EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2016 COM(2016) 416 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Neljäs kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta FI FI
1 Johdanto Tässä neljännessä kertomuksessa sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta esitetään 15. toukokuuta julkaistun edellisen kertomuksen 1 jälkeen päivitetty tilannekatsaus. Siinä arvioidaan toimia, joita kaikki asianomaiset sidosryhmät ovat toteuttaneet 13. toukokuuta 14. kesäkuuta 2016 (tarkastelukausi) noudattaakseen suosituksia, jotka on annettu siirto- ja uudelleensijoittamisjärjestelmän toteuttamisen nopeuttamiseksi. Kreikkaan on tullut 13. toukokuuta 2016 jälkeen 876 henkilöä 2. Vaikuttaa siltä, että lukumäärä osoittaa tulijoiden määrässä nähtävän laskevan kehityssuuntauksen, joka johtuu EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanosta. Kreikassa on tällä hetkellä yhteensä yli 57 000 maahantulijaa, joista noin 8 450 on saarilla ja noin 49 000 Manner-Kreikassa 3. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) 4 arvioiden mukaan 65 prosenttia näistä Manner-Kreikassa oleskelevista kuuluu kansalaisuutensa puolesta sisäisten siirtojen piiriin. Italiassa sääolosuhteiden paraneminen on johtanut maahantulijoiden määrän odottamattomaan kasvuun. Italiaan on tullut 13. toukokuuta jälkeen 14 852 henkilöä 5, mikä vastaa tilannetta samana ajanjaksona vuonna 2015. Maahantulijoiden määrässä oli nähtävissä piikki toukokuun viimeisellä viikolla, jolloin yli 14 000 henkilöä saapui Italian rannikolle. Samalla kasvoi jyrkästi myös niihin kansalaisuuksiin kuuluvien henkilöiden määrä, jotka kuuluvat sisäisten siirtojen piiriin (lähinnä eritrealaisia, joiden osuus uusista tulijoista on jopa 35 %). Sisäasiainministeriöltä saatujen tietojen mukaan Italiassa on 4 000 eritrealaista odottamassa sisäistä siirtoa. Tarkastelukauden aikana sisäisten siirtojen määrä on noussut edelliseen kuukauteen verrattuna. Kaudella on siirretty 780 uutta henkilöä eli yli kaksinkertainen määrä edelliseen kauteen verrattuna, joten tähän mennessä siirrettyjen henkilöiden määrä on yhteensä 2 280 (Kreikasta on siirretty 1 503 ja Italiasta 777 henkilöä). Vaikka edistystä on tapahtunut, komission esittämästä tavoitteesta siirtää 6 000 henkilöä kuukaudessa jäädään vielä kauas. Sitä paitsi sisäisiä siirtoja ovat lisänneet pääosin samat jäsenvaltiot kuin edellisissä kertomuksissa tarkastelluilla ajanjaksoilla. Varsinkin Italian osalta sisäisten siirtojen ja vastaanottolupausten määrät ovat edelleen erittäin pieniä, kun otetaan huomioon Italiaan saapuvien mahdollisten siirtoa hakevien määrän kasvu. Edistyminen sisäisissä siirroissa on edelleen kaiken kaikkiaan epätyydyttävää. Kun tarkastellaan uudelleensijoittamista, heinäkuussa 2015 vahvistetun ohjelman mukaisesti sovitusta 22 504 henkilöstä on tähän mennessä uudelleensijoitettu 7 272 henkilöä pääasiassa Turkista, Jordaniasta ja Libanonista. EU:n ja Turkin julkilausumassa esitettyjä sovittuja toimia on sovellettu vasta 4. huhtikuuta alkaen 6, joten yksi yhteen -järjestelyn mukaisesti 1 COM(2016) 222 final. 2 Laittomasti 14. toukokuuta 10. kesäkuuta maahan tulleet lähde: Frontex; tiedot perustuvat Kreikan päivittäin antamaan Länsi-Balkanin reittiä koskevaan raporttiin. 3 Lähde: Kreikan viranomaiset ja UNHCR. 4 http://data.unhcr.org/mediterranean/country.php?id=83. 5 Italiaan laittomasti merirajojen yli 14. toukokuuta 10. kesäkuuta tulleiden määrä yhteisoperaatioiden raportointisovelluksen (JORA) kautta tehtyjen ilmoitusten ja Triton 2016 -yhteisoperaation puitteissa kerättyjen tietojen perusteella. Tiedot voivat muuttua validoinnin jälkeen. 6 SN 38/16, 18.3.2016. 2
Turkista EU:hun on uudelleensijoitettu 511 henkilöä. Heistä 330 on uudelleensijoitettu edellisen kertomuksen antamisen jälkeen. 2 Sisäiset siirrot 2.1 Siirrettäviä henkilöitä vastaanottavien jäsenvaltioiden toimet Tarkastelukaudella eli 13. toukokuuta 14 kesäkuuta siirrettiin 780 uutta henkilöä: 594 Kreikasta (Alankomaihin, Belgiaan, Espanjaan, Luxemburgiin, Maltaan, Portugaliin, Ranskaan ja Suomeen) 7 ja 186 Italiasta (Alankomaihin, Belgiaan, Espanjaan, Kyprokseen, Maltaan, Portugaliin, Ranskaan, Sloveniaan, Suomeen ja Sveitsiin) 8. Ranska siirsi 9. toukokuuta 139 henkilöä Kreikasta osoittaen, että suurempien joukkojen siirtäminen kerralla on mahdollista. Ranska siirsi tarkastelukauden aikana yhteensä 236 henkilöä. Yhtä sitoutuneita siirtojen toteuttamiseen ovat seuraavat maat, jotka jatkavat säännöllisiä kuukausittaisia siirtoja: Portugali siirsi tarkastelukaudella 168 henkilöä, Suomi 70, Luxemburg 41 ja Malta 15. Kesäkuun loppuun mennessä on suunniteltu tehtäväksi vielä 511 uutta sisäistä siirtoa Kreikasta 9 ja 6 Italiasta 10. 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Sisäiset siirrot Italiasta ja Kreikasta (lokakuu 2015-kesäkuu 2016, ml. suunnitellut siirrot) IT EL Yhteensä Kasvusta huolimatta jäsenvaltiot ovat kaukana niille neuvoston päätösten mukaisesti osoitetuista määristä. Lähestyttäessä neuvoston päätösten voimassaolon puoliväliä sisäisten siirtojen täytäntöönpanoaste on vasta 2 prosenttia. Viisi jäsenvaltiota (Itävalta, Kroatia, Puola, Slovakia ja Unkari) ei ole siirtänyt ainuttakaan hakijaa, seitsemän (Belgia, Bulgaria, Espanja, Liettua, Romania, Saksa ja Tšekki) on siirtänyt vain 1 prosenttia niille osoitetusta määrästä ja vain neljä jäsenvaltiota (Luxemburg, Malta, Portugali ja Suomi) on siirtänyt enemmän kuin 10 prosenttia osuudestaan 11. Toimet, joilla puututaan vastaanottolupausten vähäiseen määrään: Jäsenvaltioista 11 (Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Latvia, Luxemburg, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia maan ensimmäinen vastaanottolupaus ja Suomi) 12 ja yksi assosioitunut valtio (Sveitsi) 13 on aiempien vastaanottolupaustensa lisäksi ilmoittanut valmiudestaan ottaa 7 Belgiaan 20 henkilöä, Suomeen 38, Ranskaan 192, Luxemburgiin 41, Maltaan 13, Alankomaihin 58, Portugaliin 148 ja Espanjaan 84. 