Kotisivujen abc. Kotisivujen abc s. 1 www.planeetta.net



Samankaltaiset tiedostot
Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

Oma kartta Google Maps -palveluun

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

SeaMonkey pikaopas - 1

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

opiskelijan ohje - kirjautuminen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Ohjeita kirjan tekemiseen

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN.

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Pikaopas kotisivujen tekoon

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon.

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

PÄIVITÄ TIETOKONEESI

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 ( )

GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO

Verkkoposti selkokielellä

Ohje sähköiseen osallistumiseen

Ohje sähköiseen osallistumiseen

Joomla pikaopas. Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta.

Vehmaan kunta. Wordpress käyttöopas. Betta Digital Oy

SFS ONLINE. palvelu verkkokaupassa. helppo ja tehokas tapa hallita standardien tietoja

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2014

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

1. ASIAKKAAN OHJEET Varauksen tekeminen Käyttäjätunnuksen luominen Varauksen peruminen... 4

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa tunnuksellasi.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN.

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

Ohjeet psykoterapeuteille

Google-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly

H9 Julkaiseminen webissä

EeNet materiaalit ohje

Tikon Web-sovellukset

Osaamispassin luominen Google Sites palveluun

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

MPnet ohje HUOMIO! Järjestelmän tarkoitus on helpottaa kaikkien työtä, kun ajoneuvojen tiedot löytyvät yhdestä tietokannasta.

VERKKOKIRJOJEN JA DIGILEHDEN KÄYTTÖOHJE

NTG CMS. Julkaisujärjestelm. rjestelmä

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla

tervetuloa internetiin:

Kopio Niinin uusi kopiotilausjärjestelmä

Ohjeet e kirjan ostajalle

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu

Sähköpostilaatikoiden perustaminen

Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi?

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Wilman pikaopas huoltajille

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

Pikaopas Bookeen Cybook Muse -lukulaitteet

JulkICT portaalin käyttöohje

Tikon Web-sovellukset

Sähköposti ja uutisryhmät

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016

Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie Sodankylä +358 (0) tommi.nevala@sodankyla.fi

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

PROJEKTISIVUJEN PAÄ IVITTAÄ MISEN OHJEET

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus

Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET

Selkosanakirja sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq. Tietokoneet. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.4.

1. Adobe Digital Editions ohjelman käyttöönotto

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille

T&M Autori Versio Series 60 -puhelimiin

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

Suomalainen Verkkokauppa: Ohjeita verkkokaupan ulkoasun suunnittelijalle

1 Yleistä Kooste-objektista Käyttöönotto Kooste-objektin luominen Sisällön lisääminen Kooste objektiin Sivut...

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

Sisältö. Päivitetty viimeksi Sivu 2 / 14

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Tietokannan luominen:

Office ohjelmiston asennusohje

MOODLE-OHJE: Liitetiedoston lisääminen ja päivittäminen

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Visma Fivaldi. Ohjeet Java web startin ja HTML5-työkalun aktivointiin

SÄHKÖINEN TARJOUSKYSELY PROJECTINFOSSA

LUUPPI RY: VAATIMUSMÄÄRITTELY. Toiminnot Sivu / Osio Sisältö / Huomioita Peruskäyttäjä Ylläpito Vastuullinen


Mikä on facebook? Rekisteröityminen

Facebook-sivun luominen

Itellan uuden extranetin ja Postittamisen työpöydän käyttöönotto

Worldpress ohje. Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:

Selaimen asetukset. Toukokuu (7) Selaimen asetukset Tikon Oy. All rights reserved.

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Wordpress. Bloggaamisen perusteet tekniset minimitoimet, joilla pääset alkuun

Transkriptio:

Kotisivujen abc Sisällysluettelo: Kotisivujen abc... s. 1 1. Perusteet... s. 2 2. Suunnittelu... s. 5 3. Koosto... s. 9 4. Julkaisu... s. 12 5. Ylläpito ja päivitys... s. 14 6. Markkinointi... s. 15 Kotisivut ovat yritykselle tehokas markkinointi- ja viestintäkanava, jonka kautta asiakkaat löytävät tietoa yrityksen tarjoamista tuotteista ja palveluista omaaloitteisesti. Ne ovat myös edulliset tuottaa ja ylläpitää. Monille yrityksille kotisivut ovat muodostuneet pääasialliseksi myyntivälineeksi. Tässä oppaassa käydään läpi kotisivujen tekemiseen liittyvät eri vaiheet. Opas on tarkoitettu kaikille, jotka miettivät kotisivujen tekemistä tai teettämistä. Erityisenä kohderyhmänä ovat pienyrittäjät, mutta teksti on hyödyllistä luettavaa myös omia kotisivuja suunnitteleville. Kotisivujen abc s. 1

