Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset ja sote-uudistus - yhdistyskyselyn tulokset Kysely tehtiin tukiyhdistysten ja piirien tietämyksestä ja kokemuksista sote-uudistuksesta. Siinä kartoitettiin myös sote-uudistukseen liittyviä yhdistyksien toiveita ja tarpeita kattojärjestölle. Kysely toteutettiin nettipohjaisella webrobolilla. Tukiliitolla on 169 paikallista jäsenyhdistystä, joista neljä on valtakunnallisia yhdistyksiä. Lisäksi on 14 alueellista tukipiiriä. Kysely lähetettiin kaikkien näiden yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille sähköpostilla. Vastaajat Kyselyyn vastasi 74 vastaajaa, joka on 40,4 % yhdistyksistä. Vastaajista 67 oli tukiyhdistysten edustajia, joista kaksi (2) oli valtakunnallisen yhdistyksen edustajaa. Tukipiirien edustajista vastasi 50% eli 7 henkilöä. Vastaajat olivat pääosin puheenjohtajia ja sihteereitä. Tukiyhdistysten vastaajia oli kaikkien tukipiirien alueelta, kustakin vähintään kahdesta yhdistyksestä. Yhdistysten tieto sote palveluiden uudistuksien suunnitelmista Missä määrin yhdistyksenne on tietoinen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistuksen suunnitelmista? 14 5 4 16 58 emme ole tietoisia uudistuksen etenemisestä olemme seuranneet suunnitelmia lehtien ym. median kautta olemme olleet tiedotustilaisuuksissa (esim. Rehulan maakuntakierroksella) olemme osallistuneet järjestöjen yhteisiin keskustelutilaisuuksiin yhdistystoimija on mukana sote-uudistusta valmistelevassa työryhmässä Kaavio 1. Vastaajista suurin osa oli tietoinen asiasta mm. seuraten asiaa lehtien, erilaisten tilaisuuksien tai erilaisissa työryhmissä työskentelyn kautta. Vain neljä (4) vastaajaa ilmoitti, ettei ollut tietoinen sote uudistuksen etenemisestä.
Vaikuttamisen tärkeys sote-uudistuksessa Miten tärkeänä pidät yhdistyksesi sote-uudistukseen vaikuttamista tulevina vuosina? 2 29 43 erittäin tärkeänä melko tärkeänä en oleenkaan tärkeänä Kaavio 2. Vastaajista 97,3% (72) piti tärkeänä sote uudistukseen vaikuttamista. Vain kaksi (2) vastaajaa ei mieltänyt asiaa tärkeäksi. Mahdollisuudet sote-uudistuksessa vaikuttamiseen Vastaajat kokivat, että sote-uudistus mahdollistaa kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden yhdenvertaisuuden ja tasapuolisuusuuden lisääntymisen palveluiden saatavuudessa. Koettiin hyvänä että alueellinen taso yhtenäistää vammaispalveluiden tulkintaa ja sitä kautta selkeyttäisi myös oikeuksia ja velvollisuuksia. Sote uudistuksen hyvin onnistuessaan koettiin laajemman näkökulman vain parantavan valinnan tasavertaisia mahdollisuuksia, tuovan maakuntiin enemmän tietoa ja taitoa sekä yhtenäisyyttä palveluihin. Yhden luukun periaatetta sekä osallisuuden lisääntymistä ja valinnanvapauden tuomia mahdollisuuksia odotetaan eri vaihtoehtoihin. Palveluiden monipuolistuminen ja palveluiden haun helpottuminen. Käytäntöjen yhtenäistyminen. Yhdenvertaisuutta, vaikuttamisen mahdollisuuksia, osallisuutta
Millaista huolta ja uhkia sote-uudistuksella koettiin olevan Sosiaalihuolto koettiin jäävän terveydenhuollon tai vanhuspalveluiden taustalle. Koettiin myös tärkeänä erilaisten kuntaan jäävien toimintojen rajapintatyöskentely maakunnan palveluiden kanssa. Uhkana koettiin mm. palveluiden kaupallistumisen, palveluiden heikentymisen mahdollisuus sekä se, jos henkilökohtaisia avuntarpeita ei oteta huomioon. Lähipalveluiden toivottiin säilyvän paikkakunnalla.. Työ- ja päivätoimintapalveluja on kehitettävä, mutta niitä ei saa kokonaan lakkauttaa. Avustajatoiminta tulisi saada toimivaksi. En näe mahdollisuuksia paranemiseen, kunhan säilyisi olemassa olevat. Tulevan maakuntahallinnon kautta tulevat palvelut voivat yhdenmukaistaa käytäntöjä. Se paranevatko vai huononevat, jää nähtäväksi. Suurin huolen aihe on se, kun kunnat lopettavat nykyiset palvelujen tuotannot, kuinka maakuntahallinto ottaa niistä kopin ja edes jatkaa niitä Palvelut keskittyvät isompiin keskuksiin. Matalan kynnyksen "avun-ja tuentarjoajat" häviävät Uhkatekijänä