POHJAVESIEN SUOJELUN JA KIVIAINESHUOLLON YHTEENSO- VITTAMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VAIHE 3

POHJAVESIEN SUOJELUN JA KIVIAINESHUOLLON YHTEENSO- VITTAMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VAIHE 3 Loppuraportti 2016

1 Laatijat: Helena Vikstedt, Erkki Partala, Juha Davidila, Heidi Laxström, Ari Lyytikäinen Etukannen kuva: Kiviainesten ottoalue Kuusamossa, Helena Vikstedt

Sisällysluettelo 2 POHJAVESIEN SUOJELUN JA KIVIAINESHUOLLON YHTEENSOVITTAMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VAIHE 3 1. Johdanto... 3 2. Pohjois-Pohjanmaan maakunta... 4 3. Pohjois-Pohjanmaan POSKI - vaihe 3... 5 4. Lähtökohdat... 6 4.1 Maa-aineksen saatavuus ja tarve... 7 4.2 Korvaavat tuotteet... 9 4.3 Pohjaveden tutkimustarve ja käyttö... 9 4.4 Suojelualueet sekä maisemallisesti arvokkaat kohteet... 11 5. Tutkimukset... 12 5.1 Maaperän kiviaines... 14 5.1.1 Morfolitogeneettinen tutkimusmenetelmä... 15 5.2 Kalliokiviaines... 16 5.3 Pohjavesialueet... 16 5.3.1 Jatkuvatoiminen pohjavesimittausasema... 18 5.5 Harju- ja kallioalueiden luonto- ja maisemainventointi... 19 6. Tulokset kunnittain... 20 6.1 Alavieska... 21 6.2 Haapajärvi... 22 6.3 Kalajoki... 23 6.4 Kuusamo... 24 6.5 Nivala... 26 6.6 Pudasjärvi... 27 6.7 Pyhäjärvi... 29 6.8 Reisjärvi... 31 6.9 Sievi... 32 6.10 Taivalkoski... 34 6.11 Vaala... 36 6.12 Ylivieska... 37 7. Johtopäätökset... 38 Lähdeluettelo Liitteet

3 1. Johdanto Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojekti (POSKI) on hanke, jonka avulla pyritään turvaamaan laadukkaan veden ja kiviaineksen saatavuus ja kestävä käyttö maakunnissa, sekä edellä mainittujen toimintojen aiheuttamien ristiriitojen yhteensovittaminen. POSKI - hanke on käynnistynyt vuonna 1994 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) aloitteesta. Hanketta on toteutettu Suomessa alueittain. Tavoitteena on täydentää olemassa olevia pohjavesitietokantoja ja luokitella maa-ainesten ottoon soveltuvat ja soveltumattomat alueet. Pohjois-Pohjanmaan POSKI hankkeen kolmannessa vaiheessa hankealueeseen kuului Alavieska, Haapajärvi, Kalajoki, Kuusamo, Nivala, osa Pudasjärveä, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Taivalkoski ja Ylivieska. Lisäksi huomioidaan 2016 vuoden alussa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan liittyvä Vaalan kunta. Vaalassa vastaavat tutkimukset on tehty Kainuun POSKI hankkeiden aikana. Maa-ainekset Pohjois-Pohjanmaalla ovat epätasaisesti jakaantuneet. Maa-aineksen heikko saatavuus pidentää aineksen kuljetusmatkoja, mikä nostaa maa-aineksen hintaa ja aiheuttaa lisää ympäristöpäästöjä. Merihiekan nostoa Perämereltä on tutkittu. Sopivan harjuaineksen vähentyessä kalliomurskeen käyttö tulee maakunnassa lisääntymään. Pohjois-Pohjanmaan merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat suurissa harjujaksoissa. Kaikki hankealueen kunnat käyttävät talousvetenä pohjavettä. Pohjavesialueet on jaoteltu aiemmin kolmeen luokkaan, I-luokka on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, II-luokka on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ja III-luokka on muu pohjavesialue. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä koskeva laki (1299/2004) on uudistettu ja uusi 2a luku on tullut voimaan 1.2.2015. Uudistetussa laissa pohjavesiluokitukset muuttuvat. Uuteen pohjavesiluokitukseen kuuluvat vedenhankintaa varten tärkeä 1-luokka, vedenhankintakäyttöön soveltuva 2-luokka sekä E-luokka. E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. POSKI hankkeiden tavoitteena on poistaa vanhoja III-luokan pohjavesialueita joko nostamalla niiden luokitusta tai poistamalla ne pohjavesiluokituksesta. POSKI -hanke tuottaa maa- ainesalueille luokituksen, jossa alue on joko maa-aineksen ottoon soveltuva, osittain soveltuva tai soveltumaton. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa kalliokiviaineskohteet, jotka soveltuvat parhaiten kiviainestuotantoon. Luokittelussa otetaan huomioon vesihuollon vaatimukset sekä luontoarvojen suojelu. Projektin tuloksista hyötyvät kuntien, viranomaisten ja vesihuoltolaitosten lisäksi yrittäjät, koska elinkeinoelämälle turvataan laadukkaan maa- ja kiviaineksen saanti läheltä toteutettavia hankkeita. POSKI hankkeen tuloksia sovelletaan maaaineslain mukaisissa lupaharkinnoissa. POSKI selvitykset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Oikeusvaikutukset tulevat asianomaisesta lainsäädännöstä ja oikeusvaikutteisista kaavoista. Yhteensovittaminen maa-aineksen ottoon soveltuviksi tai soveltumattomiksi alueiksi tehdään Pohjois- Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan laadintavaiheessa.

4 2. Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta on pinta-alaltaan 44 000 km 2 (Maanmittauslaitos, 2013), ja se on Lapin jälkeen Suomen toiseksi suurin maakunta. Maakunnan läntinen raja sijaitsee Perämeren rannikolla, idässä maakunta rajoittuu Venäjän rajaan. Maakunta jakautuu seitsemään seutukuntaan ja siihen kuuluu yhteensä 30 kuntaa. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakeskus on Oulu. asukasluvultaan Suomen neljänneksi suurin maakunta. Yli puolet väestöstä asuu Oulun seudulla. Maakunnan asukasmäärän odotetaan Tilastokeskuksen mukaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä 447 782 asukkaaseen. Väkiluvun kasvu heijastuu tulevaisuudessa sekä pohjaveden että maaainesten kulutuksen kasvuna koko maakunnan alueella. Maakunnan asukasluku oli vuoden 2015 lopussa 410 054 asukasta (Tilastokeskus, 2016) ja se on Kuva1. Pohjois-Pohjanmaan maakunta, alueen seutukunnat sekä kunnat vuonna 2016.

5 3. Pohjois-Pohjanmaan POSKI - vaihe 3 Pohjois-Pohjanmaalla POSKI tutkimukset etenevät vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen aikana 2011 2014 toimenpiteet kohdistuivat Oulun, Oulunkaaren sekä osittain Raahen ja Haapaveden- Siikalatvan seutukuntien alueelle. Toisen vaiheen aikana vuosina 2013 2015 hanke jatkui Raahen ja Haapaveden-Siikalatvan sekä osittain Nivalan- Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien alueella. Hankkeen kolmannessa vaiheessa kartoitetaan Nivalan-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien aikaisemmin tutkimatta jääneet osat sekä lisäksi Koillismaan seutukunta. POSKI -hankkeen kolmas vaihe on toteutettu EU:n aluerakennerahaston (EAKR) rahoituksella. Rahoittajaviranomaisena hankkeessa toimi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY). Rahoittajana hankkeessa on lisäksi toiminut Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE), jotka ovat olleet projektissa myös osatoteuttajina. Lisäksi hankkeen rahoitukseen osallistuivat Pohjois- Pohjanmaan liitto sekä alueen kunnat ja yksi vesihuoltolaitos (Alavieskan kunta, Haapajärven kaupunki, Kalajoen kalajoki, Kuusamon kaupunki, Nivalan kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Sievin kunta, Taivalkosken kunta, Taivalkosken kunnan vesihuoltolaitos, Ylivieskan kaupunki) sekä alueella toimivia yrityksiä (EHP Tekniikka Oy, Kuusamon KTK Oy ja MR Takanen Oy). Asiantuntijaorganisaationa hankkeessa on toiminut Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY). Hankealue ja osallistuvat kunnat on esitetty kartalla kuvassa 1. Kuva 2. Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 3 hankealue.