8 Belgiaan 5 henkilöä, Kyprokseen 6, Suomeen 32, Ranskaan 44, Maltaan 2, Alankomaihin 25, Portugaliin 20, Sloveniaan 6, Espanjaan 22 ja Sveitsiin 24. 9 Kyprokseen 29 henkilöä, Viroon 8, Suomeen 57, Ranskaan 126, Irlantiin 31, Latviaan 18, Liettuaan 27, Alankomaihin 42, Portugaliin 61, Romaniaan 52 ja Espanjaan 60. 10 Kyprokseen 6 henkilöä. 11 Suomi 16 %, Luxemburg 13 %, Malta 31 % ja Portugali 13 %. 12 Bulgariaan siirretään 50 henkilöä Italiasta ja 50 Kreikasta, Viroon 20 Kreikasta, Suomeen 100 Italiasta, Ranskaan 50 Italiasta ja 400 Kreikasta, Saksaan 100 Kreikasta, Latviaan 55 Kreikasta, Liettuaan 10 Italiasta ja 80 Kreikasta, Luxemburgiin 20 Italiasta ja 30 Kreikasta, Alankomaihin 50 Italiasta ja 100 Kreikasta, Portugaliin 400 Kreikasta, Romaniaan 70 Italiasta ja 130 Kreikasta, Slovakiaan 10 Kreikasta ja Espanjaan 200 Kreikasta. 13 30 henkilöä Kreikasta. 3
nopeasti vastaan sisäisinä siirtoina 1 955 kansainvälistä suojelua hakenutta henkilöä (ns. viralliset vastaanottolupaukset). Suurin osa virallisista vastaanottolupauksista koskee siirtoja Kreikasta (1 605), kun taas Italian osalta virallisten lupausten määrä on erityisen matala (350). Jäsenvaltioiden antamien virallisten vastaanottolupausten määrä kasvaa 7 731:een (2 048 14 lupausta Italialle ja 5 683 15 Kreikalle). Itävalta 16 ja Unkari eivät ole vielä antaneet yhtään vastaanottolupausta. Lisäksi Puola jatkaa edelleen siirtomenettelyn käytännön toteutuksen lykkäämistä 17. Useimmat jäsenvaltiot eivät ole tähän mennessä antaneet mittakaavaltaan sellaisia vastaanottolupauksia, jotka vastaisivat niille osoitettuja henkilömääriä päätösten kattamalla ajanjaksolla (esim. Kroatian, Puolan, Saksan, Slovakian ja Tšekin lupaukset kattavat vain 1 2 prosenttia niille osoitetusta määrästä). Toimet siirtopyyntöihin vastaamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi: Siirtopyyntöihin vastaamisen kuluvan ajan lyhentämiseen pyrkivät samat jäsenvaltiot kuin edelliselläkin tarkastelukaudella (Luxemburg, Malta, Ranska, Slovenia ja Suomi) sekä lisäksi Sveitsi. Siirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden vaatimat järjestelmälliset turvallisuushaastattelut ovat merkittävin tekijä, joka hidastaa vastausaikaa yli kahden viikon tavoitteen ja jopa kahden kuukauden määräajan, joka on vahvistettu kahdessa neuvoston päätöksessä koko siirtomenettelyn loppuunsaattamisellle. Jäsenvaltioiden tulisi lisätä siirtopyyntöjen käsittelykapasiteettia ja varmistaa, että turvallisuushaastattelut toteutetaan kahden viikon tavoiteajan kuluessa. Kreikka ja Italia ovat vastuussa turvallisuustarkastusten suorittamisesta ja saavat tähän tehtävään tukea Frontexilta ja Europolilta. Maat eivät lähetä siirtopyyntöjä hakijoista, jotka aiheuttavat turvallisuusuhkia. Siirtojen kohteena olevien jäsenvaltioiden olisi ylimääräisten turvallisuushaastattelujen tarvetta arvioidessaan sovellettava suhteellisuusperiaatetta ja otettava huomioon jo suoritetut tarkastukset. Euroopan turvapaikkaasioiden tukivirasto (EASO) tekee haastatteluja havaitakseen mahdolliset hylkäämisperusteet hakemusten rekisteröinnin yhteydessä. Tämän käytännön yhteydessä voitaisiin tarvittaessa tarkastella nykyistä useampia seikkoja. Tarkastelukauden aikana useat jäsenvaltiot (Bulgaria, Latvia, Liettua, Ranska, Slovakia, Tšekki ja Viro) ovat hylänneet siirtopyyntöjä ilman perusteluja tai perustellen niitä muilla syillä kuin sisäisiä siirtoja koskevissa neuvoston päätöksissä vahvistetuilla perusteilla. 18 Siirtopyyntöjen hylkääminen ilman perusteluita on vastoin sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten kirjainta ja lojaalin yhteistyön henkeä. 14 Huom. Romanian antamia vastaanottolupauksia ei otettu huomioon edellisellä tarkastelukaudella. Toisaalta Luxemburgin osalta raportoitiin 30 henkilön vastaanottolupauksesta, vaikka 20 henkilöä koskeva virallinen lupaus annettiin vasta nykyisellä tarkastelukaudella. 15 Huom. Kroatian virallinen vastaanottolupaus (20 henkilöä, joista 10 Kreikasta ja 10 Italiasta) tulee voimaan vasta heinäkuusta alkaen. 16 Sisäiset siirrot Itävaltaan on neuvoston päätöksen (EU) N:o 2015/1601 nojalla väliaikaisesti keskeytetty enintään 30 prosentin osalta Itävallalle osoitetusta hakijoiden määrästä. Näin ollen Itävalta on saanut 1 065 henkilön siirtämisen osalta vuoden lykkäystä. Itävaltaan sovelletaan kuitenkin tavanomaisia oikeudellisia velvoitteita jäljellä olevan henkilömäärän siirtämiseksi, joten sen odotetaan antavan vastaanottolupauksia ja toteuttavan siirtoja. 17 Puola keskeytti huhtikuun alussa niiden 73 siirtopyynnön käsittelyn, jotka Kreikan turvapaikkavirasto oli lähettänyt sille sen 16. joulukuuta 2015 antaman vastaanottolupauksen perusteella. Käytännössä Puola siis jäädytti siirtomenettelyn kolmen ja puolen kuukauden kuluttua lupauksen antamisesta. Sama koskee Italian sille esittämiä siirtopyyntöjä. 18 On syytä huomata, että Tšekki ja Slovakia ovat hylänneet suurimman osan niille lähetetyistä siirtopyynnöistä. 4
