tulos: Avoimella lähdekoodilla toteutettu tiedonvaihtoa tukeva ratkaisu yhteisten tietomallien määrittelyyn ja julkaisuun - Merkitys sanastotyön kannalta? >> sanastot tehokäyttöön, lopulta kaikki määrittelyt palautuvat sanastoon 13
14
- Summa summarum: sanastot ja sovellusprofiiliajattelu ja standardit 15