KIRJALLINEN KYSYMYS 513/2007 vp Omaishoidon tuen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Omaishoito sai oman lakinsa edellisellä vaalikaudella. Monessa kunnassa lain voimaantulo merkitsi heikennystä siihen mennessä saatuihin omaishoidon tukiin. Tulevaisuuden visiossa yhä suurempi osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on tarkoitus järjestää avohoitona. Käytännössä se lisää omaisten ja läheisten vastuuta hoidon tarpeessa olevista. Työssä käyvien kannalta tilanne on usein jo nykyisellään kestämätön. Vammaisista lapsista tai ikääntyneistä vanhemmistaan huolta pitävät joutuvat sinnittelemään voimiensa äärirajoilla, koska työelämä ei jousta omaishoitotilanteiden mukaan. Työaikaa joudutaan käyttämään omaishoitoon. Kun omaishoitajia jo nykyisellään on noin 360 000, omaishoidosta muodostuu valtion tuottavuusohjelmista huolimatta vakava tuottavuuden kasvun este. Tätä ei ole otettu huomioon tulevissa linjauksissa. 300 600 euron suuruinen omaishoidon tuki ei ole riittävä korvaus työstä, jonka avulla yhteiskunta säästää esimerkiksi vanhainkotihoidon hinnan, yli 2 000 euroa kuukaudessa. Omaishoitajuus rasittaa tavallista työssä käyvää henkilöä kohtuuttomasti. Omaishoidon tuki, vapaapäivät, lomat ja tukipalvelut ovat riittämättömiä. Työn jättäminen ei ole useimmille mahdollista, koska omaishoidon tuet ovat pieniä. Omaishoitajan pitäisi omaishoitajaksi ryhtyessään saada tulosidonnaista sairausvakuutuspäivärahaa. Kunnat tarvitsevat lisäresursseja omaishoidon tuen kehittämiseen. Sen lisäksi tarvitaan kuntia sitovammin velvoittavia säädöksiä valtionosuuksien käyttämisestä tarkoitettuun kohteeseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä omaishoitajien tilanteen korjaamiseksi, omaishoidon tuen kehittämiseksi ja kuntien ohjeistuksen tiukentamiseksi, että omaishoitolain velvoitteita noudatetaan tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa? Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 513/2007 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä omaishoitajien tilanteen korjaamiseksi, omaishoidon tuen kehittämiseksi ja kuntien ohjeistuksen tiukentamiseksi, että omaishoitolain velvoitteita noudatetaan tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö uusittiin vuoden 2006 alusta lukien lailla omaishoidon tuesta (937/2005). Uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa omaishoitoa osana kunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Uusi laki sisältää useita muutoksia, jotka parantavat hoidettavien ja hoitajien asemaa. Uudessa laissa mm. täsmennettiin omaishoidon tuen myöntämisedellytyksiä, parannettiin omaishoitajan mahdollisuutta pitää vapaata, korotettiin hoitopalkkion vähimmäismäärää ja otettiin käyttöön uusi vähimmäishoitopalkkio hoidollisesti raskaita siirtymävaiheita varten sekä parannettiin hoitopalkkioiden indeksisuojaa. Uutta ovat myös omaishoidon osana annettavat hoitotehtävää tukevat sosiaalihuollon palvelut, jotka kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Vuoden 2007 alusta lainsäädäntöä muutettiin siten, että omaishoitajien lakisääteisen vapaan määrä lisättiin kolmeen vuorokauteen kuukaudessa. Lainsäädännön lisäksi omaishoitoa on kehitetty myös kehittämishankkein. Valtakunnallisessa sosiaalialan kehittämishankkeessa toteutettiin kymmeniä kuntien hankkeita, joiden yhtenä tavoitteena on ollut omaishoidon tuen kehittäminen ja omaishoidon tuen saantikriteereiden yhtenäistäminen seudullisesti. Voidaan olettaa, että näiden kehittämishankkeiden tulokset näkyvät myönteisesti omaishoitajien aseman kohenemisena. Omaishoidon kehittämistä on tuettu myös Raha-automaattiyhdistyksen voittovaroin. Rahaautomaattiyhdistyksen tuki vanhustenhuoltoon vuonna 2007 on noin 44,1 miljoonaa euroa. Tästä noin neljäsosa on omaishoitoa koskeviin hankkeisiin osoitettua tukea. Omaishoidon tuen tukeminen on yhtenä Raha-automaattiyhdistyksen painopisteenä myös jatkossa. Omaishoidon tuen saajien määrä on kasvanut jatkuvasti, tosin viime vuosina hitaasti. Vuonna 2006 omaishoidon tuen saajia oli noin 31 000. Myös hoitopalkkioihin käytetyt menot ovat kasvaneet jatkuvasti. Vuonna 2005 omaishoidon tukeen käytettiin yhteensä 95,1 miljoonaa euroa. Tässä oli kasvua edellisvuodesta 7,7 prosenttia. Vuoden 2008 alussa uudistettavaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen on tarkoitus sisällyttää omaishoidon kattavuutta koskeva valtakunnallinen tavoite, joka edellyttää omaishoidon tuen saajien määrän kasvattamista noin kolmanneksella nykyisestä vuoteen 2012 mennessä. Suosituksessa korostetaan myös hyvää ja monipuolista palvelutarpeen arviointia, jossa otetaan huomioon fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset tekijät sekä elinympäristö. Myös omaisten aktiivista mukaan ottamista ikäihmisten hoidon ja palvelujen suunnitteluun korostetaan. Omaishoidon tuki on kuitenkin määrärahasidonnainen palvelu, jota kunnat myöntävät määrärahojensa puitteissa. Lainsäädännön asettamissa 2