Toimet, joilla puututaan haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisiin siirtoihin liittyviin haasteisiin: Vuoden 2016 aikana toukokuun 31. päivään mennessä Italiaan oli saapunut meritse 7 152 alaikäistä, joista 6 658 (93 %) saapui ilman huoltajaa. Heidän osuutensa kaikista tulijoista oli 15 prosenttia, ja kasvua oli 170 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2015. Näistä alaikäisistä 1 021 oli eritrealaisia (joista selkeä enemmistö tuli ilman huoltajaa) ja 32 syyrialaisia. Toukokuun 1. ja 31. päivän välisenä aikana Italiaan saapui 3 113 alaikäistä ilman huoltajaa, näiden joukossa 876 eritrealaista ja 4 irakilaista. Vaikka saman jakson aikana tulleiden henkilöiden määrä ei ole Kreikan osalta tiedossa, Kreikan kansallinen sosiaalisen yhteisvastuun keskus (EKKA) raportoi, että vuoden 2016 alusta lähtien sen tarjoamaan majoitukseen on osoitettu 1 609 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä. Näistä 585 on majoitettu ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten varattuihin tiloihin, ja 625 odottaa vielä majoituspaikkaa. 19 Ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtämistahti on samaan aikaan pysynyt erittäin hitaana. Toukokuun 13. päivän jälkeen kaksi ilman huoltajaa olevaa alaikäistä on siirretty Kreikasta Luxemburgiin, ja tämän myötä siirrettyjen ilman huoltajaa olevien alaikäisten kokonaismäärä on 23. Kolme muuta on tarkoitus siirtää Kreikasta Suomeen 24. kesäkuuta. Vain muutamat jäsenvaltiot ovat valmiit hyväksymään ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtoja, ja tarjotut paikat ovat riittämättömät sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien ilman huoltajaa olevien alaikäisten sijoittamiseen. Useampien jäsenvaltioiden tulisi kiireesti järjestää paikkoja ilman huoltajaa oleville alaikäisille osana virallisia vastaanottolupauksiaan. Toimet, joilla parannetaan tulijoiden luottamusta järjestelmään: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) ja EASO ovat tehneet yhteistyötä joidenkin siirtojen kohteena olevien tiettyjen jäsenvaltioiden (mm. Latvian ja Romanian) kanssa tuottaakseen tiedotusmateriaalia, esimerkiksi videoita, joissa onnistuneesti siirretyt hakijat kertovat kokemuksistaan. Myös muut jäsenvaltiot kuten Portugali harkitsevat samanlaista lähestymistapaa. EASO on yhdessä neuvoston audiovisuaalisen palvelun kanssa tehnyt videon 20, jossa esitellään Ranskaan sijoitetun syyrialaisen perheen kokemuksia. Italiassa IOM testaa mahdollisuutta järjestää Skype-puheluita jo siirrettyjen ja vielä siirtoa odottavien hakijoiden välille osana lähtöä edeltävää kulttuuriin sopeuttamista. Toimet, joilla parannetaan EASOn kapasiteettia tukea Italiaa ja Kreikkaa: EASOn viimeisimmässä asiantuntijahaussa (julkaistu 28. toukokuuta 2016) Italiaa varten haettiin 35:tä uutta asiantuntijaa. Kesäkuun 6. päivään mennessä oli saatu 15 tarjousta 21, ja uusista tarjouksista keskustellaan. Italiassa toimii yhteensä 29 asiantuntijaa ja 27 kulttuurivälittäjää. Määrä on riittämätön, kun otetaan huomioon kesäkuukausina odotettavissa oleva tulijoiden määrän kasvu. Sen vuoksi asiantuntijoita tarvitaan enemmän ja pitemmäksi ajaksi. Kreikan osalta viimeisimmässä asiantuntijahaussa 22 siirtojärjestelmän tukemiseksi Kreikassa haettiin vähintään 62:ta asiantuntijaa. Tähän mennessä jäsenvaltiot ja assosioituneet valtiot 19 Loput 399 alaikäistä lienevät lähteneet Kreikasta pohjoisrajan avauduttua. 20 Saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://tvnewsroom.consilium.europa.eu/video/how-relocation-works-theexperience-of-a-syrian-family 21 Sveitsi, Liettua, Puola, Tšekki, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta, Romania ja Malta. 22 Tämä on EASOn viides asiantuntijahaku siirtojärjestelmän tukemiseksi Kreikassa. Se käynnistettiin 21. huhtikuuta ja mainittiin ensimmäisen kerran kolmannessa kertomuksessa sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta. 5
ovat nimenneet 58 asiantuntijaa. 23 Kreikassa toimii yhteensä 39 asiantuntijaa ja 29 tulkkia. Määrä on riittämätön, kun otetaan huomioon käsiteltävien tapausten määrän kasvu siinä vaiheessa, kun laajamittainen ennakkorekisteröintimenettely on saatu päätökseen. Tämän vuoksi EASO aikoo järjestää haun vielä 50 asiantuntijan ja 50 kulttuurivälittäjän rekrytoimiseksi. 2.2 Kreikan ja Italian toimet sekä etenemissuunnitelmien pääkohdat Kreikka Toimet, joilla järjestelykeskukset saadaan täyteen toimintavalmiuteen: Kaikki järjestelykeskukset ovat nyt täydessä toimintavalmiudessa. Toimet maahantulijoiden rekisteröinnin ja heidän tapaustensa käsittelyn nopeuttamiseksi: Kreikan turvapaikkavirasto on tiiviissä yhteistyössä UNHCR:n ja EASOn kanssa käynnistänyt 8. kesäkuuta laajamittaisen ennakkorekisteröintimenettelyn, jonka kohteena on noin 49 000 ihmistä, jotka tällä hetkellä oleskelevat Manner-Kreikan majoituskeskuksissa. 