1. Perusteet?????? Kotisivut Kotisivu on internetissä sijaitseva sivu, joka sisältää tekstiä, kuvaa, videota tai muuta tietokoneella katseltavissa olevaa tietoa. Kotisivuja katsellaan ja käytetään internetselaimella. Kotisivun voi tehdä ja omistaa kuka tahansa, jolla on käytössään tarvittava kotisivutila ja tekemiseen tarvittava tietotaito. Sivulle voi luoda viittauksia toisiin sivuihin, niin sanottuja hyperlinkkejä, jolloin linkkitekstiä tai -painiketta käyttäen voi siirtyä sivulta toiselle. Hyperlinkkejä käyttäen voi luoda sivuston, johon kuuluu useita saman omistajan sivuja tai omalta sivustolta voi viitata mihin tahansa internetissä sijaitsevaan kotisivuun. Linkkejä käyttäen kotisivujen sisällön voi järjestellä sopivankokoisiin paloihin, joita käyttäjät voivat lukea haluamassaan järjestyksessä. Kotisivutila Jotta kotisivut olisivat internetkäyttäjien saavutettavissa, täytyy niiden sijaita jollain internetpalvelimella. Internet on itseasiassa pelkkä verkko joka yhdistää ympäri maailmaa sijaitsevia tietokoneita toisiinsa. Internetin sisällöt nettiradiot, hauskat videot ja kaikki kotisivut sijaitsevat näillä toisiinsa yhdistetyillä tietokoneilla. Jokaisella tällaisella koneella on verkko-osoite, jota käyttäen sisältöihin pääsee käsiksi. Näitä jatkuvasti internetiin yhteydessä olevia koneita kutsutaan internetpalvelimiksi. Kodin tai toimiston tietokoneet ovat vuorostaan yhteydessä näihin palvelimiin internet-yhteyksiensä kautta ja pääsevät näin hakemaan tietoa koko internetistä. Kotisivujen abc s. 2

Internetin rakenne A) Lähiverkon avulla siihen liitetyt tietokoneet voivat jakaa keskenään tiedostoja ja oheislaitteita, kuten tulostimia. B) Internet on tietoverkko, joka yhdistää toisiinsa tuhansia pienempiä verkkoja ja lukemattomia tietokoneita ympäri maailman. 1) Internet-yhteys yhdistää lähiverkon tietokoneet internetiin. Yhteys voi olla esimerkiksi ADSLyhteys tai vaikkapa langaton 3G-yhteys. Yhteys hankitaan internet-palveluntarjoajalta. B 2 1 2) Kotisivut ja muut internetin sisällöt sijaitsevat internetpalvelimilla, jotka ovat käynnissä yötä päivää. A Kotisivujen abc s. 3

Internetpalvelinten omistajat, kuten Planeetta Internet Oy, myyvät palvelimiltaan tallennustilaa asiakkailleen. Tällaiseen tallennustilaan, niin sanottuun webhotelliin, tallennetut kotisivut ovat näkyvissä internetissä yötä päivää ja joka puolella maailmaa riippumatta siitä onko sivujen omistajan tietokone verkkoyhteydessä vai ei. Verkkotunnus Verkkotunnus on osa osoitetta, jonka avulla internetpalvelimelle tallennetut kotisivut avataan selaimeen. Esimerkiksi kaikille tutun Googlehakukoneen kansainvälinen verkkotunnus eli domain on google.com. Esimerkki kokonaisesta verkko-osoitteesta on Googlen lisätietosivulle ohjaava http://www.google.fi/about.html. Muutamia poikkeuksia kuten.com tai.net lukuunottamatta, verkkotunnuksen loppuosa kertoo yleensä missä maassa kyseinen kotisivu sijaitsee. Suomen kansallinen.fi-tunnus myönnetään aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vain suomalainen henkilö tai Suomessa virallisesti rekisteröity yritys tai yhteisö voi saada.fi-tunnuksen. Esimerkiksi Googlen Suomessa sijaitseva sivuliike Google Finland Oy omistaa suomenkieliseen palveluun vievän google.fi-tunnuksen. Kansainvälisiä tunnuksia myönnetään vuodeksi kerrallaan. Kansainväliseen käyttöön tarkoitetut kotisivut kannattaa yleensä pystyttää jonkin kansainvälisen verkkotunnuksen taakse, sillä vaikka.fi-tunnus ovat saavutettavissa kaikkialta, ei sen muistaminen ulkomailla asuvalle ole aina yhtä helppoa kuin esimerkiksi.com-tunnuksen. Kotisivun verkkotunnuksen voi myös ottaa useammalla eri päätteellä, jolloin sivuille voi löytää riippumatta siitä kirjoittaako osoitteen esimerkiksi.com- vai.fi-päätteellä. Vapaana olevia tunnuksia voi selvittää esimerkiksi Planeetta Internetin sivuilta löytyvää domainhakua käyttäen. Kotisivujen abc s. 4