nähdään yleisesti muutokset palveluissa, niiden supistuminen tai lähipalveluiden karkaaminen kauas sekä saatavuuden heikkeneminen, palveluiden kustannusten nousu ja päätösten teon karkaaminen kauas. Esitetiin huolta kehitysvammaisten henkilöiden nykyisten palveluiden säilymiselle sekä siitä, että palvelut voivat siirtyvät kauemmaksi isoihin keskuksiin Soteuudistus saattaa heikentää ja monimutkaistaa palvelujen saamista ja käyttöä muutenkin haasteellista elämää elävien kv-henkilöiden ja heidän perheidensä kohdalla. Toivottavasti meistä ei tule pompoteltavia, kun asia on uusi ja erittäin haastava myös työntekijöille. Kv-henkilöt ovat usein kyvyttömia itse asioitaan ajamaan ja vanhemmatkin ovat usein jo uuvuksissa. Vaikuttamisessa nähdään uhkana yleisesti vaikuttamisen mahdollisuuksien vähenemisen, koska asioiden hallinnointi ja päättäminen siirtyy kauas. Toisaalta nähdään, että yhteistyö toisten vammaisyhdistysten kanssa voi antaa mahdollisuuksia palveluihin vaikuttamiseen. Paikallisen erityisosaamisen hajaantuminen nähtiin uhkana, kun taas toisaalta erityisosaamisen maakunnallinen keskittämisen näkökulmasta se on myös mahdollisuus. Palveluluiden keskittyminen koettiin lisäävän eriarvoisuutta ja heikentävän maaseudun palveluita. Kuinka monet palvelut voidaan lopettaa tai ne tulevat maksullisiksi. Luulen että palvelut huononee, mutta yhteistyö toisten vammaisyhdistysten kanssa voi palveluja parantaa, nythän on lakiin tulossa myös kolmannen sektorin näkemys, joten yhteistyötä tarvitaan Palvelut heikkenevät eikä itsemääräämisoikeutta kunnioiteta riittävästi. Palvelujen laaduntarkkailu tulisi sisältyä sote uudistukseen vahvana. Isot palvelujen tuottajat, jotka vastaavat muka itse laadustaan ovat vaarallisia toimijoita kehitysvammaisten palvelujen tuottajina. Rahan niukkuus voi henkentää palveluja, jos suuret järkevät ja rahaa säästävät uudistukset jäävät tekemättä. Toimiiko nykyinen kunnan ja yhdistys välinen vuoropuhelu jatkossa yhtä hyvin ja kenen kanssa? Usea vastaaja (n. 14 %) toi esille palveluiden kilpailuttamisen ja sen tuomien seurauksien huolestuttavan. Kilpailuttamisen ajatellaan vaikuttavan myös palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Onko palveluja tuottavien yhdistysten perustettava osakeyhtiöitä voidakseen jatkaa palvelujen tuottamista? Laatua ei pystytä kilpailuttamaan yksilöiden tarpeita vastaaviksi. Toteutuuko yksilöiden tietosuoja kilpailutuksessa. Jääkö itsemääräämisoikeus kilpailutuksen jakoihin
Yhdistyksien mahdollisuudet vaikuttaa sote-uudistukseen Miten mahdollisena pidät yhdistyksesi soteuudistukseen vaikuttamista tulevina vuosina? 8 25 40 erittäin mahdollisena jossakin määrin mahdollisena en olleenkaan mahdollisena Kaavio 3. Suurin osa (87,8%) toimijoista piti mahdollisena vaikuttaa yhdistyksenä uudistukseen. Kuitenkin merkille pantavaa on myös se, että 10,8 % vastaajista ei nähnyt yhdistyksen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Vaikuttamisessa tärkeänä pidettiin aktiivista otetta asioihin mm. seuraamalla tiedotusta, osallistumalla ja kommentoimalla erilaisiin kyselyihin ja tilaisuuksiin sekä ottamalla suoraan yhteyttä päättäjiin. Verkostoituminen muiden paikallisten vammaisyhdistysten kanssa pidettiin tärkeänä sekä osallistuminen keskusteluun eri areenoilla ja palstoilla. Vammaisneuvostojen verkostotyö ja muu työryhmätyö koettiin tärkeäksi. Muutama yhdistys toi esille myös sen, että tukipiirin täytyisi kasvattaa vaikutusmahdollisuuksia alueellisessa koordinaatiossa sekä ottaa osaa sote- uudistukseen maakuntatasolla. Kannanotot ja edunvalvonnallinen vaikuttaminen sekä mielipiteiden esille tuonti poliittisten päätöstentekijöihin nähtiin edelleen tärkeäksi. Ottamalla kantaa, antamalla lausuntoja-tuomalla kehitysvammaisen ihmisen "arjen näkyväksi" myös päättäjille-> tapaamalla viranomaisia jne. Keskustelun herättäminen, päättäjiin vaikuttaminen, julkisuus hyödyntäen (positiivisesti). Asioiden pitäminen vireillä ja vuorovaikutus päättäjiin.
