Teema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen Pohjoisen ja Etelän välisen kestävän taloudellisen vaihdon toteutuminen ja ekologisen velan purkaminen vaatii kulutuksen vähentämistä Pohjoisessa. Globaalin tasa-arvon näkökulmasta keskeistä ihmisten toimeentulon kannalta on yhteisöjen luontosuhteiden ylläpitäminen ja toimiva paikallistalous sen sijaan, että luonnonvaroja hyödynnetään mahdollisimman suurella voitolla. Näin pohjoisessa arjen riippuvuus rahatalouden piirissä tapahtuvasta vaihdosta vähenee ja suunnataan sellaisiin kuluttamisen muotoihin, jotka vahvistavat paikallista taloutta, tuotantoa, kierrätystä ja materiaalien säästäväistä käyttöä. Tärkeä osa kestävää taloudellista vaihtoa on sijoittaa osa toiminnan tuotoista tuottajayhteisöä hyödyttäviin tarkoituksiin tai kestävän taloudellisen vaihdon edellytysten parantamiseen. Myös paikallisia kulttuureja ja perinteitä kunnioitetaan. Globaalissa toimintaympäristössä kiinnitetään huomiota myös kuljetusketjun ympäristöystävällisyyteen. Reilu kauppa ja solidaarinen vaihto ovat osa kestävää taloudellista vaihtoa Etelän ja Pohjoisen välillä, mutta ne eivät yksin riitä. Reilu kauppa on esimerkki kaupankäynnistä, jossa tuottajien asemaa parannetaan taloudellisessa järjestelmässä maksamalla raaka-aineesta tai tuotteesta tavallista parempi ja oikeudenmukaisempi hinta. Lisäksi huomioidaan tuotannon ympäristöystävällisyys ja työläisten oikeudet sekä tuetaan yhteisön omaehtoista toimintaa elinolosuhteidensa parantamiseksi. Solidaarinen vaihto tarkoittaa kaupankäyntiä, jossa kaupan käyminen tukee tuottajaosuuskuntia laajempaa kansanliikettä. Solidaarista vaihtoa voidaan luonnehtia myös monimuotoiseksi vaihdoksi, joka perustuu aitoon kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kunnioitukseen. Osa tätä monimuotoista vaihtoa on esimerkiksi kansanliikkeiden poliittisten aloitteiden ja toiminnan seuraaminen, tukeminen ja myös molemminpuolinen oppiminen. Vastuullinen kuluttaminen perustuu ajatukseen, että kuluttaja hankkiessaan tuotteita ottaa huomioon tuotannon eettisyyden ja ekologisen kestävyyden ja siten tukee taloudellisten tuotantorakenteiden kehittymistä kestävämmäksi. Tärkeintä on kuitenkin kulutuskeskeisyyden purkaminen ja pienemmällä kulutustasolla eläminen. Myös paikallistuotannon elvyttäminen edesauttaa luonnovarojen säästymistä paikallisten ihmisten käyttöön. Ekotehokkaat valinnat kuten sähkönsäästö, tavaroiden yhteiskäyttö ja lämmitysmuodon valinta ovat osaltaan vastuullista kuluttamista, mutta siitä saadut hyödyt jäävät pieniksi, jos muuta kulutusta ei ole tarkoitus laskea. Pohjoisen kulutustason laskiessa Etelän ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia pyrkiä parantamaan omaa elämäänsä kestävällä tavalla. Dia 1. Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen Kuvat Estelle-laivan matkalta Angolaan Viimeinen teema käsittelee taloudellista vaihtoa globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä. Pohdimme myös elämäntapamme vaikutusta globaalin Etelän ihmisiin ja tapoja, joilla voimme vaikuttaa ongelmiin.
