SELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA

Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista vapaasta sivistystyöstä. Pertti Pitkänen OPH

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu Helsinki Kirsi Kangaspunta, johtaja

Vapaan sivistystyön ajankohtaiskatsaus. Pertti Pitkänen Opetusalan johtamisen foorumi Vapaa sivistystyö

vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Kesäyliopistojen kuulemistilaisuus Helsinki Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu Helsinki Kirsi Kangaspunta, johtaja

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous. Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari Liedon kunnantalo

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ohjauksen ajankohtaisfoorumi: Koulunsa päättävien palvelut kehittämispäällikkö Tytti Pantsar, Suomen Kansanopistoyhdistys

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu Sysmä

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Rakenneuudistus toinen aste Mikkeli

Selvitystyö Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistämiseksi yhteiseksi alueelliseksi oppilaitokseksi

Opetushallituksen valtionavustukset Pertti Pitkänen OPH

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6073/ /2014

Ajankohtaista vapaasta sivistystyöstä Kevät Pertti Pitkänen

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/8 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA EHDOTUS Merkitään tiedoksi.

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu Johtaja Anita Lehikoinen

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening Ostrobotnia. Talouspäivät

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Yhteistyö järjestökentässä

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

Selvitystyö Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistämiseksi yhteiseksi alueelliseksi oppilaitokseksi

Lapin koulutusfoorumi: Toisen asteen koulutuksen yhteistyömallit Rovaniemi

INARIN KUNNAN RAJANAAPURIT. Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki. Norja Venäjä.

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp

VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPINTOSETELIAVUSTUKSET Kansalaisopistot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Museolain ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Päivi Salonen Kulttuuriympäristöt voimavarana seminaari Oulu 25.1.

Lapin maahanmuuttotilastoja

Kunnan. vähimmäispalkat lukien

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Setlementtiliikkeen nuorisotyön rakenneuudistus. Liittokokous Pentti Lemmetyinen

Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki

Opintosetelityyppistä avustusta myönnettiin seuraavasti:

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen. Suomen Kuntaliitto Marja Lahtinen

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta /2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

PIRKANMAAN KULTTUURIFOORUMI. Kirsi Lähde Työväenmuseo Werstas, Tampere

Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

11 Lappi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA PROJEKTISUUNNITELMA

Alueelliset vastuumuseot 2020

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

ORIVEDEN KANSALAISOPISTON TULEVAISUUDEN SUUNTA

Vapaan sivistystyön pitkät kaaret kolme ekspansiota ja rakenteellinen kehittäminen

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Transkriptio:

SELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA Minna Prunnila Liittokokous 22.11.2014

MITÄ SELVITETÄÄN Yhteistyö Onko tarpeita ja haluja, minkälaista yhteistyötä toivotaan? Jatkuvuus ja kehittäminen Vaatiiko jatkuvuuden turvaaminen toimenpiteitä? Nähdäänkö kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia? Minkälaisia? Tehokkaampi toimintarakenne setlementtiliikkeessä Onko tarpeen tehostaa, mikä on tehokasta? Mitä hyötyä tehostamisesta on paikalliselle toiminnalle? Vahvistaako/heikentääkö tehokkaampi toimintarakenne setlementtiliikettä? Minkä kustannuksella?

MITÄ SELVITETÄÄN Yhteinen rakenne Mitä hyötyä palvelujen käyttäjille eli miten tukee paikallisuutta? Mitä hyötyä opistolle? Plussat ja miinukset, mitä lisäarvoa? Miten organisoitaisiin järkevästi? Voiko kansalaisopisto ylipäänsä olla valtakunnallinen?

PAIKALLISUUS, PAIKALLISUUS, PAIKALLISUUS Opistotoiminta on paikallista. Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Kohtaaminen ja hallinta: voiko höyrykone olla yhteinen?

TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIA 16 kansalaisopistoa 11 maakunnassa 2 kansanopistoa Kansalaisopiston VOS-tunnit vuonna 2014 yhteensä 162 263 yksi setlementtikansalaisopistoista maamme 5 suurimman joukossa Mikä on pieni opisto? Ei ole missään määritelty, mutta riittävän suuria oppilaitoksia tavoitellaan. setlementtiopistoista neljä alle 5000 VOS-tunnin (kunnallisten opistojen joukossa 53 alle 5000 VOS-tunnin) yksin, kaksin tai monta kansalaisopistoa kunnassa yhdistys ja opisto vahvassa kytkyessä toiminnallisesti ja taloudellisesti

LÄHTÖTILANNE setlementtiarvot, setlementtipedagogiikka maantieteellisesti ja volyymiltaan laaja opistoverkosto opistot perinteisesti hyvin itsenäisiä päätöksenteko joustavaa: ketterät alukset totuttu luovimaan ja keksimään ratkaisuja 11 opistoa saa kunnalta avustusta, viisi ei: sopeutuminen versus jatkuva neuvottelutilanne halu ja tarve vahvistua nykyisissä paineisissa tilanteissa

