Toimintakertomus Aseistakieltäytyjäliiton toiminnasta vuonna 2007 1 Yleistä 1.1 Liiton toiminnan yleiset lähtökohdat Aseistakieltäytyjäliitto ry (AKL) on vuoden 2007 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana jatkanut toimintaansa antimilitaristisena nuorten rauhanjärjestönä kansainvälisen sodanvastustajien julistuksen pohjalta: Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi. Liitto näkee sotien syinä ihmisten välisen eriarvoisuuden ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien puutteen, jotka luovat ja pitävät pystyssä militaristisia rakenteita. Se toimii näiden syiden poistamiseksi ja militarismin murtamiseksi. Se näkee sekä asevelvollisuuden että armeijalaitoksen tarpeettomana ja vahingollisena. Liitto näkee aseistakieltäytymisen tärkeänä osana antimilitarismia. Keskeisimmän osan sen toiminnasta ja kuluista muodostaakin aseistakieltäytyjien informaatio-, edunvalvonta- ja palvelujärjestönä toimiminen. Se pyrkii kehittämään siviilipalvelusjärjestelmää asepalveluksen vaihtoehtona, edistämään aseistakieltäytymisestä tiedottamista, aktivoimaan aseistakieltäytyjien ja antimilitaristien alueellista toimintaa sekä valvomaan ja parantamaan aseistakieltäytyjien oikeuksien toteutumista. 1.2 Siviilipalvelus Uusi siviilipalveluslaki astui voimaan 1.1.2008. Toiminta siviilipalveluslain kokonaisuudistuksen puolesta jatkui vilkkaana koko vuoden 2007. Toimintamuotoina olivat niin asiantuntijalausunnot, lobbaus ja muu yhteydenpito eduskuntaan, julkisuusvaikuttaminen kuin joukkotoimintakin. Työministeriön asettaman poikkihallinnollisen Siviilipalveluslainsäädännön uudistaminen -työryhmän lokakuussa 2006 jättämässä ehdotuksessa uudeksi siviilipalveluslaiksi puututtiin useimpiin nykyisen siviilipalveluslain epäkohtiin, mutta ratkaisut jäivät useimmiten puolittaisiksi. Liitto antoi 9.3.2007 ehdotuksesta laajan, kriittisen lausuntonsa, joka laadittiin Aseistakieltäytyjäliiton aktiivin Kaj Ranisen ja työryhmässä liittoa edustaneen järjestön lakiasiainsihteeri Juha Keltin johdolla. Työryhmän ehdotuksessa ja sen pohjalta syksyllä 2007 laaditussa hallituksen esityksessä otetaan oikeansuuntaisia askeleita seuraavissa kysymyksissä: aseistakieltäytymisoikeuden tunnustaminen myös poikkeusolojen aikana, siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten siirtäminen valtion vastuulle, palvelusajan lyhennys, siviilipalveluvelvollisuuden laiminlyömistä koskevat rangaistusäännökset ja seuraamusjärjestelmä. Totaalikieltäytyjien kohteluun liittyvät ongelmat jäivät esityksessä kuitenkin kokonaan ratkaisematta. Useista kansainvälisistä ihmisoikeuselimistä tullut samansisältöinen kritiikki oli huomioitu lakiesityksessä, muttei riittävässä määrin. Uusi siviilipalveluslaki on lähes kauttaaltaan hallituksen esityksen mukainen, vaikka laista käytiinkin eduskunnassa runsaasti keskustelua ja äänestettiin useista muutosehdotuksista. Muutoksena hallituksen esitykseen tuli kriisiaikana vakaumuksentutkintaan joutuville myönnetty 1/12
valitusoikeus. Toisaalta esitykseen ei myöskään enää tullut huononnuksia eduskuntakäsittelyn aikana. Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksiä paremmin vastannut siviilipalvelusajan lyhentäminen 330 vuorokauteen sai äänestyksessä reilu 50 kansanedustajaa taakseen. Äänestykseen tuli myös ehdotus palvelusajan lyhentämisestä 240 vuorokauteen, joka olisi liiton näkemyksen mukaan riittänyt toteuttamaan asevelvollisuuspalvelusta suorittavien yhdenvertaisuuden. Kokonaisuutena uusi laki on kompromissi, jossa puututaan useimpiin edellisen lain ongelmiin, mutta korjaukset jäävät järjestään puolitiehen. Nämäkin korjaukset ovat toki enemmän kuin mihin kolme aiempaa eduskuntaa ja hallitusta ovat olleet valmiita. Vaikka laki muuttui aika paljonkin, kokonaisuutena siviilipalveluksen suorittaminen tulee olemaan varsin samanlaista kuin tähänkin asti. Keskeisimpien asioiden osalta mennään siis jonkun verran eteenpäin, mutta vastaavasti uudessa laissa on myös pieniä muttei merkityksettömiä huononnuksia nykyisiin käytäntöihin. Loka-marraskuun taitteessa hallituksen esityksen valmistumisen jälkeen liiton edustajia kävi tapaamassa eduskuntaryhmien jäseniä lähinnä työelämä- ja tasa-arvo- ja perustuslakivaliokunnista yhteensä seitsemän kertaa. Materiaalia toimitettiin kansanedustajille myös sähköpostitse. Asiantuntijalausunto käytiin antamassa suullisesti 13.11. lain valmistelusta vastanneelle Työelämäja tasa-arvovaliokunnalle. Perustuslaki- ja puolustusvaliokunnille annettiin kirjalliset lausunnot. AKL toimitti kiinnostuneille kansanedustajille materiaalia eduskuntatoimenpiteitä varten. AKL järjesti mielenosoituksen oikeudenmukaisen siviilipalveluslain puolesta Eduskuntatalolla 11.10. Mielenosoitus kokosi lähes 200 siviilipalvelusmiestä ja muuta asiasta kiinnostunutta. Liiton puheenjohtajan lisäksi Eduskuntatalon