Yhdistysten toiveita kattojärjestölle sote-uudistukseen liittyen Millaista tukea yhdistyksesi toivoo kattojärjestöltä liittyen sote-uudistukseen? 45 62 35 29 54 58 37 7 Kaavio 4. Yhdistystoimijat toivoivat tietoa sekä valtakunnan tason (45 vastaajaa) että alueellisen tason (62) etenemisestä. Noin puolet (35) toivoivat tietoa yhdistysten alueellisista verkostoista ja vajaa puolet (29) toivoivat kuulla kokemuksia alueellisista yhteistyöryhmistä. Materiaalia toivottiin vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa huomioitavista seikoista sekä valinnanvapaudesta. Lisäksi toivottiin tietoa kilpailutuksesta ja mahdollisimman laajaa vaikuttamisesta sekä aktiivisuutta eri tahoihin sote-uudistuksissa. Yhdistykset toivovat kattojärjestöltä mahdollisimman laajaa ja aktiivista osallistumista uudistusten eri vaiheissa ja eri tahoilla alueellisissa uudistuksissa sekä eduskunnassa ja eri työryhmissä. Toivottiin myös erilaisia tiedotustilaisuuksia eri puolelle Suomea sekä eri viestintäkanavissa. Toivomuksissa tuli esille myös liittohallituksen jäsenten aktivoituminen alueellisesti. Yksi yhdistys toivoi myös kattojärjestön tukea yhdistysten kilpailutukseen. Yhdistykset haluavat tietoa omasta sekä tukipiirien roolista sote-alueilla ja uudistuksessa. On pohdittu myös piirien tulevaisuutta sote-uudistuksen tultua. Yhdistykset toivoivat ajantasaista tietoa ja tiedottamista sekä tietoa vaikutusmahdollisuuksista sote-uudistuksessa. Esille tuotiin myös sote-uudistukseen liittyen neuvotteluavun tarve yhdistyksille ja piireille. Vastaajien toivomuksissa tuli esille mm. toive maakuntatason vaikuttamisen resurssista ja työvälineistä yhdistyksille sote uudistukseen. Toivottiin asiasta tietoa eri tavoin mm. Tukiviesti juttuja ja teemapäiviä. Toivottiin myös tukea yhdistystoimijoiden vaikuttamistyöhön sekä kilpailuttamismenettelyyn vaikuttamista. Tarvitsimme työvälineitä niin alueellisten sote-palvelujen kuin myös kuntapalvelujen seurantaan, edunvalvontaan, vaikuttamiseen ja yhteistyöhön.
Tukilliiton jäsenyhdistysten paikallistoimijoita on mukana sekä paikallisissa poliittisissa luottamuselimissä, vammaisneuvostoissa että erilaisissa sote-uudistukseen liittyvissä työ- tai projektiryhmissä. Muutama kertoi toimivansa muutoin mm. eri säätiöiden tms hallitustyöskentelyn kautta ja vaikuttaen siten sote-uudistuksen vaiheisiin. Kyselyn koosti ja tarvittaessa lisätietoja Salla Pyykkönen, Kvtl salla.pyykkonen@kvtl.fi