24 Menettely on määrä saattaa päätökseen heinäkuun loppuun mennessä. Tiedotusmateriaalia on laadittu usealla kielellä (englanti, arabia, dari, farsi ja paštu). Kaksi 60 työntekijän liikuteltavaa rekisteröintiyksikköä (yksi Kreikan etelä- ja toinen pohjoisosia varten) pyrkii kumpikin rekisteröimään 1 400 henkilöä päivässä. Liikuteltavat rekisteröintiyksiköt toimivat Kreikan turvapaikkaviraston virkailijoista, UNHCR:n ja IOM:n henkilöstöstä ja EASOn asiantuntijoista (yhteensä 16) koostuvien työryhmien ja MetACTION-kansalaisjärjestön tulkkien voimin. Menettelyyn osoitetaan yhteensä yli 260 työntekijää, jotka työskentelevät kuutena päivänä viikossa. Ennakkorekisteröinnin odotetaan helpottavan ja nopeuttavan kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten varsinaista esittämistä. Lisäksi hanke auttaa Kreikan turvapaikkaviraston toimia, joilla pyritään varmentamaan niiden laittomien maahantulijoiden henkilöllisyys entistä paremmin, jotka saattavat tarvita kansainvälistä suojelua mannermaalla (mukaan lukien tiedot kansalaisuudesta, iästä ja haavoittuvasta asemasta). Heidät pyritään ohjaamaan johonkin neljästä menettelystä: sisäisiä siirtoja koskeva menettely, Dublinasetuksen mukaiset siirrot, kansallinen turvapaikkamenettely tai vapaaehtoinen paluu. Ennakoidaan, että 60 65 prosenttia ennakkorekisteröidyistä on kansalaisuudeltaan sellaisia, että he kuuluvat sisäisten siirtojen piiriin. Toimet, joilla parannetaan Kreikan turvapaikkaviraston rekisteröintivalmiuksia: Turvapaikkaviraston/EASOn rekisteröintiryhmien lukumäärää nostettiin tarkastelukaudella: tällä hetkellä niihin kuuluu turvapaikkaviraston henkilöstön rinnalla 9 asiantuntijaa Ateenassa, 7 asiantuntijaa Thessalonikissa ja 3 asiantuntijaa Aleksandrúpolissa. Samaan aikaan EASOn asiantuntijat ja Dublin-yksikön virkailijat alkoivat työskennellä kahdessa vuorossa. Henkilöstövajeen korjaamiseksi Kreikan turvapaikkavirasto osoitti 22 työntekijäänsä ennakkorekisteröintimenettelyn valvojiksi. He tekevät yhteistyötä niiden 34 sopimussuhteisen työntekijän kanssa, jotka UNHCR on siirtänyt turvapaikkavirastoon rekisteröintitehtäviin, ja helpottavat näiden työskentelyä. Tämä tarkoittaa sitä, että ennakkorekisteröintimenettelyn 23 Suomi, Ranska, Saksa, Liettua, Alankomaat, Norja, Puola, Romania ja Ruotsi. 24 https://www.easo.europa.eu/news-events/joint-press-release-pre-registration-asylum-seekers-greek-mainlandstarting-today. 6
ajan turvapaikkaviraston kyky käsitellä siirtohakemuksia pysyy vakaana (150 henkilöä päivässä), eikä se kasva ennakkorekisteröintimenettelyn tulosten mukaisesti. Käsittelykapasiteettia on tarkoitus kuitenkin lisätä huomattavasti ennakkorekisteröintimenettelyn lopussa. Menettelyn tukena tällä hetkellä toimiva henkilöstö palaa siirtohakemusten käsittelytehtäviin. Lisäksi ennakkorekisteröintimenettely tehostaa ja auttaa suunnittelemaan seuraavana vuorossa olevaa hakumenettelyä. Ennakkorekisteröinnin yhteydessä tulijoista luodaan tiedostot suoraan Kreikan turvapaikkatietokantaan, joten turvapaikkaviraston / EASOn yhteiset rekisteröintiryhmät saavat käyttöönsä jo tallennetut tiedot. Tämän vuoksi ryhmien kokoonpanon odotetaan myös muuttuvan. Tällä hetkellä järjestelmä sallii yhden Kreikan turvapaikkaviraston tapauskäsittelijän työskennellä vain yhden EASO-asiantuntijan ja yhden tulkin kanssa. Ennakkorekisteröintimenettelyn tuomien tehokkuushyötyjen myötä on odotettavissa, että yksi Kreikan turvapaikkaviraston tapauskäsittelijä voisi työskennellä viiden tai useamman EASO-asiantuntijan kanssa, jolloin päivittäinen käsittelykapasiteetti kasvaisi merkittävästi. EASO on tarjonnut Kreikan turvapaikkaviraston käyttöön välittömästi 50 rekisteröintiasiantuntijaa (ja 50 tulkkia), jotta varmistettaisiin joustava siirtyminen ennakkorekisteröinnistä varsinaiseen hakuvaiheeseen. 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Sisäiset siirrot Kreikasta: Vastaanotetut siirtolupaukset, rekisteröiyt hakemukset, lähetetyt hakemukset ja vastaanotetut hyväksynnät (1.2.2016-13.6.2016) Vastaanotto-lupaukset yht. Rekisteröidyt siirtohakemukset yht. Jäsenvaltioille lähetetyt siirtopyynnöt yht. Hyväksytyt pyynnöt yht. 7 Kuten kuviosta ilmenee, Kreikan turvapaikkajärjestelmän valmiudet rekisteröidä ja toimittaa siirtopyyntöjä ovat edelleen parantuneet. Kuten edellisessä kertomuksessa todettiin, vastaanottolupausten määrän kasvu on vastannut rekisteröintien määrän kasvua. Valmiudet esittää siirtopyyntöjä kasvavat kuitenkin paljon nopeammin kuin siirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden valmiudet vastata niihin. Näiden välinen ero on itse asiassa kasvanut tarkastelukaudella: Kreikka lähetti yhteensä 1 481 siirtopyyntöä, mutta siirtojen kohteena olevat jäsenvaltiot antoivat hyväksyntänsä vain 605 uudelle siirrolle. Nopeuserosta voi kehkeytyä merkittävä pullonkaula laajamittaisen ennakkorekisteröintimenettelyn jatkotoimille. Kreikan turvapaikkaviraston rekisteröintikapasiteettiin tarvitaan yleisemminkin huomattavia parannuksia, jotta turvapaikkahakemuksia voidaan käsitellä sisäistä siirtoa pitemmälle, kuten todettiin Kreikan tasavallalle osoitetussa komission suosituksessa kiireellisistä toimenpiteistä, jotka Kreikan on toteutettava asetuksen (EU) N:o 604/2013 nojalla tehtävien siirtojen aloittamiseksi uudelleen (C(2016) 871). Toimet siirtopyyntöjen koordinoinnin kehittämiseksi ja niihin vastaamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi: Siirtoja koskevien käytänteiden hyväksyminen on lykätty 8. päivään heinäkuuta, jotta niissä voitaisiin ottaa huomioon laajamittaisen ennakkorekisteröintimenettelyn alustavat tulokset. Alun perin rekisteröinti suoritettiin Kreikassa ja olennaiset tiedot käännettiin englanniksi siirtopyyntölomakkeelle. Nykyisin jäsenvaltioiden EASO-viranomaiset täyttävät rekisteröintilomakkeet englanniksi, ja ne toimitetaan sitten kokonaisuudessaan siirron mahdolliselle kohdejäsenvaltiolle. Tämä helpottaa tiedostojen tarkastelua siirtojen kohdejäsenvaltioissa.
