K A A K K O I S S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin 020 490105 Telefax 020 4904300 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(13) Nro A1059 Dnro KAS 2006 Y 94 113 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2008 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Paula ja Pekka Kankfelt. Näkkimistönkuja 11, 46230 VALKEALA. HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Valkealan kunnan Anttilan kylässä sijaitsevalla tilalla Näkkimistö RN:o 4:117 rakennettavaa lypsylehmille tarkoitettua eläinsuojaa ja eläinsuojan yhteyteen tulevia lietelantasäiliöitä, sekä nykyisen eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen lupamääräysten tarkistamisena 24.2.2006, ja sitä on täydennetty toiminnan laajennushakemuksella 20.2.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaakkois Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 1.11.2001. Hakijalla on voimassa olevia peltoalan vuokrasopimuksia 70 ha ja lannanlevityssopimuksia 300 ha.
2 Alue on maatalousvaltaista haja asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa ja metsätalousaluetta. Lähin tilan ulkopuolinen asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattorakennuksesta. Eläinsuojan toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Vedenhankinta Nykytilanteessa tilalla on 120 lehmää, 90 hiehoa ja 35 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Tuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta 130 lypsylehmälle. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 250 lypsylehmälle, 90 hieholle ja 35 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Laajennuksesta huolimatta uudistukseen käytettävän nuorkarjan määrä ei kasva, koska 50 % lehmistä siemennetään liharodulla. Tilalla on oma kaivo. Lannan käsittely ja varastointi Laidunnus Lannan käsittely toteutetaan lietelanta ja kuivikelantamenetelmillä. Olemassa olevan 2000 m 3 lietelantasäiliön viereen rakennetaan kaksi 2000 m 3 lietelantasäiliötä. Lietelannan varastointitilavuutta tulee lietekuilut huomioiden yhteensä 6060 m 3. Kuivikelanta varastoidaan 2450 m 3 kuivikelantalassa. Tilalla on laidunalaa käytössä 22 ha. Hiehojen laidunnusaika on 4 kk / vuosi. Lannan levitys pelloille Lannan levitykseen käytettävissä oleva oma ja vuokrapeltoala on 140 ha, lisäksi tilalla on sopimuspeltoa 300 ha. Lanta levitetään pellolle viljelysuunnitelman mukaisesti pääosin viikoilla 18 22. Hakemuksen mukaan peltoalasta 2 ha sijaitsee pohjavesialueella. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 2000 litran polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu suoja altaalla, ylitäytön estimellä ja lapon estolaitteella. Tilan muita öljytuotteita säilytetään autotallissa.
Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta 3 Lietelanta levitetään pääosin urakoitsijan letkulevittimellä. Multaavia tai sijoittavia laitteistoja käytetään heti kun urakoitsijalla on niitä tarjolla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Tilan pellot ovat luomutuotannossa. Maidonkäsittelytilojen jätevedet ja muut eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Kuivikelannan siirto ja kuormaus tehdään päällystetyllä piha alueella. Säilörehua valmistetaan vuosittain esikuivattuna 2000 t pyöröpaaleihin ja 2000 t aumaan tiiviille asfalttipohjalle. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maidon keräilyauto käy tilalla päivittäin, eläinkuljetusauto noin kerran viikossa ja rehunkuljetusauto noin kaksi kertaa kuukaudessa. Traktoriliikenne eläinsuojan piha alueella muodostuu pääasiassa rehun siirrosta. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot ym. toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään lannan mukana peltoon. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle ja paalimuovit Kuusakoski Oy:lle hyötykäyttöön. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Eläinsuojan ja lantavarastojen, sekä niihin kuuluvien rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti, ja niissä havaitut vauriot korjataan välittömästi. Automaattisen lypsyjärjestelmän häiriöilmoitukset ohjautuvat suoraan asianosaisten matkapuhelimiin. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Valkealan kunnan ilmoitustauluilla 3.3. 3.4.2008. Kuulutus on julkaistu Kouvolan Sanomat nimisessä lehdessä 3.3.2008. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut
Lausunnot 4 Toiminta alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta on pidetty 11.4.2008. Valkealan kunta, Kunnanhallitus 31.3.2008 Valkealan kunnalla ei ole huomautettavaa Paula ja Pekka Kankfeltin ympäristölupahakemuksesta. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, Ympäristöpalvelut 30.4.2008 Lantalat ovat kattamattomia, joten tilavuustarvetta arvioitaessa tulee huomioida sadevesilisäys maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet MMM RMO C4 mukaan. Kuivalantalan sadevesilisäys on 0,1 m 3 / m 2 ja lietelantalan 0,3 m 3 / m 2. Kuivikelannan varastointitilavuutta tulee olla 55 lypsylehmän, hiehojen ja nuorkarjan lannalle 2810 m 3 sekä kuivalantalan sadevesille 70 m 3 (A=700 m 2 ) eli yhteensä 2880 m 3. Lietesäiliötilavuutta tarvitaan lypsylehmille 4680 m 3, eläinsuojan pesuvesille 450 m 3 ja lietesäiliön sadevesille 471 m 3 (A=3*523 m 2 ), yhteensä 5600 m 3. Kuivalantalan tilavuus on hakemuksen mukaan laskettuna liian pieni. Mikäli hakemuksen tiedot pitävät paikkansa, tulee hakijan osoittaa mihin ylijäävä kuivikelanta varastoidaan. Uudet lietesäiliöt on suunniteltu sijoitettavaksi noin 200 m etäisyydelle lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus ja karjanlanta, joka kuivuessaan muodostaa kovan kannen, ympäristöpalvelut pitää suojaetäisyyttä riittävänä. Säiliöiden ympärille suositellaan kuitenkin istuttamaan suojapuustoa. Uusi pihatto laajentaa eläinsuojatoimintaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin päin, pihaton ja lähimmän häiriintyvän kohteen etäisyys tulee olemaan alle 100 metriä. Pihaton sijoituspaikasta ei kuitenkaan ole muistutuksissa huomautettu. Sen sijaan on mainittu siitä, että tilan "huonompi puoli" näkyy nykyisellään alueen muille taloille johtavalle tielle. Uusi pihatto siistii näkymää Näkkimistönkujan suuntaan, joten laajentuminen häiriintyviä kohteita päin on tässä tapauksessa perusteltua. Myös kuivalantalan ympärille toivotaan rakennettavan näkösuoja. Lannan levityksessä on kiinnitettävä jatkossa erityistä huomiota teiden puhtaanapitoon ja ympäristöluvassa on annettava määräys tästä. Muistutukset Lupahakemuksesta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kirjallista muistutusta. Muistutus 1. Tiedustelisimme miten tilan aiheuttamat hajuhaitat aiotaan ehkäistä minimiin jatkossa? Onko mahdollista, että tilan laajenemisen myötä alueen talousvesikaivojen veden laatu voi heikentyä lisääntyvän laiduntamisen vuoksi? Miten tilan lantaa aiotaan jatkossa levittää ja millaisella aikataululla vuosittain? Lisäksi millaiset perusteet tarvitsevat saadakseen poikkeusluvan lannan ajolle ajokauden ulkopuolella?
5 Kun ja jos tila ostaa aliurakointina lietteen ja lannan levityksen sekä rehun ajamisen, miten aiotaan jatkossa hoitaa alueen hiekkateiden pölynsidonta, ettei se aiheuta lähinaapureille ja ajettavan tiestön asukkaille pölyhaittoja? Muistutus 2. Periaatteessa emme halua vaikeuttaa maatalouden emmekä elinkeinon harjoittamista, mutta edellytämme että ympäristöhaittojen vähentämiseksi huolehditaan seuraavista asioista: Lehmien virtsaveden virtaaminen ja lantakasojen kertyminen Näkkimistönkujalle on ehkäistävä riittävillä ojilla tai muilla keinoin. Tietä on varsinkin sen alkupäästä levennettävä, ojat laitettava kuntoon ja liian lähellä olevat puut poistettava, kuten tiekokouksessa on päätetty. Näkkimistönkujan käyttöä lantojen kuljetukseen on rajoitettava ja mieluiten tehtävä oma kulkuväylä maatalouskoneille. Kuljetuksissa on huolehdittava että kuorma ei leviä muiden käyttämille yleisille kulkuväylille ja jos niin käy, jätteet on siivottava välittömästi. Lietesäiliön ympärillä usein olevien likavesilammikoiden syntyminen on ehkäistävä. Lietesäiliöt on varustettava kansilla hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja kannet on pidettävä kiinni. Pyydämme ystävällisesti, että huomioisitte nämä naapuruston maanomistajien ja asukkaiden mielipiteet ja kannanotot lupaa ja sen sisältöä käsitellessänne. Muistutus 3. Lieteallas: Jo nykyisellään ovat hajuhaitat sietämättömiä varsinkin kesäisin, koska tuuli käy etelästä suoraan kohti taloamme. Miten sitten jos altaita tulee lisää? Miten hajuhaittaa voisi ehkäistä? Auttaisiko kasvillisuuden istutus altaan ympärille ohjaamaan tuulen suuntaa ylös tai sitten leca soraa "kanneksi"? Keväisin ilmestyy "toinen lieteallas" pellolle navetasta maantielle päin. Miksi ja mistä valumavedet tulevat? Tonttimme rajanaapurina oleva pelto: Tästä pellosta yli puolet on pohjavesialueella. Samalla pellolla sijaitsee myös vesikaivomme. Miksi tähän peltoon saa levittää lietettä / lantaa? Onko järkevää antaa monikymmenpäisen karjan laiduntaa / virtsata aivan kaivon ympärillä? Kaivomme ympärillä ei ole koskaan ollu 30 m suoja aluetta! Lannan levitys: Ymmärtääksemme lannan levityksellä on oma ajankohtansa milloin sen saa tehdä. Onko lannan levitys talvella sallittua? Jos lannan levitykseen muuna ajankohtana on annettu poikkeuslupa, millä perusteella kyseinen tila saa sen jatkuvasti? Olisiko karjaa ja lantaa siis nyt jo liikaaettei ole paikkaa varastoida? Mitä sitten kun karjaa tulee lisää? Lannan levityksen jälkeen tiekin on lannan peitossa. Muulloinkin tielle tippuu kuormista milloin mitäkin partikkeleita. Eikö tie kuuluisi siivota lannan levityksen jälkeen? Tällä hetkellä tästä siivouksesta ei välitetä vaan se jätetään usein tekemättä tai hutaistaan jotenkuten! Pohjavesialueen hiekkakuoppa: Miksi tälle alueelle on annettu lupa perustaa 3 4 rehuaumaa paljaalle hiekalle?
Yleinen siisteys: Tilan "huonompi puoli" näkyy maantielle päin sekä alueen muille taloille johtavalle tielle. Nykyinen siisteys on aika kaamea. Eikö lantalan ja sen ympärille voisi rakentaa näkösuojaa? Jos siisteydestä on tällä hetkellä vaikea pitää huolta, miten sitten kun karja kaksinkertaistuu? Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle tilaisuuden tutustua hakemuksen kuulutusaikana tulleisiin muistutuksiin ja lausuntoihin, ja varannut tilaisuuden vastineen antamiseen. Hakija on 22.5.2008 jättämässään vastineessa todennut seuraavaa: Muistutus 1. Hajuhaitat eivät merkittävästi lisäänny, koska lähipellollemme ei voida nykyistä enempää levittää lantaa, vaan lanta tullaan ajamaan urakoitsijan toimesta kauempana sijaitseville pelloille. Kaivojen pilaantumiseen ei ole pelkoa, koska tilallamme ei nykyisinkään laidunneta lypsyssä olevia lehmiä, ja nuorkarjan määrä ei tule lisääntymään. Liete tullaan levittämään kuten nykyisinkin useamman urakoitsijan voimin, levityksessä tullaan käyttämään multaavia / sijoittavia lietevaunuja heti kun urakoitsijalla on niitä tarjolla. Kuivalantaa ajavat talvisaikaan lannan vastaanottajat työteknisistä syistä ja heillä on toimintaansa tarvittavat luvat omasta puolestansa. Lietteen ja rehun ajo lisääntyy selvästi. Yksityisteitä tullaan käyttämään vain ko. teiden käyttöoikeuden verran, eli esim. Jaakkolantien käyttö ei tule lisääntymään, vaan niiden peltojen lietteet ja rehut, jotka eivät ole tieyksiköissä mukana, tullaan ajamaan yleisen tien kautta. Pölynsidontaan ei tien yksittäinen käyttäjä ole velvollinen. Muistutus 2. Virtsaveden virtaamisen ja lantakasojen kertymisen pyrimme estämään pitämällä lehmät niille rakennetuissa tiloissa. Tien leventäminen ja parantaminen on käsitelty tienhoitokunnan puolesta. Näkkimistönkujan käyttö lannan ja lietteen ajoon tulee pienentymään samalle tasolle kuin se oli vuonna 2003. Tiehallinto on 30.4.2008 myöntänyt luvan liittymän 368/3/6837 käyttöön kiinteistöllemme 909 401 2 120/2 jolloin emme tarvitse Näkkimistönkujaa lietteen ajoon ollenkaan. Lietesäiliön viereisellä pellolla ollut tukkeentunut kaivo/salaoja on korjattu ja kevään sulamisvedet imeytyvät taas normaalilla nopeudella. Naudanliete muodostaa tarvittavan hajuja ehkäisevän kannen itsestään. Säiliöissä on ja tulee olemaan alatäyttö, joten hajuhaittoja ilmenee vain säiliöiden sekoitusaikana. Muistutus 3. Olemme tilanneet ProAgrialta maisemointisuunnitelman, jonka tarkoituksena on parantaa Näkkimistönkujan yleisilmettä ja viihtyisyyttä sekä samalla pensaiden ja puiden istutuksilla vähentää lietealtaista sekoitusaikana tulevaa hajuhaittaa. 6
7 Keväisin ilmestyvä "toinen lieteallas" on sulamisvesiä, joita kerääntyy ko. pellolle. Tilannetta on parannettu johtamalla suuri osa sulamisvesistä suoraan salaojaan. Kehittäessämme tilaamme pyrimme ottamaan huomioon myös ympäristömme sekä naapuruston. Otamme erittäin mielellämme vastaan kaikki ehdotukset joilla voimme yhteistä ympäristöämme ja viihtyvyyttä parantaa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Paula ja Pekka Kankfeltin eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Uuden lypsykarjapihaton valmistuttua eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 250 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 35 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. Lietelannan sekoitusaikana muodostuvaa hajuhaittaa tulee ehkäistä istuttamalla lietesäiliöiden ympärille suojapuustoa. Lietelannan kuljetus tulee toteuttaa pääsääntöisesti uuden liittymän (lupa 368/3/6837) kautta. 3. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 5600 m 3, ja kuivalannan varastointitilavuutta 2450 m 3, kun eläinsuojiin on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. 4. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Uudet lietelantasäiliöt tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja aidalla.