2. Suunnittelu Suunnittelu on kotisivuprojektin oleellisin osa. Huolellisesti suunniteltu kotisivu on todellakin enemmän kuin puoliksi tehty. Hutaisten suunniteltu kokonaisuus on vaikea toteuttaa ja vielä vaikeampi käyttää. Hyvän suunnittelun tuloksena syntynyttä kotisivua on myös myöhemmin helpompi päivittää ja laajentaa. Suunnittelussa keskeisiä kysymyksiä ovat: Miksi, mitä ja kenelle. Suunnittelun on tarkoitus vastata tyhjentävästi näihin kysymyksiin suunniteltavan kotisivun osalta. Kun näihin kolmeen kysymykseen liitetään vielä kysymys miten, aletaan jo suunnitella myös toteutusta. Miksi? Kotisivut tulisi aina tehdä vastaamaan johonkin tarpeeseen. Miksi sivut ovat olemassa? Onnistuneet kotisivut palvelevat sekä sivujen omistajan että käyttäjien tarpeita. Sivujen omistajan tavoite voi olla esimerkiksi tarjota tietoa yrityksensä tuotteista mahdollisille asiakkailleen ja pyrkiä samalla lisäämään myyntiään. Toisaalta myös käyttäjillä on tarpeita, joihin kotisivujen tulisi vastata. Jos käyttäjällä on tarve vaivattomasti kilpailuttaa muutamien yritysten tarjouksia keskenään, tulisi sivujen mahdollistaa tarjouksen pyytäminen helposti. On siis tärkeää miettiä, millaisia tarpeita kotisivujen käyttäjillä voi olla ja mitkä ovat niistä yleisimpiä. Mitä? Kotisivujen suunnittelussa tärkein osa-alue on sisältö. Sisältöön kuuluvat teksti, kuvat ja mahdolliset muut materiaalit, joita käyttäjä voi katsella ja käyttää. Sisällön olisi hyvä olla erityisesti kotisivuja varten tehtyä ja kotisivujen ulkoasun ja rakenteen tulisi palvella sisällön esittämistä. Sisältöä olisi myös hyvä päivittää säännöllisesti, jotta käyttäjien kiinnostus kotisivuja kohtaan säilyy ja kävijöitä riittää. Kotisivujen abc s. 5

Laajuus Internetissä kannattaa ottaa huomioon ihmisten käyttötottumukset: Tiedonhaku ja -selailu on pääasiallinen kotisivujen käyttötapa. Tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että käyttäjät eivät lue jokaista sanaa jokaiselta tekemältäsi sivulta, vaan ennemminkin vilkuilevat sivuillasi sinne tänne. Kun käyttäjän silmä osuu kiinnostavaan kuvaan tai otsikkoon, hän lukee sen alla olevaa tekstiä jonkin aikaa, kunnes siirtyy taas vilkuilemaan katseellaan otsikosta ja kuvasta toiseen. Jos kotisivuilta ei tunnu nopeasti löytyvän mitään käyttäjää kiinnostavaa, hän siirtyy selailemaan muita kotisivuja. Näin ollen sivuillasi olevan sisällön kannattaa olla selkeästi jaoteltua ja melko tiheään otsikoitua. Sisällön ei kannata myöskään koostua pelkästään pitkistä teksteistä, vaan asioita kannattaa esittää myös listoina sekä kaavioina ja kuvina, jos niitä on saatavilla. Rakenne Sisältö on hyvä jakaa selkeisiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi kullekin esiteltävälle tuotteelle kannattaa yleensä tehdä oma lyhyt sivunsa. Yksi laaja sivu, jolla kaikki tuotteet esitellään on usein raskas luettava. Kenelle? Kotisivuja tehdessä on tärkeää miettiä millainen ihminen sivujen todennäköinen käyttäjä on. Mitä hän on sivuilta hakemassa? Kuinka paljon hän on aiemmin käyttänyt internetiä? Kuinka paljon tekstiä hän ehtii tai haluaa lukea? Millaisista kuva-aiheista hän pitää? Sivujen pitäisi sopia juuri näiden sivujen keskivertokäyttäjälle parhaiten, ei suinkaan kaikille maailman ihmisille. Tästä syystä kannattaa uhrata hetki aikaa sille, että mietit millaisia kävijöitä sivuille uskot tulevan. Käyttäjillä voi myös olla erityisvaatimuksia, esimerkiksi ikänäöstä kärsivät eivät pysty lukemaan liian pienikokoista tekstiä. Miten? Viestin välittämiseen tietokoneen ja internetin avulla on monta erilaista tapaa: teksti, valokuvat, kaaviot ja piirrokset, animaatiot, videot sekä musiikki ja muut äänet. Tapauskohtaisesti kannattaa miettiä miten viesti esitetään vastaanottajalle. Muutamista asioista kannattaa kuitenkin aina pitää kiinni: Etusivu Tuotteet Yritys Tuote 1 Tuote 2 Lomake Suunnitteluvaiheessa rakenteesta kannattaa piirtää yksinkertainen kaavio, josta käy ilmi yksittäisten sivujen määrä ja niiden paikat kotisivujen rakenteessa. Käytettävyys ja käyttöliittymä Käytettävyys määrittää sen miten helposti ja miellyttävästi käyttäjät saavat haluamansa asian hoidettua suunnittelemiasi kotisivuja käyttä- Kotisivujen abc s. 6

