Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu Suomen luonnonsuojeluliiton Vesivuosi 2012 Vuoden laji: TAIMEN
Suomen luonnonsuojeluliitto -Valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö - >30000 jäsentä - 15 alueellista piiriä - >200 paikallisyhdistystä - 30 + 15 työntekijää - vankka ammattitaito - metsät, suot, perinnemaisemat, vedet, kaavoitus, energia- ja ilmastoasiat ym. ym.
Uhanalaiset vaelluskalat Lohikalat: -Järvilohi (RE) -Itämerenlohi (VU), Jäämerenlohi (VU) -Meritaimen (CR) -Taimen sisävesissä (EN) Muut uhanalaiset vaelluskalat: -vimpa, toutain, nahkiainen ja ankerias. Nämä kaikki ovat uhanalaisia.
Vaelluskalakantojemme tila on heikko - suojelutoimia tarvitaan Miksi vaelluskalamme ovat uhanalaisia? -Monet joet ovat padottuja, jolloin kalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen -Kalojen elinympäristöjä on tuhottu niin lisääntymisalueilla kuin syönnösalueilla (padot, uitto, sedimentit, ravinteet, perkaukset) -Kestämätön kalastus niin merellä kuin sisävesillä. Pyynti yli kannan kestävyyden Ilmastonmuutos tulevaisuuden haasteena!
Suomen meritaimenjoet Jäljellä enää 22 joessa, joista 19 Oulun eteläpuolella Näistä luonnonkantaa ainoastaan 11 -Pohjanlahdella 4 jokea, joista 2 luonnonkantaa -Suomenlahdella 15 jokea, joista 9 luonnonkantaa -Minkään joen kalakannan tulevaisuus ei ole riskitön!
Tulevaisuus ja toimenpiteet Luonnonvarainen poikastuotanto olisi saatava elpymään Vain tarkasti suunniteltua istutustoimintaa Luonnonkantojen talteenotto ja kotiutusistutukset Tutkimustoiminnan sekä kunnostusten jatkuminen
Taimen sateenvarjolajina - Kun taimen voi hyvin, on se merkki terveestä elinympäristöstä -Kivisimppu, Kivennuoliainen -Made, Pikkunahkiainen -Jokirapu ja Raakku -Pohjaeläimet esim. purokatka -Saukko, Koskikara jne.. Taimeneen vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti mm. maa- ja metsätalous, soiden käyttö, ilmastonmuutos, kaivostoiminta ja vesirakentaminen.
Taimenen turvaaminen: Taimenvesien virtaama on säilytettävä riittävänä myös kuivakausina. (Ojitus, vedenotto, kastelu) Taimenvesiä ei saa muuttaa siten, että taimenen elinolosuhteet heikentyvät fyysiseti tai kemiallisesti. (Perkaukset, ojitukset, vesirakentaminen, veden laatu) Taimenen pääsy mereltä kutuvesiin on turvattava. (Nousuesteet, kalatiet, kalastusrajoitteet)
Seitsemän teesiä uhanalaisen taimenen turvaksi: Taimenelle on varattava kalastukselta rauhoitettuja alueita ja rauhoitusaikoja. (nykyistä tiukemmat rajoitteet ja mahdollisuus antaa viranomaismääräyksiä myös kalavesien omistajille) Meritaimenen alamittaa 50 cm:stä 65 cm:iin, jotta naaraat ehtisivät kutea vähintään kerran. (parantaa myös istutusten tuloksia) Taimenen ja muiden vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia tulee jatkaa. (kunnostustarve on suuri)
Taimen neutraali suojelulaji -Taimen on hyväksytty ja helppo suojelulaji! -Luonnonsuojelua ja kalastonhoitoa yhteistyössä!
Haaste jokaiselle kansalaiselle! -Otetaan vuoden laji positiivisessa hengessä uhanalaisuudesta huolimatta, koska molemminpuolisia intressejä löytyy niin luonnonsuojelussa kuin kalastuksessa -Yhteistyö kalastusjärjestöjen, kyläyhdistysten ja kansalaisten kanssa kannattaa -Vastuullinen kalastuskulttuuri, ota vain sen minkä syöt! -Arvostakaa vähempiarvoisia kalalajeja pyyntikaloina! -Osallistukaa kunnostustoimintaan ja elinympäristöjen parantamiseen!
