Kestävät hankinnat -koulutus 20.11.2012, Lahti Mervi Suni Projektipäällikkö, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy JULKISTEN HANKINTOJEN KEHITTÄMINEN ERA17
Hankekokonaisuus: IJI Hanke Aika Budjetti 1 643 362 Rahoitus Osapuolet IJI - Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin 1.1.2012 30.6.2014 (30 kk) EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ja valtio (70%), kunnat ja kaupungit (21,4%), muu julkinen rahoitus (1,8%), yksityinen rahoitus (6,8%) Green Net Finland ry, Uusimaa (koordinaattori) Culminatum Innovation Oy Ltd, Uusimaa CLEEN Oy, Uusimaa Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto (LUT), Etelä-karjala Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä (HAMK), Kanta-Häme Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Päijät-Häme
Osahankkeet Green Net Finland ry o o Hallinto, koordinointi ja tiedotus Energiatehokkaat julkiset investoinnit (Caset: Vantaan Nollaenergiapäiväkoti, HSY:n oman rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen sekä MALohjelman tukeminen, HKR:n ESCO-tarkastelun tukeminen) Culminatum Innovation Oy o Osallistavat toimintamallit ekoinnovaatioiden hankinnassa CLEEN Oy o Ideasta innovaatioksi Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto (LUT) o Elinkaaritehokkaat investoinnit Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä (HAMK) o Energiatehokkuuden huomioiminen Hämeenlinnan seudun julkisissa hankinnoissa Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy o CLEAR17 - Cleantech ja ERA17 julkisissa innovatiivisissa hankinnoissa.
CLEAR17 Osahanke Aika Budjetti 500 000 Rahoitus Päijät-Häme ja ERA17 Cleantech ja ERA17 julkisissa innovatiivisissa hankinnoissa (CLEAR17) 1.4.2012 30.6.2014 (27 kk) EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ja valtio (70%), kunnat ja yritykset (30%) ERA 17 ja sen mahdollisuudet julkisten hankintojen ohjauksessa - toteutusmallin luominen Östersundom ja aurinkoenergia ERA 17 ja kaupunginosakohtaiset sopimusmallit ja pelisäännöt yksityisen ja julkisen sektorin välillä kohdealueen energiakaavatarkastelun yhteydessä. Hyvinkää ja sähköbussi ERA17 ja Case: tarkastelu julkisesta hankinnasta liittyen kohdekaupungin maankäytön ja liikenteen tavoitteisiin
Päijät-Häme ja ERA17 ERA 17 ja sen mahdollisuudet julkisten hankintojen ohjauksessa - toteutusmallin luominen Lahti, Hollola, Nastola, Asikkala, Kärkölä, Hartola, Sysmä Tiedottaminen ja verkostoituminen Kyselyn valmistelu, kilpailuttaminen ja toteutus Tulosten analysointi, raportointi ja tulosseminaari Tiedon jakaminen ERA17 seurantaryhmän kautta Lisäksi erillisselvitykset Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa valituissa kohteissa ERA17/Leena Ahveninen
Östersundom ja aurinkoenergia ERA17/Leena Ahveninen Sopimusmallit ja pelisäännöt yksityisen ja julkisen sektorin välillä energiakaavatarkastelun yhteydessä Osapuolet mm. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia, Eriksson Arkkitehdit Oy, SATO-Rakennuttajat Oy, Termo Panels Oy, Utu Powel Oy, Insinööritoimisto Granlund Oy. Aurinkoenergiaklusterin kokoaminen Workshopin kilpailutus ja järjestäminen Tutkimustyön kilpailutus ja toteuttaminen Tulosten analysointi, raportointi ja tulosseminaari Tulosten hyödyntäminen Östersundomin alueen kehittämisessä ja EAKR -alueella
Hyvinkää ja sähköbussi Case: maankäytön ja liikenteen tavoitteiden toteuttaminen julkisissa hankinnoissa Hankintamenettelyyn liittyvät kokemukset Ennakoitavien tekijöiden tarkastelu Käyttökokeilu Käyttäjäkysely messujen yhteydessä Esteiden ja asenteiden tunnistaminen Reittiliikennekokeilu messujen yhteydessä ERA17/Leena Ahveninen
Rakennetulla ympäristöllä merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa Energiatehokkuuden parantaminen Uusiutuvan energian käytön lisääminen CO 2 -päästöjen vähentäminen Lähde: Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonepäästöt. 2010. Sitran selvityksiä 39.