6 POSKI hankkeen kolmannen vaiheen toteutusaika oli 1.4.2015 28.2.2017. Hankkeen ohjausryhmä on esitetty taulukossa 1. Ohjausryhmän lisäksi hankkeeseen muodostettiin neuvottelutyöryhmä, johon kutsuttiin mukaan laajemmin alueella toimijoita sekä kuntien ja sidosryhmien edustajia. Ohjausryhmän kokouksia oli hankkeen aikana neljä ja neuvottelutyöryhmän kokouksia kolme kertaa. Ohjausryhmän jäsen Organisaatio Varajäsen ja organisaatio, mikäli eri taho kuin varsinaisella jäsenellä Jussi Rämet, puheenjohtaja (31.8.2016 Pohjois-Pohjanmaan liitto saakka) Olli Eskelinen, puheenjohtaja (1.9.2016 lähtien) Rauno Malinen Pohjois-Pohjanmaan liitto Helena Vikstedt, sihteeri Pohjois-Pohjanmaan liitto Miikka Paalijärvi, varapuheenjohtaja Geologian tutkimuskeskus Hannu Lahtinen Aarne Miettunen (30.9.2015 saakka) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maria Ekholm-Peltonen (10.6.2016 alkaen) Heikki Kovalainen (10.6.2016 saakka) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Juhani Kaakinen (10.6.2016 lähtien) Mika Sarkkinen Suomen Ympäristökeskus Tero Väisänen Raimo Varanka Taivalkosken kunta Katja Sippola (22.10.2015 saakka) Kuusamon kaupunki Teemu Junttila Raisa Nikula (10.6.2016 alkaen) Tapio Koistinaho Ylivieskan kaupunki Katja Polojärvi Paavo Hankonen Sievin kunta Aino Alatalo Kalajoen kaupunki Marko Raiman Mika Hytönen Metsähallitus Risto Bergbacka Vesikolmio Oy Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Asiantuntijajäsenet Heidi Laxström Geologian tutkimuskeskus Henrik Wik Geologian tutkimuskeskus Risto Hiljanen EHP Tekniikka Oy Matti Seppänen Kuusamon KTK Oy Juha Takanen MR Takanen Oy Anne-Maaria Kurvinen, rahoittajan edustaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taulukko 1. Pohjois-Pohjanmaan POSKI hankkeen ohjausryhmä vaiheessa 3, vuosina 2015-2016. 4. Lähtökohdat Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa kallioperä jakautuu pohjoisosien vanhaan arkeeiseen kallioperään, keski- ja eteläosien hieman nuorempaan proterotsooiseen kallioperään sekä proterotsooisen vyöhykkeen keskellä olevaan huomattavasti nuorempaan Muhoksen savikivivyöhykkeeseen. Kuvassa 2 on esitetty kallioperän pääpiirteet POS- KI 3 -hankealueella. Maaston muodoiltaan maakunnan rannikkoalue on tasaista ja rannikolla on laajoja alueita hienolajitteisia maa-aineksia. Savikot ovat muodostaneet Ancylus järven ja sen jälkeen alueella sijainneen Litorinameren pohjalle. Yleisin maalaji Pohjois- Pohjanmaalla, kuten koko Suomessa, on moreeni. Mannerjäätikön vaikutuksia näkyy alueen topografiassa, Pohjois-Pohjanmaan alueelta löytyy esimerkiksi reuna- ja saumamuodostumia, pitkittäisiä harjumuodostumia ja moreenin peittämiä vanhoja harjuja. Maakunta on kasvillisuudeltaan suovaltainen, puolet pinta-alasta on suota.

7 Kuva 3. Kallioperä POSKI vaihe 3 -hankealueella. 4.1 Maa-aineksen saatavuus ja tarve Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan (2012) Suomessa kiviaineksen kulutus on EU:n suurimpia suhteutettuna asukasmäärään. Suurta kulutusta selittää laajan maan kattava ja monipuolinen infrastruktuuri sekä roudan takia teiden paksummat rakennekerrokset verrattuna muuhun Eurooppaan. Kuljetusmatkojen piteneminen lisää hiilidioksidipäästöjä ja merkittävästi ympäristövaikutuksia. Ympäristöministeriön mukaan (Rintala et al., 2013) maa-aineksen hinnasta noin puolet muodostuu kuljetuksen osuudesta. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa hiekka-, sora- ja kalliokiviainesvarannot ovat jakautuneet epätasaisesti. Esiintymät ovat vähäisimmät kasvukeskusten ympäristössä, siellä missä varantoja eniten tarvitaan. Kuvassa 4 on esitetty vuoden 2015 aikana toteutunut maa-aineksen otto hankealueella. Yhteensä vuonna 2015 hankealueelta, ilman Pudasjärven ja Vaalan kuntaa, on nostettu maa-aineksia yli miljoonaa kiintokuutiota ja voimassa olevia lupia oli 239 kappaletta. Tiedot perustuvat Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään järjestelmään, johon kiviainesyrittäjät ilmoittavat vuosittaiset nostomäärät kiviaineslajeittain.

8 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Multa ja lieju Hieta ja hiesumoreeni Moreenimurske Seulottu soramoreeni Soramoreeni Siltti Soramurske Seulottu sora Sora Rakennuskivi Louhe Kalliomurske Kuva 4. Hankealueelta vuonna 2015 nostettu kiviaines lajeittain ja kunnittain kiintotilavuutena, yksikkö m 3 (Notto järjestelmän mukaan). Pohjois-Pohjanmaalla on menneillään ja käynnistymässä useita kiviaineksia runsaasti vaativia infraja suurhankkeita, kuten Seinäjoki-Oulu ratahanke, satamien laajentamisinvestoinnit, valtateiden kehittäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Hanhikivi 1 ydinvoimala sekä useita tuulivoimalahankkeita. Taulukossa 2 on esitetty arvio kiviainesten tarpeista seutukunnittain. Huomioitavaa on, että Nivala- Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat kuuluvat ainoastaan osittain POSKI 3 -hankkeeseen, joten 19 miljoonan kuution kiviainestarpeen arvio on hieman suurempi hankealueen kiviainestarpeeseen verrattuna. Arvio perustuu Pohjois- Pohjanmaan liiton selvitykseen (Partala, 2014) kiviaineskulutuksen tarpeista. Merihiekan nostomahdollisuuksia Perämeren alueelta on selvitetty. Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan merihiekan nostoon Yppärin edustan merialueelta Pyhäjoen kunnasta. Kalliokiviainesta tullaan käyttämään Pohjois-Pohjanmaalla yhä enemmän murskekiveksi harjuaineksen huonon saatavuuden takia. Pohjois- Pohjanmaalta löytyy soveltuvaa kallioperää murskeen raaka-aineeksi monin paikoin. Seutukunta Hiekat (1 000 m 3 ) Sorat ja murskeet (1 000 m 3 ) ( * Yhteensä (1 000 m 3 ) Nivalan-Haapajärven sk 2 026 2 807 4 833 Koillismaan sk 2 852 3 359 6 211 Ylivieskan sk 3 313 5 018 8 331 Yhteensä 8 191 11 184 19 375 ( *osaksi karkeaa kivennäismaata tai moreenia Taulukko 2. Ennuste kiviainesten tarpeesta kiintotilavuutena Nivala-Haapajärven, Koillismaan ja Ylivieskan seutukunnissa vuosina 2017 2040 (Partala, 2014).

9 4.2 Korvaavat tuotteet Korvaaviksi materiaaleiksi rakentamisessa katsotaan esimerkiksi metsä- ja energiateollisuuden lento- ja pohjatuhkat, teräs- ja metalliteollisuuden kuonat, kaivannaisteollisuuden rikastushiekat ja sivukivet, rakennusteollisuuden betoni- ja tiilijätteet sekä kaivetut ylijäämäainekset. Korvaavat materiaalit, niin sanotut uusiomateriaalit, voivat korvata sellaisenaan kalliosta louhittua tai harjusta nostettua kiviainesta tai toimia osittain kiviainekseen sekoitettuna. Tyypillisiä uusiomateriaalien käyttökohteita ovat tie- ja kaatopaikkarakenteet, pengerrykset, padot, täytöt ja meluvallit. Kierrätys- ja uusiokiviainekset korvaavat tällä hetkellä osan luonnonkiviaineksesta, mutta niillä ei ole merkittävää osuutta alueen kiviainesvirroissa (Hernesniemi et al., 2011). Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva SSAB Europe Raahessa ja Lapissa lähietäisyydellä toimiva Outokummun Tornio Works myyvät sivutuotteitaan maarakentamiseen. SSAB Europe myy masuuni- ja teräskuonasta valmistettuja sivutuotteita. Materiaalimääriltään merkittävin sivutuoteryhmä ovat mineraalituotteet. Mineraalituotteita käytetään korvaamaan kiviaineksia maa- ja tierakentamisessa, maanparannusaineena sekä teollisuuden raaka-aineena. Maa- ja tierakentamiseen mineraalituotteita myytiin vuonna 2010 Raahen tehtailta noin 230 000 tonnia. Outokummun Tornion terässulatolla muodostuu vuosittain noin 400 000 tonnia ja kromitehtaalla 300 000 tonnia erilaisia kuonia, joita jalostetaan edelleen OKTO - tuotteiksi. OKTO - tuotteita käytetään esimerkiksi tie- ja talonrakennuksessa sekä asfaltin runkoaineena. Sivutuotteita toimitetaan tuottajien mukaan tällä hetkellä POSKI 3 -hankealueella Ylivieskan seutukuntaan. Käyttöennusteen mukaan Ylivieskan seutukunnassa käytetään 2017 2040 yhteensä 1,7 miljoonaa kuutiota tehtaiden kuonista jalostettuja tuotteita. Käyttöennusteessa on otettu huomioon, että tuotteet vastaavat kaksinkertaisesti luonnosta saatavaa hiekkaa ja soraa. Hankealueella on tällä hetkellä toiminnassa yksi kaivos Pyhäjärvellä. Malmin louhinnan yhteydessä tuotetaan noin 490 000 kuutiota sivukiveä vuosittain (Toropainen & Heikkinen, 2006). Suurin osa sivukivestä käytetään kaivosalueella täyttömateriaalina (Toropainen & Heikkinen, 2006). Lisäksi rikastushiekkaa muodostuu rikastuksen sivutuotteena vuosittain noin 6000 000 tonnia (Toropainen & Heikkinen, 2006). Rikastushiekka läjitetään rikastushiekka-alueelle. Hankealueella, Kuusamossa, on lisäksi yksi voimassa olevia rakennuskiven ottolupa. 4.3 Pohjaveden tutkimustarve ja käyttö Pohjavesiluokituksen lähtökohtana on 1970- ja 1980 -luvuilla tehdyt kartoitukset joissa pohjavesialueet on rajattu hydrogeologisin perustein (Britschgi et al., 2009). Kartoitetut pohjavesialueet on luokiteltu kolmeen eri luokkaan riippuen siitä soveltuuko muodostuman vesi yhdyskuntien hyötykäyttöön. I -luokkaan kuuluu vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, II-luokkaan vedenhankintaa soveltuvat pohjavesialueet ja III - luokkaan muut pohjavesialueet. III -luokan alueilla veden hyödynnettävyyden toteamiseksi ei ole tehty riittävästi tutkimuksia. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettu laki on muuttunut vuonna 2015. Pohjavesiluokituksessa on uuden lain mukaan 1- ja 2- pohjavesiluokan rinnalla E-pohjavesiluokkaa, joka sisältäisi ekosysteemin kannalta tärkeät pohjavesialueet.