portailla piti puheensa edustajat Keskustan, Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja KD:n eduskuntaryhmistä. Liiton edustajat kävivät hallituksen lakiesityksen valmisteluvaiheessa loppukesän ja alkusyksyn aikana tapaamassa kaikkien ministeriöiden edustajia, jotka olivat vastanneet myönteisesti liiton tapaamispyyntöön liittyen siviilipalveluslain uudistamiseen. Liiton edustajat kävivät lobbauskierroksellaan tapaamassa työministeri Tarja Cronbergin 26.6. ja elo syyskuussa kahdeksan muun ministerin avustajaa. Tapaamisten ja muun yhteydenpidon perusteella syntyneen yleisvaikutelman mukaan suhtautuminen siviilipalvelukseen on poliittisen koneiston sisällä muuttunut jonkun verran aikaisempaa asiaperusteisemmaksi. Liitto järjesti myös hallitusneuvottelujen avajaispäivänä 11.4. Säätytalon edessä mielenosoituksen oikeudenmukaisen siviilipalveluslain puolesta. Noin 50 aseistakieltäytyjää ja antimilitaristia vaativat iskulauseissaan ja banderolleissaan lyhyempää siviilipalvelusaikaa ja muiltakin osin Suomen kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten mukaista kohtelua aseistakieltäytyjille. Tiedotusvälineille lähetettiin vuoden aikana lukuisia tiedotteita ja toimittajien runsaisiin yhteydenottoihin vastailtiin. Mielipidekirjoittelua organisoitiin liiton toimesta pitkin syksyä Lapinjärven koulutuskeskuksessa ja AKL:n www-sivuilla olleen kyselylomakkeen kautta kiinnostuneisuutensa ilmaisseiden kesken. Osana uuden lain valmisteluprosessia siviilipalveluksen alkuun sijoittuva koulutusjakso on uudistettu. Simo Hellsten toimi liiton edustajana työministeriön asettamassa uudistusta suunnitelleessa työryhmässä. Liitto keräsi Internetissä vetoomusta koulutusjakson itse suorittaneiden luennoitsijoiden luentojen säilyttämisen puolesta. Vuoden loppuun mennessä vetoomuksen oli allekirjoittanut reilut 200 ihmistä. Liiton edustajia kävi myös Lapinjärven koulutuskeskuksen johtajan Tiina Koivuniemen vieraana 20.6. keskustelemassa laki- ja koulutusuudistuksista. 2/12
Liitto jatkoi vuoden 2006 alussa aktivoitua, erittäin tarpeellista ja varsin menestyksekästä kampanjaa siviilipalvelusmiehiin työelämässä ja muualla yhteiskunnassa kohdistuvaa syrjintää vastaan. Liitto on ryhtynyt lähes kahden vuoden aikana toimenpiteisiin n. 170:ssä tuntemassaan syrjintätapauksessa jättämällä toimenpidepyynnön työsuojeluviranomaisille tai olemalle suoraan yhteydessä kyseiseen yritykseen tai ilmoituksen hyväksyneeseen työvoimatoimistoon. Kaikissa AKL:n tuntemissa päätöksissä työnantajien menettelyä on pidetty joko selkeästi syrjivänä tai vähintäänkin ongelmallisena. Kohteina ovat useimmiten olleet yhdenvertaisuuslain vastaiset työpaikkailmoitukset, joissa hakijoilta edellytetään armeijan tai asevelvollisuuden suorittamista sekä työnhakulomakkeet, joissa esitetään asiattomia kysymyksiä hakijan asevelvollisuuden suorittamisesta. Vuoden 2007 aikana kampanjassa on painotettu myös joukkoliikennevälineissä esiintyneiden siviilipalvelusmieskorttia vastaan myönnettävien alennuksien saamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemista. Alkuvuonna liitto sai vastauksen oikeuskanslerille vuonna 2006 tekemäänsä kanteluun siitä, että myös työvoimahallinto oli ottanut vastaan ja levittänyt lainvastaisia työpaikkailmoituksia. Edelleen jatkuva kampanja on johtanut lainvastaisen ilmoittelun selvään vähenemiseen. Esimerkiksi työministeriön internet-sivuilla se on vähentynyt murto-osaan aikaisemmasta. Liitto käynnisti 14.6. kansanedustajille suunnatun vetoomuskampanjan oikeudenmukaisen siviilipalveluslain puolesta. Vetoomukseen kerättiin allekirjoituksia sekä paperilomakkeilla että Internetissä. Allekirjoitetut vetoomukset luovutettiin eduskuntaryhmien edustajille 11.10. järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä. Vetoomuksen allekirjoitti yhteensä lähes 1800 henkilöä. Oikeusministeriö on koonnut Toteutumattomat oikeudet -raportin osana työministeriön koordinoimaa EU:n yhdenvertaisuuden teemavuoden ohjelmaa. Liiton edustajia osallistui hankkeeseen liittyvään neuvonpitoon 2.5. ja 7.6. oikeusministeriön järjestämään teemakuulemiseen vakaumuksista. Aikaisempaan tapaan Aseistakieltäytyjäliitto on puuttunut siviilipalveluspaikoista tietoonsa tulleisiin ongelmiin ja epäkohtiin. Liiton esityksestä siviilipalvelusmiesten edustajana Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa (SPANK) toimi 31.3. saakka Simo Hellsten ja hänen varajäsenenään Jessica Suni ja 1.4. jälkeen Antti Meriläinen ja hänen varajäsenenään Lydia Palo. 1.3 Totaalikieltäytyminen Totaalikieltäytyjien määrä on pysynyt vuonna 2007 edellisten vuosien suuntaisesti korkealla tasolla. Vuonna 2006 vankeuteen tuomittujen määrä 40 on pienempi kuin 2000-luvun alkuvuosina mutta silti erittäin korkea esimerkiksi 1990-luvun tasoon verrattuna. Osaltaan lasku johtuu siitä, että syyttäjät ovat luopuneet jutuista aikaisempaa useammin, osittain juuri AKL:n aktiivisen oikeustoiminnan tuloksena. Liitto on tarjonnut totaalikieltäytyjille neuvontaa ja oikeusapupalveluita sekä tuonut heidän tekoonsa liittyvää antimilitaristista viestiä esille yhteiskunnassa mahdollisimman laajasti. Liitto on pyrkinyt edelleen seuraamaan tarkasti totaalikieltäytyjien oikeusprosessia sekä tuomioiden täytäntöönpanoa. Vankilaan joutuneiden aseistakieltäytyjien tavoittamiseksi on rangaistuslaitoksiin lähetetty kuukausittain kirjeitä, joiden mukana on ollut liiton seurantalomake ja tietoa Amnestyn mielipidevangiksi hakeutumisesta. Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on edelleen kiinnittänyt huomiota Suomen aseistakieltäytyjien tilanteeseen ja todennut vangittuja suomalaisia aseistakieltäytyjiä mielipidevangeiksi. Liitto on toimittanut Suomen totaalikieltäytyjistä säännöllisesti informaatiota War Resisters International -järjestölle, joka on laatinut kansainvälisesti leviäviä vetoomuksia 3/12
totaalikieltäytyjien vapauttamisen puolesta. Kansainvälisiin oikeuselimiin tehtäviä ihmisoikeusvalituksia totaalikieltäytyjien kohtelusta alettiin valmistella. Totaalikieltäytyjä Daniel Nymanin puolesta järjestettiin 8.1. tukimielenosoitus, jossa oli mukana osallistujia lähinnä pääkaupunkiseudulta ja Turusta. Tukitapahtuma koostui kulkueesta Karjaan keskustassa ja mielenosoituksesta Dragsvikissä varuskunnan portilla. Kaksikielinen tapahtuma oli paikallisella tasolla merkittävä tapaus ja sai tiedotusvälineissä hyvin huomiota. Mielipidevangin opas päivitettiin uusien asevelvollisuus- ja siviilipalveluslakien sekä oikeusprosessin uudistamisen ja viimesyksyisen vankeuslain uudistuksen mukanaan tuomien muutosten osalta. Oppaan uusi versio julkaistiin elektronisessa muodossa 4.1.2008. YK:n ihmisoikeuskomitea on kehottanut Suomea laajentamaan rauhan aikana palveluksesta vapautettujen Jehovan todistajien erityiskohtelun koskemaan myös muita ryhmiä. Liitto on seurannut puolustusministeriön asettaman asiaan liittyvää lainsäädäntöä tarkastelevan toimikunnan työtä ja ottanut asiaan julkisuudessa kantaa. Liiton edustaja kävi toimikunnan kuultavana toukokuun lopussa. Mietinnön valmistellut puolustusministeriön asettama toimikunta päätyi joulukuussa ehdottamaan ainoastaan laajempaa arviointia eri vaihtoehdoista: jatkaa Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuuslain mukaisesta palveluksesta, kumota vapautuslaki tai laajentaa vapautus koskemaan muitakin kieltäytyjiä. Aseistakieltäytyjäliitto toteaa YK:n ihmisoikeuskomitean kannan mukaisesti, ettei ratkaisu voi olla nykyisen muita aseistakieltäytyjiä syrjivän lain säilyttäminen sellaisenaan eikä lain kumoaminen, mikä kaventaisi omantunnon vapautta. Asia voidaan ihmisoikeuksia ja Suomen kansainvälisiä sopimusvelvoitteita loukkaamatta ratkaista vain laajentamalla vapautusmenettely koskemaan kaikkia kieltäytyjiä, joilla on kieltäytymiseensä yhtä vahvat perusteet, suosimatta tai syrjimättä mitään maailmankatsomusta. 1.4 Reservinkieltäytyminen Siviilipalvelusmiesten ja totaalikieltäytyjien rinnalla kolmannen aseistakieltäytyjäryhmän muodostavat reservinkieltäytyjät. Heidän kohdallaan liiton toiminta on keskittynyt edelleen reservinkieltäytymismahdollisuudesta tiedottamiseen. Reservinkieltäytymistä koskevia tiedusteluja on tullut aikaisempaan tapaan runsaasti. 1.5 Muu antimilitaristinen toiminta Liitto on jatkanut toimintaansa ruohonjuuritason rauhanjärjestönä myös muiden kuin suoraan aseistakieltäytymiseen liittyvien kysymysten parissa. Keskeisimpiä toiminta-aloja ovat muutaman aikaisemman vuoden tavoin olleet kampanjointi ydinasevarustelua vastaan ja Ruokaa ei aseita -kampanjan edistäminen. Liitto on levittänyt lehdessään, www-sivuillaan ja muilla foorumeilla tietoa antimilitarismin kannalta tärkeistä kysymyksistä ja Suomessa asuvien ihmisten toimintamahdollisuuksista niiden suhteen. Erityisesti AKL on osallistunut asevelvollivuusjärjestelmää koskevaan keskusteluun. Paikallinen toiminta on keskittynyt kutsuntakampanjan ja muiden maanlaajuisten kampanjoiden alueelliseen toteuttamiseen sekä liiton tuottaman informaation levittämiseen. Projektiluontoista yhteistyötä on harjoitettu lukuisten eri järjestöjen ja ryhmien kanssa eri puolilla Suomea. Järjestöllä oli vuoden lopussa 1332 jäsentä. 4/12