en. Käytettävyydeltään hyvät kotisivut antavat luotettavamman ja positiivisemman kuvan sivut omistavasta yrityksestä. Käyttöliittymäksi sanotaan kotisivujen niitä osia ja toimintoja, joiden avulla käyttäjä vaikuttaa siihen mitä hän sivuja käyttäessään näkee ja kokee. Selkeimmin käyttöliittymän osia ovat painikkeet ja hyperlinkit, joiden avulla käyttäjä voi siirtyä kotisivujen sivulta toiselle. Käyttöliittymän tulisi myös kertoa käyttäjälle mistä osista sivu rakentuu ja missä näistä osista käyttäjä juuri nyt on. Toinen hyvä ohjenuora on valita joku internetissä usein näkemäsi tapa toteuttaa käyttöliittymä ja pitää siitä kiinni kaikilla kotisivujesi sivuilla. Tuttu valikon ulkoasu ja toiminta auttaa ihmisiä omaksumaan kotisivujesi käytön nopeasti. On myös erittäin tärkeää, että valikkojen ulkoasu ja paikat eivät vaihtele kotisivuilla liikuttaessa. Olisi yhtä lailla ikävää, jos televisiosi kaukosäädin katoaisi kädestäsi aina kun vaihdat kanavaa. Etusivu Tuotteet Yritys Tuotteet Tuote 1 Tuote 2 Lomake Painikkeiden teksteinä on hyvä käyttää sivujen otsikkoja. Näin käyttäjä näkee heti tulleensa valitsemalleen sivulle. Käyttöliittymän suunnittelussa lähdetään liikkeelle miettimällä mitä käyttäjä sivuilta haluaa; miksi hän on niille tullut? Suunnittelussa kannattaa ajatella, että käyttäjät ovat älykkäitä ihmisiä joilla on kova kiire: Aina kun käyttäjä pysähtyy miettimään miten tästä pääsee eteenpäin tai mitä tämä tarkoittaa, on kyseessä käytettävyysongelma. Päivitystarpeet Erilaisia käyttöliittymävaihtoehtoja voi helposti ja ilmaiseksi kokeilla Planeetta Internetin Tee-se-itse Kotisivut -palvelussa. Osa kotisivujen sisällöistä vaatii muuttamista useammin kuin toiset. Esimerkiksi aukioloajat tai tuotetiedot voivat muuttua vuodenajan mukaan. Useammin päivittämistä kaipaavat osat kannattaa jo suunnitteluvaiheessa miettiä helposti muutettaviksi. Aluksi lyhyt teksti saattaakin olla puolen vuoden kuluttua koko kotisivujen pisin. Mahtuuko muutoksia tekemään sivujen sisällä? Voiko uusia sivuja lisätä tai sivujen määrää pienentää? Miten muutokset toteutetaan ja kuka ne osaa tehdä? Näiden asioiden miettiminen suunnitteluvaiheessa säästää myöhemmin aikaa ja tekee sivuista pitkäikäisemmät. Kotisivujen abc s. 7

Sivujen mitat Sivujen ulkoasua suunniteltaessa täytyy muistaa että käyttäjillä on erikokoisia näyttöjä. Sen lisäksi että näytöille mahtuvan sivun koko näin ollen vaihtelee, ihmisillä on myös usein tapana pitää näytöllään auki useita ikkunoita yhtä aikaa. Tällöin selaimen ikkuna ei välttämättä ole venytettynä koko näytön kokoiseksi. Sivujesi pitää siis myös toimia melko pienessä selainikkunassa. Tietokoneen näytöllä näkyvien asioiden kokoa mitataan pikseleinä ja esimerkiksi vuoden 2008 alkupuolella tyypillinen uuden kannettavan tietokoneen näytön koko oli 1280 pikseliä leveä ja 800 pikseliä korkea. Tästä osansa vievät erinäiset ikkunan kehykset, painikkeet ja valikot, joten käytettävissä oleva tila on suurimmillaankin edellä mainittua pienempi. Sivut kannattaakin testata erilaisilla tietokoneilla ja erikokoisilla näytöillä, esimerkiksi kannettavalla tietokoneella, pöytäkoneella sekä jonkin tuttavan tietokoneella. Tietokoneen ruudulla ne myös kilpailevat käyttäjän huomiosta. Jokaista sivua kannattaakin tarkastella aina kokonaisuutena ja miettiä miten eri esitysmuodot toimivat rinnakkain millaisen yhteisvaikutuksen ne saavat aikaan ja mihin haluat käyttäjän huomion kiinnittyvän. Visuaalinen ilme Kotisivut välittävät väistämättä jonkinlaisen kuvan omistajastaan. Tästä syystä sivujen ulkoasun suunnitteluun kannattaa panostaa. Yleisenä ohjenuorana kannattaa pitää selkeyttä ja tietynlaista minimalismia: käytetään vain muutamia eri värejä ja värisävyjä, taustakuvan sijasta käytetään taustaväriä, tekstissä käytetään 1-3 erilaista tekstityyppiä ja -kokoa ja niin edelleen. Näin pyritään antamaan sisällölle tilaa ja pitämään kaikki sivut mahdollisimman yhtenäisen näköisenä ja selkeänä käyttää. Esitystapoja Mediaelementit Kotisivujen sisältö voi olla monessa eri muodossa kuten tekstinä, valokuvina, piirroksina tai kaavioina, äänenä, videona ja animaationa. Esitysmuoto tulee aina valita huolella, sillä jokaisella näistä niin sanotuista mediaelementeistä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kotisivujen abc s. 8