www.era17.fi Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen Uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen Täydentyvä yhdyskuntarakenne Energiaviisas rakennetun ympäristön käyttö Tavoite: 2020 tavoitteet saavutetaan jo 2017 Tavoite: Suomen rakennettu ympäristö maailman paras vuoteen 2050 mennessä EU:n energiapalveludirektiivi: 9 % energiansäästötavoite kaupungille jaksolla 2008-2016 (laskentaperusta vuosi 2005) Ymmärryksen lisääminen rakennetun ympäristön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä
Energiaviisas rakennettu ympäristö on energiatehokas, vähäpäästöinen ja laadukas ja jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön Energiaviisaus on kaavoituksen päästöjen tarkastelua, yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemistä, tehokasta ja kilpailukykyistä julkista liikennettä, on siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön ja energiantuotannon hajauttamista alueisiin ja rakennuksiin (tavoitteena lähes nollaenergiataso niissä), on rakennusten rakentamista ja korjaamista energiatehokkaiksi ja niiden oikeanlaista käyttöä ja ylläpitoa ja tuo yrityksille kasvavaa kilpailukykyä, uutta liiketoimintaa ja uusia markkinoita.
Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 toimenpideohjelma: 5 osa-aluetta, 31 toimenpidettä Energiatehokas maankäyttö Osaamisen kehittäminen Rakentamisen ohjaus Ohjelman näillä osa-alueilla kunnat ja kaupungit ovat vastuutahoina useissa toimenpiteissä Kiinteistöjen käyttö ja omistus Rakennuksiin ja alueisiin integroitu hajautettu energiantuotanto
Energiatehokas maankäyttö Päästövähennyksiä yhdyskuntasuunnittelulla Päästölaskelmat ja kokonaisenergiatarkastelu osaksi kaavojen vaikutusten arviointia [1] Hiiliruuvi käyttöön kaikilla kaavatasoilla. Hiilitasetarkastelu jossa rakennukset, energiahuolto, liikenne. Energiatehokkuutta täydennysrakentamisella [2] Tonttien käytön tehostaminen pientaloalueella, yhtenäiset kriteerit tonttitehokkuudelle, tehostetut kaava/rakennuslupaprosessit jne,
Energiatehokas maankäyttö Erilaiset yhdyskunnat luomaan kestävyyttä Erilaiset yhdyskunnat hiilidioksidipäästöjen lähteenä [3] Aluetyypit, suuntaviivat ja strategiat, aiesopimusmenettely, kaavoitukseen sisältövaatimukset isoille kaupunkiseuduille. Yhdyskuntarakenteen hajaantumiselle rajoja [4] Palveluvyöhykemalli -> ohjaa uudisrakentamista olemassa olevien palvelujen piiriin. Lähiratkaisut väljästi rakennetuilla alueilla. Seutuyhteistyön tarve.
Energiatehokas maankäyttö Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen on olennainen osa energiatehokasta yhdyskuntaa Liikenteen suunnittelun ja kaavoituksen prosessien parempi yhteistyö [5] Kestävä liikkuminen suunnittelun lähtökohdaksi [6] Yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen, ajoneuvosuoritteiden vähentäminen, reuna-ehdot ja mahdollisuudet, väylien tilan tarpeen vähentäminen, käyttökustannusten selvittäminen. Liikkumisvyöhykkeet ohjaavat maankäytön ja liikkumisen suunnittelua [7] Kunta- tai palvelukeskuksen saavutettavuus, bussiliikenne, vaihtoyhteydet, liityntäpysäköinti, raideliikenteen asemanseudut, joukkoliikennekadut, jalankulun ja pyöräilyn vaatimukset. Liikkumisen taloudellinen ja tiedollinen ohjaus [8] Liikkumisen ohjaus, neuvonta, markkinointi. Taloudelliset kannustimet.
Energiatehokas maankäyttö Kumppanuudella visioista toteutukseen Alueiden kehittäminen on yhteistyötä [9] Julkinen ja yksityinen sektori sekä kansalaiset yhteistyössä. Kaavoituksen ja rakennuttajan prosessien vuorovaikutteisuus ja yhteistyömallit. Tietojärjestelmät yhteensopiviksi [10] Avoin, reaaliaikainen ja korkeatasoinen järjestelmä aluetiedon ja luokittelun keräämiseen, jakamiseen ja hallintaan. Kaupunginjohtajista suunnannäyttäjiä [11] Tavoitteena paikalliseen osaamiseen perustuvan kilpailukyvyn ja edelläkävijyyden hakeminen, kansainvälinen suunnannäyttäjyys, profiloituminen.
Rakennuksiin ja alueisiin integroitu hajautettu energiantuotanto Nollaenergiarakentamisen mahdollistava aurinkosähkövalmius [12] Kohti lähes nollaenergiarakentamista -> kulutuksen minimointi + hajautettu tuotanto uusiutuvilla. Kuluttaja tuottajana verovelvollisuus? Syöttötariffi vai investointiavustus tukitoimena? Reaaliaikainen sähkönhinnoittelu [13] Kysyntäjousto (demand response), perustuu reaaliaikaiseen sähkön hinnoitteluun -> dynaamiset tuntipohjaiset tariffit: tehon leikkaus, varastointi Etäluettavat mittarit, tuntipohjainen taseselvitys.