10 Pohjois-Pohjanmaalla on ELY -keskuksen tietokantojen mukaan 29 riskiluokassa olevaa pohjavesialuetta. Näillä alueilla pitoisuudet joiltakin osin ylittävät Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) tai Valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta (VNa 341/2009). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt selvityksen pohjavesivarojen tutkimustarpeista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella vuonna 2005 (Ekholm-Peltonen et al., 2005). Vaalan kunta on mukana Kainuun ELY-keskuksen tekemässä selvityksessä Kainuun alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2011), joka on laadittu vuoteen 2020. Selvityksissä on huomioitu vedentarpeen lisäksi myös vedenottamoiden turvallisuusluokitus. Turvallisuusluokituksessa vesihuoltolaitokset jaetaan neljään luokkaan sen mukaan, montako litraa vettä henkilöä kohti on käytettävissä poikkeusolosuhteissa. Turvallisuusluokitukseen vaikuttaa se, onko vesilaitoksella useita vedenottamoita tai yhteyttä toisen vesilaitoksen verkostoon. Etenkin alueella toimivissa pienissä vesiosuuskunnissa on useita, jotka kuuluvat huonoimpaan turvallisuusluokkaan IV. Vaikka kalliopohjavesi voisi olla yksi mahdollisuus yhdyskuntien vedenhankinnassa, ei Pohjois- Pohjanmaalla ole kalliopohjavesiä juurikaan tutkittu. Veden keskimääräinen tarve hankealueella tällä hetkellä sekä veden kulutusennuste vuodelle 2040 on esitetty taulukossa 3. Pohjois- Pohjanmaan POSKI -hankkeen kolmanteen vaiheeseen valittiin 69 pohjavesialuetta tutkimuskohteeksi esiselvityksen perusteella. Tutkimuskohteet olivat III- tai II-luokan pohjavesialueita. Kunta 2005 Kunta 2015 Keskimääräinen vedentarve vuorokaudessa 2004 (m 3 ) ( * Ennuste veden kulutustarpeesta vuorokaudessa vuonna 2040 (m 3 ) ( **** Alavieska Alavieska 520 (vuonna 2000) 574 Haapajärvi Haapajärvi 1 720 1 464 Kalajoki Kalajoki 2 420 2 936 Himanka 294 ( ** Kuusamo Kuusamo 3 957 3 154 Nivala Nivala 2 350 2 408 Pyhäjärvi Pyhäjärvi 1 630 (vuonna 2002) 1 025 Reisjärvi Reisjärvi 630 614 Sievi Sievi 1 275 1 176 Taivalkoski Taivalkoski 780 791 Vaala Vaala 1717 ( *** 582 Ylivieska Ylivieska 2 554 3 606 Yhteensä 18 563 18 329 ( * Selvitys pohjavesitarpeiden tutkimustarpeista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella (Ekholm-Peltonen et al., 2005) ( ** Jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnitelman laatiminen Kalajoen Himangalle (Niemi S., 2011) ( *** Vedenotto 2000-2007, Kainuun alueelliseen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan 2020 (2011) ( **** Tilastokeskuksen väestömääräennusteen ja Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisen veden kulutuksen perusteella Taulukko 3. Keskimääräinen vedentarve vuorokaudessa kunnittain.

11 4.4 Suojelualueet sekä maisemallisesti arvokkaat kohteet Pohjois-Pohjanmaalla on kansallis- ja luonnonpuistoja sekä soiden- (SSO), lintuvesien (LVO), harjujen- (HSO), lehtojen- (LHO), rantojen- (RSO) ja vanhojen metsien (AMO) suojeluohjelmiin sekä valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemaalueisiin (MAO) kuuluvia kohteita. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Luonnonsuojelualueet hankealueella on esitetty kuvassa 5. Valtakunnallinen harjututkimuksen tulokset maakunnan osalta on koottu Pohjois-Pohjanmaan harjujen moninaiskäyttöselvitykseen (Kontturi et al., 1984). POSKI 3 vaiheen hankealueella on valtakunnallisessa harjututkimuksessa tehty arvokkaan harjualueen rajauksia 51 kohteessa, joista 36 sijaitsee Koillismaalla ja 15 Kalajokilaakson alueella. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla (Husa et al., 2001), on inventoitu yhteensä 118 kallioaluetta. Kallioalueet on jaettu kuuteen eri arvoluokkaan. Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia kallioalueita oli POSKI 3 vaiheen hankealueella yhteensä 39. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat inventointi Suomessa valmistui 2007 (Mäkinen et al., 2007). Moreenimuodostumien arvotus perustui selvityksessä pääosin geologisiin tekijöihin sekä osittain maisemallisiin ja biologisiin tekijöihin. POSKI 3 vaiheen hankealueella on yhteensä 50 valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa, joista yksi kuuluu merkittävimpään arvoluokkaan 1. GTK ja Suomen ympäristökeskus ovat kartoittaneet vuosien 2006-2011 aikana valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantamuodostumia (Mäkinen et al., 2011). Hankkeen aikana inventointiin yhteensä 789 kohdetta, joista 417 kappaletta luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi muodostumiksi. POSKI 3 vaiheen hankealueella on yhteensä 100 valtakunnallisesti arvokasta tuuli- ja rantakerrostumaa, joista 9 kuuluu merkittävimpään arvoluokkaan 1. Ympäristöministeriön rahoituksella on vuonna 2010 käynnistetty kivikot luontotyyppien valtakunnallinen inventointi. Hankkeessa kartoitetaan Suomessa kivikkoisia ja louhikkoisia luontotyyppejä, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat maa-aineslain (555/1981) tarkoittamalla tavalla huomattavia. Inventoinnissa huomioidaan myös metsälain (1093/1996) 10 :n 7 kohdan tarkoittamat erityisen tärkeät kivikkoiset ja louhikkoiset elinympäristöt. Hankeen loppuraportti julkaistaan vuonna 2017.

12 Kuva 5. Kartassa on esitetty erilaisia valtakunnallisesti merkittäviä luontotyyppejä sekä luonnonsuojeluohjelma- ja maisema-alueita Pohjois-Pohjanmaalla. 5. Tutkimukset Harjualueiden tutkimukset kohdistettiin ensisijaisesti III-luokan pohjavesialueille. Maa-aineksen laatua selvitettiin pohjavesialueiden lisäksi 17 pohjavesiluokitukseen kuulumattomilla alueilla. Hankkeen tutkimuskohteet on esitetty kuvassa 6. Tutkimukset hankealueella käynnistyivät keväällä 2015, jolloin GTK aloitti maastotyöt alueella. Maastossa tarkastettiin sora- ja hiekkamuodostumia sekä kalliokiviaineskohteita. Maatutkaluotauksia tehtiin vuosina 2015 2016 kaiken kaikkiaan 74 alueella, joista 57 kuului pohjavesialueisiin. Maatutkaluotausten perusteella määriteltiin kairauspisteiden paikat.

13 Maatutkaluotauksessa maaperän sisäisiä rakenteita pystytään tutkimaan maanpintaa rikkomatta. Maatutkaluotaus perustuu maaperään lähetettäviin radioaaltoihin, jotka rekisteröidään ja tallennetaan digitaalisesti. Maatutkaprofiileista pystytään tulkitsemaan maaperän rakenteita ja pohjavesipinnan tasoa. Maatutkaluotaus antaa maaperästä tietoa, antennista riippuen, hyvissä olosuhteissa jopa 25-35 metrin syvyyteen saakka. Maatutkaluotauslaitteistona käytettiin GTK:n luotauslaitteistoa, jossa on 100 MHz laatikkoantenni (kuva 7). Laitteistoa vedettiin mönkijällä ja kulkureitteinä käytettiin maastossa valmiina olevia maastoteitä ja polkuja. Kuva 6. Kartassa on esitetty punaisella rajauksella hankealueen 69 pohjavesitutkimuskohdetta sekä pisteellä GTK.n tietokannan kalliokiviaineshavainnot.

14 Kairaustyöt aloitettiin hankealueella maaliskuussa 2016. Kairauksissa maalajit määritettiin aistinvaraisesti. Maa-ainesnäytteet otettiin kairausten yhteydessä vallitsevista maakerroksista. Lisäksi kallioon ulottuvista kairauksista otettiin talteen mineraaliainesnäytteet (porasoija). Kairauksia tehtiin 39 kohteessa yhteensä 48 kairausta, pohjavesiputkia asennettiin 39. Pohjavesiputkista otettiin vesinäytteitä, joista tutkittiin veden laatu. Kairausten yhteydessä otettiin yhteensä 134 maaperä- ja kalliosoijanäytettä. Lähes kaikista maaperänäytteistä varmistettiin raekoko lopuksi seulonnoilla. 5.1 Maaperän kiviaines Maastokäynneillä tarkistettiin hankealueen muodostumatiedot ja päivitettiin ottoalueiden sekä muodostumien rajauksia. Maastossa selvitettiin esimerkiksi pintamaalajit, maanpinnan kivisyys, kalliopaljastumat ja moreenialueiden sijaintia. Juha Davidila, GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä, vastasi maatutkaluotauksesta. Maatutkaluotauksessa käytettiin GTK:n Länsi-Suomen yksikön SIR-3000 maatutkalaitteistoa. Tutkimuksissa käytettiin 100 MHz antennia 400-600 nanosekunnin mittausajalla. Tutkittavalla alueella tehtiin vuosien 2015-2015 aikana 476 maatutkaprofiilia, yhteensä 430 kilometriä. Maatutkaluotausten avulla määritettiin kallion- ja pohjaveden syvyystietoja sekä tulkittiin muodostuman sisäistä rakennetta ja laajuutta, aineksen laatua sekä kerrostumien paksuutta. Maatutkaluotauksen tulkinnan avulla määriteltiin kairauspisteiden sijainti. Hankealueella kairaukset ja pohjavesiputkien asennukset teki FCG Oy ja Ramboll Finland Oy. Kairauskalustona käytettiin GM-100 GT ja GM200 monitoimikairoja. Kairausten keskisyvyys oli 18 metriä, yhteensä kairausmetrejä hankkeen aikana kertyi 859 metriä. Kairausten yhteydessä asennettiin pohjavesiputkia. Pohjavesiputkien sijaintitiedot on määritetty koordinaattijärjestelmässä ETRS-TM35FIN. Maanpinnan korko sekä putken yläpään korko N2000 korkeusjärjestelmässä. GTKn maaainesraportti sisältää 878 hiekka- ja soramuodostumaa (Davidila J., 2016). Yhteensä hankealueella arvioitiin olevan pohjaveden pinnan yläpuolella aineksia reilut kaksi miljardia kuutiota, kun Pudasjärven kaupungin varantoja ei huomioida. Suurin osa hankealueen varannoista sijaitsee Koillismaalla. Kuva 7. Hankkeessa käytetty maatutkaluotauslaitteisto. Kuva: GTK.