3. Koosto Valmiiden suunnitelmien pohjalta on aika aloittaa kotisivujen koosto. Koostossa käytettävissä olevat sisällöt kootaan yhteen suunnitelman mukaisesti. Kooston jälkeen kotisivut ovat muodossa, jossa niitä voi katsella ja käyttää internetselaimella. Kooston ja myöhemmin sivujen päivittämisen voi tehdä kolmella eri tavalla: Käsin koodaten. Tähän toteutustapaan ei tarvita erityisiä ohjelmia, vaan sivujen tarvitsema koodi kirjoitetaan käsin tekstinmuokkausohjelmassa. Menetelmä vaatii syvällistä tietoa tarvittavista sivunkuvaus- ja ohjelmointikielistä, mutta antaa tekijälleen täydellisen hallinnan kotisivujen koostotyöhön. Koosto-ohjelmaa käyttäen. Kotisivut voi koostaa erityistä koosto-ohjelmaa, kuten Adoben Dreamweaveriä, käyttäen. Ohjelma toimii kuten tekstinkäsittelyohjelma, mutta tuottaa lopputuloksena kotisivutiedostoja. Koostoohjelmat antavat sivujen tekoon hyvin monipuoliset työkalut, mutta toisaalta niiden käytön opettelu vaatii aikaa. Julkaisujärjestelmää käyttäen. Julkaisujärjestelmä tarjoaa työkalut sisällön liittämiseen kotisivuille ja huolehtii siitä, että sivujen ulkoasu säilyy yhtenäisenä myös tulevien päivitysten jälkeen. Julkaisujärjestelmän käyttäminen ei vaadi ohjelmointiosaamista käytännössä halutut sisällöt vain sijoitetaan valittuun sivupohjaan. Planeetta Internetin Tee-se-itse Kotisivut on yksi esimerkki helppokäyttöisestä julkaisujärjestelmästä. Kotisivujen abc s. 9

Sisällön syöttäminen Kotisivu saa varsinaisen muotonsa vasta kun sisältö on laitettu paikalleen. Kotisivut kuitenkin asettavat sisällölle muutamia teknisiä erityisehtoja. Teksti Tekstin syöttäminen sivuille onnistuu ihan kirjoittamalla, mutta teksti on hyvä yrittää pitää mahdollisimman lyhyenä ja asiallisena. Muistathan, että ihmisten lukutottumukset internetissä puoltavat hyvää otsikointia, tiiviin tekstin käyttöä ja lyhyitä tekstikappaleita. Tekstin muotoiluun ei voi käyttää mitä tahansa kirjaintyylejä eli fontteja, mikäli sivuja ei tehdä jollain erikoistekniikalla kuten Flashillä. Normaalisti fontteja ei voi liittää kotisivuille, vaan kunkin käyttäjän selain näyttää tekstin niillä kirjaintyyleillä, joita käyttäjän tietokoneelta löytyy. Tästä syystä kotisivuilla käytetään fontteja, jotka tulevat yleisesti käyttöjärjestelmien mukana ja löytyvät siis lähes jokaiselta tietokoneelta. Yleisesti käytettyjä kirjasintyylejä ovat: Arial, Verdana, Times New Roman, Georgia ja Courier New. Kuvatiedostot Kuvia sivuille lisättäessä ensimmäinen huomioitava asia on niiden mitat. Tietokoneen näytöltä katsottavissa kuvatiedostoissa kuvan leveys ja korkeus mitataan pikseleinä, ei millimetreinä. Pikselit ovat neliön muotoisia kuvapisteitä, joista kaikki tietokoneen näytöllä näkyvät kuvat muodostuvat. Pikselin koko taas vaihtelee näyttölaitteesta toiseen, joten kuvat voivat näyttää hieman eri kokoisilta riippuen käyttäjän laitteistosta. Kuvankäsittelyohjelmat osaavat kertoa kuvatiedostojen mitat aina myös pikseleinä ja jos kuva on liian iso mahtuakseen kotisivullesi, täytyy sitä pienentää. Yleensä kotisivuille tulevien kuvien leveys on alle 900 pikseliä, jos halutaan että kuva mahtuu selainikkunaan koko leveydeltään. Kuvat kannattaa aina pienentää nimenomaan kuvankäsittelyohjelmassa, ei kotisivujen koosto-ohjelmassa, parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kuvia voi myös tallentaa useissa eri muodoissa, mutta verkkosivuilla käytettäväksi sopivat päätteillä.jpg,.gif tai.png varustetut kuvatiedostot. Kuvien käsittelyyn on olemassa useita edullisia ohjelmia. Esimerkiksi Adobe Photoshop Elements on hyvä valinta useimpiin kuvankäsittelyn perustarpeisiin. Kuvankäsittelystä on myös saatavilla useita hyviä oppaita myös suomeksi. Muut sisällöt Tekstin ja kuvien lisäksi kotisivulla voi olla melkein mitä muutakin tahansa sisältöä. Näiden muiden sisältöjen toimivuus sivulla on kuitenkin kiinni jokaisen käyttäjän tietokoneesta ja siihen asennetuista apuohjelmista. Esimerkiksi videon tai Flash-animaation näkemiseksi käyttäjän koneessa tulee olla asennettuna sopiva selainlaajennus, jonka avulla video- tai Flash-tiedoton saa näkyviin. Jos käyttäjällä ei ole vaadittua ohjelmaa asennettuna, ruudulle tulee yleensä jonkinlainen virheilmoitus. Jotkut näistä selainlaajennuksista ovat hyvin yleisiä (kuten Adobe Flash Player -laajennus tai tuki avi- ja wmv-muotoisille videoille) ja toiset harvinaisempia. Jos kotisivuille on tarkoitus laittaa paperille tehtyjä esitteitä tai julkaisu- Kotisivujen abc s. 10