Uusien lietelantasäiliöiden rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. 5. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla vähintään 193 ha ympäristöministeriön (30.9.1998) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. 6. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lannan siirto ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suojaalue, joille ei lantaa levitetä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 m vyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. Kuivikelannan levitys em. alueille tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois Suomen ympäristökeskuksella. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Maidonkäsittelytilojen pesuvedet, eläinsuojan WC vedet, sekä muut pesuvedet tulee johtaa lietelantasäiliöön. Jos jätevedet käsitellään muutoin, on se tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 12. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, tulee pääsääntöisesti toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee 8
9 säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 13. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Nestemäiset ongelmajätteet, samoin kuin voiteluaineet, koneiden öljyt ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä. Tilalla olevat polttoainesäiliöt on varustettava vuodonpitävillä valuma altailla. Altaat on suojattava niin, etteivät ne pääse täyttymään sadevesistä tai lumesta. 14. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 15. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuus tai häiriötilanteiden varalta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Valkealan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Valkealan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 17. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 18. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin 10 Kaakkois Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnossa ja muistutuksissa esiintuodut asiat siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta ala. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lannan varastointitilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Tilan hiehot laiduntavat 4 kk, joten hiehojen lannan varastointitarve voidaan laskea 8 kk:n mukaan. Laskennallinen kuivikelannan varastointitarve 55 lypsylehmän, 90 hiehon ja 35 vasikan lannalle on 2360 m 3. Mikäli hiehojen laiduntamisesta luovutaan, tulee tilalle hankkia lisää kuivikelannan varastointitilavuutta. (Määräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai
11 sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräykset 4., 10. ja 11.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Määräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 7.) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan (4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. (Määräys 12.) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 13.) Melutason raja arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 14.) Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnassa on varauduttava häiriö ja poikkeustilanteisiin. Tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 15.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 16.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 17.)
Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, MMM RMO C 4. (Määräys 18.) 12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.3.2018 Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 3130. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
13 Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Valkealan kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan Sanomatnimisessä lehdessä. JAKELU Päätös Jäljennös päätöksestä Hakija, saantitodistuksella Valkealan kunnanhallitus Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä / Ympäristöpalvelut Suomen ympäristökeskus Kaakkois Suomen TE keskus, maaseutuosasto Etelä Suomen lääninhallitus Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta ja ympäristölupahakemuksesta muistuttaneet. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Agrologi Riitta Nurmilaukas