15 Maa-ainevarannot kunnittain esitetään taulukossa 4 sekä niiden sijainti kuntakohtaisissa kartoissa. GTK:n tutkimuksissa arvioitiin maa-aineksen määrä pohjavesipintaan saakka, eikä siinä huomioida kuinka suuri osa maa-aineksesta on mahdollista hyödyntää. Maa-ainesluvissa määritellään pohjaveden päälle jätettävä suojakerros, joka on olosuhteista riippuen 2-6 metriä. kunta Pohjaveden yläpuolinen suojakerros 0 m hiekkaa (x 1000 m 3 ) soraa (x 1000 m 3 ) murskattavaa (x 1000 m 3 ) yhteensä (x 1000 m 3 ) Alavieska 0 0 0 0 Haapajärvi 15 944 11 689 3 466 31 099 Kalajoki 137 151 678 10 137 839 Kuusamo 493 321 169 791 12 459 675 571 Nivala 580 85 25 690 Pyhäjärvi 45 701 43 882 5 100 94 683 Reisjärvi 23 389 8 455 1 039 32 883 Sievi 37 223 10 899 1 246 49 368 Taivalkoski 739 944 229 450 13 900 983 294 Vaala 95 152 11 414 2 979 109 545 Ylivieska 660 0 0 660 Yhteensä 1 589 065 486 343 40 224 2 115 632 Taulukko 4. Maa-ainesvarat kunnittain (Davidila, 2016, Vaalan osalta Rönty ja Eskelinen, 2012). Esitetyt luvut eivät ole hyödynnettäviä varoja vaan kaikkia kunnissa esiintyviä maa-ainesvaroja. Varat on arvioitu pohjavesipinnan tasoon, eikä siinä ole otettu huomioon pohjavesipinnan yläpuolelle jätettävää suojakerrosta. 5.1.1 Morfolitogeneettinen tutkimusmenetelmä Hankkeen aikana käytettiin kenttätutkimusta korvaavana ja täydentävänä menetelmänä laserkeilausaineiston ja geologisen kartoitusaineiston integroituun käyttöön perustuvan morfolitogeneettistä tutkimusmenetelmää. Menetelmän avulla pyrittiin korvaamaan tai kohdentamaan tarkemmin muita kalliimpia tutkimusmenetelmiä kuten maatutkaluotausta ja maaperäkairausta. Mofolitogeneettistä tutkimusmenetelmää käytettiin hankkeen aikana maa-ainesköyhällä maakunnan eteläisellä alueella. Osa menetelmän avulla potentiaalisiksi arvioiduista kohteista osoittautui maastotarkistuksissa ja maatutkaluotauksissa maaainesmuodostuman kriteerien kannalta liian pieniksi, alle 2 hehtaaria pinta-alaltaan tai kerrospaksuudeltaan alle 1,5 metriä. Menetelmän avulla löydettiin kuitenkin kaksi uutta muodostumaa, molemmat Pyhäjärveltä. Erityisesti morfolitogeneettinen menetelmän hyötynä on sekä tunnettujen laajojen että uusien pienempialaisten ja massaisten maaperämuodostumien paikannus, rajaus ja arviointi entistä nopeammin, tarkemmin ja kustannustehokkaammin. Maastotöitä, esimerkiksi kairausta ja maatutkaluotausta, voidaan vähentää ja tarkemmin kohdentaa laadun kannalta tärkeimmille alueille. Laserkeilausaineiston tarkkuus on riittävä alueellisen mittakaavan tutkimuksissa muodostumien pohjatasojen (pohjavesi/moreeni/kalliopinta) ja rajausten arviointiin jopa ilman maastotarkastuksia. Aineiston avulla on mahdollista tehdä 3D tilavuusmalleihin perustuvaa muodostumien massalaskentaa. Säännöllisesti mitattuna laserkeilausaineisto mahdollistaa myös esimerkiksi alueellisesti merkittävimpien maa-ainesalueiden ottomäärien seurannan ja tilinpitolaskennat.

16 5.2 Kalliokiviaines Heidi Laxström GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä toimi POSKI 3 vaiheen kalliokiviainestutkimusten projektipäällikkönä. Henrik Wik toimi projektipäällikkönä Laxströmin sijaisena 12.8.2015 31.7.2016 välisen ajan. Hankkeen aikana kartoitettiin alueen kalliokiviainesvarantoja ja laatua. Osasta kohteita otettiin näytteitä ja kiviainekselle tehtiin testejä käytön soveltuvuuden tutkimiseksi. Osa kohteista oli jo käytössä olevia tai aiemmin tuotannossa olleita kohteita. POSKI -hankkeen aikana maastokartoitus tehtiin 102 uudelle kalliokiviaineskohteelle. Kiviainestestaus tehtiin 10 kohteelle. GTK kalliokiviainesraportissa todetaan hankealueella olevan 327 mahdollisesti kalliokiviainestuotantoon soveltuvaa kohdetta. GTK:n toimesta tehtyjen kalliokiviaineskohteiden lujuustestien tulokset hankealueella on esitetty taulukossa 5. Parhaiten kiviainestuotantoon soveltuvat kalliokohteet on esitetty liitekatoissa (Kalajokilaakso ja Koillismaa). Luokituksessa on otettu huomioon kallion laatu, inventoinnin tulokset sekä voimassa olevat maa-ainesluvat. kunta kalliokiviaineskohde tunnus laatuluokka massamäärä kivilaji (kiintotilavuutena m 3 ) Alavieska Toppikallio länsi SMH$-2010-54 II 17 673 Felsinen metavukalniitti Haapajärvi Penttilä KRK2-2011-80 III 117 990 Dioriitti Kalajoki Kohnankalliot ROK$-2007-9 III 165 000 Granodioriitti Kalajoki Kärkisräme HCBJ-2015-7 II-IV 74 700 Mafinen vulkaniitti Kalajoki Moskuankalliot ROK$-2007-6 II-IV 800 000 Kiilleliuske Kuusamo Karhakanvaara MMP$-2015-9 III 12 000 Kvartsiitti Kuusamo Karhumurronaho MMP$-2015-3 II 471 765 Gabro Kuusamo Kalliovaara MMP$-2015-38 II 107 390 Diabaasi Kuusamo Lauttalampi N MMP$-2015-8 IV 10 377 Amfibioliitti Kuusamo Vuokivaara etelä MMP$-2015-4 IV 47 490 Mafinen vulkaniitti Pyhäjärvi Murtomäki KRK2-2011-103 I 134 685 Meta arkoosi? Kvartsi-biotiitti kivi Sievi Haapakalliot SMH$-2010-40 II 43 745 Intermediäärinen metavulkaniitti Sievi Mustamäki HCBJ-2015-16 II 15 016 Felsinen vulkaniitti Sievi Nuoliharju HCBJ-2015-13 II 12 999 Intermediäärinen vulkaniitti Taivalkoski Koivuvaara PJL3-2012-23 II 274 824 Diabaasi Taivalkoski Romevaara MMP$-2015-23 II 8 145 Gabro Ylivieska Kekajärvi itä SMH$-2010-3 III 148 218 Metagabro/dioriitti Taulukko 5. Kalliokiviaineskohteista POSKI 3 hankealueella tehtyjen lujuustestien tulokset. 5.3 Pohjavesialueet Kairausten yhteydessä asennettujen pohjavesiputkien materiaali on polyeteeni (PEH) ja putken ulkohalkaisija 60 mm. Kairauksen aikana tehtyjen maalaji- ja pohjavesihavaintojen perusteella putken siiviläosuus on asennettu vettä johtavaan kerrokseen. Siivilän rako on 0,3 mm. Vettä johtavan kerroksen yläpuolella pohjavesiputki (nousuputki) on umpinaista putkea Pohjavesinäytteet nouti Kalervo Outila touko- ja kesäkuussa 2016, näytteitä otettiin hankkeen aikana 50. Analysoinneista osa tehtiin Suomen ympäristökeskuksen Oulun ja osa Helsingin laboratoriossa. Analysoitavat parametrit on esitetty taulukossa 6.