Rakentamisen ohjaus Rakentamismääräysten roadmap [14] 10 vuoden periodi. Toimintaympäristön ennustettavat muutokset antavat pohjan vanhan liiketoiminnan kehittämiselle ja uuden syntymiselle. Korjausrakentamisen ohjaus rakentamismääräyksillä [15] Kansalliset määräykset laajoille peruskorjauksille. Uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistönpidon palvelujen tuottajien pätevyys [16] Palveluiden tuottajien pätevyyden toteamisjärjestelmät, ei kuitenkaan korjausrakentamisen prosessien hallintaa, energia- ja materiaalitehokkuuden eikä alueellisen korjausrakentamisen osalta.
Rakentamisen ohjaus Rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus [17] Rakennusten energiatodistus ja kiinteistötietojen rekisteri [18] Tavoitteena lisätä ihmisten tietoisuutta energiatehokkuusominaisuuksista, keskinäinen vertailu mahdollista. Kannustimet [19] Verotus [20]
Kiinteistöjen käyttö ja omistus Alueille ja rakennuksille ympäristöluokitukset [21] Kannustimet energiatehokkuuteen [22] Käyttäjät mukaan hankkeiden suunnitteluun -> tilaa uusille innovaatioille. Kiinteistöalalle päästökauppajärjestelmä [23] luodaan myytävissä oleva hyödyke ja tulovirta niille jotka panostavat energiatehokkuuteen. Energiaviisautta edistävien palveluiden ja toimintamallien lanseeraaminen [24] Käyttö- ja kiinteistöpalvelut ajan tasalle [25]
Osaamisen kehittäminen Tutkimus ja perusosaaminen [26] Yhteistyö; hallinto, eri tieteenalat, poikkitieteellisyys. Verkostoituminen, esimerkit maailmalta, jatkojalostaminen. Lisää resursseja, edelläkävijä tutkimuslaitokset. Korjausrakentaminen ja ylläpito [27] Asiakaslähtöiset kokonaispalvelut joihin kootaan hajanaiset nykyiset palvelut. Yhden luukun periaate (rakentaminen, energiaratkaisu ja ylläpito). Uusien ratkaisuiden testaus, kehittäminen ja käyttöönotto [28] Uusien ratkaisuiden toimivuus tarkistettava käytännössä. Jatkuva systemaattinen osaamisen, tuotteiden ja kokonaisuuden kehittäminen.
Osaamisen kehittäminen Kuntien ERA17 toimintaohjelmat ja energiaviisaat strategiat [29] Kunnat aktiivisia suunnannäyttäjiä Edelläkävijäkunnat tekevät kuntakohtaiset tai useamman kunnan yhteiset ERA-toimintaohjelmat. Tarvitsevat strategian uudis- ja korjausrakentamisen tehostamiseksi.. Hankintakriteereissä elinkaaren aikaisten kustannusten, ympäristövaikutusten ja käyttäjälähtöisyyden painottaminen. Hankinnat edistävät elinkaariajattelua ja innovaatioita, parantavat laatua ja tuottavuutta. Kysyntää ohjataan energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Olemassa olevien kiinteistöjen käyttöasteen tehostaminen ja yhteiskäyttö. Uudisrakentamisen määräysten noudattaminen korjausrakentamisessa, tuntikohtainen seuranta. Ylläpidon merkitys. Päästöjen julkisuus.
Osaamisen kehittäminen Energiaviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoijille [30] Kuluttajille, pienrakennuttajille ja rakentajille ja remontoijille tietoa ilmastovaikutuksista ja energiaviisaudesta -> luovat kysyntää ja uutta liiketoimintaa. Pientalojen ja asuntoosakeyhtiöiden rakentajat/rakennuttajat ja remontoijat kohteena. Kampanjat, koulutus keinoina. Seurantaryhmän asettaminen [31] Kannustaa ja koordinoi, päällekkäisyyksien välttäminen. YM, Tekes, Sitra, RAKLI, Kuntaliitto, Rakennusteollisuus ry, Kiinteistöliitto.
Toimintamallit alueiden kehittämisessä Kuva: Östersundomin pinta-alaltaan kaksi kerta Helsingin kantakaupungin suuruinen. Kuvaupotuksena Matti Visannin piirros Very Large Battery.
Kiitos mervi.suni@lahtisbp.fi +358 40 596 3663 Lisätietoa: www.clear17.fi, www.era17.fi, www.iji-hanke.fi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy edistää kasvutavoitteisten yritysten syntymistä, kasvua ja investointeja Lahden alueelle ja kehittää alueen innovaatiotoimintaa. Vastaamme Suomen ympäristöteknologiaklusterin kehittämisestä ja kansainvälistämisestä. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän.