Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoidon malli Keski-Suomessa

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoidon malli Keski-Suomessa

MALLIN KÄYTTÄJÄLLE Keski-Suomen Haravaprojektin toimesta (Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto 2000-2004) on tuotettu tämä moniammatilliseen käyttöön tarkoitettu malli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamisesta, puttumisesta, tutkimisesta ja hoitamisesta. Mallin laadintaan on osallistunut laaja maakunnallinen, moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on ollut edustajat perussosiaali- ja terveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta (lastentaudit ja lasten ja nuorisopsykiatria), poliisista, perheneuvoloista, yksityisestä perhekodista, kunnallisesta perhetukikodista ja ensi- ja turvakodista. Lisäksi mallin valmistelussa on kuultu eri vaiheissa kuntien, järjestöjen ja erityispalvelupisteiden ammattilaisia. Mallin valmistelussa on huomioitu lisäksi Duodecimin Käypä hoito suositusta sekä Stakesin vuonna 2003 julkaistua opasta Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoitamisen keskisuomalainen malli on tiivistetty ohjeistus keskisuomalaisille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn ja joiden tehtävänä on ryhtyä toimenpiteisiin hyväksikäyttöepäilyn selvittämiseksi, tutkimiseksi ja hoitamiseksi. Malli ei ole tarkoitettu seikkaperäiseksi ohjeeksi mm. puheeksi ottamisesta eikä alueellisista tai paikallisista vastuutahoista. Malliin on kuitenkin jätetty tilaa yhteystietojen täyttämiselle alue- ja toimipistekohtaisesti. Työryhmä suosittaa, että kukin toimipiste laatii mallin pohjalta oman toimintaohjeensa, ellei sellaista jo ole olemassa. Lisäksi suositellaan paikallisen tai seudullisen vastuuryhmän nimeämistä, jonka tehtävänä on mm. päivittää toimijoiden yhteystiedot ja mallin sisältö ajan tasalle säännöllisin väliajoin sekä olla keskeisenä toimijana hyväksikäyttötapauksissa. Nimetyt henkilöt voivat myös olla toteuttamassa malliin suoraan tai välillisesti liittyvää koulutusta kuten puheeksiottaminen, salassapitokysymykset jne. Koko Keski-Suomea koskevan mallin päivittämisestä vastaa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, joka myös ylläpitää asiantuntijarekisteriä henkilöistä, joita voi konsultoida tarvittaessa. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.koske.jyu.fi. Jyväskylässä 7.12.2004 Keski- Suomen Harava-projekti Mallin valmistelutyöryhmä

Tämän mallin pohjana on käytetty Stakesin opasta Lasten ja nuorten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen (toim. Sirpa Taskinen 2003). Suosittelemme oppaan hankkimista jokaiseen toimipisteeseen. Tilausosoite on www.stakes.fi. 1 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikos Seksuaalista hyväksikäyttöä on: 1) Sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa. 2) Lapsen sellainen koskettelu tai muu seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. 3) Alle 18-vuotiaan seksuaalinen hyväksikäyttö on kriminalisoitu, kun tekijä väärinkäyttää asemaansa esim. koulussa tai muussa laitoksessa taivuttamalla nuoren sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina lastensuojeluasia 1. TUNNISTAMINEN Seksuaalisen hyväksikäytön epäilyyn johtaneen havainnontekijän rooli on olla lapselle luotettava aikuinen ei tutkija. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi syntyä kenelle tahansa lapsen kanssa työskentelevälle esim. päivähoidossa, koulussa, kerhoissa, terveydenhoitajan vastaanotolla, perheneuvolassa, sairaalassa tai sosiaalitoimistossa. Epäily voi syntyä mm. seuraavissa tilanteissa: - lapsi kertoo itse - lapsen käytös ja oireet herättävät epäilyn - pedofiilin toiminta paljastuu - epäilty itse ilmoittaa tapahtuneesta - löydökset muun tutkimuksen yhteydessä johtavat epäilyyn - perheen toista lasta on käytetty hyväksi Tällaisessa tilanteessa työntekijän tulee kirjata mahdollisimman tarkasti muistiin. - havainnot eli tapahtuman sisältö, aika, paikka ja tapahtumaan liittyvät henkilöt. Havaintoja ovat kuullut ja nähdyt asiat sekä lapsen puhumat ja tekemät asiat. Havainto koskee jotakin, mitä tapahtui oikeasti ja mitä havaittiin. On eri asia, mitä havaitaan kuin se, mitä havainnon tulkitaan merkitsevän ja mihin asioihin sen tulkitaan viittaavan. - keskustelun, kertomuksen, kysymysten ja vastausten sanamuodot Epäily lapsen joutumisesta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ei ole aina selkeästi tunnistettavissa tai näytettävissä toteen. Epäily voi herätä epämääräisenä huolena. Huoli kuitenkin aina perustuu johonkin, josta voi puhua. Huolesta, epäilystä ja niihin johtaneista syistä on hy-

vä keskustella lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteisessä keskustelussa voidaan arvioida, onko epäilylle ja huolelle sellaisia perusteita, että kysymys on lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. 2 2. ILMOITUSVELVOLLISUUS Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily on aina peruste lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Vastuu lastensuojeluilmoituksen tekemisestä on havainnon tekijällä. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. (Lastensuojelulaki 40 ). Lastensuojelulain 40 on ehdottomasti velvoittava säännös, joka syrjäyttää muissa laeissa olevat vaitiolo- ja salassapitosäännökset. Rikoslaissa on säädetty virkavelvollisuuden laiminlyönnistä ja säännöstöä sovelletaan myös ilmoituksen tekemättä jättämistapauksissa. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä suullisesti esim. puhelimitse tai kirjallisesti. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: - ilmoittajan yhteystiedot - mihin tieto/ huoli perustuu - mitä on tapahtunut - miten asia on tullut ilmoittajan tietoon - miten hän on työskennellyt lapsen ja hänen perheensä kanssa kyseisessä asiassa. Lastensuojelun työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä ilmoituksen tekijään tehdäkseen tarkentavia kysymyksiä ja kirjaa lastensuojeluilmoituksen lapsen asiakirjoihin. Lastensuojeluprosessi käynnistyy lastensuojeluilmoituksesta ja lapsen suojelutarpeen arvioinnista. Mikäli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily tulee esille virka-ajan ulkopuolella, voi tarvittaessa ottaa yhteyttä alueen sosiaalipäivystykseen, mikäli alueella sellainen on. Muussa tapauksessa on lastensuojeluilmoitus tehtävä välittömästi virka-ajan alkaessa. Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneelle lapselle tai nuorelle sekä hänen perheelleen tulee järjestää kriisiapua tarvittaessa välittömästi.

3 Kunnassamme/ alueellamme lastensuojeluilmoitus osoitetaan virka-aikana : Nimi: Virka-ajan ulkopuolella: 3. EPÄILYN SELVITTÄMINEN Lastensuojelutarpeen arvioinnista vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tekee tutkintapyynnön poliisille. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen on aina moniammatillista yhteistyötä, jossa kukin omalta osaltaan vastaa joustavasta tiedonkulusta ja prosessin etenemisestä. Kun sosiaalityöntekijän tietoon tulee epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, hän selvittää lastensuojelun tarpeen ja vastaa tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Hän vastaa myös huoltosuunnitelman tekemisestä, jossa sovitaan ainakin seuraavista asioista: - yhteistyö, ketä mukana - tehtävänjako - suunnitelma lapsen turvallisuuden takaamisesta - aikataulun yhteensovittaminen mm. poliisin kanssa Mikäli on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, on sosiaalityöntekijän tehtävä tutkintapyyntö poliisille välittömästi. Menettelyä ohjaavana periaatteena on lapsen suojeleminen siten, että mahdollinen seksuaalinen hyväksikäyttö loppuu. Lapsen huoltajat ja lähiverkosto tulee vastuuttaa lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta. Sosiaalityöntekijän tulee tarkistaa, että he kykenevät siihen ja vakuuttua siitä, että lapsi on turvassa. Sosiaalityöntekijä arvioi myös lapsen kriisiavun tarpeen. Tarvittaessa lapsen turvallisuus taataan kiireellisellä huostaanotolla (Lsl 18 )

