Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 9. luento 7.4.2005 Aikataulu: VIIMEINEN LUENTO 14.4. Sovelluksista ja viimeaikaisesta kehityksestä 2 Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys Kurssimateriaali löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/fil/filosofia sekä Philosophica-kirjastosta. Materiaali on pääosin pdf-muodossa. Tarvittavan ilmaisen Adobe Reader - ohjelman voi ladata osoitteesta www.adobe.fi Propositionaalisten asenteiden logiikasta 1 Voimme kaikkiaan todeta, että asennelogiikka ei ole juuri tuottanut mielenkiintoisia loogisia teoreemoja. Sitä vastoin sen ehkä houkuttelevin sovellutus on ollut luonnollisen kielen asennelauseiden rekonstruoiminen eksaktimmalla kielellä, 3 4 Propositionaalisten asenteiden logiikasta 2 jotta niitä voidaan paremmin vertailla ja niiden hienorakennetta tutkia. Tämä rekonstruktio on usein yllättävän hankalaa, ja siihen tarvitaan kaikkia modaalisen predikaattilogiikan keinoja. (Aho 2004.) KIRJALLISUUTTA 1 Aikalogiikka: Copeland, B.J. (ed.) 1996. Logic and Reality: Essays on the Legacy of Arthur Prior. Oxford: Clarendon Press. 5 6 1
KIRJALLISUUTTA 2 Prior, Arthur N., 1957, Time and Modality, Oxford University Press, Oxford. Prior, Arthur N., 1967, Past, Present and Future, Clarendon Press, Oxford. KIRJALLISUUTTA 3 Prior, Arthur N., 1968. Papers on Time and Tense, Clarendon Press, Oxford. (New Edition, Hasle Per et al. (eds.), Oxford University Press, Oxford 2003.) Prior, Arthur N. 1977, Worlds, Times and Selves. London: Duckworth. (Edited by Fine, K.) 7 8 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 Tulenheimo, Tero 2004a, Independence- Friendly Modal Logic. Studies in its Expressive Power and Theoretical Relevance, Helsinki. Tulenheimo, Tero 2004b, Aikalogiikan alkeita, internet osoitteessa http://mtl.uta.fi/opetus/modaalilogiikka /kev2004/aikalogiikka.pdf van Benthem, J. F. A. K. 1977, "Tense Logic and Standard Logic, Logique et Analyse 80, 395 437. van Benthem, J. F. A. K. 1982, The Logic of Time, Reidel, Dordrecht. van Benthem, Johan 1984, "Tense Logic and Time, Notre Dame Journal of Formal Logic 25, 1. 9 10 KIRJALLISUUTTA 6 KIRJALLISUUTTA 7 Propositionaaliset asenteet: Aho, Tuomo 1987, Kuvittelemisesta ja sen logiikasta, lisensiaatintutkimus, Filosofian laitos, Helsingin yliopisto. Aho, Tuomo 1994, On the Possibility of Attitude Logic, Acta Philosophica Fennica 57, Helsinki. Aho, Tuomo 2003, Propositional Attitudes, teoksessa Haaparanta Leila & Ilkka Niiniluoto (eds.), Analytic Philosophy in Finland, Poznan Studies in the Philosophy of the Sciences and the Humanities Volume 80, 2003, 201 221. (Myös internet-osoitteessa siis koko kirja! http://www.ingentaconnect.com/ content/rodopi/pozs) 11 12 2
KIRJALLISUUTTA 8 Aho, Tuomo 2004, Propositionaaisten asenteiden logiikka, internet-osoitteessa <http://mtl.uta.fi/modaalilogiikka/ episteeminen.pdf> Hintikka, Jaakko 1962, Knowledge and Belief. An Introduction to the Logic of the Two Notions, Cornell University Press, Ithaca (NY). KIRJALLISUUTTA 10 Hintikka Jaakko 1969, Models for Modalities. Reidel, Dordrecht. Hintikka Jaakko 1975, The Intentions of Intentionality and Other New Models for Modalities, Reidel, Dordrecht. 