Toimet Kreikan vastaanottokapasiteetin parantamiseksi: Kreikan vastaanottokapasiteetti oli 10. kesäkuuta yhteensä 50 000 paikkaa 25 väliaikaisissa tiloissa tai pysyvissä vastaanottopaikoissa laittomille maahantulijoille ja henkilöille, jotka saattavat tarvita kansainvälistä suojelua ja jotka ovat ilmaisseet haluavansa hakea turvapaikkaa tai tehneet turvapaikkahakemuksen. Tilat kaipaavat kuitenkin huomattavia parannuksia ennen kuin ne täyttävät asianmukaiset normit. 26 UNHCR:n joulukuussa 2015 siirtoa hakeville lupaamasta vuokrajärjestelyn mukaisesta 20 000 paikasta oli 6. kesäkuuta käytettävissä 6 385 paikkaa, joista 1 833 paikkaa oli hotelleissa tai kokonaisissa rakennuksissa, 3 351 paikkaa asunnoissa, 908 paikkaa Lagadikian keskuksessa, 165 paikkaa isäntäperheissä ja 128 paikkaa ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten varatuissa tiloissa. Yksi tärkeimmistä siirtoja hidastavista tekijöistä siirtojen kohdejäsenvaltioiden hitaan vastausajan rinnalla on se tosiseikka, että sisäistä siirtoa hakeneet ovat hajallaan eri puolilla Kreikkaa. Kreikka sitoutui perustamaan kolme siirtokeskusta (kaksi pohjoiseen ja suuren kauttakulkukeskuksen Attikan alueelle), joissa on valmiudet majoittaa 6 000 hakijaa. Tavoitteena on keskittää useita siirtomenettelyn työvaiheita (esim. terveystarkastukset, ennen lähtöä annettavat tiedot, lisätarkastukset tai mahdollisesti jopa ilmoitukset). UNHCR suostui tässä yhteydessä antamaan 6 000 vuokrajärjestelyn mukaista paikkaa siirtokeskusten käyttöön, jotta kaikki täysin rekisteröidyt hakijat kyettiin majoittamaan. 27 Kesäkuun 14. päivään mennessä oli kuitenkin perustettu vasta yksi niistä kolmesta siirtokeskuksesta, joihin Kreikan viranomaiset olivat sitoutuneet: Lagadikia. Kreikan viranomaiset eivät vielä ole osoittaneet soveltuvia sijaintipaikkoja jäljellä oleville kahdelle keskukselle. UNHCR ja Kreikan viranomaiset keskustelevat parhaillaan lisämaan antamisesta erityisesti Attikan alueelta, jonne rakennettaisiin erityisiä siirtokeskuksia. 28 Nämä siirtokeskukset olisi perustettava kiireesti, jotta vältetään pullonkaulat ja toiminnalliset ongelmat siinä vaiheessa, kun laajamittainen ennakkorekisteröintimenettely saadaan päätökseen. Italia Toimet, joilla järjestelykeskukset saadaan täyteen toimintavalmiuteen: Tällä hetkellä toiminnassa ovat Pozzallon, Lampedusan, Trapanin ja Taranton järjestelykeskukset. Pozzallossa on edelleen tehtävä rakennustöitä, jotta järjestelykeskuksen toimivuutta ja työskentelyoloja voidaan edelleen parantaa. Tarantossa järjestelykeskusta ympäröivää aitaa olisi korotettava ja tiloihin olisi asennettava ilmastointi, jotta voidaan varmistaa 25 http://www.media.gov.gr/index.php; http://rrse-smi.maps.arcgis.com/apps/mapseries/index.html?appid=d5f377f7f6f2418b8ebadaae638df2e1 Näitä väliaikaisia hätämajoitustiloja ja pysyviä tiloja on perustettu Egeanmeren saarten järjestelykeskuksiin sekä Manner-Kreikkaan. Tällä hetkellä käytettävissä on vain 1 108 pysyvää majoituspaikkaa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kansainvälistä suojelua hakeville ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille (tilanne 2. kesäkuuta 2016). 26 Kreikan tasavallalle osoitettu komission suositus kiireellisistä toimenpiteistä, jotka Kreikan on toteutettava asetuksen (EU) N:o 604/2013 nojalla tehtävien siirtojen aloittamiseksi uudelleen (C(2016) 3805). 27 UNHCR:n kanssa tehty 20 000 paikan vuokrajärjestelyä koskeva valtuutussopimus koskee ensisijaisesti sisäisten siirtojen piiriin kuuluvia turvapaikanhakijoita, mutta siitä voivat hyötyä myös muut perheenyhdistämistä toisessa EU-jäsenvaltiossa hakevat sekä henkilöt, jotka hakevat turvapaikkaa Kreikasta, etenkin haavoittuvassa asemassa olevat hakijat. Siirtokeskusten käyttöön annettavista 6 000 paikasta odotetaan muodostuvan pääasiallinen majoitus siirrettäville henkilöille. 28 EU:n on määrä rahoittaa nämä siirtokeskukset osana UNHCR:n kanssa tehtyä majoitusvuokrajärjestelyä koskevaa valtuutussopimusta. 8
muuttovirtojen asianmukainen hallinta. Koska tulijoiden määrä on viime päivien aikana noussut, on käynyt ilmeiseksi, että toiminnassa olevien järjestelykeskusten käytettävissä oleva kapasiteetti ei riitä kesäkuukausina. Tämän vuoksi Italian olisi nopeutettava jo ilmoitettujen uusien järjestelykeskusten perustamista. Koska suuri osa tulijoista saapuu maihin muualla kuin nykyisillä järjestelykeskusten alueilla, Italian viranomaisten olisi yhdessä EU-virastojen kanssa nopeutettava liikkuvien järjestelykeskusten perustamista, joiden pitäisi olla toimintakunnossa ennen kesää. Komissio toimitti 7. kesäkuuta 2016 Italian sisäasiainministeriölle luettelon ehdotuksista järjestelykeskusten parantamiseksi. Ehdotukset perustuivat aiempiin käynteihin ja EUvirastojen kannanottoihin. Toimet koordinoinnin parantamiseksi: Italian järjestelykeskusten menettelyohjeet 29 on hyväksytty ja jaettu keskuksista vastaaville paikallisviranomaisille 17. toukokuuta 2016. Menettelyitä käsittelevät tiedotustilaisuudet on tarkoitus järjestää kaikille asianomaisille sidosryhmille kaikissa järjestelykeskuksissa. (Tilaisuudet järjestää Italian sisäasiainministeriö yhteistyössä komission, Frontexin, Europolin, EASOn, UNHCR:n ja IOMin kanssa.) Italian eri osastojen ja toimijoiden välistä koordinointia siirtojen yhteydessä on kuitenkin parannettava. Tämä koskee etenkin tietojen siirtämistä siirtomenettelyn eri vaiheiden välillä. Komissio