Lastensuojeluprosessi jatkuu yhteistyössä perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perheelle järjestetään avohuollollisia palveluja ja heitä ohjataan tarvittaessa hoitoon. Prosessia ohjaa ja seuraa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Hän toimii yhdyshenkilönä muihin yhteistyökumppaneihin. Tarvittaessa lapsen tilanne turvataan huostaanotolla ja sijaishuollon järjestämisellä (Lsl 16 ). 4 Alueellamme/ kunnassamme konsultaatioapua hyväksikäytön epäilytapauksissa voi pyytää : Nimi: Nimi: Vastuu rikoksen selvittämisestä kuuluu poliisille. Lastensuojelun ja hoidon tarve voi jatkua rikosprosessin päätyttyä. Kun poliisille on tehty tutkintapyyntö tai kun asia on muuten tullut poliisin tietoon, poliisi käynnistää asiassa esitutkinnan. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen, ellei asian jo tiedetä olevan sosiaaliviranomaisten tiedossa. Poliisi myös ohjaa lapsen terveyskeskukseen tai terveyskeskuksen päivystykseen yleisen psyykkisen ja fyysisen terveydentilan tarkistamiseksi, ellei lasta ole vielä käytetty lääkärissä. Esitutkinnan aikana poliisi: - hankkii lapselle sijaisedunvalvojan, mikäli rikoksesta epäilty on toinen vanhemmista, jolloin myöskään toinen, samassa taloudessa asuva vanhempi ei voi valvoa lapsensa etua. Sovittaessa voi myös sosiaalityöntekijä hankkia sijaisedunvalvojan. - puhuttelee/ kuulustelee asianomistajan ja rikoksesta epäillyn lisäksi niitä henkilöitä, jotka asiasta tietävät, suorittaa mahdollisia teknisiä tutkimuksia ja käyttää tarvittaessa pakkokeinoja kuten kiinniottaminen, pidättäminen, kotietsintä jne. - tilaa lääkärinlausunnot lasta tutkineilta ja hoitaneilta lääkäreiltä - pyytää tarvittaessa virka-apua Poliisin virka-apupyyntö voi koskea seuraavia asioita: - lapsen somaattisen tutkimuksen suorittaminen terveyskeskuksessa tai Keski-Suomen keskussairaalassa (lääkärin lausunto). Ei-akuuteissa tapauksissa tutkimukset suoritetaan terveyskeskuksissa, akuuteissa päivystystapauksissa terveyskeskuksen päivystyksessä.

5 - lapsen psykologinen tutkimus epäilyn selvittämiseen liittyen (lastenpsykiatrian asiantuntijalausunto) Jyväskylän perheneuvolassa tai Keski-Suomen keskussairaalan lasten ja nuorisopsykiatrian yksiköissä. Jyväskylän perheneuvolan palvelualue on Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Muiden Keski-Suomen kuntien osalta virka-apupyyntö osoitetaan suoraan Keski-Suomen keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian vastuualueen johtajalle. - Lapsen kuuleminen asiantuntijan toimesta. Pyyntö osoitetaan Jyväskylän perheneuvolaan tai Keski-Suomen keskussairaalan lasten ja nuorisopsykiatrian yksikköön edellä esitetyn työnjaon mukaisesti silloin, kun poliisin asiantuntemus ei riitä ja kun lasta voidaan ikänsä perusteella kuulla. - rikoksesta epäillyn oikeuslääketieteellisen tutkimuksen suorittamista pakkokeinolain valtuuksin. Sosiaali- tai terveyshuollon toimipaikalta poliisin pyytämä lausunto on tehtävä kiireellisenä vähintään kahden kuukauden sisällä pyynnön päivämäärästä. Alueellamme/ kunnassamme poliisi esittää virka-apupyynnöt somaattisen tutkimuksen osalta: Nimi/toimipiste: tai Nimi/toimipiste: Psykologisen tutkimuksen ja/ tai kuulemisen osalta: Nimi/toimipiste: Lapsen kuulemisen osalta: Nimi/toimipiste: Alle 15-vuotiaan lapsen kuuleminen tulee tallentaa aina videotallenteeseen, jotta kertomusta voidaan käyttää todisteena oikeudessa. Videotallennetta käytetään tilanteessa, jossa lasta ei voida hänelle haittaa aiheuttamatta kuulla oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti. Kun esitutkinta on saatettu loppuun: - asia siirtyy syyteharkintaan - tutkinnan johtaja tekee päätöksen olla saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, mikäli esitutkinnassa ei ole saatu tukea rikosepäilyille tai - esitutkinta keskeytetään toistaiseksi, kun epäily edelleen on olemassa, mutta tutkintaa edistävää tietoa ei ole saatavissa.