LÄHTÖTILANNE paikalliset haasteet opistoille ensisijaisia, vie voimavarat opistojen nykyiset toimintaedellytykset erilaiset laatutyötä tehdään resurssien mukaan vähänlaisesti kokemusta keskinäisestä toiminnallisesta yhteistyöstä hallinnon toimijat tuttuja toisilleen, toisesta välittämisen toimintakulttuuri

MATKA VUOTEEN 2017 Rakenne- ja rahoitusuudistukseen 2014-2017 liittyvät muutokset ja vaikutukset Valtakunnallisesti tehokkaampi vapaan sivistystyön toimintarakenne setlementtiliikkeessä Paikalliset kuntaliitoksiin liittyvät toimenpiteet, paikalliset ratkaisut JATKUU EDELLEEN

MUUTOKSIA TOIMINTAKENTÄLLÄ, ESIMERKKEJÄ Yksityistetty: Järvilakeuden kansalaisopisto Kuusamo-opisto, kansanopisto, kansalaisopisto + kesäyliopiston toimintaa Kuusamossa Kymenlaakson opisto, kansanopisto + kansalaisopisto Toiminta päättynyt yksityisissä: Toukolan kansalaisopisto, Kemin kansalaisopisto Yksityisestä kunnalliseksi: Kyrönmaan opisto, 1.8.2014 alkaen osaksi kunnallista Vaasa-opistoa Kansalaisopistojen määrä vähentynyt 15 vuodessa reippaasti: 1999: 279 kansalaisopistoa, 2014: 186 kansalaisopistoa Fuusioesimerkkejä: Kivalo-opisto 1.1.2014 (Kemi, Keminmaa, Simo ja Tervola), Revontuli-Opisto (Enontekiö, Kittilä, Sodankylä) Espoossa työväenopisto, aikuislukio ja ammatillinen koulutus yhteen Oriveden ja Ahlmanin opistot yhteen

LEIKKAUKSET OPPILAITOSRYHMITTÄIN 2015 Oppilaitosmuoto Vähennys Väh. % Määräraha Kansalaisopisto 4 748 000 5,06 89 014 000 Kansanopisto 2 540 000 4,92 49 024 000 Opintokeskukset 900 000 6,56 13 004 000 Kesäyliopisto 285 000 5,10 5 303 000

VÄHEMMÄLLÄ TUOTTAVAMPAA OKM:n toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi vuosina 2014-2017 Talouden rakenteellinen muutos ja kohdistetut menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä vaikuttavampaa ja tuottavampaa käyttöä.

VOS-UUDISTUS KANSALAISOPISTOISSA säilyttävä malli: kiintiö 90 %, liikkuva osa 10 % yksi yksikköhinta tuntivähennys enimmillään -1 875, lisäys enimmillään 8 722 valtionosuuden vähennys enimmillään -8 564 = -2,9 %, lisäys enimmillään 34 344 = 1,1 % leikkaukset 2015 ja 2017

RARA-TAVOITTEET luoda toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän suuret vapaan sivistystyö oppilaitokset vapaassa sivistystyössä tavoitellaan elinvoimaista ylläpitäjäverkkoa, jossa on nykyistä vähemmän ylläpitäjiä. tutkitaan/tarkastellaan ylläpitäjän taloudellinen asema ja kyky järjestää luvan mukaista opetusta. Opiston täytyy pyydettäessä pystyä antamaan uskottava suunnitelma toiminnan toteuttamiseen ja jatkamiseen. selkeyttää ja ajantasaistaa rahoituksen määräytymisperusteet Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen. määritellä toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot Lakiluonnos: lausuntokierros käyty, eduskuntaan 4.12.2014 Vapaan sivistystyön uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2016.

MENETTELYTAVAT KENTÄLLÄ Keskustelua paikallisesta toiminnasta, toiminnan erityispiirteistä, taloudellisista edellytyksistä Keskustelua rahoitusja rakenneuudistuksesta, keinoista selviytyä ja kukoistaa jatkossa

MALLEJA ei muutoksia setlementtiopistokentällä, yhteistä hanketoimintaa lisää yhteistyökuviot muiden (alueen) toimijoiden kanssa setlementtiopistojen maakuntaopistomalli setlementtiopistojen fuusiomalli: opistot/opistoja yhteen, yksi ylläpitämislupa, alueopistot muita malleja mallien työstäminen mallien kustannusvaikutukset

SELVITYSHANKKEEN AIKATAULU OKM:n päätös rahoituksesta syyskuun puolivälissä 2014, selvitystyö käynnistyi, selvitysmiehinä Aaro Harju ja Minna Prunnila opistokäynnit loka-joulukuussa väliraportti tarkastelussa joulukuussa työseminaari tammikuussa tai helmikuun alussa, kysely tulee alkuviikosta selvitys luovutetaan liittohallitukselle 15.4.2015, luovutetaan ministeriölle