tukeekin Italian viranomaisia sisäisten siirtojen työnkulun kehittämisessä tavoitteenaan varmistaa, että siirtomenettely pannaan toimeen nopeasti. Tulevassa asiakirjassa kuvaillaan jokaisen toimijan tehtävät ja asetetaan tietyt määräajat siirtojen eri vaiheiden toteuttamiselle. Niissä vahvistetaan myös siirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden vastausaika, jotta siirtoja voidaan nopeuttaa. Sisäisten siirtojen työnkulun ensimmäisestä versiosta on tarkoitus keskustella seuraavassa yhteyshenkilöiden kokouksessa heinäkuun puolivälissä. Toimet Italian käsittelyvalmiuksien parantamiseksi: Italian viranomaisten valmiuksia rekisteröidä ja käsitellä hakemuksia on parannettava. EASOn raporttien mukaan huomattava määrä hakijoita odottaa hakemuksensa rekisteröintiä/käsittelyä, joka on välttämätön vaihe, jotta henkilö voidaan siirtää. EASO antaa tukea Italialle, mutta tarvitaan lisää asiantuntijoita, jotta selvitään tilanteessa, jossa Italiaan saapuu kasvava määrä kansalaisuutensa puolesta sisäisten siirtojen piiriin kuuluvia hakijoita. Toukokuusta 2016 lähtien Mineossa ja Tarantossa on toiminut kaksi uutta rekisteröintikeskusta. Lisäksi Italiassa toimii kolme sisäisiin siirtoihin erikoistunutta keskusta (Villa Sikania/Agrigento, Bari ja Crotone). Näiden siirtokeskusten toimintaa ja yleisemminkin rekisteröintiä voitaisiin tehostaa, jos liikkuvat ryhmät (tarvittaessa EASOn asiantuntijoiden ja Questuran yhteiset ryhmät) voisivat rekisteröidä hakemukset ja varmistaa niiden varsinaisen jättämisen siirtokeskuksissa ja muissa paikoissa, etenkin Roomassa 30. Toimet siirtopyyntöihin vastaamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi: Italia soveltaa tiukkaa linjaa siinä, ettei se salli siirron kohteena olevan jäsenvaltion tehdä ylimääräisiä turvallisuushaastatteluja. Tämän seurauksena jotkin jäsenvaltiot eivät siirrä ollenkaan hakijoita Italiasta. Joustavuus on tarpeen molemmin puolin: jäsenvaltioiden olisi löydettävä 29 Teksti on julkaistu osoitteessa http://www.libertaciviliimmigrazione.dlci.interno.gov.it/it/hotspot. 30 Tämä mahdollisuus on tarjolla joissakin keskuksissa, mutta ei Castelnuovo di Portossa, jota ei ole virallisesti nimetty siirtokeskukseksi, mutta jonka läpi huomattava määrä siirtoa hakevista siirtyy ennen siirtoa toiseen jäsenvaltioon. 9
vaihtoehtoja turvallisuushaastatteluille ja rajoitettava niiden vaatiminen minimiin (vain yksittäisiä haastatteluja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa), ja Italian olisi sallittava haastattelut näissä muutamissa tapauksissa. Mahdollisuus hyödyntää EASOn asiantuntijoita perusteellisempien haastattelujen tekemisessä ja Italian viranomaisten toimittama turvallisuuslomake, jossa lueteltaisiin eri tarkastukset, jotka henkilö on käynyt läpi kussakin menettelyvaiheessa, sekä tarkastusten tulokset, voisivat myös lisätä luottamusta ja vähentää siirtojen kohdejäsenvaltioiden tarvetta vaatia lisähaastatteluita. Turvallisuusvastaavan nimeäminen Italian puolella voisi myös helpottaa prosessia. Italiaa ja muita jäsenvaltioita kannustetaan myös laatimaan viipymättä kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia tai käyttämään muita olemassa olevia poliisiyhteistyön kanavia ja välineitä, jotta lainvalvontaviranomaiset ja Europol voisivat vertailla ja vaihtaa sormenjälkitietoja turvallisuuden lisäämiseksi ja rikollisuuden ehkäisemiseksi. Toimet, joilla puututaan haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisiin siirtoihin liittyviin haasteisiin: Erityisiä menettelyjä ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtojen helpottamiseksi ei vielä ole kehitetty. Tästä asiasta on tulossa tärkeä prioriteetti, koska alaikäisiä (samoin kuin muita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä) olisi pidettävä etusijalla sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten mukaisesti ja kun otetaan huomioon Italiaan ilman huoltajaa tulevien eritrealaisten alaikäisten kasvava määrä. Toimet, joilla parannetaan tulijoiden luottamusta järjestelmään ja vältetään siirtoprosessista vetäytyminen: Sisäisten siirtojen alkuvaiheessa siirtojen piiriin kuuluvat olivat haluttomia hakemaan järjestelmään osittain luottamuksen puutteen vuoksi. Tilanne on muuttunut selvästi. EASOn, UNHCR:n sekä C.A.R.A.-keskuksia (centro di accoglienza richiedenti asilo), järjestelykeskuksia ja siirtokeskuksia hallinnoivien organisaatioiden mukaan lähes kaikki siirtojen piiriin kuuluvat haluavat ehdottomasti osallistua järjestelmään. Luottamus on kuitenkin haurasta, ja menettelyn kesto ja mahdolliset ongelmat vastaanottoolosuhteissa siirtojen kohdejäsenvaltioissa voivat helposti murentaa järjestelmän uskottavuutta ja muuttaa tilanteen. 2.3 Komission ja EU:n virastojen toimet Euroopan komissio Komissio on jatkanut Italian ja Kreikan tukemista paikan päällä. Komissio on järjestänyt erityiskokouksia, joissa on käsitelty ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskeviin sisäisiin siirtoihin liittyviä pullonkauloja. Se on myös hiljattain tehnyt useita käyntejä Italiaan kartoittaakseen keinoja nopeuttaa siirtoja, jotta Italia saavuttaisi Kreikan vauhdin. Komissio ja neuvoston puheenjohtajavaltio Alankomaat ovat edelleen laatimassa kyselyä, jonka avulla kartoitetaan turvallisuuteen liittyviä jäsenvaltioiden huolenaiheita ja pyritään löytämään niihin ratkaisuja. Komissio on antanut Kreikalle huomattavaa rahoitusta maan turvapaikkahallintajärjestelmän saattamiseen EU-standardien tasolle. Sisäasioiden EU-rahastoista (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) ja sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF)) on 20. toukokuuta myönnetty 56 miljoonaa euroa hätärahoitusta Kreikan viranomaisille (13 milj. euroa), IOM:lle (13 milj. euroa) ja UNHCR:lle (30 milj. euroa). Rahoituksella lisätään Kreikan viranomaisten valmiuksia rekisteröidä vastatulleita maahantulijoita ja 10