6 4. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI Terveydenhuollon on aina arvioitava lapsen hoidon tarve niin somaattisesta kuin psyykkisestä näkökulmasta. Mikäli terveydenhuollon työntekijä epäilee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, hänellä on lakisääteinen velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus. Somaattinen tutkimus Raiskaus tai muu akuutti seksuaalinen väkivalta ( tiedossa olevasta tapahtumasta alle 72 tuntia) Terveyskeskuslääkäri arvioi lapsen tai nuoren terveydentilan ja hoidon tarpeen sekä turvaa hoidon. Hän tekee yleisen fyysisen ja psyykkisen lääkärintarkastuksen ja kirjaa löydökset tarkasti. Alle 15-vuotiaiden tutkimuksessa konsultoidaan harkinnan mukaan Keski-Suomen keskussairaalan päivystävää lastenlääkäriä ja/tai gynekologia. Yli 15- vuotiaan tarkastuksen voi suorittaa terveyskeskuslääkäri harkinnan mukaan gynekologia konsultoiden. ( Kts. Raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan uhrin tutkimus ja hoito osoitteesta: http://medikes.ksshp.fi) Huom! Tutkimusta ei välttämättä tarvitse tehdä päivystysaikana vaan harkitusti seuraavana päivänä. Tutkimuksessa on huomioitava hoidolliset seikat, mutta myös lisäksi tehtävä asiakirjamerkinnät tarkasti mahdollisesti tulevia poliisin ja oikeustoimen lausuntoja varten. Jos on perusteltua syytä epäillä, että tutkinnassa saattaa olla mahdollista löytää tapahtumatietoja varmentavaa näyttöä seksuaalisesta hyväksikäytöstä terveydenhuollossa otetaan vaadittavat oikeuslääketieteelliset näytteet ilman erillistä poliisin virka-apupyyntöä. Myös lapsen psyykkisen tilan ja välittömän hoidontarpeen arvioinnista on huolehdittava. Muu seksuaalisen hyväksikäytön epäily Lapsen/ nuoren terveydentila selvitetään ensisijaisesti lapsen ja perheen entuudestaan tuntevien terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta olemalla yhteydessä neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitajiin ja lääkäreihin Mikäli erikoissairaanhoidon tutkimus katsotaan aiheelliseksi, tutkimus järjestetään virka-aikana Keski-Suomen keskussairaalassa. Erikoissairaanhoidon tutkimus tehdään pääsääntöisesti vain poliisin pyynnöstä. Lapsen tai nuoren tutkimista edeltää häntä hyväksikäyttöepäilyn johdosta tavanneiden ja/tai hoitaneiden toimijoiden yhteisneuvottelu ja tutkimusten kannalta tarpeellisen tiedon jakaminen. Psykiatrian konsultaatiopyynnöt osoitetaan virka-ajan ulkopuolella päivystävälle psykiatrille.

7 Psyykkinen tutkimus Perheneuvola - antaa seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä konsultaatiota perustason työntekijöille sosiaali-, terveys- ja koulutoimessa. Perheneuvolan työntekijän kanssa voi arvioida epäilyä ja jäsentää tilannetta - toimii yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja muiden toimijoiden kanssa - antaa perheelle ja lapselle välitöntä apua ja tukea - vastaa lapsen ja perheen jatkotutkimuksesta ja hoidosta niissä tapauksissa, joissa ei katsota tarvittavan lastenpsykiatrista hoidon arviota erikoissairaanhoidossa. Perheneuvolan yhteystiedot: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorisopsykiatrian vastuualue - nuorisopsykiatrian ylilääkäri ja lastenpsykiatrian ylilääkäri antavat puhelimitse konsultoivaa virka-apua. - vastaa lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarpeen arvioinnista normaalin lähetemenettelyn kautta. Konsultoivaa virka-apua lastenpsykiatrian vastuualueella antaa: Nimi/toimipiste: Konsultoivaa virka-apua nuorisopsykiatrian vastuualueella antaa: Nimi/toimipiste: 5. KRIISIAPU JA HOITO Kriisiavusta on tarpeen laatia paikallinen ohjeistus, joka on kaikkien yhteistyökumppanien tiedossa. Kuntien tulee ilmoittaa hätäkeskukselle sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteystietonsa.

Seksuaalisen hyväksikäytön tai sen epäilyn paljastuminen on aina vakava kriisi kaikille osapuolille. Kriisiapua antavat kuntien perheneuvolat ja kriisipalveluyksiköt. Jo nuoruusiässä olevien kriisiavun tarpeeseen vastaa virka-aikana myös keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikön kriisiryhmä. Perheelle annettavasta kriisiavusta on huolehdittava niin nopeasti kuin se voidaan tehdä tutkimusta vaarantamatta. 8 Kriisiapua antaa virka-aikana Nimi/ toimipiste: Kriisiapua antaa virka-ajan ulkopuolella: Nimi/ toimipiste: Nuorisopsykiatrian kriisiryhmä: Hoito on moniammatillista yhteistyötä. Lastensuojelun tarve voi jatkua, vaikka hoidon tarvetta ei olisikaan. Seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi tarvitsee traumaattisen kokemuksensa vuoksi yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua hoitoa. Hoidon tarve arvioidaan perheneuvolan ja / tai lastenja nuorisopsykiatrian toimesta. Keski-Suomen alueella hoitoa antaa perheneuvolat ja sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköt. 6. SEURANTA Vastuu seurannasta ja lastensuojelun jälkihuollosta on sosiaalitoimella. Muiden prosessissa mukana olleiden on välitettävä jälkihuollon ja seurannan kannalta olennaiset tiedot lapsen ja hänen perheensä nykytilanteesta sosiaalityöntekijälle. TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI KUNKIN TOIMIPISTEEN TULEE LAATIA SISÄINEN OMIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA VASTUITA KOSKEVA OHJEISTO!

9 LAINSÄÄDÄNTÖ Liite 1 Edunvalvonta ( Laki holhoustoimesta 442/1999) Edunvalvoja edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa ( 29 ). Edunvalvojan oikeudesta käyttää päämiehensä puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona on tarkempia säännöksiä mm. oikeudenkäymiskaaressa, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa ja esitutkintalaissa. Alaikäisen lapsen edunvalvojina toimivat hänen huoltajansa yhteisesti, jos huoltajia on useampi yksi ( 4 ) Tuomioistuin voi vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi. ( 16 1 mom) Huoltajana oleva vanhempi voidaan omasta pyynnöstään vapauttaa edunvalvojan tehtävästä vain, jos siihen on erityinen syy ( 16 2 mom.) Lapsen edunvalvojina eivät voi toimia hänen vanhempansa silloin, kun vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen tai kun edut muusta syystä saattavat joutua ristiriitaan. ( 32 ) Tällöin tuomioistuin määrää edunvalvojalle sijaisen (11 ). Edunvalvojan/edunvalvojan sijaisen määräämisen käynnistäminen Ilmoitus alaikäisen kotikunnan maistraatille edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ( 91 ). Ilmoituksessa on syytä antaa asian käsittelyä varten tarpeelliset tiedot ja yhteyshenkilöt. Tarpeellisia tietoja ovat esim. - missä vaiheessa asian selvittely on poliisilla/sosiaalitoimella - onko huoltajien kanssa keskusteltu edunvalvojan tarpeesta, mitä mieltä he ovat sijaisen määräämisestä, ketä he esittävät sijaiseksi - ko asiassa määräaikoja (esim. oikeudenkäyntipäivä määrätty, kuulustelupäivä määrätty, takavarikon päättymispäivä, hoitopalaveri tms) - jäljennös esitutkinta-aineistosta/tutkintapyynnöstä siltä osin kuin tarpeen edunvalvojan määräämisen selvittämiseksi - Edunvalvojan määrääminen on perusteltua mm silloin, kun lapsi ei ole saavuttanut vielä 3 momentin edellyttämää ikää ja kehitystasoa, jonka perusteella hän olisi riittävän kypsä pys tyäkseen perustellusti kieltämään itseään koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11 3 mom.) Esim. tilanteista, jossa edunvalvojan määrääminen on perusteltua on mm. silloin, kun sosiaalivi ranomaisille kertyneitä lasta koskevia arkaluonteisia tietoa vanhemmat luovuttavat ulkopuo lisille tai tiedotusvälineille, jolloin se loukkaa lapsen yksityisyyden suojaa ja vahingoittaa häntä. Myös perusteltu epäily tällaisesta voisi olla syy siirtää oikeus lasta koskevista salassapidettävistä tiedoista edunvalvojalle. Ilmoituslomakkeita ja tarkempaa tietoa edunvalvojan määräämisestä löydät maistraattien nettisivuilta osoitteesta www.maistraatti.fi

10 Erityistä huomioitavaksi Holhoustoimilaki Vaitiolovelvollisuuden estämättä voi tehdä ilmoituksen maistraatille edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ( 91 ) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (L 812/2000) Ilmoitus maistraatille tehtävä jos asiakas ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa ( 9 ) Ilmoitus tehtävä jos alaikäisen edunvalvoja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua (10 3 mom.) Huostaanottotilanteet Huostaanottotilanteessa useimmiten vanhempien huoltajuus (ja sen myötä siis myös edunvalvojan tehtävä) säilyy. Syy huostaanotolle on kuitenkin useimmiten se, että huoltajat eivät ole kyenneet huolehtimaan lapsensa kasvatuksesta ja huollosta, tällöin heillä harvoin on myöskään kykyä hoitaa lapsensa omaisuutta ja aktiivisesti valvoa lapsensa etua määrättävien maksujen osalta. Siksi edunvalvojan tarpeellisuus yleensä syytä selvittää, jos huostaanotetulla alaikäisellä on omaisuutta (esim. perintönä saatua omaisuutta). Alaikäisen edun valvominen on erityisen tärkeätä jos korvausta ollaan perimässä lapselle maksettavasta korvauksesta (esim. ryhmähenkivakuutuskorvaus) tai saamisesta (esim. vahingonkorvauslain mukainen korvaus kivusta ja särystä tai pysyvästä kosmeettisesta haitasta). Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Alaikäisen asiakkaan asema - toivomukset ja mielipide selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla ( 10 1 mom) - häntä koskevissa kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu ( 0 2 mom) - jos yksittäisessä sosiaalihuollon asiassa on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etu, tulee sosiaalihuollon viranomaisen (Sosiaalihuoltolaki 6 ) tehdä holhoustoimesta annetun lain (72 ) tarkoittama hakemus tai ilmoitus (91 ) edunvalvojan määräämiseksi ( Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 3 mom) Lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisenä tavoitteena on lapsen edun ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen. 3 artiklan 1 kohdan mukaan viranomaisten tulee asettaa lapsen etu kaikissa lasta koskevissa toimissa etusijalle. Sopimuksen 12 artikla velvoittaa kuulemaan lasta sekä ottamaan hänen mielipiteensä huomioon iän ja kehitystason mukaisesti. 16 artikla suojaa lapsen oikeutta yksityisyyteen Lapsen oikeus kieltää itseään koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen korostaa alaikäisen asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttamista myös sosiaalihuollon toimintakäytännöissä. Alaikäinen ei voi kuitenkaan kieltää sosiaalihuollon viranomaisten oikeutta saada tai luovuttaa itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja 3 ja 4 luvun mukaisissa tilanteissa. Siten lastensuojeluviranomaiset voivat tarvittaessa ryhtyä tarpeenmukaisiin toimiin riittävän huolenpidon ja suojelun turvaamiseksi alaikäisille tilanteissa, joissa hänen huoltajansa oikeutta saada alaikäistä koskevia tietoja rajoitetaan alaikäisen omasta