Kysymys: Mitä luulette, että tarkoitetaan taloudellisella vaihdolla? Mitä teille tulee mieleen kulutuksen vähentämisestä? Kuvat ovat Estelle-purjelaivan matkalta Angolaan. Estelle vei sisällissodasta kärsineeseen Angolaan avustustarvikkeita ja toi Suomeen angolalaisia tuotteita, joista maksettiin reilu hinta. Tuotteita ei pystytty tuomaan kovin paljon Angolan tilanteesta johtuen. Estelle on Uusi Tuuli ry:n pitkäaikainen projekti. http://estelle.fi/projektit/-angola-2001-2003 Dia 2. Mihin luonnonvaramme kuluvat? Liha ja eläintuotteet 34%, palvelut 18%, vaatteet 14%, rakennus 11%, ei-eläinperäinen ruoka 8%, muut hyödykkeet 7%, liikenne 6%, huonekalut 2%, henkilökohtaiset tuotteet 1% Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen kuluttaman ravinnon, materiaalin ja energian sekä jätteiden käsittelyyn tarvittavan maa- ja vesialueen pinta-alaa. Dia 3. Kuva: Kuka luonnonvaramme kuluttaa? Maapallon kartta, jossa mittasuhteet ekologisen jalanjäljen mukaan (kulutus suhteessa pintaalaan) Tässä kuvassa näkyy luonnovarojen kulutus kartassa, joka on muokattu ekologisen jalanjäljen mukaan. Kysymys oppilaille: mitä huomaatte? Mitkä maat tai maanosat näyttävät suuremmilta kuin normaalisti? Mitkä pienemmiltä? Dia 4. Tuotannon tarina, esimerkkinä elektroniikkateollisuus Raaka-aineet Tuotanto Kuljetukset Jätteet ja saasteet Ihmisoikeusongelmat Ympäristöongelmat Terveysongelmat, toimeentulo-ongelmat Emme useinkaan tule ajatelleeksi, miten joku viattoman näköinen pieni laite, kuten kännykkä tai pelikonsoli, josta meille on täällä hyötyä ja iloa, voi globaalissa Etelässä aiheuttaa monenlaisia ongelmia paikallisille ihmisille ja ympäristölle. Tuotantoesimerkki elektroniikkateollisuudesta: RAAKA-AINEET: Jokaisen kännykän akkuun tarvitaan kobolttia, joka kaivetaan maasta usein lapsityövoiman avulla. Kongon Katanga-maakunnan koboltti- kaivoksissa työskentelee arviolta jopa 50 000 lasta. Elektroniikkatelollisuus käyttää joka vuosi valtavat määrät myös alumiinia, berylliumia, galliumia, iindiumia, kultaa, kuparia, nikkeliä, palladiumia, platinaa, tantaalia ja tinaa, jotka louhitaan pääosin globaalin Etelän maissa.
TUOTANTO: Elektoriikkateollisuuden tuotanto on keskittynyt globaaliin Etelään, kuten Intiaan ja Kiinaan. Palkat ovat usein riittämättömät elämiseen. Työajat saattavat olla epäihimillisiä (jopa 80 tuntia viikossa). Työntekijät asuvat usein ahtaasti (jopa 5-7 henkeä 20 neliön asunnossa), Virheistä tai lakkoilusta rangaistaan ja työturvallisuus on puuttellista. Myös pakkotyötä käytetään. KULJETUKSET: Kuljetuksissa kuluu energiaa ja syntyy päästöjä JÄTTEET JA SAASTEET: Köyhien maiden kaivoskylissä asukkaat kärsivät usein pilaantuneesta maasta ja vedestä. Asukkaat joutuvat hengittämään metallisulattojen pilaamaa ilmaa ja kärsivät sairauksista. Elektroniikkateollisuudessa työntekijät altistuvat myrkyllisille kemikaaleille enemmän kuin kemianteollisuudessa. Osa e-jätteestämme viedään laittomasti (varmaan myös laillisesti) köyhiin maihin, joissa sen käsittelyn valvonta ja ympäristölait ovat lepsut. Puutteellisesti kierrätetystä elektroniikasta pääsee ilmaan ja pohjavesiin vaarallisia aineita, kuten arseenia ja lyijyä. (Purkajien surkeat palkat vielä lisänä) Lue seuraukset vielä kalvolta! Kysy oppilailta, mitä ajatuksia heillä heräsi? Dia 5. Tavaroiden tarinat - Missä vaate/tavara on valmistettu? - Mieti, kuka tuotteen on valmistanut? - Mitä raaka-aineita tuotteeseen on käytetty? - Mitä arvelet, mistä