käsitellä heidän turvapaikkahakemuksiaan. Komissio puolestaan myönsi 24. toukokuuta EASOlle 25 miljoonaa euroa hätärahoitusta (AMIF), jolla lisätään EASOn kapasiteettia tukea Kreikan viranomaisia. Kun tämä viimeisin rahoitus otetaan huomioon, komissio on myöntänyt Kreikalle vuoden 2015 alusta yhteensä 262 miljoonaa euroa hätäapua sisäasioiden EU-rahastoista (AMIF ja ISF). Apua on myönnetty joko suoraan Kreikan viranomaisille tai unionin virastojen ja maassa toimivien kansainvälisten järjestöjen kautta. 31 Osana sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten täytäntöönpanon seurantaa komissio on ottanut ja ottaa edelleen esille huolenaiheita niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole tähän mennessä noudattaneet velvoitteitaan. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto Toimet, joilla nopeutetaan siirtoprosessia ja lisätään Kreikan ja Italian rekisteröintivalmiuksia: EASO on lisännyt tarkastelukaudella Kreikan turvapaikkavirastolle annettavaa tukea 24:stä jäsenvaltioiden asiantuntijasta 39:ään. Asiantuntijoista 19 tukee suoraan rekisteröintiprosessia suoraan käsittelemällä hakemuksia yhdessä. Yksi asiantuntija tukee Dublin-yksikköä ja 18 asiantuntijaa osallistuu tiedottamiseen hallinnoimalla kahta hotline-palvelua ja jakamalla leireissä tietoa rekisteröinnistä, siirroista ja Dublinmenettelyistä. Henkilöstön lisäämissuunnitelman (18 uutta jäsenvaltioiden asiantuntijaa tukemaan rekisteröintiä) toteutusta oli lykättävä, koska osa turvapaikkaviraston henkilöstöstä osallistuu ennakkorekisteröintimenettelyyn. Jotta vältetään rekisteröinnin ruuhkaantuminen, EASO aikoo edelleen lisätä tukeaan rekisteröintiprosessille sitten, kun ennakkorekisteröinti on saatettu päätökseen. EASO on käynyt Kreikassa tutkimassa mahdollisuuksia lisätä tukea yhteensovittamisprosessille (jolla pyritään kartoittamaan toisiinsa sopivat hakijat ja jäsenvaltiot) ja on esittänyt suosituksia prosessin tehostamiseksi. Italiaan EASO on osoittanut 29 asiantuntijaa 69 pyydetystä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden asiantuntijasta: 6 asiantuntijaa järjestelykeskuksiin, 5 asiantuntijaa liikkuviin ryhmiin (Rooma ja Catania), 12 asiantuntijaa siirtokeskuksiin ja 6 asiantuntijaa Dublin-yksikköön Roomaan. EASO lähettää myös enintään 48 kulttuurivälittäjää (arabiaa, tigrinjaa ja kurdia varten) uudelleensijoitusprosessin tueksi (6. kesäkuuta kentällä oli 36 kulttuurivälittäjää). EASOn turvapaikka-asioiden tukiryhmät ovat laatineet valmiussuunnitelman, jonka käyttämisestä odotettavissa olevan tulijoiden määrän kasvun hallinnoimiseen on sovittu Italian viranomaisten kanssa. Suunnitelmassa käsitellään lisätukitoimenpiteitä, jotka on pantava täytäntöön sen varmistamiseksi, että siirtoprosessi voi jatkua asianmukaisella vauhdilla. Suunnitelman mukaan tarvitaan 74 lisäasiantuntijaa EASOlta. EASO noudattaa lisäksi edelleen joustavaa lähestymistapaa liikkuvien ryhmien käyttöön, joskin Catanian ja Rooman liikkuvia ryhmiä on kasvatettava siirtoa hakevien määrän kasvun vuoksi. Lisää työntekijöitä tarvitaan myös sitten, kun uudet järjestelykeskukset avataan Italian viranomaisten ilmoittamien suunnitelmien mukaisesti. 31 Tätä hätäapua on myönnetty niiden 509 miljoonan euron lisäksi, jotka Kreikalle on osoitettu vuosiksi 2014 2020 sen kansallisten ohjelmien kautta, jotka kuuluvat sisäasioiden EU-rahastojen (AMIF ja ISF) piiriin. Myös näissä ohjelmissa on käytettävissä huomattavaa rahoitusta turvapaikkapolitiikan täytäntöönpanoon. 11
3 Uudelleensijoittaminen Osallistuvilta valtioilta saatujen tietojen mukaan 20. heinäkuuta 2015 hyväksytyn uudelleensijoittamisohjelman nojalla oli 10. kesäkuuta 2016 mennessä sijoitettu 7 272 henkilöä 19 valtioon (Alankomaat, Belgia, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta). Suurin osa tähän ohjelmaan osallistuneista valtioista ilmoitti, että niiden uudelleensijoittamistoimien kohteena olivat pääasiassa, mutta ei pelkästään, Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa olevat syyrialaiset. Jäsenvaltioiden olisi tulevaisuudessa harkittava uudelleensijoituksia ensisijaisista maista, jotka on määritetty maakohtaisia sopimuspaketteja varten 32. Turkista uudelleensijoitettavien henkilöiden määrä kasvaa edelleen, koska jäsenvaltiot viimeistelevät niiden asiakirjojen arviointeja, joita Turkki on toimittanut niille UNHCR:n kautta. Turkista on uudelleensijoitettu 4. huhtikuuta 2016 jälkeen 511 syyrialaista yksi yhteen -järjestelyn 33 nojalla. Entistä useammat jäsenvaltiot osallistuvat myös aktiivisesti järjestelyyn. Viimeisimmän edistymistä käsittelevän kertomuksen jälkeen Alankomaiden, Liettuan, Ruotsin, Suomen ja Saksan lisäksi uudelleensijoituksia on tehty myös Italiaan, Luxemburgiin ja Portugaliin. Neuvostossa laaditaan tiiviissä yhteistyössä komission, EASOn, UNHCR:n ja IOM:n kanssa Turkin kanssa toteutettavaa vapaaehtoista humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää varten