2 Koulutustoiminta Merkittävimmän osan liiton koulutustoiminnasta ovat muodostaneet luennot siviilipalvelusmiesten koulutusjaksolla Lapinjärvellä. Luentojen sisältö on keskittynyt yleiseen rauhanaatteelliseen valistukseen sekä siviilipalvelusmiesten motivoimiseen toimimaan siviilipalvelusjärjestelmän ongelmien korjaamiseksi. Luentoja ovat käyneet pitämässä Sampsa Oinaala (suomenkieliset ryhmät) ja Jessica Suni (ruotsinkieliset ryhmät). Koulutusjakson uudistamisen myötä luennot lopetettiin syyskuussa ja liitto ryhtyi käymään keskustelua koulutuskeskuksen johdon kanssa siitä, kuinka AKL:n esittäytyminen ja näkyvyys keskuksessa tapahtuisi jatkossa. Liiton edustajat ovat puhuneet ja pitäneet esityksiä myös kouluissa ja muiden tahojen järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Liiton tuottamaa Sivari&Totaali-lehteä ja muuta koulutusmateriaalia on aikaisempaan tapaan levitetty sekä siviilipalveluskeskuksen koulutusjaksolla että lukuisissa eri tapahtumissa, joissa liitto on ollut esillä, sekä liiton www-sivujen kautta. Materiaalia on tilattu oppilaitoksiin. Liitto järjesti 5.11. perinteisen muistokäynnin Suomen aseistakieltäytymisen uranuurtajan Arndt Pekurisen haudalle Malmin hautausmaalle Helsingissä. AKL on ollut yhteydessä Museovirastoon Pekurisen haudan ottamiseksi suojelukohteeksi. 3 Tiedotustoiminta Merkittävän osan liiton toiminnasta on edelleen muodostanut puhelimen, postin ja sähköpostin välityksellä tehtävä siviilipalvelusta, totaalikieltäytymistä ja reservinkieltäytymistä koskeva neuvontatyö. Tiedustelujen määrä on pysynyt korkealla tasolla ja moniin niistä on vastattu myös postittamalla materiaalia. Päivystystä on kyetty ylläpitämään vapaaehtoisin, palkatuin ja työharjoittelijoiden voimin kaikkina arkipäivinä. Liitto on tuottanut ja toimittanut tiedotusvälineille informaatiota aseistakieltäytymiseen ja antimilitarismiin liittyvistä asioista lehdistötiedotteiden ja henkilökohtaisten kontaktien muodossa. Informaatio on saanut osakseen runsaasti huomiota ja liitto on saanut varsin hyvin äänensä kuuluviin esimerkiksi siviilipalveluslain muutosprosessin ja Faslane 365 -kampanjan yhteydessä. Eri tiedotusvälineissä käytyihin liiton toimialueeseen liittyviin keskusteluihin on aikaisempaan tapaan osallistuttu mielipidekirjoitusten muodossa. Myös artikkeleja on tuotettu useisiin lehtiin. Kutsuntakampanja on toteutunut laajana myös syksyllä 2007. Merkittävän osan liiton tiedotustoimintaa muodostaa näkyminen erilaisissa nuorisolle suunnatuissa tapahtumissa. Merkittävimpiä tapahtumia, joissa liitto on vuoden 2007 aikana pitänyt informaatiopistettä, olivat Maailma kylässä tapahtuma Helsingissä 26. 27.5., Provinssirock-festivaali Seinäjoella 15. 17.6., Ilosaarirock Joensuussa 14. 15.7. sekä Puntala-rock Lempäälässä 28. 29.7. Informaatiota on ollut luonnollisesti tarjolla myös lukuisissa pienemmissä tapahtumissa. Sisäistä tiedotusta on hoidettu Sivari&Totaali-lehden lisäksi jäsenkirjeillä, joita on lähetetty kaikille jäsenille kahdesti vuoden aikana. 3.1 Sivari&Totaali -lehti Liitto on julkaissut vuosikerrassa 2007 viisi numeroa Sivari&Totaali-nimistä antimilitaristista kulttuurilehteä tabloid-koossa. Kaikki numerot ovat olleet 12-sivuisia. Lehden painos on ollut 2000 2500 kpl/numero. Julkaisun ulkoasua, sisältöä ja toimitustyötä ryhdyttiin uudistamaan seuraavaa vuosikertaa varten. Lehden sisällöstä pyritään tekemään mahdollisimman tasokasta ja 5/12
laaja-alaista. Lehti käsittelee antimilitarismin kannalta mielenkiintoisia asioita ja tapahtumia sekä Suomessa että muualla. Lehteä on levitetty aikaisempaan tapaan liiton jäsenille, siviilipalvelusmiehille, maailmankauppoihin, varuskuntiin, kouluihin, kirjastoihin ja vankiloihin sekä lukuisissa tapahtumissa eri puolilla maata, joihin liitto on vuoden aikana osallistunut. Useiden paikallisten levittäjien ansiosta sitä on saatavilla jatkuvasti eri puolilla maata. Lehdelle on laadittu omat wwwsivut Aseistakieltäytyjäliiton uudelle, vielä julkaisemattomalle sivustolle. Lehden päätoimittajana on toiminut Simo Hellsten. Lehden vuosikerta sisältyy liiton jäsenmaksuun, joten se muodostaa myös sisäisen tiedotuksen tärkeimmän kanavan. Sivari&Totaali on Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. 3.2 Web-tiedotus Liiton 13.1.2007 palkkaaman www-koordinaattorin myötä www-sivustoa on päivitetty säännöllisesti ja sen rakennetta kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi. Sivuille on koottu huomattava, koko ajan kasvava arkisto liiton tuottamaa teksti- ja valokuvamateriaalia. Liiton www-sivusto ja internet-palvelut yleisemmin käyvät parhaillaan läpi uudistusta, jossa luodaan sivustolle uusi ulkoasu, otetaan käyttöön julkaisujärjestelmä sisällönhallinnan ja interaktiivisuuden helpottamiseksi, otetaan käyttöön uusi verkkoaluetunnus www.akl-web.fi ja siirrytään uudelle palvelimelle. Valtaosa tiedotustyöstä tehdään nykyisin sähköpostin välityksellä. Liitolla on neljä sähköpostilistaa. Yleisenä antimilitaristisena tiedotus- ja keskustelukanavana toimivalla akl-listalla oli vuoden lopussa vajaat 400 tilaajaa. Sivari-listan kautta puolestaan levitetään säännöllisesti informaatiota siviilipalvelukseen liittyvistä asioista palveluksessa oleville siviilipalvelusmiehille ja muille asiasta kiinnostuneille. Listalle liittymisestä kiinnostuneiden sähköpostiosoitteita on kerätty mm. Aseistakieltäytyjäliiton edustajien Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa pitämille luennoilla. Sivari-listalla oli vuoden lopussa noin 1250 tilaajaa. Valtaosa listan tilaajista on palveluksessa olevia siviilipalvelusmiehiä. 