raaka-aineet ovat peräisin? - Mihin tuote päätyy muuttuessaan jätteeksi? - Millaisia vaikutuksia tuotteella on elinkaarensa aikana globaalin Etelän ihmisten elämään? Kaikille tavaroille ja palveluille voi esittää samat kysymykset ja pohtia kriittisesti niiden tuotantoketjua ja tarpeellisuutta. Dia 6. Miksi kulutamme? YHTEISKUNNALLISET TEKIJÄT Kulutusyhteiskunta Tuotantojärjestelmä Luontokäsitys Ihmiskuva Kysymys: Miksi kulutamme niin paljon, vaikka tiedämme että se on tuhoisaa ympäristölle ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia globaalin Etelän ihmisille? Tämän lisäksi emme edes tule onnelliseksi kuluttamalla. Ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja miten kulutamme. Me kaikki olemme kulutusyhteiskunnan jäseniä ja kuluttamista pidetään itsestään selvänä meidän yhteiskunnassamme. KULUTUSYHTEISKUNTA: yhteiskuntamme on rakentunut kulutuksen ympärille. Meihin ohjelmoidaan jo lapsena sosiaalinen tarve aineelliseen kuluttamiseen. Tutkimusten mukaan jo 2-
vuotiaat lapset tunnistavat brändejä ja tekevät ensimmäiset ostopäätöksensä tunnistavat ja haluavat asioita kaupassa. TUOTANTOJÄRJESTELMÄ: tärkeä osa kulutusyhteiskuntaa on mahdollisimman suurin taloudellisiin voittoihin pyrkivä tuotannon (tavarat, palvelut jne.) järjestelmä. Tuottaakseen voittoa ja kasvaakseen järjestelmä vaatii kulutuksen kasvua. LUONTOKÄSITYS: maailmasta löytyy yhä luontokäsityksiä, joissa ei tehdä mitään eroa luonnon tai ei luonnon välillä, on vain yksi todellisuus, jossa ei ole rajoja edes ajatuksen tasolla. Edes sanalle luonto ei ole kaikkialla mitään vastinetta. Tuollaisessa todellisuudessa toimi vastavuoroinen, antamiseen ja saamiseen perustuva yhteys. IHMISKUVA: meille on muodostunut kuva, että meillä on oikeus tietyllä työmäärällä tienaamillamme rahoilla kuluttaa niin paljon kuin haluamme. Käytämme hyväksemme toisten vaivannäköä ja elämän edellytyksiä, eli työtä ja luonnovaroja. Dia 7. Miksi kulutamme? KULTTUURISET TEKIJÄT Mainonta Mielikuvat Matkiminen Mainonta, mielikuvat ja matkiminen ohjaavat käyttäytymistämme. Elämme valtavan mainostulvan keskellä, joka vaikuttaa siihen, mitä kuvittelemme tarvitsevamme. Mainontaan käytettiin vuonna 2008 1,5 miljardia euroa Suomessa Ympäröivä yhteiskunta ja kulutuskulttuuri luovat mallin mallin sille, miten kuvittelemme saavamme hyväksyntää muilta ihmisiltä ja miten voimme tuntea kuuluvamme joukkoon. (Tämä koskee myös aikuisia.) Myös muissa kulttuureissa on erilaisia tapoja, joilla osoitetaan oma varallisuus tai status muiden silmissä. Kaikkialla maailmassa ihmisillä on myös halu matkia muita. Kuluttamisessa matkiminen saa aikaan valtavaa ylikulutusta ja sitä kautta ympäristötuhoa ja kärsimystä ihmisille. Tiedämme, että emme tule kuluttamisesta onnellisiksi, ja tiedämme senkin, että kulutus saa aikaan ympäristötuhoa ja monet ihmiset joutuvat kulutuksemme vuoksi kärsimään. Onko meillä oikeus jatkaa kuluttamista? Dia 8. Mitä pitäisi tehdä? Pohditaan, miten suhde ympäristöön ja globaalin Etelän ihmisiin voitaisiin muuttaa vastavuoroiseksi. Parannetaan toimeentulosta kamppailevan väestön asemaa. Vähennetään kulutusta teollisessa pohjoisessa ekologisen velan purkamiseksi. Panostetaan paikallistuotantoon, joka perustuu luonnonvarojen kestävään kulutukseen. Palautetaan ihmisten oikeudet maahan, vesistöihin ja omiin raaka-aineisiinsa. Tiedostetaan Pohjoisen elämäntavan vaikutus Etelän ihmisten ympäristöön, elinkeinoihin ja kulttuureihin.