menettelytapaohjeita, jotka otetaan käyttöön, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai kun ne ovat ainakin huomattavasti ja kestävällä tavalla vähentyneet. Asiakirja toimitettiin Turkille 7. kesäkuuta, jotta neuvottelut voitaisiin saattaa päätökseen kuukauden loppuun mennessä. Neuvosto on hyväksynyt Coreperissa ehdotuksen, jonka komissio esitti 21. maaliskuuta 2016. Ehdotuksen tarkoituksena on lisätä uudelleensijoittamispaikkoja tai muita laillisia tapoja päästä Turkista EU:hun. Ehdotus koskee kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämistä Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin muuttamalla 22. syyskuuta 2015 annettua neuvoston päätöstä (EU) 2015/1601. Euroopan parlamentin lausuntoa päätöksestä odotetaan kuitenkin edelleen. Euroopan parlamentin jäsen Ska Keller (esittelijä) esitteli lausuntoluonnoksen LIBE-valiokunnalle 26. toukokuuta, ja tarkistusten määräajaksi vahvistettiin 9. kesäkuuta. Useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet odottavansa, että sopimus ehdotuksesta tehtäisiin mahdollisimman pian. 4 Tulevat toimet Kreikassa vallitsee edelleen humanitaarinen kriisi, joka edellyttää sisäisiä siirtoja koskevissa neuvoston päätöksissä hyväksyttyjen jäsenvaltioiden velvoitteiden nopeaa ja täysimääräistä täytäntöönpanoa. Italiassa maahantulijoiden lukumäärä on kasvussa, kuten odotettavissa olikin muuttoliikkeen kausittaiset vaihtelut huomioon ottaen. Voimakkaita huippuja esiintyy lyhyinä jaksoina, jolloin suuria ihmismääriä saapuu samaan aikaan, ja tämä viittaa siirtohakemusten määrän nopeaan kasvuun. 32 Tiedonanto Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa, COM(2016) 385 final, s. 8. Hanke toteutetaan noudattaen täysimääräisesti asianomaisia perussopimuksiin liitettyjä pöytäkirjoja siinä määrin kuin niitä sovelletaan tiettyihin jäsenvaltioihin. 33 Toinen kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2016) 349). 12
Eurooppa-neuvoston päätelmissä 34 on todettu tilanteen kiireellisyys ja kehotettu nopeuttamaan sisäisiä siirtoja. Valtion- tai hallitusten päämiesten kehotuksiin on vastattava kentällä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten määrätietoisin toimin. Komissio panee merkille tapahtuneen edistymisen ja toimet, jotka näkyvät siirtovauhdin kasvuna. Saavutetut tulokset eivät kuitenkaan vastaa esitettyjä kehotuksia tai haasteen mittakaavaa. Komissio totesi ensimmäisessä kertomuksessaan sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta 35, että joka kuukausi pitäisi toteuttaa vähintään 6 000 siirtoa. Kesäkuukaudet ovat siirtojen kannalta kriittisiä. Kreikka on käynnistänyt laajamittaisen ennakkorekisteröintimenettelyn, jolla nopeutetaan sisäisen siirron hakijoiden henkilöllisyyden varmentamista ja varsinaista rekisteröintiä. Kreikan on edelleenkin lisättävä käsittelyvalmiuksiaan, jotta ehkäistään pullonkaulan syntyminen ennakkorekisteröinnin päätyttyä siten, että hakijat voivat esittää varsinaiset hakemuksensa mahdollisimman pian. Lisäksi maan on perustettava uusia siirtokeskuksia ja siirrettävä siirtojen piiriin kuuluvat hakijat. Italiassa siirtoa hakeneiden määrä on kasvanut rajusti (4 000 siirtoa odottavaa eritrealaista), mikä johtuu onnistuneesta tiedottamisesta ja niihin kansalaisuuksiin kuuluvien tulijoiden määrän kasvusta, jotka kuuluvat sisäisten siirtojen piiriin. Tilanne edellyttää, että Italian viranomaiset tehostavat pikaisesti järjestelykeskuksiaan ja käsittelyvalmiuksiaan. Italian on myös luotava erityismenettelyt ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisiä siirtoja varten ja parannettava majoitusolosuhteita. Jäsenvaltioiden tulisi puolestaan kiireesti reagoida tilanteeseen riittävällä tavalla lisäämällä vastaanottolupausten määrää, suunnittelemalla huolellisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana toteutettavat siirrot ja vastaamalla nopeammin siirtopyyntöihin (mm. rajoittamalla ylimääräiset turvatarkastukset ainoastaan erityisiin ja asianmukaisesti perusteltuihin tapauksiin). Kreikka ja Italia tarvitsevat myös lisätukea jäsenvaltioilta, jotta EASOn asiantuntijoita saadaan lisäämään rekisteröintivalmiuksia. Asiantuntijat tulisi saada käyttöön vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Komissio kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kaikilta osin sisäisiä siirtoja koskevista neuvoston päätöksistä johtuvia velvollisuuksiaan. Erityisesti se kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan sisäisiin siirtoihin aktiivisemmin ja toteuttamaan niille osoitettua määrää vastaavat siirrot. Jäsenvaltioiden, jotka eivät vielä ole antaneet yhtään vastaanottolupausta tai eivät vielä ole siirtäneet ketään, olisi viipymättä aloitettava siirtojen toteuttaminen. Komissio seuraa edelleen tiiviisti sisäisistä siirroista annettujen kahden neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa ja raportoi siitä. Komissio varaa itselleen oikeuden ryhtyä toimiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät noudata velvoitteitaan. 34 Eurooppa-neuvoston päätelmät, 7. maaliskuuta 2016, http://www.consilium.europa.eu/en/press/pressreleases/2016/03/07-eu-turkey-meeting-statement. 35 COM(2016) 165 final. 13
Jäsenvaltioiden olisi myös edelleen noudatettava uudelleensijoittamiseen liittyviä sitoumuksiaan, myös osana EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa. 36 36 Toinen kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2016) 349). 14