toivomuksesta. Säännökseen ei ole asetettu ikärajaa, mutta edellyttää, että lapsen tulee olla riittävän kehittynyt ja kypsä perustelemaan kiellon tarpeen ja ymmärtämään sen merkityksen. Tietojen antaminen asiakkaalle tai hänen edustajalleen. Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista ( 11 3 mom) Pyydettäessä tieto salassa pidettävästä asiakirjasta poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle, jos se on tarpeen RL 15 luvun 10 :ssä mainittujen rikosten selvittämiseksi tai jonka enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta vankeutta. Myös oma-aloitteisesti edellä mainittuja rikoksia epäiltäessä. (mm. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) 11 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (1999/621) Julkisuuslain 11 :n mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on pääsääntöisesti oikeus saada sellaiset muitakin henkilöitä koskevat salassa pidettävät asiakirjat, jotka voivat vaikuttaa asian käsittelyyn. Poikkeus tietojen antamisen kieltämisestä on 2 :ssä ja koskee mm. tilanteita, josta tiedon antaminen olisi vastain erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua. Tiedon antaminen esim. siitä, kuka on tehnyt valvontaviranomaiselle selvityspyynnön tai Lastensuojelulain 40 :n 2 mom. mukaisen ilmoituksen, saattaa yksittäistapauksessa olla vastoin yleistä etua. Erittäin tärkeä yksityinen etu on voi vaarantua mm. tilanteíssa, joissa viranomaiselle on annettu tieto, jonka ilmaiseminen vaarantaisi tietojen antajan turvallisuutta. Alaikäisen kohdalla tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella voitaisiin suojata esim. ilmoituksen tekijän henkilöllisyys silloin, kun ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö, esim. isovanhempi tai jos tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän aikuissuhteen katkeamiseen. Mikäli alaikäiselle on määrätty edunvalvoja, jonka toimivaltaan kuuluu päättää alaikäistä koskevista, vain edunvalvoja voi alaikäisen ohella antaa pätevästi suostumuksen luovuttaa alaikäisen salassa pidettäviä tietoja. Siveellisyysrikokset (Rikoslaki luku 20, 563/1998) Sukupuoliyhteys on sukupuolielimellä tapahtuva tai sukupuolielimeen kohdistuva tunkeutuminen; seksuaalinen teko on mikä tahansa teko jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä (kosketteleminen mutta myös esim. lapsen houkutteleminen katsomaan masturbointia, sukupuoliyhteyttä tai niitä kuvaavia filmejä ja seksuaalisesti latautuneiden asioiden kertominen lapselle HE 6/1997) Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön / lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ei sisälly väkivaltaa tai väkivallan uhkaa - jos tekoon liittyy väkivaltaa tai uhkaa, sovelletaan lisäksi rikoslain 20 luvun 1-3 pykäliä - se, että lapsi tuntee tekijää kohtaan erityistä luottamusta tai on hänestä erityisen riippuvainen, on yksi törkeän tekomuodon tunnusmerkistötekijöistä - jos sekä tekijä että uhri ovat suojaikärajan piirissä, ei rikoksen tunnusmerkistö täyty. Se ei

täyty myöskään jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa - seksuaalirikoksista asianomistajarikoksia ovat ainoastaan pakottaminen sukupuoliyhteyteen ja tai seksuaalisen tekoon sekä seksuaalinen hyväksikäyttö kahdessa tapauksessa (RL 20:3,4 sekä 5 1 mom. 2 ja kohta 4 ) - seksuaalirikokset ovat siis virallisen syytteen alaisia rikoksia Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen (Rikoslaki 15 luku 10 ) Joka tietää.törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön olevan hankkeilla, eikä ajoissa, kun rikos (rikoksen jatkuminen) vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Laki lähestymiskiellosta (Rikoslaki 898/1998) Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto. Lähestymiskiellon määräämistä voi käräjäoikeudelta pyytää itsensä häirityksi tai uhatuksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Lähestymiskielto ei edellytä, että häirintä täyttää rikoksen tuntomerkit. Poliisi voi tarvittaessa määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon rikostutkinnan yhteydessä. Vanhentumisesta (Rikoslaki 8 luku 1-6 ) Poliisi ratkaisee tutkintapyynnön saatuaan, voidaanko asia ottaa rikoksena tutkittavaksi. 12

13 Liite 2 MALLIA VALMISTELLUT ASIANTUNTIJARYHMÄ: Pj. Sirkku Salminen, psykologi, Jyväskylän perheneuvola Asta Heikkinen, sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Tarja Hulkkonen, vanhempi konstaapeli, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Eila Koivuniemi, rikoskomisario, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Sinikka Korvenmaa, va. lastenpsykiatrian ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tiina Lahtinen, perhekodin äiti, ohjaaja, Perhekoti Lahtinen Kaija Lajunen, projektipäällikkö, Stakes Raisa Lounamaa, lastentautien ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Juhani Luotola, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Leila Lösönen, sosiaalityöntekijä, Nuorisopsykiatria/Haukkala Outi Markkanen, sosiaalijohtaja, Sumiaisten kunta Hannele Metsäranta, kiertävä erityissosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Seppo Niemelä, sosiaalityöntekijä, Jämsän kaupunki Anneli Nyrönen, johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Kaija Pänkäläinen, johtaja, Perheneuvola/Jyväskylän kaupunki Tuija Sojakka, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Marjatta Visuri, perhetukikodin johtaja, Jyväskylän kaupunki Kati Karjula, projektityöntekijä, Keski-Suomen Harava-projekti