17 Hankkeen aikana otettiin 39 kokoomanäytettä sekä lisäksi pohjavesiputkista otettiin 11 kerrosnäytettä ennalta määritellyiltä syvyyksiltä. Vesinäytteet otettiin uppopumpulla tai imupumpulla riippuen vedenpinnan korkeudesta. Imupumppua käytettiin, jos vesinäytteen ottotaso oli alle 6 m putken päästä, muutoin käytettiin uppopumppua. Imupumppuna oli käytössä Subaru PTX 301 keskipakopumppu ja uppopumppuina sähkökäyttöinen Grundfos MP 1 sekä akkukäyttöinen Super Twister. Analysoitava parametri laaja analyysi suppea analyysi Alumiini x Arseeni x Barium x Fosfori x Hapen kyllästysaste x x Happi, liukoinen x x Hiilidioksidi x Kadmium x Kalium x Kalsium x Kalsium - magnesium x Koboltti x Kromi x Kupari x Lyijy x Lämpötila x x Magnesium x Mangaani x x Natrium x Nikkeli x Rauta x x Rikki x Seleeni x Sinkki x Strontium x Titaani x Uraani x Vanadiini x Sameus x x Sähkönjohtavuus x x Alkaliniteetti x x ph x x Väriluku x x Kemiallinen hapen kulutus CODMn x x Kokonaistyppi x x Nitriitti-nitraatti typpenä x Kokonaisfosfori x x Fosfaattifosfori x x Kloridi x Taulukko 6. Vesinäytteistä analysoitavat parametrit.

18 5.3.1 Jatkuvatoiminen pohjavesimittausasema POSKI vaihe 3 hankkeen aikana asennettiin kahdelle maa-ainesten ottopaikalle automaattinen pohjaveden mittausasema. Mittausaseman asennuksen toteutti EHP Tekniikka Oy. Jatkuvalla mittauksella pyrittiin selvittämään kiviainesyritysten mahdollisia hyötyjä automaattisesta seurannasta. Mittausasemana käytettiin mallia EHP- QMS ja tietojen keräämiseen EHP-DL6 dataloggeria. Dataloggerin käyttöjännite saatiin aurinkopaneelilla ja akuilla, mittaustulokset lähettiin langattomasti datapalveluun. Mittausasemista toinen asennettiin Sievin Jyringin kylälle, alueelle jolla on aktiivista ottotoimintaa. Toinen mittausasema asennettiin Kuusamon Ristilamminkankaan pohjavesialueelle, jossa ottotoiminta on lähes kokonaan loppunut ja ottoalue osittain maisemoitu. Mittauslaite asennettiin Kuusamoon 15.12.2015 ja Sieviin 11.2.2016. Kuusamon kohteessa mitattiin pohjaveden pinnan korkeutta, Sievissä mitattiin pohjaveden lämpötilaa sekä lisäksi sähkönjohtavuutta. Mittaustaajuus oli Kuusamossa neljä kertaa vuorokaudessa ja Sievissä kerran tunnissa. Viranomaisille tehdyn kyselyn perusteella jatkuvatoimisesta mittauksesta olisi hyötyä maaainestenottoalueilla, joiden maa-aines- tai ympäristöluvassa on annettu velvoite veden laadun tarkkailusta. Lupaehtoihin saattaa sisältyä esimerkiksi hapen, ph:n, alkaliniteetin, sähkönjohtavuuden, nitraatin, ammoniumin, raudan, mangaanin, kloridin, sulfaatin, öljy-yhdisteiden ja TOC:n määritykset. Lupiin kuitenkin sisältyy harvoin tarkkailuvelvoitetta, eikä viranomaisten näkemysten mukaan tarkkailuvelvoitetta välttämättä voitaisi korvata jatkuvatoimisella mittauksella. Lisäksi epäilystä herätti toiminnanharjoittajan halukkuus maksaa lisäkustannuksia mittauksia. Jatkuvatoimisen mittauksen mahdollisena käyttökohteena nähtiin esimerkiksi alueet, joilla maa-aineksia otetaan pohjaveden pinnan alapuolelta sekä alueet joilla pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut ovat suuria. Jatkuvatoimisen mittauksen arvioitiin antavan tarpeellista lisätietoa maa-ainestenottoalueilla. Kuva 8. Sievin mittausaseman dataa ajalta 1.6. 31.8.2016.

19 5.5 Harju- ja kallioalueiden luonto- ja maisemainventointi Harjualueiden luonto- ja maisemainventoinnin yhteydessä hankealueella tutkittiin kaikkiaan 120 harjumuodostumaa ja -aluetta. Tutkimuksen pohjana käytettiin aiemmin alueella tehtyä Pohjois- Pohjanmaan harjujen moninaiskäyttötutkimusta (1980). Kalliokiviaineskohteet on luontoinventointiin valittu GTK:n tutkimusten perusteella. Kallioalueiden inventointi tehtiin niihin kohteisiin, jotka kiven lujuusluokituksen perusteella soveltuvat parhaiten kiviainestuotantoon. Ari Lyytikäinen teki maastotarkistuksia harjuluonnon sekä maiseman osalta, kalliokohteissa maastotarkistukset teki Marianne Tolonen. Ari Lyytikäinen vastasi inventoinnin loppuraportoinnista. Tutkitut harjualueet on luokiteltu luonnonesiintymä- ja maisema-arvojen perusteella. Lisäksi on otettu huomioon esimerkiksi merkitys vedenhankinnan, porotalouden ja virkistyskäytön kannalta. Harjualueiden arvoluokituksessa käytetään neliportaista asteikkoa, jossa arvoluokassa 1 on kansainvälisesti, arvoluokassa 2 valtakunnallisesti, arvoluokassa 3 maakunnallisesti ja arvoluokassa 4 paikallisesti luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet. Maa-aineslaissa on määritelty maa-aineksien ottoon liittyviä rajoituksia. Luontoinventoinnissa on otettu huomioon maa-aineslain 3 :n mukainen MAL -luokitus. Luokituksen perusteet on esitetty taulukossa 7. MAL-luokitus 1 ei maa-ainesten ottoa hyvin merkittäviä tai merkittäviä luonto- ja maisematekijöitä, pohjavedenottamo, suuri tai kohtalainen vahingollisen muutoksen mahdollisuus 2 rajoitettu otto ja/tai kunnostus jokseenkin merkittävä luonto- ja maisematekijöitä, pohjavesialue, melko vähäinen vahingollisen muutoksen mahdollisuus 3 tehokas otto ja kunnostus jälkikäyttöön ei merkittäviä luonto- ja maisematekijöitä, ei merkitystä pohjavesialueeseen, vähäinen vahingollisen muutoksen mahdollisuus Taulukko 7. Maa-aineslain 3 :n mukainen luokitus. Pohjavesialueita luontoinventoinnissa tarkastettiin hankealueella 61 kappaletta. Luonto- ja maisemaarvoja todettiin 54 alueella, joilla tehtiin arvokkaan harjualueen rajaus. Rajaukset on esitetty kuntakohtaisissa kartoissa. Maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi arvioitiin 7 pohjavesialuetta. Luontoinventoinnissa käytettiin harjualueluokituksen sekä MAL -luokituksen lisäksi muita kriteerejä ja aikaisempia päätöksiä suojelun toteutumisesta. Luontoinventoinnin tulokset sekä GTK:n varantoarviot on yhdistetty liitteessä 2, jossa esitetään maa-ainesten ottoon soveltuvat, osittain soveltuvat sekä soveltumattomat hiekka- ja soramuodostumat. Kallioalueet jaettiin seitsemään eri arvoluokkaan (Hamari et al., 1992), jossa 1 luokassa on ainutlaatuiset, 2 luokassa erittäin arvokkaat, 3 luokassa hyvin arvokkaat, 4 luokassa arvokkaat, 5 luokassa kohtalaisen arvokkaat, 6 luokassa jonkin verran arvokkaat ja 7 luokassa kallioalueet jotka ovat maisema- ja luonnonarvoiltaan vähäisiä.

20 POSKI -hankkeen yhteydessä luontoinventointi tehtiin 14 kallioalueella. Näistä alueista 10 sopii kiviainestuotantoon luonto- ja maisema-arvojen vähäisyyden vuoksi, neljässä kohteessa oli tekijöitä jotka rajoittavat osittain kiviainesten mahdollista hyödyntämistä. Luontoinventoinnin perusteella kiviainestuotantoon soveltuvat alueet on esitetty taulukossa 8. Parhaiten kiviainestuotantoon soveltuvat alueet on esitetty kartalla liitteessä 3, jossa on POSKI 3 hankkeessa esitettyjen alueiden lisäksi myös kalliokiviainesalueet, joilla on voimassa oleva maaaineslupa merkittävälle ottomäärälle. kunta kalliokiviaineskohde tunnus laatuluokka (TIEL1995) massamäärä (kiintotilavuutena m 3 ) kivilaji soveltuvuus Alavieska Sakkoperä HCBJ-2015-32 IV 24 080 vulkaniitti soveltuu Alavieska Tuppikallio länsi / SMH$-2010-054 II 17 673 Felsinen metavulkaniitti soveltuu Toppikallio länsi (GTK:n aineisto) Haapajärvi Penttilä KRK2-2011-80 III 117 990 Dioriitti soveltuu osittain Kalajoki Hangaskatko HCBJ-2015-9 I 38 088 Mafinen vulkaniitti soveltuu Kalajoki Kohnankallio ROK$-2007-9 III 165 000 Granodioriitti soveltuu Kalajoki Kärkisräme HCBJ-2015-7 IV 74 700 Mafinen vulkaniitti soveltuu Kalajoki Moskuankalliot 2 ROK$-2007-6 IV 800 000 Kiillekliuske soveltuu Pyhäjärvi Murtomäki KRK2-2011-103 I 134 685 Meta arkoosi soveltuu osittain Sievi Haapakalliot SMH$-2010-040 II 43 745 Intermediäärinen soveltuu metavulkaniitti Sievi Mustamäki HCBJ-2015-16 II 15 016 Felsinen vulkaniitti soveltuu Sievi Nuoliharju HCBJ-2015-13 II 12 999 Intermediäärinen soveltuu vulkaniitti Taivalkoski Koivuvaara PJL3-2012-23 II 274 824 Diapaasi soveltuu osittain Ylivieska Asemakangas SMH$-2010-020 III 17 562 gabro soveltuu osittain Ylivieska Kekajärvi itä SMH$-2010-003 III 148 218 Metagabro/dioriitti soveltuu Taulukko 8. Luontoinventoidut kalliokiviaineskohteet. 6. Tulokset kunnittain Tuloksissa esitetään lyhyesti GTK:n tutkimusten (Davidila, 2016, Laxström, 2016), kairausten, vesianalyysien ja luontoinventoinnin (Lyytikäinen, 2015) sisältöä kunnittain. Tutkimuskohteina esitetyt pohjavesialueet ovat Suomen ympäristökeskuksen tietokannan mukaiset alueet hankkeen alkaessa. Hankkeen tuloksiin perustuvat suositukset pohjavesiluokituksen päivityksestä on esitetty liitteestä 1. ELY-keskus luokittelee kaikki pohjavesialueet (myös aiemmin luokituksesta poistetut) VNa 929/2016 mukaisesti 31.12.2018 mennessä. Vesinäytteiden tuloksien vertailuarvoina on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetusta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) sekä Valtioneuvoston asetusta vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta (VNa 341/2009). Hiekka- ja soravarannot on esitetty kunnittain pohjaveden pintaan saakka. Varantoarvion ei kerro hyödynnettävän aineksen määrää, koska varantoarviossa ei ole huomioitu pohjaveden yläpuolelle jätettävää suojakerrosta tai muita hyödyntämistä rajoittavia tekijöitä. Yhteensovittamisen tuloksena tehty POSKI luokitus hankealueelle löytyy liitteestä 2 perusteluineen sekä liitekartoista (Kalajokilaakso ja Koillismaa). Liitekartoissa on esitetty myös kiviainestuotantoon soveltuvat kalliokohteet.