ja käyttäjien katseltaviksi tai itselleen ladattavaksi, suositeltavin muoto on pdf-tiedosto. Pdf on dokumenttiformaatti, joka säilyttää tulostettavaksi tarkoitetun ulkoasun mahdollisimman tarkasti halutun näköisenä riippumatta siitä, millä laitteella dokumenttia katsellaan. Myös pdf:n avaamiseen vaaditaan lisäohjelma, mutta se on melko yleisesti käytössä ja ilmaiseksi saatavilla. Pdf-tiedostojen luomiseen on tarjolla useita maksullisia ja maksuttomiakin ohjelmia. Erikoisemmat tiedostot voi sijoittaa sivuille linkkeinä, jolloin ne ovat käyttäjien ladattavissa sen sijaan että niitä yritettäisiin näyttää selainikkunassa. Käyttäjä saa omalle tietokoneelleen lataamansa tiedoston auki, jos hänen koneeltaan löytyy tarkoitukseen sopiva ohjelma. Riippumatta siitä missä muodossa erilaisia materiaaleja käytetään, tulisi aina varmistua siitä että niiden käyttäminen kotisivuilla on luvallista. Internet on maailmanlaajuinen julkaisuväline ja siellä ovat voimassa samat tekijänoikeussäädökset kuin missä tahansa sanomalehdessä. Internetistä löytyy myös paljon materiaaleja, joita saa käyttää vapaasti omilla kotisivuillaan. Kannattaa kuitenkin lukea käyttöehdot huolellisesti, sillä usein kaupallinen käyttö ei ole maksutonta. Ohjelmointi Koostettaessa kotisivuja valmiiseen julkaisujärjestelmään ohjelmointia ei tarvitse miettiä: se on jo mietitty puolestasi. Kotisivujen koostoon tarkoitettua ohjelmaa käytettäessä varsinainen ohjelmointi on yleensä hyvin pienessä roolissa, koska ohjelma tekee sen pääosin käyttäjänsä puolesta. Toisinaan sivujen ohjelmointiin on kuitenkin tarve puuttua ja siinä vaiheessa tarvitaan joku, joka osaa asiansa - tai intoa opetella tarvittavat taidot itse. Peruskotisivut voi koostaa käyttäen niin sanottua html-kieltä, joka on tarkoitettu kuvaamaan kotisivujen sisällön rakennetta. Html:n yhteydessä suositellaan käytettäväksi CSS-tyyliohjeita, joiden avulla sivun ulkoasu voidaan muotoilla halutun näköiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että html:n avulla merkitään jokin osa tekstistä otsikoksi ja CSS-tyylissä kerrotaan, millä kirjaintyylillä otsikot näytetään. Html-kieli on suunniteltu yksinkertaiseksi ja sitä onkin melko helppo oppia. Toisaalta html sopiikin parhaiten juuri yksinkertaisten sivujen tekemiseen monimutkaisemmat kokonaisuudet toteutetaan erikoistekniikoiden avulla, kuten php-ohjelmointi ja Flash. Testaus Kun kotisivut on koostettu, on aika testata niiden toimivuus. Sivujen tulisi toimia kahdella tasolla: teknisen toimivuuden lisäksi niiden tulisi pystyä täyttämään niille asetettu tavoite. Eli testauksessa tulisi kiinnittää huomiota linkkien toimivuuden lisäksi myös testaajien kommentteihin sisällöstä, ulkoasusta ja käytettävyydestä. Testaajina kannattaa käyttää perheenjäseniä ja tuttavia. On hyvä saada palautetta erilaisilta ihmisiltä, mutta on erittäin hyvä jos muutama testaaja on osa kotisivujen varsinaista kohderyhmää. Tässä vaiheessa löydetyt ongelmat eivät ehdi näkyä suurelle määrälle käyttäjiä ja uudet kotisivut ovat heti julkaisustaan lähtien viimeistelty kokonaisuus. Kotisivujen abc s. 11

4. Julkaisu Kotisivutila Kotisivujen julkaisemista varten tarvitset paikan, josta niitä pääsee internetselaimella lukemaan. Kotisivutilan ja siihen liittyvien palveluiden pakettia kutsutaan yleisesti webhotelliksi. Tässä muutamia asioita, jotka kannattaa huomioida kotisivutilaa hankkiessa: Tallennustila Ensimmäinen kotisivutilan ominaisuuksia määrittävä tekijä on sivujesi yhteenlaskettu tiedostokoko. Yksinkertaiset sivut, jotka sisältävät lähinnä tekstiä ja kuvituskuvia mahtuvat pienimpiinkin markkinoilla oleviin webhotellipaketteihin. Useiden videotiedostojen tai muiden tilaa vievien sisältöjen liittäminen kotisivuille voi vaatia yllättävän paljon tallennustilaa, jolloin kotisivutilan laajentaminen on tarpeen. Liikennemäärät Kun käyttäjät katselevat ja käyttävät kotisivujasi, täytyy sivuillasi olevat sisällöt siirtää verkon yli käyttäjän ruudulle katsottavaksi. Tämä siirto toistuu jokaisen yksittäisen käyttäjän kohdalla, joten mitä enemmän käyttäjiä kotisivusi houkuttelevat ja toisaalta mitä isomman tallennustilan kotisivusi ovat vaatineet sitä enemmän tietoliikennettä syntyy. Tämä siirto aiheuttaa webhotellipalveluja tarjoavalle yritykselle tiedonsiirtokuluja, mistä syystä useimmat kotisivutilaa myyvät palveluntarjoajat asettavat asiakkaidensa kotisivujen käytölle liikennemääräsuosituksia. Liikennemääräsuosituksen toistuvasta ylittymisestä peritään lisämaksua. Jos odotettavissa on suuria käyttäjämääriä, kannattaa selvittää miten liikennemäärien kasvu näkyy kotisivutilan kuluissa. Käyttäjä- ja liikennemääriä voi seurata webhotellipalveluun kuuluvilla tilastointityökaluilla. Kotisivujen abc s. 12