4 Julkaisutoiminta Mielipidevangin oppaan säännöllistä päivittämistä on jatkettu ja uusi versio ilmestyi wwwjulkaisuna 4.1.2008. Liitto aloitti englanninkielisen antimilitaristisen kirjallisuuden levittämisen Suomessa vasta loppuvuonna 2007, koska kirjatilauksen saamisessa esiintyi liitosta riippumatonta viivettä. AKL on jatkanut aikaisemmin julkaisemiensa kirjojen, pamflettien ja CD-levyjen levittämistä. 5 Kansainvälinen toiminta Aseistakieltäytyminen on maailmanlaajuinen kysymys, jossa valtiot peilaavat omia lainsäädäntöjään ja käytäntöjään muiden maiden vastaaviin. Myös militarismin toimintatavat ovat yleismaailmallisia ja sen vaikutukset ulottuvat yli valtioiden rajojen. Liiton toiminnassa kansainvälinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat keskeisessä asemassa kamppailussa globaalia militarismia vastaan. 6/12
5.1 Kansainvälinen yhteistyö Liitto on jatkanut toimintaansa kansainvälisen War Resisters' International (WRI) -järjestön Suomen osastona. Simo Hellsten osallistui liiton edustajana WRI:n kansainväliseen Gender and Militarism -seminaariin 23. 26.8. ja järjestön vuosikokoukseen 27. 29.8. Neve Shalomissa Israelissa. Liitto on tiedottanut WRI:n, sen jäsenjärjestöjen ja muiden antimilitarististen järjestöjen toiminnasta lehdessään ja tukenut niiden kampanjoita tarpeen mukaan. 15.5. vietettävän kansainvälisen aseistakieltäytyjäpäivän teemana oli aseistakieltäytyminen Kolumbiassa. Liitto tuotti aiheesta kertovaa suomenkielistä materiaalia ja levitti sitä julkaisuissaan. 12.2. vietettävän kansainvälisen rauhanvankipäivän teemana oli aseistakieltäytyjät Turkissa. Liitto levitti WRI:n tuottamaa materiaalia aiheesta ja lähetti postikortteja vangituille rauhanaktivisteille. Faslanen ydinasetukikohdan luona vuoden jatkunut, Britannian ydinasevarustelua vastustanut Faslane 365 -kampanja huipentui 1.10. järjestettyyn suurblokkaukseen. Suomalaisten rauhanaktivistien vuosia jatkunut osallistuminen ydinaseiden vastaiseen ruohonjuuritason kansalaistoimintaan sai jatkoa, kun liitto järjesti tapahtumaan 25.9. lähteneen bussikuljetukseen. Kuljetuksen avulla tapahtumaan osallistui yli 20 suomalaista ja reilut 10 ruotsalaista ydinaseiden vastustajaa. Matka oli kokonaisuudessaan onnistunut, vaikka loppuvaiheessa ei tullut ilmoittautumisia toivotussa tahdissa ja mukana oli siten toivottua vähemmän osallistujia. Tapahtuma ja suomalaisten osallistuminen siihen sai jälleen varsin runsasta huomiota tiedotusvälineissä. Faslane 365 -kampanja on nostanut ydinasekysymystä voimakkaasti esiin sekä Skotlannissa että muualla Britanniassa. Skotlannin hallitus ja parlamentti asettuivat kesällä ensimmäistä kertaa vastustamaan ydinaseiden sijoittamista maahan. Kampanjan yhteydessä tukikohdan portit tukittiin väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin lähes 200 päivänä. Suomalaiset olivat osallistuneet kampanjaan jo lokakuussa 2006 järjestetyn pohjoismaisen blokkauksen yhteydessä. Faslanen matkalle osallistuvat järjestivät 26.9. mielenosoituksen Boforsin asetehtaiden luona Karlskogassa Ruotsissa. Boforsin asetehtaat käyvät kauppaa mm. USA:n ja Britannian kanssa. Niiden valmistamia aseita käytetään Afganistanissa, Irakissa ja Intiassa. Liitto on vuoden 2007 aikana pohjustanut sodasta ja asevarustelusta hyötyviä liikeyrityksiä vastustavan kampanjan toteuttamista myös Suomessa. Kansainvälisesti kyseistä kampanjaa koordinoi WRI. Miira Rauhamäki, Simo Hellsten ja Tuomas Louhela osallistuivat liiton edustajina 10. 12.10. Euroopan komission järjestämään Euroopan Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevään koulutukseen Brysselissä. Vierailun yhteydessä saatiin nostettua esiin Turkin aseistakieltäytyjäkysymystä EU:n laajentumisen kontekstissa ja verkostoiduttua muiden rauhanaktivistien kanssa. Turkin aseistakieltäytyjien asema on ollut liiton erityisenä huolenaiheena vuosien ajan. Aseistakieltäytyjäliitto osallistui Turkin aseistakieltäytyjien koalition kampanjaan laatimalla 11.9. Turkin Suomen suurlähettiläälle vetoomuksen turkkilaisten aseistakieltäytyjien oikeuksien puolesta. Vetoomuksen allekirjoittivat myös Suomen Sadankomitealiitto ja Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys. Liitto on laatinut vuoden 2007 aikana useita aseistakieltäytyjien asemaa eri puolilla maailmaa sekä muita antimilitarismin ja ihmisoikeuksien kannalta olennaisia kysymyksiä koskevia kannanottoja eri maiden viranomaisille. Liitto on levittänyt sähköpostilistojensa avulla tehokkaasti informaatiota tietoonsa tulleista aseistakieltäytyjien oikeuksiin kohdistuvista loukkauksista eri puolilla maailma ja kerännyt Suomesta allekirjoituksia WRI:n ja muiden tahojen julkaisemiin vastalausekirjeisiin. 7/12