21 6.1 Alavieska Alavieskan kunta on sijainnut viimeisen jääkauden aikana passiivisen jään vyöhykkeellä, joten jäätikköjokitoiminta on ollut vähäistä. Tästä syystä alueelta puuttuvat isot harjut ja muut karkearakeiset maaperämuodostumat. Alavieskan pohjoisissa osissa on laajoja kallioalueita, joilla maaperän paksuus on alle metrin. Alavieskan kunnassa ei ole yhtään II- tai IIIluokan pohjavesialuetta. Kunnassa ei ole harjualueita, joten luontoinventointi tehtiin ainoastaan potentiaalisilla kalliokivikohteilla Sakkoperällä ja Toppikalliolla. Kummallakaan kohteella ei todettu olevan erityisiä luonto-, maisema- tai virkistysarvoja. GTK:n tietokannasta ei löydy Alavieskan kunnan alueelta yhtään pohjavesipinnan yläpuolista hiekka- tai soramuodostumaa. Kalliokiviaineskohteita Alavieskalla kunnassa on GTK:n tietokannan mukaan 24, joista yhteen on tehty hankkeen aikana kiviaineksen lujuustestit. Alueen kivet ovat lujia tai keskilujia, muutama kohde on luokiteltu massakiveksi. Testattu kohde on keskilujaa kiviainesta (luokka III). Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 9. Alavieskan kunta.

22 6.2 Haapajärvi Haapajärvestä yli puolet on kuulunut edellisen jäätiköitymisen aikana passiivisen jään vyöhykkeeseen. Alueen hiekka- ja soramuodostumat sijaitsevat pääosin kaupungin eteläosassa kulkevassa luode-kaakkoissuuntaisessa harjujaksossa. Pyhäjärveltä tuleva harjujakso katkeaa Haapajärven puolella Pitkäkankaan pohjavesialueen luoteispuolella ja häviää Kalajokilaakson tulvakerrostumien alle. Haapajärvellä on muutamia hajanaisia hiekkavaltaisia rantakerrostumia, jotka ovat kuitenkin maaainesmäärältään pieniä. Lisäksi kaupungin länsiosassa on pieniä hiekkavaltaisia reunamuodostumia. Haapajärven alueella ei ole yhtään II- tai IIIluokan pohjavesialuetta. Haapajärven kaupungin alueella sijaitsee yksi, Pitkäkankaan harjualue, joka tutkittiin luontoinventoinnissa. Muodostuman luoteisosa arvioitiin maakunnalliseksi arvokkaaksi harjualueeksi. Kaupungin alueella on myös yksi valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Karsikkamäen kallioalue. Haapajärvellä tehtiin luontoinventointi yhdessä kalliokiviaineskohteessa. Kohteessa ei todettu olevan erityisiä luonto-, maisema- tai virkistysarvoja. Haapajärven kaupungin hiekka- ja soraesiintymiä on 14, joissa hiekkaa on 16 miljoonaa kuutiota, soraa 11,7 miljoonaa kuutiota ja murskattavaa ainesta 3,4 miljoonaa kuutiota pohjavesipintaan saakka arvioituna. Haapajärvellä on GTK:n tietokannassa 32 potentiaalista kalliokiviaineskohdetta, yhdessä kohteessa on PP-kivi projektin aikana tehty kiviainestestit. Tietokannan kohteista 19 kuuluu keskilujaan kiviainekseen, myös testattu kohde kuuluu keskilujaan luokitukseen (IIIluokka). Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 10. Haapajärven kaupunki.

23 6.3 Kalajoki Kalajoen eteläisessä osassa on yksi luodekaakkoissuuntainen harjujakso, johon suurin osa kaupungin hiekka- ja soravarannoista sijoittuu. Harju on pinnaltaan tasoittunut ja harjukerrostumien päällä on laajoja hiekkavaltaisia rantakerrostumia. Rantakerrostumat esiintyvät usein kaarevina rantavalleina. Lisäksi Kalajoen rannikkoseudulta löytyy paljon tuulen kerrostamia hiekkaisia dyynejä. Kalajoella luontoinventointi tehtiin 12 harjualueella. Kaikki kohteet todettiin vähintään paikallisesti arvokkaiksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Kalajoella tehtiin kairauksia yhdellä pohjavesialueella, Himangan Tiilipruukinkankaalla. Vesinäytteitä otettiin yhteensä neljä, kolmessa näytteessä ylittyivät talousveden laatusuositusten mukaiset sameus, rauta ja CODMn luvut, kaikissa näytteissä ylittyivät väriluku ja mangaani suositukset. Kalajoen kaupungin alueella löytyvästä 34 hiekkaja soraesiintymässä on arvioitu olevan 137,1 miljoonaa kuutiota hiekkaa ja 0,7 miljoonaa kuutiota soraa pohjaveden pinnan yläpuolella. GTK:n tietokannassa on kaupungin alueella 54 potentiaalista kalliokiviaineskohdetta, kolmessa kohteessa on kivelle tehty kiviainestestit. Alueen kivet ovat suureksi osaksi keskilujaa ainesta, kohteissa on myös muutamia lujia ja muutamia massakiveksi luokiteltuja kiviä. Testatut kivet olivat keskilujaa kiviainesta (luokkaa III-IV). Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 11. Kalajoen kaupunki.

24 6.4 Kuusamo Kuusamon kaupungin alueella kulkee useita harjujaksoja. Kaupungin pohjoisosassa kulkee harjusysteemi, joka muodostuu kolmesta Kitkajoen ja Oulankajoen laaksoja seuraavista harjusta. Keskiosassa kaupungin pohjoispuolella kulkee Oivankijärven länsipuolelta Törmäsenvaaran kautta Joukamojärvelle. Harjujaksojen väliin jää alueita, joilla on puutetta sorasta. Puutealueita on Inkee, Kuolio ja Kurkijärven alueen keskiosa sekä Määttälänvaaran ja Vuotungin alueen koillisosa. Monin paikoin hiekan ja soran hyödyntämisen esteenä Kuusamossa on harjujaksojen kuuluminen Natura ja luonnonsuojeluohjelma-alueisiin. Kuusamon kaupungista tutkittiin luontoinventoinnin yhteydessä 53 harjualuetta. Viisi kohteista tutkittiin huonojen kulkuyhteyksien vuoksi kartan, korkeusmallin ja ilmakuvatulkinnan avulla. Merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ei havaittu viidessä kohteessa. Muut alueet kahta kohdetta lukuun ottamatta olivat vähintään paikallisesti arvokkaita. Yksi Kuusamon kohteista, Jäkälämutka-Paatamoharju, joka sijaitsee Oulangan Naturan ja kansallispuiston sekä osittain harjujensuojeluohjelman alueella, luokiteltiin kansainvälisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Kalliokiviaineskohteissa ei Kuusamossa tehty luontoinventointia. Kuusamossa tehtiin kairauksia 17 pohjavesialueella. Vesinäytteitä otettiin yhteensä 18, joista kaksi otettiin Haaralamminkankaan pohjavesialueella sijaitsevista porakaivoista ja yksi Kaarelanniemellä sijaitsevasta lähteestä. Kaikki pohjavesivesinäytteet ylittivät talousveden laatusuositukset sameuden osalta. Lähes kaikki vesinäytteet ylittivät väriluvun ja raudan osalta laatusuositukset, lisäksi alumiinin suositusarvot ylittyivät Taliskotakankaan, Suvaltokangas-Palokankaan, Ristilamminkankaan, Rönnynkangas-Telkkäharjun, Salmikangas-Kaarronharju A ja B pohjavesialueilla, mangaanin suositusarvot ylittyivät Ristilamminkankaan sekä Salmikangas-Kaarronharju A ja B pohjavesialueilla. Konttisenharjun, Salmikangas- Kaarronharju B ja Suvantokangas-Palokangas pohjavesialueilla ph luku oli alle suositusten. Kuusamon alueella on 280 hiekka- ja soraesiintymää, hiekkaa niissä on yhteensä 505,9 miljoonaa kuutiota, soraa 174,1 miljoonaa kuutiota ja murskattavaa materiaalia 12,6 miljoonaa kuutiota pohjavesipinnan yläpuolella. Kuusamon alueella ei ole tehty aiemmin kalliokiviaineskartoitusta, tämän hankkeen aikana kartoitettiin 31 kohdetta, joista viisi testattiin. Alueen kivistä suurin osa on massakiveä, mutta myös muutama luja kalliokiviaineskohde löytyy. Kaksi testatuista kivistä oli lujaa (IIluokka) ja kolme keskilujaa kiviainesta (III-IV luokka).