Palvelut Monet vuorovaikutteisia ominaisuuksia sisältävät kotisivut, kuten verkkokaupat, vaativat kotisivutilalta tietokantaominaisuuksia ja tukea erilaisille ohjelmointitekniikoille. Vertailtaessa ja hankittaessa webhotellipalveluja on siis ensin kartoitettava kotisivujen asettamat vaatimukset kotisivutilalle. Jos kotisivut tehdään julkaisujärjestelmään, joka on hankittu samasta paikasta kuin kotisivutila, huolehtii palveluntarjoaja tarvittavien palvelujen toiminnasta puolestasi. Sivujen osoite Kotisivujesi osoitetta eli verkkotunnusta kannattaa miettiä huolellisesti. Se on yhteystieto, jota ei kannata muuttaa kuin pakon edessä. Käyttäjät joko oppivat muistamaan osoitteen tai lisäävät sen selaimensa kirjanmerkkeihin, joten siitä tulee hyvin oleellinen osa kotisivujasi. Osoitteen kannattaa siis olla alusta alkaen se lopullinen ja oikea. Työpaikan, koulun tai kodin nettiyhteyden kautta saadut ilmaiset verkkosivutilat ovat lähes poikkeuksetta vaikeasti muistettavien osoitteiden takana. On paljon helpompi muistaa verkkotunnus omanimi.fi kuin pitkä osoite erikoismerkkeineen kuten http://www2.toimistonnimi.com/~omanim2/ Oman verkkotunnuksen hankkiminen maksaa hieman enemmän, mutta etenkin yritysten sivuille se on lähes välttämätön uskottavuuden ja luotettavuuden kohottajana. Kotisivutilan ja verkkotunnuksen mukana saa lähes poikkeuksetta myös sähköpostin. Tällöin sähköpostiosoitteen loppuosana on sama helposti muistettava verkkotunnus, kuin sivuillasi. Verkkotunnuksen hankinta hoituu helpoimmin kotisivutilan tilauksen yhteydessä. Miten sivut siirretään? Kun sopimus webhotellipalvelusta on tehty, palveluntarjoaja toimittaa käyttöösi yhteystiedot, tunnukset ja salasanat, joiden avulla voit siirtää kotisivusi palvelimen kotisivutilaan. Poikkeuksena tästä ovat aiemmin mainitut julkaisujärjestelmät, kuten Planeetta Internet Oy:n Tee-se-itse Kotisivut, joita käytettäessä kotisivun sisällöt koostetaan suoraan palvelimelle järjestelmän avulla ja erillistä siirtoa ei tarvita. Sivujen siirtoon käytetään lähes poikkeuksetta ftp-yhteysohjelmaa. Joissain kotisivujen koosto-ohjelmissa on sisäänrakennettuna ftpyhteystoiminto, jota käyttäen siirto onnistuu kaikkein kätevimmin. Ftp-yhteysohjelmia on saatavilla useita erilaisia, mutta ne kaikki toimivat karkeasti ottaen seuraavasti: 1. Luodaan yhteys kotisivutilaan, eli internetpalvelimeen (engl. server) syöttämällä ohjelmaan osoite, tunnus ja salasana. 2. Ftp-ohjelma näyttää kuvaruudulla kotisivutilan sisällön (engl. remote files) ja usein toisessa ikkunan osassa voi selata omalla tietokoneella sijaitsevia tiedostoja (engl. local files). 3. Tiedostoja siirretään kotisivutilaan raahaamalla ne ftp-ohjelman kotisivutilan tiedostoja näyttävän ikkunan päälle. Kotisivujen siirto tapahtuu siis hyvin samalla tavalla kuin tiedostojen siirto vaikkapa omalta tietokoneeltasi muistitikulle. Myöhemmin kotisivujen päivitetyt versiot siirretään kotisivutilaan samalla tavalla, jolloin vanhat tiedostoversiot korvataan uusilla. Kotisivujen abc s. 13