KUNNOSTUSTOIMINTA - PIENVESIKUNNOSTUKSIA TAIMENTEN HYVÄKSI Vuodesta 1998 alkaen, aktiivisesti toimittu vuodesta 2007 lähtien. Lumene -hanke 2007-2009 Puroista syntyy virta -hanke 2009-2011 Pääasiallisena alueena Pohjois-Satakunta ja Etelä-Pohjanmaan eteläosa Isojoki-Lapväärtinjoki ja Karvianjoki Puroinventointeja, innovaatioita, kunnostuksia = tietotaitoa pienvesien kunnostustoiminnasta
Purokunnostustoiminta suureina: -Kunnostettu noin 5 km virta-alueita noin 15 eri kohteella -Talkoissa ollut satoja henkilöitä (tosin samoja useasti...) -Tehty tuhansia talkootyötunteja -Siirretty rekkakuormittain soraa ja satoja tonneja kivimassoja -Rakennettu ja kunnostettu kymmeniä kutupaikkoja -Avustettu kahden alkuperäisen taimenkannan talteenotossa -Tehty pieniä tutkimustöitä rapujen, vedenlaadun, pohjaeliöstön jne. osalta
Purot yksi maamme heikoiten huomioitu osa luontoa -Monimuotoisuuden keitaita -Ekologisia käytäväverkkoja -Herkkiä muutoksille valuma-alue kuormittajana -Huonosti arvostettuja - viemäreitä -Ekologisesti merkittäviä (mm. kalastolle)
PUROJEN SUURIMMAT ONGELMAT VALUMA-ALUEEN OJITUKSET Virtausvaihtelut, ali- ja ylivirtaamat vettä on paljon tai vähän, ei sopivasti. Kiintoaines, hiekka- ja turvemaat syvänteet mataloituu ja kutupaikat tuhoutuu
17.4.2012 Teemu Tuovinen Ongelma-alueen puroja - alueen puro-ongelmat KUIVUUS TULVA HIEKKA TURVE
PUROJEN SUURIMMAT ONGELMAT PUROJEN PERKAUKSET Puron ominaispiirteet menetetään täysin monitonisia rännejä, ojamaisia puroja Suojapaikat ja varjostus vähenee kalojen ravinnonsaanti muuttuu, elinalueet vähenevät ja veden ravinteet vapautuvat leväkasvuna
PERATTU PURO PERATTU OJA
PUROJEN SUURIMMAT ONGELMAT PATOAMINEN Nousuesteet kalan kulku estyy Virta-alueiden tuhoutuminen virta-alueita jää patoaltaiden alle
MÖKKIPATO MYLLYPATO
SUMMA SUMMARUM: -Lohikalakannat taantuvat, koska lisääntyminen epäonnistuu -Vähäinen poikasten määrä ei riitä ylläpitämään isoa kantaa -Ravintoketju on häiriintynyt ja kalalajisto muuttunut -Kalasto kääpiöityy, koska kalat jäävät paikallisiksi -Kaloilla ei ole luontaista tarvetta lähteä pois, koska painetta ei synny -Kalat eivät kasva kookkaiksi, koska mm. syvänteet puuttuvat
PUROJEN KUNNOSTUSKEINOT UUSIEN VIRTA-ALUEIDEN TEKEMINEN Perkausalueiden kivistä jatkamalla koskia ylä- ja alaosalta
PUROJEN KUNNOSTUSKEINOT VIRTAAMANSÄÄTÖKYNNYKSET Kivistä ja puunrungoista
PUROJEN KUNNOSTUSKEINOT SORASTUS Käsin ja koneellisesti 15.4.2012 Teemu Tuovinen
PUROJEN KUNNOSTUSKEINOT POHJAN PESU Betonoituneen pohjan kuohkeuttaminen
PUROJEN KUNNOSTUSKEINOT VAELLUSESTEIDEN POISTO Voimalarakenteita ja patoja
PUROJEN KUNNOSTUSKEINOT PERKAUKSEN TÄYTTÖ Kivet, kannot, puunrungot jne.
SORAN LAPIOINTIA... POHJAN KUOHKEUTTAMINEN
SORAIKON TEKOA PALOKETJUSSA PUUSUISTEIDEN TEKOA
VESIRAKENTEIDEN PURKUA HUPS...VAHINKOJA SATTUU ;-)
YHTEISTYÖLLÄ SE SUJUU! OHI ON! TYYTYVÄISET TALKOOLAISET
PUROKUNNOSTUKSEN NÄKYMÄT PLUSSAT JA TARPEET -Suuret kunnostustarpeet koko maassa -Paljon kehitettävää, innovaatioita tarvitaan lisää -Monia toteutusvaihtoehtoja, talkoista urakointiin -Työvoimasta lienee tuskin pulaa, rahasta kylläkin MIINUKSET JA RISKIT -Määrä ei korvaa laatua, vaan tehtävä harkiten ja taidolla -Ennakkotyö ja jälkiseuranta erittäin tärkeää -Resursseja käytännönkin työhön, ei vain suunnitelmiin -Koko valuma-alueen toimijat ja väki saatava mukaan
K I I T O S! www.sll.fi/pienvedet Teemu Tuovinen, aluesihteeri Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi www.sll.fi/pohjanmaa www.sll.fi