5.2 Youth in Action -vapaaehtoishankkeet EU:n nuorisotoimintaohjelman Youth in Actionin (YiA) tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta. Sen tavoitteena on myös tukea eurooppalaista nuorisoalan yhteistyötä sekä tiedon ja kokemusten vaihtoa. AKL käynnisti Euroopan Unionin rahoittaman Youth in Action -ohjelman alaisen vapaaehtoishankkeen M.I.O.U. Military information objectors utreque, johon valittiin ulkomaalaiseksi vapaaehtoiseksi alankomaalainen Simon Scherff ajalle 1.9.2007 29.2.2008. AKL:n koordinoimassa hankkeessa yksi vapaaehtoinen tuottaa tietoa kansainvälisestä sotilaspolitiikasta liiton sivuille perustettavaan blogiin tai muihin liiton julkaisuihin. AKL on toiminut lähettävänä järjestönä Kirsi Sauna-ahon 1.12.2006 alkaneen ja 30.11.2007 loppuvan vapaaehtoistyöjakson järjestämisessä For Mother Earth -järjestössä Belgiassa. 6 Projektit 6.1 Kutsuntakampanja Joka vuosi toteutettavan kutsuntakampanjan tarkoitus on paikata täysin riittämättömän aseistakieltäytymisestä kertovan virallisen tiedottamisen asevelvollisten tietoihin jättämiä aukkoja. Kampanjaa toteutetaan jakamalla aseistakieltäytymisestä kertovia lentolehtisiä kutsuntapaikkojen edessä. Kampanja alkoi syyskuun alussa ja kesti kutsuntojen tavoin marraskuun loppuun. Vuonna 2007 kampanjan vapaaehtoisia toteuttajia on löytynyt noin 25 30 paikkakunnalta. Kampanjaa varten painettiin 6000 lentolehtistä. Aseistakieltäytyjäliiton aikaisemmin tuottamaa, armeijan mainoskampanjoita parodioivaa Tee työtä jolla on tarkoitus -julistesarjaa levitettiin myös syksyn 2007 kutsuntakampanjan yhteydessä useilla paikkakunnilla. Lisäksi levitettiin AKL:n Kansanterveys-kampanjan ironishenkistä julistetta Puolustusvoimat Suomen suurin kuntokoulu sekä uusia julisteita En ole robotti ja Ohi on. Koska aikaisempina vuosina on tullut tietoon useita tapauksia, joissa viranomaiset ovat toimivaltansa ylittäen pyrkineet häiritsemään kampanjan toteuttamista, liitto on toimittanut kaikille lentolehtisten jakajille lakiasiainsihteerinsä laatimat ohjeet, joissa on kerrottu, missä lennäkkejä saa jakaa ilman että viranomaisilla on oikeutta puuttua asiaan. 6.2 Ruokaa ei aseita Ruokaa ei aseita on itsenäinen, Aseistakieltäytyjäliitosta riippumaton kampanja, mutta liitto tukee sitä ja pyrkii edesauttamaan toiminnan laajenemista. Ruokaa ei aseita -tapahtumissa jaetaan ihmisille ilmaista kasvisruokaa julkisella paikalla. Kampanjassa on kysymys ihmisten keskinäisestä konkreettisesta auttamisesta, asevarustelun kritiikistä sekä vapaaehtoisuuteen ja solidaarisuuteen perustuvien sosiaalisten rakenteiden luomisesta. Vuonna 1980 käynnistynyt kampanja on toiminut kuudessa maanosassa yhteensä sadoissa kaupungeissa. Suomessa kampanja käynnistyi keväällä 1998. Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmä järjesti vuonna 2007 ruoanjakotapahtumaa 13 kertaa. Helsingissä Ruokaa ei aseita -toimintaa järjestettiin tänä vuonna Karhupuiston ja Hakaniementorin lisäksi myös Katajanokan lyhytaikaiseksi jääneellä vallatulla talolla ja Vallilassa sijainneessa Elimäenkatu 15 -talonvaltauksella. Helsingin lisäksi kampanja on vuoden 2007 aikana toiminut Suomessa ainakin Keravalla, Rovaniemellä ja Tampereella. Liiton ylläpitämä Ruokaa ei aseita -sähköpostilista toimii Suomen aktiivien tiedotus- ja yhteydenpitokanavana. 8/12
AKL järjesti 16. 27.7 Helsingissä jo kuudetta kertaa kansainvälisen Ruokaa ei aseita -työleirin yhteistyössä Suomen REA-ryhmien ja Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry:n kanssa. Leirille osallistui vapaaehtoisia Venäjältä, Sloveniasta, Hollannista, Saksasta, Yhdysvalloista, Italiasta ja Perusta sekä Suomesta. Leirin aikana järjestettiin kolmannet Food Not Bombs -ilmaisfestivaalit. Rauhanaseman luona Helsingissä 21.7. toteutettu kulttuuritapahtuma keräsi päivän aikana lähes 500 hengen yleisön. Tapahtumassa esiintyivät Aortaorta, Cherry Stained, Gerdt, Lame Duck, Life Giving Waters, Maniac Miracles ja The Over Attacks. Lisäksi tapahtumassa oli järjestöjen informaatiopöytiä ja ilmaista kasvisruokatarjoilua. Liitto on osallistunut Helsingin Ruokaa ei aseista -ryhmän järjestämiin Ruokaa ei aseita -leffaklubeihin. Keväällä käynnistyneitä dokumenttielokuviin keskittyneitä näytöksiä on järjestetty Rauhanaseman saunatuvalla kuusi kertaa. REA-elokuvat ovat keränneet yhteensä noin sata osallistujaa. AKL osallistui Helsingin Ruokaa ei aseista -ryhmän kautta erittäin onnistuneiden, 500 osallistujaa keränneiden Kasviskekkerien järjestämiseen. Maailman kasvisruokapäivän aattona 30.9. Uudella ylioppilastalolla Helsingissä pidetyssä yleisötilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua kasvisruoan monipuoliseen maailmaan. 6.3 Festivaaliprojekti Liitto järjesti 2. 