13 14 KIRJALLISUUTTA 11 KIRJALLISUUTTA 12 Hintikka Jaakko 1982, Kieli ja mieli: katsauksia kielifilosofiaan ja merkityksen teoriaan, Helsinki, Otava. Hintikka, Jaakko & Merril B. Hintikka 1989, The Logic of Epistemology and the Epistemology of Logic, Kluwer Academic Publishers, Dordrecht. Hintikka, Jaakko & Ilpo Halonen 1998, Epistemic logic, in E. Craig (ed.), Routledge Encyclopedia of Philosophy, Routledge, London. Retrieved April 07, 2005, from <http://www.rep.routledge.com/article /P015> 15 16 KIRJALLISUUTTA 13 KIRJALLISUUTTA 14 Niiniluoto, llkka 1979, Knowing that One Sees, in Saarinen Esa et al. (eds.)1979, Essays in Honour of Jaakko Hintikka, Reidel, Dordrecht. Niiniluoto, llkka 1982, Remarks on the Logic of Perception, in Niiniluoto, Ilkka & Saarinen, Esa (eds.) 1982, Intensional Logic: Theory and Applications, Acta Philosophica Fennica 35, Helsinki. Niiniluoto, Ilkka 1983, On the Logic of Imagination, in Vexing Questions. An Urnful of Essays in Honour of Veikko Rantala on the Occasion of His Fiftieth Birthday, Reports from the Department of Philosophy 3/1983. 17 18 3
Propositionaalisten asenteiden logiikasta Asenneoperaattoreita, joita kirjallisuudessa on käsitelty loogisesti: a tietää että A, eli K a A a uskoo että A, eli B a A a havaitsee että A, eli P a A a näkee että A, eli S a A Asenneoperaattoreita a tahtoo että A, eliw a A a muistaa että A, eli M a A a kuvittelee että A, eli I a A fiktioteoksessa E on A, eli Φ E A teorian T mukaan on A, eli B T A eli T(A). 19 20 Eroja tavalliseen modaalilogiikkaan 1 Eroja tavalliseen modaalilogiikkaan 2 1. Asenteet ovat aina jonkun asenteita. asennelogiikassa lauseetvoivat vaihdella kolmen muuttujan suhteen: a tietää että A, a tietää että B,... a tietää että A, b tietää että A,... a tietää että A, a uskoo että A,... 2. Asenteen logiikassa näyttää olevan vain yksi operaattori (vrt. aleettiset ja deonttiset modaliteetit). 3. On olennaista, että asenteita on useanlaisia. (Tämä voi olla eräs seikka, joka erottaa ajattelijoita tietokoneista.) 21 22 Eroja tavalliseen modaalilogiikkaan 3 Asennelogiikan uusia komponentteja 4. Asenteet voivat koskea asenteita (ja myös toisen subjektin asenteita), siis iteraatio on sallittava. se minkä joku tietää, on totta sen minkä joku tietää, hän uskoo Kaksi edellistä loogista periaatetta eivät kuulumuunlogiikanpiiriin: K a A A K a A B a A 23 24 4
Hintikan episteeminen logiikka 1962 Vuonna 1962 Hintikan episteeminen logiikka teoksessa Knowledge and Belief oli S4. Sen aksioomat olivat (T) KA A, (K) K(A B) (KA KB), ja (4) KA KKA ja päättelysäännöt (MP) ja (RN). Uskomisen logiikka Uskomisen logiikka oli yksinkertaisella tavalla sitä heikompi. Sen aksioomat olivat vain (K) B(A B) (BA BB), ja (4) BA BBA 25 26 Loogisen kaikkitietävyyden ongelma Aksiooma (K) johtaa ns. loogisen kaikkitietävyyden ongelmaan, joka on asennelogiikan tärkein vaikeus. Sen mukaan subjekti tietää kaikki tietojensa loogiset seuraukset, ja samoin on muiden asenteiden kohdalla. Asenteen sisältönä olevien lauseiden joukko on siis deduktiivisesti suljettu. 27 Fysikaaliset ja perspektiiviset maailmanviivat 1 Kysymys universumeista jakautuu kahtia: 1. Mitä ovat kunkin maailman yksilöjoukot? 2. Milloin voidaan sanoa, että yhden maailman yksilö on sama kuin toisen maailman? Kvantifioidussa asennelogiikassa on määriteltävä tapa identifioida eri maailmoissa esiintyviä yksilöitä. 28 Fysikaaliset ja perspektiiviset maailmanviivat 2 Hintikan alkuperäinen ehdotus: fysikaaliset maailmanviivat liittyvät jatkuvuuteen ja yhtäläisyyteen, perspektiiviset subjektin havaintokentän psykologisiin ilmiöihin. Mutta jos eri maailmojen oliot ovat fysikaalisesti identtiset, voivatko ne lainkaan olla eri olioita x ja y eri universumeissa? Fysikaaliset ja perspektiiviset maailmanviivat 3 Toinen ehdotus: fysikaalinen maailmanviiva poimii objektiivisesti saman yksilön eri maailmoista, kun taas perspektiivinen maailmanviiva määrittelee subjektin maailmankuvassa subjektiivisesti esiintyvät yksilöt. (Ks. esim. Aho 1994.) 29 30 5
Seuraavaksi VIIMEINEN LUENTO 14.4. Sovelluksista ja viimeaikaisesta kehityksestä 31 6