25 Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 12. Kuusamon kaupunki.

26 6.5 Nivala Nivalan kaupunki on sijainnut viimeisen jääkauden aikana lähes kokonaan passiivisen jään vyöhykkeellä, joten alueelta puuttuvat isot harjut ja muut karkearakeiset maaperämuodostumat. Nivalan hiekka- ja soravarannot sijaitsevat pääosin kaupungin eteläosan kapeassa ja katkonaisessa, paikoin moreenipeitteisessä pitkittäisharjussa. Kaupungin alueella on muutamia hiekkavaltaisia rantakerrostumia. Nivalassa luontoinventointi tehtiin ainoastaan yhdellä pohjavesialueella. Pohjavesialue sijaitsee Hituran kaivosalueen reunamilla, muutetussa ympäristössä. Inventoinnissa alueella ei havaittu luonto- tai maisema-arvoja. Nivalassa tutkittiin kaksi maaperämuodostumaa, jotka eivät kuuluneet pohjavesialueisiin. Toinen kohde oli Marjamäki. Muodostuma oli hiekkavaltainen, pohjavesipinnan yläpuolisten kerrosten keskipaksuus on noin kaksi metriä. Alueella on tehty maa-ainesten ottoa. Muodostuman käyttöä rajaa moreenipeitteisyys, ylisuuret lohkareet sekä kallioperässä esiintyvä mustaliuske, joka saattaa heikentää maa-aineksen laatua paikoitellen. Toinen tutkittu kohde, Takaharju, on hyvin pienialainen rantakerrostuma. Kairauksia ei Nivalassa tehty. Nivalan alueella on 8 hiekka- ja soramuodostumaa, joissa on hiekkaa 580 000 kuutiota, soraa 85 000 kuutiota ja murskattavaa materiaalia 25 000 kuutiota pohjavesipinnan yläpuolella. GTK:n tietokannassa on Nivalan alueella 21 potentiaalista kalliokiviaineskohdetta. Yksi kohteista on luokitukseltaan lujaa, muut keskilujaa kiviainesta (III-IV luokka). Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 13. Nivalan kaupunki.

27 6.6 Pudasjärvi Pudasjärven hiekka- ja soramuodostumat on tutkittu lähes koko kaupungin osalta POSKI hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Ainoastaan kaupungin kaakkoisosa jäi tutkittavaksi POSKI 3 hankkeeseen. Tässä esitetään yhteenveto kaikista Pudasjärvellä tehdyistä tutkimuksista. Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsee useita harjujaksoja, joista merkittävin on Utajärven rajalla kulkeva itä-länsi suuntainen Kipinä-Valkeiskangas-Viinivaara-Kälväsvaara-Iso Palovaara jakso. Kaupungin keskiosassa sijaitsee itä-länsisuuntainen harjujakso, jonka suurimpia muodostumia ovat Vengasvaara, Siljankangas ja Korentokangas. Luoteisosassa kaupunkia esiintyy kapeina selänteina luode-kaakkoisuuntaisia pitkittäisharjujaksoja. Kaupungin koilliskulmassa on harjutihentymä, jonka pääjakso kulkee Iso-Syötteen eteläpuolelta. Jakson pohjoispuolella esiintyy moreenipeitteisiä ja tasoittuneita harjuja sekä reunamuodostumia. Luontoinventointi on tehty Pudasjärvelle POSKI hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Inventoinnissa todettiin, että alueen muodostumat ovat tyypillisesti saumaharjuja, laajentumia ja reumamuodostumia, geologisesti ja geomorfologisesti monimuotoisia alueita. Harjualueiden luonto- ja maisemaselvityksessä tutkittiin Pudasjärvellä yhteensä 105 aluetta, näistä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi luokiteltiin 55 aluetta. Pudasjärvellä on useita harjunsuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Pudasjärvellä on POSKI 1 ja POSKI 3 hankkeiden aikana tehty yhteensä 53 kairausta ja analysoitu 96 vesinäytettä. Kaikki vesinäytteet ylittivät suositukset sameuden osalta ja noin puolessa näytteistä suositukset ylittyivät joko raudan tai mangaanin, tai molempien osalta. Aittovaaran, Holapankankaan, Jaurakkajärven, Jäkäläkankaan, Koiraharjun, Kongasvaaran, Matalavaaran, Naiskangas-Kollajan, Nuorungan, Pyöriämaa-Jyskylammin, Ruottisenharjun, Sadinselän, Saunakankaan, Taipaleenharjun, Tyrninkankaan ja Vellisenharjun yhdessä tai useammassa vesinäytteessä ph oli alle suositusten. Kiviharjulla yksi vesinäyte ylitti pitoisuudet alumiinin ja nikkelin osalta. Lisäksi ympäristölaatunormit ylittyivät näytteessä kromin, kuparin ja lyijyn osalta. Akonniemen, Akonperän, Holapankankaan ja sekä yksi Naiskangas-Kollajan vesinäytteistä ylitti suositukset alumiinin osalta. Taipaleenharjulla kaksi näytteistä ylitti suositukset kloridin osalta. Koko Pudasjärven alueella on yhteensä 373 hiekka- ja soraesiintymiä. Esiintymissä on arvioitu olevan 772 miljoonaa kuutiota hiekkaa, 324 miljoonaa kuutiota soraa ja 22 miljoonaa kuutiota murskattavaa materiaa pohjaveden pinnan yläpuolella. Pudasjävellä on GTK:n tietokannassa 228 potentiaalista kalliokiviaineskohdetta, joista suurin osa on massakiviluokkaa, 93 keskilujaa ja kuusi lujaa luokitukseltaan.

28 Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 14. Pudasjärven kaupunki.

29 6.7 Pyhäjärvi Pyhäjärven pohjoisosa on kuulunut viimeisen jäätiköitymisen aikana passiivisen jään vyöhykkeeseen. Pyhäjärven hiekka- ja soravarannot sijaitsevat pääosin kaupungin eteläosan pitkittäisharjujakossa. Kaupungin pohjoisosassa sijaitsee muutamia matalia rantakerrostumia, jotka ovat kuitenkin ainesmääriltään vähäisiä. Pyhäjärven luonto- ja maisemaselvityksessä oli mukana yhdeksän harjualuetta ja yksi kalliokivikohde. Kaikki harjualueet todettiin vähintään paikallisesti arvokkaiksi, Pitkäkangas on valtakunnallisesti arvokas ja Haaskanypäle, Rimpimäki-Painanteenmäki ja Lintukankaanharju maakunnallisesti arvokkaiksi. Kalliokiviaineskohteen inventoinnissa todettiin Murtomäen pohjoisosissa kohtalaisen merkittäviä luonnonesiintymä ja maisema-arvoja, jonka vuoksi kohde luokiteltiin osittain kiviaineksen ottoon soveltuvaksi. Pyhäjärvelle tehtiin hankkeen aikana kairauksia Lintukankaanharjun ja Tolvannimen pohjavesialueille. Lintukankaanharjun kairauksissa ei pohjavesiputkea asennettu, koska kairauspisteissä ei ollut vettä. Tolvanniemelle asenettiin yksi pohjavesiputki ja siitä haettiin kaksi vesinäytettä. Vesinäytteissä ylittyivät talousvedelle asetetut laatusuositukset sameuden, väriluvun, mangaanin ja raudan osalta. Lisäksi vesinäytteiden ph arvo oli alle laatusuositusten vaihtelurajan. Pyhäjärvellä on 20 hiekka- ja soraesiintymää, hiekkaa niissä on 45,7 miljoonaa kuutiota, soraa 43,9 miljoonaa kuutiota ja murskattavaa materiaalia 5,1 miljoonaa kuutiota pohjaveden pinnan yläpuolella. Pyhäjärven alueella on GTK:n tietokannassa 41 potentiaalista kalliokiviaineskohdetta. Suurin osa alueen kivistä on keskilujaa tai massakiveä, seitsemässä kohteessa kivi on lujaksi luokiteltua. Alueelle on tehty yhdestä kohteesta lujuustestit, testattu kohde oli lujaa (I-luokka).

30 Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 15. Pyhäjärven kaupunki.

31 6.8 Reisjärvi Lähes kaikki Reisjärven hiekka- ja soravarannoista sijaitsevat kunnan poikki kulkevassa luodekaakkoissuuntaisessa pitkittäisharjujaksossa. Lisäksi pitkittäisharjun länsipuolella Lestijärven ja Reisjärven kuntien rajalla esiintyy itälänsisuuntainen selännemäinen reunamuodostuma. Reisjärven kunnassa ei tehty hiekka-, sora- tai kalliokiviainesalueilla uusia maastotutkimuksia. Tiedot perustuvat GTK:n tietokantaan sekä karttaja laserkeilausaineiston tarkasteluun. Luontoinventointi tehtiin Reisjärvellä kuudella harjualueella. Merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja havaittiin kolmella alueella, muut kohteet olivat Susisaarta lukuun ottamatta paikallisesti arvokkaita. Susisaaren luontoarvot katsottiin rakentamisen seurauksena menetetyiksi, eikä aluetta luokiteltu arvokkaaksi alueeksi. Reisjärvellä on 7 hiekka- ja soramuodostumaa, joissa on hiekkaa 23,4 miljoonaa kuutiota, soraa 8,5 miljoonaa kuutiota ja murskattavaa materiaalia 1,0 miljoonaa kuutiota pohjaveden yläpuolella. Reisjärvellä on tehty aiemmin kalliokiviaineskartoitusta, jonka yhteydessä kunnasta on GTK:n tietokannassa 10 potentiaalista kalliokiviaineskohdetta. Kaikki kartoitetut kohteet ovat lujuusluokitukseltaan lujia tai keskilujia (keskimääräinen lujuusluokka III). Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 16. Reisjärvi kunta.