10.7. bussikuljetuksen Suomesta Roskilden rockfestivaaleille Tanskaan. Samanlainen kuljetus järjestettiin myös Helsingistä Ilosaarirock-festivaaleille Joensuuhun 13. 16.7. Molemmille matkoille osallistui viitisenkymmentä ihmistä. Festivaaliprojektin ensisijainen tarkoitus on kerätä varoja liiton muuhun toimintaan sekä tutustuttaa nuorisoa antimilitaristiseen toimintaan helposti lähestyttävällä tavalla. 6.4 Kulttuuritoiminta Aseistakieltäytyjäliitto kruunasi kulttuuritoiminnan vuotensa järjestämällä 28.12. Rauhanasemalla Älä jää lumeen makaamaan punkrock-show n, jossa soittivat Durga, He Man s First Love, No Kids sekä dj Presidentti. Kuulijoita saapui paikalle noin 130 henkilöä. 6.12. järjestettiin Rauhanpiipun Itsarifestarit tänä vuonna Rauhanasemalla yhdessä AKL:n kanssa. Ohjelmassa oli elokuvia, saunomista, ruokaa ja musisoimassa Justin Case, Aeiouaih, Absolute Beginners ja dj Ariloulaleelai. Lämminhenkistä iltamaa oli viettämässä 80 maksanutta asiakasta. Liitto järjesti 24.11. Marraskuun murina konsertin Rauhanasemalla. Soittamassa olivat Back Rage, Life Giving Waters ja Unkind. Paikalle saapui reilut 100 maksanutta. Onnistuneen tapahtuman pääjärjestäjänä toimi työharjoittelija Arho Viitala, joka suoritti konsertin toteuttamalla opintoihinsa liittyvän näyttötyön. Oikeudenmukaista siviilipalveluslakia vaatineen mielenosoituksen jatkoksi 11.10. AKL järjesti Rauhanasemalla illanistujaiset. Ilmaistapahtumassa oli akustisesti esiintymässä Lauri Maijala Lapinjärven poikakuorosta teoksellaan Simo Hovari, Damn Seagulls laulaja/kitaristinsa Lauri Elorannan voimin, Blossom Hill ja Justin Case. Arki-iltana järjestettyyn tapahtumaan saapui noin viisikymmentä kävijää. 9/12
Liitto järjesti 8.6. järjesti Rauhanasemalla konsertin, jossa esiintyivät Blossom Hill, Botnia, Creepy Crawlie, FUN, Motorbreath (SWE), Nödvärn (SWE) ja Ristisaatto. Konsertissa oli noin sata maksanutta. AKL järjesti 26.5. yhdessä opiskielijajärjestöjen A-ryhmä ja Rauhanpiippu kanssa Alina-salissa Uudella ylioppilastalolla Helsingissä bileet, jossa esiintyivät dj 20, Confusa, dj Hereill, Laineen Kasperi, The Soul Hustlers. Tapahtuma keräsi reilun sadan hengen yleisön. Liitto järjesti 10.2. Bar Factoryssa Helsingissä konsertin, jossa esiintyivät Drunken Troopers, Guerrilla Tactics, Osasto 11, Urban Unrest ja Diskelmä. Vauhdikas konsertti keräsi 120 kuulijaa. AKL tuki Lauri Maijala ja Lapinjärven poikakuoro -yhtyettä orkesterin käytyä äänittämässä Lapinjärven koulutuskeskuksessa syntyneen Simo Hovari -kappaleen entistä laadukkaamman version äänittämisessä. Liitto järjesti 17.8. aiempien vuosien tapaan piknikin aktiiveilleen, jäsenistölle ja muille kiinnostuneille Suomenlinnan Kustaanmiekassa. Tuulista kesäpäivää vietettiin uiden, pelaten krokettia ja petanquea sekä eväitä nauttien. 6.5 Kummilapsi Kurdistanista Liitto adoptoi vuonna 1994 kummilapsi Shokrie Latif Ahmadin Irakin Kurdistanista Kurdistan Save The Children -järjestön ja Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys ry:n ohjelman kautta. Projektia on jatkettu neljättätoista vuotta. Toimintaa ollaan lopettamassa nykyisen kummilapsen kanssa hänen varttuessa aikuiseksi. Liitto jatkaa kummitoimintaa etsimällä uuden kummilapsen. 6.6 Muut antimilitaristiset projektit Alkukesällä liitto käynnisti Kansanterveys-tiedotuskampanjan teemalla Armeija vaarantaa terveytesi. Kampanjassa tuodaan esille tutkimuksissa havaittuja asepalveluksen aikana omaksutun epäterveellisen ruokavalion varusmiehille aiheuttamia kielteisiä terveysvaikutuksia, kuten painon nousua ja kolesterolitason kohoamista. Kampanjaa varten on kerätty tutkimustietoa ja julkaistu sitä julisteissa ja internet-sivuilla sekä Sivari&Totaali-lehdessä. AKL osallistui Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys ry:n 21.9. järjestämään Suomalainen rauhanliike 100 vuotta -kulttuurijuhlaan. Aleksanterin Teatterissa järjestetyssä tilaisuudessa muiden taiteilijoiden ohella myös liiton entinen työntekijä Zen Café -yhtyeen Samuli Putro esiintyi ja muisteli AKL:a. Liitto on seurannut rauhanjärjestöjen ja eräiden poliittisten nuorisojärjestöjen rauhanverkoston käynnistymistä. 7 Oikeustoiminta Oikeusaputoiminta muodostaa yhden liiton tärkeimmistä toimialoista. Oikeuspalvelujen toteuttamisesta vastaa pääasiallisesti liiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti. Liiton ja Keltin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen mukaan liitto maksaa Keltille pientä peruspalkkaa sekä sen lisäksi oikeustuottojen määrästä riippuvaista palkkaa. Lisäksi liitto tarjoaa Keltille mahdollisuuden käyttää työssään tarvitsemaansa teknistä laitteistoa ja on vuokrannut erillisen työtilan sitä varten. 10/12