5. Ylläpito ja päivitys Kun sivut on saatu valmiiksi, testattu ja siirretty kotisivutilaan kaikkien internetkäyttäjien saataville, alkaa ylläpito ja päivitys. Sivuilta mahdollisesti löytyviä virheitä ja vikoja pitää korjata ja sisältöä tulee pitää ajan tasalla. Säännöllisesti päivittyvät kotisivut houkuttelevat käyttäjiä palaamaan sivuille yhä uudelleen. Mikä kaipaa päivittämistä? Kaikki kotisivujen sisältö ei kaipaa päivittämistä kovin usein. Esimerkiksi yrityksen toimenkuva ja yhteystiedot eivät muutu kovin usein. Toisaalta on sisältöjä joita kannattaa päivittää ahkerasti kuten erilaiset uutis- ja ajankohtaista-palstat. Vanhentunut tieto ei yleensä palvele ketään, joten se kannattaa useimmiten poistaa. Joissain tapauksissa vanhakin tieto voi olla tärkeää, jolloin sitä varten sivuille kannattaa luoda arkisto-osio. Arkistoon voi esimerkiksi siirtää valikoimasta poistuneiden tuotteiden tietoja, jotta niitä käyttävät asiakkaat voivat edelleen löytää ne sieltä. Kuinka usein? Se kuinka usein päivitykselle on tarvetta, riippuu täysin sisällöstä, mutta päivitysrytmi kannattaa pitää säännöllisenä. Kun käyttäjät tottuvat tarkistamaan sivujen tilanteen viikoittain, ei kannata aiheuttaa pettymystä jättämällä yhden viikon päivitystä tekemättä. Kuka sen tekee? Pidemmän päälle edullisin ja varmin tapa hoitaa päivitykset on tehdä ne itse. Tämä vaatii joko taitoa kotisivujen tekemiseen tai päivitysjärjestelmää. Itse tehdyt päivitykset on helppo itse tarkistaa ja ne hoituvat nopeasti, juuri silloin kun itse haluat. Jos päivityspalvelu ostetaan vaikkapa kotisivujen tekijältä, jokainen päivityskerta maksaa ja tässäkin tapauksessa kotisivujen omistaja joutuu tuottamaan päivitettävän sisällön. Kotisivujen abc s. 14

6. Markkinointi Omanimi.fi Kun kotisivusi ovat valmiit, kannattaa niiden olemassaolosta kertoa mahdollisimman aktiivisesti. Kotisivujen markkinointiin on useita mahdollisuuksia ja niitä kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Hakukoneet Internetin tunnetuin palvelu ovat hakukoneet. Hakukoneet käyvät läpi internetin sisältöjä ja tarjoavat hankkimaansa tietoa käyttäjiensä avuksi. Jotta kotisivusi tulisivat varmasti hakukoneen tutkimaksi, voit ilmoittaa niiden olemassaolosta hakukoneelle. Esimerkiksi Googleen kotisivun osoite ilmoitetaan Tietoja Googlesta -linkin takaa löytyvän Submit Your Content -toiminnon avulla. Hakukoneet pystyvät lukemaan sivuiltasi vain tekstinä kirjoitettua tietoa. Esimerkiksi animaatio- tai kuvatiedoston sisällä olevaa tekstiä ei voi hakukoneella löytää. Kannattaakin siis huolehtia siitä, että sivuilla on riittävästi tekstimuotoista sisältöä. Hakukoneiden tuloslistauksissa ensimmäisinä näkyvät yleensä suosituimmat sivustot. Hakukoneet päättävät itse mitkä sivut sijoittuvat listan kärkeen. Paras tapa sijoittua hyvin hakutuloksissa on tehdä hyvät kotisivut, joilla on mielenkiintoista sisältöä. Kun sivujasi käytetään paljon ja niihin kenties viitataan useilla muilla kotisivuilla, paranee niiden sijoitus hakutuloslistassa. Hakukonemainonta on hyvä tapa saada sivustosi ihmisten tietoon. Hakukonemainonnassa valitaan lista avainsanoja ja kun näitä sanoja käytetään hakuun, mainos näkyy hakutulosten yhteydessä. Näin mainos tavoittaa ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita markkinoitavasta asiasta. Googlen AdWords on hyvä esimerkki hakukonemainonnasta: adwords.google.fi. Kotisivujen abc s. 15

Verkkomainonta Verkossa sijaitsevia kotisivuja on luontevaa mainostaa verkossa. Johonkin sopivan aihepiirin suosittuun sivustoon sijoitettu mainos tuo helposti paljon käyttäjiä kotisivuillesi. Verkkomainos on periaatteessa maksettu linkkipainike jollain toisella kotisivulla. Klikkaamalla mainosta käyttäjä pääsee suoraan sivuillesi. Osaksi muuta viestintää Kun kotisivut ovat olemassa, ne kannattaa liittää osaksi kaikkea viestintää. Lisäämällä esimerkiksi verkko-osoitteen käyntikorttiisi, sähköpostin allekirjoitukseesi, yrityksen auton kylkeen ja muuhun mainontaan sekä tuotteiden pakkauksiin, tarjoat asiakkaillesi ja muille sidosryhmillesi mahdollisuuden hankkia lisätietoa kotisivuiltasi. Julkaisija: Planeetta Internet Oy 1. versio, 2008 Teksti ja ulkoasu: Planeetta Internet Oy Planeetta Internet Oy 2008 Tätä dokumenttia voit kopioida, levittää, näyttää ja esittää vapaasti seuraavilla ehdoilla (Creative Commons, by-nd 1.0 Suomi): Teoksen tekijöiden nimet, julkaisija ja julkaisuvuosi on ilmoitettava. Teosta ei saa muuttaa, muunnella tai käyttää toisen teoksen pohjana. Uudelleenkäyttäessäsi tai levittäessäsi tätä teosta, sinun tulee tehdä selväksi muille tämän teoksen käyttäjille nämä lisenssiehdot. Mainituista rajoituksista voidaan luopua tekijänoikeuden omistajien antamalla luvalla. Kotisivujen abc s. 16