32 6.9 Sievi Sievin kunnan hiekka- ja soravarannot sijaitsevat pääosin kunnan poikki kulkevassa luodekaakkoissuuntaisessa katkonaisessa pitkittäisharjujaksossa. Kunnan alueella on muutamia hiekkavaltaisia rantakerrostumia, mutta ainesmäärältään ne ovat kuitenkin hyvin vähäisiä. Sievin kunnassa luontoinventoinnissa tutkittiin yksi harjualue ja kolme kalliokiviaineskohdetta. Kolmella kallioaluetta ei todettu erityisiä maisema- tai luontoarvoja. Kunnan alueella on yksi valtakunnallisesti arvokas kallioalue, Tynijärven kalliot. Isokankaan harjualue kuuluu osittain valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan sekä osittain valtakunnallisesti arvokkaisiin tuuli- ja rantakerrostumiin. Osa Isokankaan harjualueesta arvioitiin maakunnallisesti arvokkaaksi. Sievissä tehtiin kairauksia Jyringissä ja Rieskaniemellä, kumpikaan kohde ei kuulu pohjavesialueisiin. Jyringissä kairauksen yhteydessä asennettiin pohjavesiputki, josta haettiin yksi vesinäyte. Toinen Jyringin vesinäyte otettiin pohjavesialtaasta. Samaan pohjavesialtaaseen sijoitettiin hankkeen ajaksi jatkuvatoiminen mittauslaitteisto. Vesinäytteissä ylittyivät talousvedelle asetetut laatusuositukset sameuden osalta ja toisessa näytteessa suositukset ylittyivät myös raudan osalta. Sievissä on 14 hiekka- ja soraesiintymää, joissa on 37,2 miljoonaa kuutiota hiekkaa, 10,9 miljoonaa kuutiota soraa ja 1,2 miljoonaa kuutiota murskattavaa materiaalia pohjavesipinnan yläpuolella. Sievissä on kartoitettu aiemmin 17 potentiaalista kalliokiviaineskohdetta. POSKI 3 hankkeen yhteydessä kartoitettiin 14 uutta kohdetta. Alueen kivet ovat yleensä keskilujia tai massakiviä lujuusluokaltaan. Alueelta on testattu kolme kohdetta, kaikki olivat lujia (II-luokka).

33 Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 17. Sievin kunta.

34 6.10 Taivalkoski Taivalkosken alueella on useita moreenipeitteisiä reunamuodostumia ja harjuja. Muodostumat sijaitsevat hajallaan järvialtaiden ympärillä, eivätkä muodosta selkeitä jaksoja. Mittavin reunamuodostuma kulkee Pudasjärven Iinattijärveltä Taivalkosken Otsaojalle. Muita moreenin peittämiä muodostumia on Ukonvaaran-Jyrkkävaaran harju Taivalkosken Kylmälänkylän länsipuolella, Kotivaaran muodostuma Taivalkosken keskustassa sekä Väljälampien muodostuma kunnan eteläosassa. Pääosa kunnan soravaroista sisältyy alueen läpi kulkeviin harjuihin. Taivalkosken pääharju lähtee Pudasjärveltäja ja kulkee Kylmäluoman kautta Kuusamon puolelle. Kunnan korkeimmat harjuselänteet ovat valtatie 20 halkomat Taivalvaara ja Repovaara. Taivalkosken kunnassa luontoinventoinnin yhteydessä tarkistettiin 29 harjumuodostumaa sekä yksi kalliokiviaineskohde. Yksi harjukohteista tutkitiin vaikekulkuisuutensa vuoksi kartta- ja ilmakuvatulkinnalla. Kalliokiviaineskohde todettiin ehdollisesti kiviainestuotantoon soveltuvaksi, koska se sijaitsee valtakunnallisen maisema-alueen reunamilla ja sen vieressä on metsälakikohde. Taivalkosken alueella on useita harjualueita, jotka kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Valtakunnallisesti arvokkaiksi inventoinnissa luokiteltiin neljä, maakunnallisesti arvokkaaksi yhdeksän ja paikallisesti arvokkaaksi 13 harjualuetta. Taivalkoskella tehtiin yhteensä 13 kairausta 10 pohjavesialueella. Kairausta yhteydessä asennettiin 10 pohjavesiputkea, joista haettiin yhteensä 14 vesinäytettä. Vesinäytteissä ylittyivät talousvedelle asetetut laatusuositukset sameuden ja väriluvun osalta. Lähes kaikki vesinäytteet ylittivät suositukset raudan osalta ja kolmessa näytteessä alumiin osalta. Taivalkosken kunnassa on 126 hiekka- ja soramuodostumaa, niissä on hiekkaa 740 miljoonaa kuutiota, soraa 229,5 miljoonaa kuutiota ja murskattavaa materiaalia 13,9 miljoonaa kuutiota pohjavesipinnan yläpuolella. Taivalkoskella oli GTK:n tietokannassa kahdeksan potentiaalista kalliokiviaineskohdetta. POSKI 3 hankkeen yhteydessä kartoitettiin 12 uutta kohdetta. Alueen kivet ovat keskimäärin lujuusluokkaa II. Taivalkoskella on tehty kiviainestestit kahdelle potentiaaliselle kalliokohteelle, molemmat olivat lujuusluokitukseltaan lujia (IIluokka).

35 Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 18. Taivalkosken kunta.

36 6.11 Vaala Vaalan kunta siirtyi Kainuun maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan 1.1.2016. Vaalan kunta ei ole kuulunut Pohjois-Pohjanmaan POS- KI tutkimusalueisiin, mutta kunta on ollut mukana Kainuun POSKI selvityksissä. Vaalan kunnan kiviainekset sijaitsevat pääasiassa kolmessa harjujaksossa. Lisäksi kunnan alueelta löytyy kohtuullisesti tuuli- ja rantakerrostumia. Unescon maailmanlaajuiseen Geopark - verkostoon kuuluva Rokua Geopark sijaitsee osittain Vaalan kunnan alueella. Lisäksi Vaalan kunnan alueella on kaksi valtakunnalliseen harjunsuojeluohjelmaan kuuluvaa harjualuetta, yksi valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin kuuluva kohde ja seitsemän valtakunnallisesti arvokasta tuuli- ja rantakerrostumaa. GTK:n maa-ainestietokannasta löytyy 46 muodostumaa Vaalan kunnan alueelta. Hiekka- ja soramuodostumien massat pohjavesipinnan yläpuolella ovat yhteensä 110 miljoonaa kuutiota (Rönty & Eskelinen, 2012). Arvoissa ei ole huomioitu Rokuan ja Manamansalon harjuja, koska ne ovat maaainekseltaan hyvin hienoainespitoisia. Kainuun POSKI selvitysten (2013) aikana Vaalan alueelta kartoitettiin kymmenen kalliokiviaineskohdetta, joista kolmeen tehtiin lujuustestit. Kiviaines oli kaikissa kolmessa kohteessa keskilujaa. Kuva 19. Vaalan kunta.

37 6.12 Ylivieska Yli puolet Ylivieskan kaupungista on kuulunut viimeisen jäätiköitymisen aikana passiivisen jään alueeseen, joten alueelta puuttuvat isot harjut ja muut karkearakeiset maaperämuodostumat. Ylivieskassa ei tehty harjualueiden inventointia. Kalliokiviaineskohteista inventoitiin kaksi, joista toinen soveltuu kalliokiviainestuotantoon ja toinen soveltuu ehdollisena, lähellä sijaitsevan maantien vuoksi. Kairauksia tehtiin Ylivieskassa Pylväsperällä, joka ei kuulu pohjavesialueisiin. Kairausten yhteydessä alueelle asennettiin kaksi pohjavesiputkea, joista otettiin vesinäytteet. Vesinäytteissä ylittyivät talousvedelle asetetut laatusuositukset sameuden, väriluvun ja raudan osalta. Lisäksi toisessa näytteessä ylittyivät suositukset mangaanin osalta ja ph arvo oli alle laatusuositusten vaihtelurajan. Ylivieskassa on GTK:n maa-ainestietokannan mukaan kaksi hiekkamuodostumaa, joissa on arvioitu olevan yhteensä noin 660 000 kuutiota maaaineksia pohjavesipinnan yläpuolella. GTK:n tietokannassa on Ylivieskan alueella potentiaalisia kalliokiviaineskohteita 63. Alueen kivikohteista useat ovat massakiveä, mutta yli puolet on luokiteltu lujiksi tai keskilujiksi (III-luokka). Kuntarajat Natura Luonnonsuojeluohjelma-alueet (AMO,LVO,LHO,MAO,RSO,SSO) Arvokkaat kallioalueet Arvokkaat moreenimuodostumat Arvokkat tuulirantakerrostumat Harjujen suojeluohjelma Maakunnallisesti arvokas harjualue pohjavesialue (01072015)! muinaismuisto pistemäinen muinaismuisto alue Hiekka- ja soramuodostumat # Kalliokiviaineskohteet POSKI 3 inventoidut harjualueet Maa-ainestenottoluvat sora ja hiekka olevat luvat Maa-ainestenottoluvat kalliokiviaines olevat luvat Maa-ainestenottoluvat muut olevat luvat Kuva 20. Ylivieskan kaupunki.