Pohditaan, miten voisimme edistää tasapuolista vuorovaikutusta globaalin Etelän ihmisten kanssa niin ajatusten kuin materian tasolla. Parannetaan toimeentulosta kamppailevan väestön asemaa. Vähennetään kulutusta teollisessa Pohjoisessa ekologisen velan purkamiseksi. Teollisen Pohjoisen laskiessa kulutusta Etelän ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia parantaa omaa elämäänsä kestävällä tavalla Panostetaan paikallistuotantoon, joka perustuu luonnonvarojen kestävään kulutukseen Globaalin tasa-arvon ja ihmisten toimeentulon kannalta yhteisöjen luontosuhteen ylläpitäminen ja kestävä paikallistalous ovat parempi vaihtoehto kuin luonnonvarojen hyödyntäminen suurella voitolla. Palautetaan ihmisten oikeudet maahan, vesistöihin ja omiin raaka-aineisiinsa. Palautetaan ihmisten oikeudet luonnonvaroihinsa. Luonnonvarojen hyödyntäminen ja niistä saatava taloudellinen hyöty palautetaan paikallisten ihmisten hallintaan ja jos käydään kauppaa, maksetaan luonnonvaroista ja työstä todelliset kustannukset kattava hinta. Hintaan pitää sisältyä myös ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset Dia 9. Kestävän taloudellisen vaihdon periaatteet ympäristöystävällisyys maksetaan raaka-aineesta oikeudenmukainen hinta työläisten oikeudet osa toiminnan tuotosta sijoitetaan tuottajayhteisön omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen, esim. terveydenhuoltoon. paikallisia kulttuureja ja perinteitä kunnioitetaan kiinnitetään huomiota kuljetusketjun ympäristöystävällisyyteen Dia 9. Solidaarinen vaihto Kaupankäynti tukee tuottajaosuuskuntia laajempaa kansanliikettä perustuu kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kunnioitukseen kansanliikkeiden poliittisten aloitteiden ja toiminnan seuraaminen, tukeminen ja molemminpuolinen oppiminen Dia 10. Mitä me voimme tehdä? - Puhua, vaatia, ottaa asioista selvää - Kuunnella, oppia - Vähemmän, lähempänä, hitaammin - Solidaarinen vaihto, reilu kauppa, luomutuotanto Voin ottaa asioista selvää. Netissä on paljon tietoa. Kun tiedän, en ole narun perässä kulkeva lammas, vaan voin itse päättää. Voin kuunnella ja oppia kestävästä elämäntavasta vaikkapa isovanhemmiltani, jotka ovat eläneet Suomessa silloin täälläkin elettiin kestävällä tasolla! Voin myös kuunnella globaalin Etelän ihmisten tarinoita kestävästä elämästä ja ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa elämisestä.
En sulje korviani vääryyksiltä, vaan vaadin muutoksia. Nuorissa on voimaa ja he päättävät, minkälainen tämä maapallo on tulevaisuudessa! Voin vähentää kulutusta, voin miettiä jokaisen tavaran kohdalla, minkälainen tarina sen takana on ja tarvitsenko sitä todella. Voin korjata, kierrättää, säästää, tehdä ja kasvattaa itse.voin ostaa lähellä tuotettuja tuotteita ja solidaarisen kaupan, reilun kaupan ja luomu-tuotteita. Voin hidastaa elämänrytmiä ja miettiä minkälaista aikuisuutta haluan. Haluanko olla kiireinen, tehdä paljon töitä ja kuluttaa paljon rahaa vai tehdä vähemmän töitä ja viettää enemmän aikaa läheisten ihmisten ja ystävien kanssa. Mitä voin tehdä elinympäristömme ja tasa-arvoisen maailman hyväksi, kun kasvan aikuiseksi? Dia 11. Protestikuvia Runo lopetukseksi: Ei maa ole miesten vaan miehet ovat maan. Kun puu kaatuu, se nojaa naapuriinsa. Ihminen on todella ihminen vain toisen ihmisen kautta. Kun hämähäkkien verkot yhtyvät, ne sitovat leijonan. Kun puuttuu toisten ymmärtämistä, puuttuu keskustelua. Ystäväni surut ovat minunvieraitani. Meillä on tapana kunnioittaa vieraitamme. (Mustan Afrikan viisautta, Matti Kuusi (toim.), Porvoo 1979)