Sopimuksen avulla liitto tarjoaa oikeudellisia palveluja aseistakieltäytyjille. Siviilipalvelusmiehet ovat saanet apua mm. kurinpitoa, lykkäyksen myöntämistä, palveluskelpoisuuden tarkastamista ja taloudellisten oikeuksien laiminlyöntejä koskevissa asioissa. Totaalikieltäytyjät saavat liiton kautta asiantuntevan oikeusavustajan oikeudenkäyntiin. Kaikille aseistakieltäytyjille tarjotaan myös oikeudellista neuvontaa. Siviilipalvelusrikoksesta syytettyjä on vuoden 2007 aikana saatu liiton oikeusavun piiriin varsin tehokkaasti. Oikeusapu on useimmissa tapauksissa käyttäjälle maksutonta. Myös vuonna 2007 siviilipalvelusrikoksesta on joutunut syytteeseen runsaasti henkilöitä, jotka asevelvollisuutta järjestävien viranomaisten olisi pitänyt todeta palveluskelvottomiksi jo ennen oikeusprosessia. Liiton oikeustoimintaan osallistuvien harjoittama tehokas valvonta on 2007 vähentänyt rangaistukseen tuomittujen totaalikieltäytyjien määrää kymmenillä, kun syytteeseen joutuneiden palveluskelpoisuus on tarkistettu kesken oikeusprosessin. YK:n ihmisoikeuskomiteaan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehtäviä ihmisoikeusvalituksia totaalikieltäytyjien kohtelusta alettiin valmistella. 8 Tarvikevälitys Liitto on tuottanut vuoden 2007 aikana uusia, erimallisia luomupuuvillaisia ja uusio/kierrätettyjä t- paitoja, koe-erän huppareita, reilun kaupan kangaskasseja, uuden värisiä ja aiheisia rintanappeja ( 38 mm ja 25 mm), katkaistu kivääri -pinssejä ja elektronisia sytyttimiä. Työharjoittelija Arho Viitala toteutti opintoihinsa kuuluvana kehityshankkeena liitolle suunnitelman rullalautailulautojen hankkimisesta AKL:n tukituotevalikoimaan. Lautoja päätettiin tuottaa myyntiin kevääksi 2008. Aikaisemmin tuotettuja myyntiartikkeleita paitoja, kyniä, postikortteja ja julisteita on levitetty aikaisempaan tapaan pääasiassa myyntipöydillä liiton tapahtumissa, internet-sivujen ja Sivari&Totaali-lehden välityksellä sekä toimistolta käsin. 9 Hallinto 9.1 Liittokokoukset Sääntömääräinen kevätliittokokous kokoontui 24.3. Rauhanasemalla Helsingissä. Sääntömääräinen syysliittokokous järjestettiin 17.11. myös Rauhanasemalla. 9.2 Hallitus Liiton hallituksessa ovat vuonna 2007 toimineet Mikael Brunila (24.3. lähtien), Hans Hellén (koko ajan), Henri Hellén (koko ajan), Simo Hellsten (koko ajan), Hanne Hirsikoski (17.11. lähtien), Tommi Koivula (17.11. lähtien), Tuomas Louhela (24.3. asti), Antti Meriläinen (koko ajan), Miira Rauhamäki (17.11 asti), Lydia Palo (17.11. asti), Sampo Parikka (17.11. lähtien), Tuukka Ryyppö (17.11. asti), Jarkko Saipio (koko ajan), Heikki Sovijärvi (24.3. lähtien), Jonte Storm (17.11. asti), Sami Vaahterus (koko ajan) ja Tuuli Vuori (24.3. asti ja 17.11. lähtien). Hallituksen valitsemina puheenjohtajina toimivat Hans Hellén (23.11 asti) ja Tuuli Vuori (23.11. lähtien), varapuheenjohtajana Antti Meriläinen, sihteereinä Lydia Palo (23.11 asti) ja Hanne Hirsikoski (23.11. lähtien) sekä taloudenhoitajana Kaj Raninen. Hallitus kokoontui vuoden aikana kaksitoista kertaa (13.1., 24.2., 24.3., 21.4., 19.5., 10.6., 11.8., 9.9., 20.10., 17.11., 23.11. ja 9.12.). Kaikki kokoukset pidettiin Rauhanasemalla Helsingissä. 11/12
10 Toimisto ja työntekijät Aseistakieltäytyjäliiton keskustoimisto sijaitsee Suomen Rauhanliitto YK-yhdistykseltä vuokratuissa tiloissa Rauhanasemalla Helsingissä. Oikeustoimintaa varten on vuokrattu erillinen toimisto Vantaan Tikkurilasta. Kaj Raninen on jatkanut toimintaansa liiton osa-aikaisena järjestösihteerinä ja Juha Keltti liiton lakiasiainsihteerinä. Hans Hellén on toiminut liiton osa-aikaisena www-koordinaattorina 13.1. lähtien. Hanne Hirsikoski suoritti nuorisotyön opintoihin Tampereen yliopistolla liittyvän harjoittelunsa liitossa 21.5. 20.8. Simon Scherff on toiminut EU:n tukemana vapaaehtoistyöntekijänä liiton Youth in Action -hankkeessa 1.9. lähtien. Liiton työharjoittelijoina ovat jatkaneet Mikael Brunila (30.4. asti) ja Samuli Tanner (22.12. asti). Heikki Sovijärvi aloitti uutena työharjoittelijana 24.2. ja lopetti 31.12. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen opiskelija Arho Viitala suoritti kahdeksanviikkoisen työharjoittelunsa liiton toimistolla 24.9. 23.11. Vapaaehtoisten merkitys toimiston ylläpitämisessä ja muussa toiminnassa on edelleen ollut suuri. Aktiivien, työntekijöiden ja hallituksen jäsenien välistä työnjakoa järkeistettiin alkusyksyllä, mikä sai jatkoa vuoden 2008 toimintasuunnitelman ja strategian työpajatyyppisessä laadinnassa. Taloudellisen tilanteen salliessa liitto päätti palkata vuoden 2008 aikana ainakin kaksi osa-aikaista työntekijää. Luonnollisesti vapaaehtoisten merkityksen nähtiin säilyvän erittäin merkittävänä. 11 Talous Liiton talous on pysynyt vakaana koko vuoden 2007, vaikkakin resurssit loppuvuoden aikana olivat niukahkot. Vuoden lopussa tulos on -2 333,50 euroa ja taseen loppusumma 6 021,68 euroa. Taloudellisen tilanteen kehitystä on seurattu koko ajan taloudenhoitajan hallitukselle toimittamien kuukausittaisten talousraporttien avulla. 12/12