Ministerin vastaus KK 513/2007 vp Pauliina Viitamies /sd rajoissa kunnat suunnittelevat itse omat palvelujärjestelmänsä ja kuntakohtaisia eroja esiintyy jonkin verran. Toiset kunnat panostavat enemmän omaishoidon tukeen toisten taas painottaessa enemmän esimerkiksi kotipalvelua ja kotihoitoa. Vaikka lainsäädännöllä ja kehittämishankkeilla omaishoitoa on voitu paljon kehittää, ei kuntakohtaisia eroja täysin voida kitkeä pois. Kuntalaisten kannalta viime kädessä olennaista on, että he saavat tarvitsemansa avun. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 513/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vad tänker regeringen göra för att åtgärda situationen för närståendevårdare, utveckla stödet för närståendevård och skärpa kommunernas anvisningar så att de skyldigheter som föreskrivs i lagen om stöd för närståendevård tilllämpas på samma sätt i hela landet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Lagstiftningen om stöd för närståendevård reviderades i början av 2006 genom införandet av lagen om stöd för närståendevård (937/2005). Syftet med revideringen var att stärka närståendevårdens ställning som en del av det kommunala servicesystemet inom social- och hälsovården. Den nya lagen innebär flera förändringar som förbättrar ställningen för vårdtagare och vårdare. Enligt den nya lagen ska bl.a. förutsättningarna för beviljande av stöd för närståendevård preciseras, närståendevårdarnas möjligheter till ledighet förbättras, vårdarvodets minimibelopp höjas och ett nytt lägsta vårdarvode för vårdmässigt tunga övergångsperioder införas samt indexskyddet för närståendevårdarnas arvoden förbättras. Till nyheterna hör också socialvårdstjänster som ordnas som ett led i närståendevården som stöd för vårdarbetet. Tjänsterna anges i den vårdbehövandes vård- och serviceplan. Genom en ändring av lagstiftningen i början av 2007 har närståendevårdares lagstadgade ledighet utökats till tre dygn i månaden. Förutom via lagstiftningen har närståendevården förbättrats också via utvecklingsprojekt. Inom ramen för det nationella utvecklingsprojektet för det sociala området har man genomfört tiotals kommunala projekt. Ett av målen för projekten har varit att utveckla stödet för närståendevård och förenhetliga kriterierna för beviljande av stödet på det regionala planet. Man kan anta att utvecklingsprojekten kommer att ge positiva resultat och leda till en förbättring av närståendevårdarnas ställning. Också Penningautomatföreningens vinstmedel har använts för att stödja utvecklingen av närståendevården. År 2007 uppgick Penningautomatföreningens stöd för äldrevården till cirka 44,1 miljoner euro. Av detta hade cirka en fjärdedel reserverats för projekt som gällde närståendevård. Även i fortsättningen kommer stödet för närståendevård att vara ett av de områden som Penningautomatföreningen prioriterar i sin bidragsverksamhet. Antalet mottagare av stödet för närståendevård har ökat stadigt, men under de senaste åren har ökningen varit långsam. År 2006 var antalet stödtagare cirka 31 000. Också utgifterna för vårdarvoden har ökat kontinuerligt. År 2005 användes sammanlagt 95,1 miljoner euro för stöd för närståendevård. Ökningen var 7,7 procent jämfört med året innan. I kvalitetsrekommendationen om vård och tjänster för äldre som kommer att förnyas i början av 2008 har man för avsikt att inkludera ett rikstäckande mål som gäller omfattningen av närståendevården. Enligt målet ska antalet stödmottagare ha ökat med cirka en tredjedel vid utgången av 2012. I rekommendationen betonas också en bra och mångsidig bedömning av servi- 4
Ministerns svar KK 513/2007 vp Pauliina Viitamies /sd cebehovet som tar hänsyn till fysiska, psykiska, kognitiva och sociala faktorer samt livsmiljön. Man framhåller även betydelsen av att anhöriga aktivt engagerar sig i planeringen av vården och tjänsterna för äldre. Stödet för närståendevård är dock anslagsbunden service som kommunerna tillhandahåller inom ramen för sina anslag. Inom de gränser som lagen medger organiserar kommunerna själva sina servicesystem, och kommunvisa skillnader förekommer i någon mån. Vissa kommuner satsar mer på stödet för närståendevård, medan andra inriktar sig i högre grad på exempelvis hemtjänst och hemvård. Trots att närståendevården har kunnat utvecklas mycket tack vare lagstiftningen och utvecklingsprojekten, har det inte varit möjligt att helt avskaffa skillnaderna mellan kommunerna. Med tanke på kommuninvånarna är det när allt kommer omkring viktigast att de får den hjälp de behöver. Helsingfors den 20 december 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 5