Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06 367 5211, faksi/fax 06 367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2004 Diaarinumero LSU 2004 Y 136 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisessa hakemusasiassa, joka koskee turkistarhan pitoa Evijärven kunnassa. Kniivilänahon Turkis Oy/ Alpo Uusitalo Roviosaarentie 122 62500 EVIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kniivilänahon Turkis Oy on hakenut ympäristölupaa turkistarhan pitämiselle ja nykyisen toiminnan laajentamiselle. Lupaa on haettu 1000 siitosnaarasketun pitämiseen. Nykyinen siitoseläinmäärä on noin 800 emokettua. Tarha sijaitsee Evijärven kunnan Jokelankylässä tilalla Kniivilänaho RN:o 15:5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n perusteella alueellinen ympäristökeskus on velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa. Luvan hakemiseen velvoittava päätös on annettu 5.1.2004. Tässä päätöksessä on määrätty, että ympäristölupahakemus on jätettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.3.2004 mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarhan ympäristölupa käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle 17.2.2004. Ympäristökeskus on kehottanut kirjeellään 31.3.2004 toiminnanharjoittajaa täydentämään hakemustaan mm. nykyisiä
2 lupia, naapureiden nimiä ja osoitteita sekä tarhavesien käsittelyä koskevilla tiedoilla. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan 4.5.2004 ympäristökeskukselle saapuneilla asiakirjoilla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Evijärven kunnan asunto ja ympäristölautakunta on antanut Alpo Uusitalolle 15.7.1994 ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 1000 siitosnaarasketun pitämiselle Evijärven kunnan Jokelan kylässä tilalla Kniivilänaho RN:o 15:5. Lupapäätöksessä hakijaa on velvoitettu hakemaan uutta ympäristölupaa 31.12.1999 mennessä. Asunto ja ympäristölautakunta on myöntänyt tarhan laajentamiselle rakennuslain mukaisen rakennusluvan 19.4.1994. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kniivilänahon Turkis Oy:n tarha sijaitsee Evijärven kunnan Jokelankylässä Evijärven luoteispuolella Roviosaaresta Vitsjölle menevän paikallistien varressa noin kilometrin päässä Roviosaaren risteyksestä. Evijärven keskustaajamaan on matkaa noin 12 km. Lähimpään naapuriin (Lasse Grangvik) on matkaa 240 m. Etäisyys Ähtävänjokeen on noin 3 km. Tarha alueen maaperä on hakemuksen mukaan kivimoreenia. Tarhalle 13.8.2004 tehdyn maastotarkastuksen yhteydessä maaperästä otettiin lusikkakairalla näytteitä. Kentällä tehdyn määrityksen mukaan maalaji on hiesumoreenia (hsmr), jossa on kiviä noin 30 % maa aineksesta. Maaperä on huonosti vettä läpäisevää. Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. TURKISTARHAN TOIMINTA Kniivilänahon Turkis Oy tarhaa kettuja. Ympäristölupaa on haettu 1000 siitosnaarasketun pitämiseen. Nykyinen emokettumäärä on noin 800 siitosnaarasta. Tarhan tuotto on pentutuloksesta riippuen noin 4500 ketunnahkaa vuodessa. Tarha alueen kokonaispinta ala on noin 2,6 ha. Varjotaloja on 25 kappaletta. Tällä hetkellä varjotalojen yhteispituus on 1400 m. Mikäli emokettumäärää lisätään 1000 emokettuun, on uusia taloja tarkoitus rakentaa 6 kappaletta. Laajennus on tarkoitus toteuttaa 2006 loppuun mennessä. Laajennuksen jälkeen talojen yhteispituus tulisi olemaan 1970 m. Tarhalla ei ole omaa rehun valmistusta. Rehu hankitaan Terijärv Frys Oy:ltä, joka toimittaa sen tarha alueella oleviin siiloihin. Ketut nahkotaan tarhalla. Nahkojen jatkokäsittely tehdään muualla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Hakemuksen mukainen eläinmäärä ( 1000 siitosnaaraskettua) tuottaa lantaa 500 m 3 vuodessa.
3 Lanta kuivitetaan turpeen avulla. Kuivikkeita käytetään noin 120 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran vuodessa. Tarhalle on rakennettu tiivispohjainen lannan välivarasto, jonka hyötytilavuus on 675 m 3 ( 270 m 2 ). Välivarasto on rakennettu ilman kynnystä ja se on toimintaperiaatteeltaan kompostointilaatta. Välivarasto on sijoitettu asemapiirroksessa tarha alueen luoteiskulmaan. Välivarastosta osa lannasta ajetaan pellolle lannoitteeksi. Yhtiöllä on omaa peltoa 7 ha. Lisäksi yhtiöllä on sopimuspeltoa 40 ha, eli lannan levitykseen on käytössä peltoa yhteensä 47 ha. Se osa lannasta jota ei ajeta pellolle, siirretään käsiteltäväksi Evijärven Lantalinkki nimiselle yhtiölle. Kniivilänahon Turkis Oy on kyseisen lantaa varastoivan ja käsittelevän yhtiön osakas. Sade ja jätevesien käsittely Nykyisissä varjotaloissa ei ole räystäskouruja. Räystäät ulottuvat vähintään 30 35 cm:n päähän varjotalojen seinistä. Tarha alue sijaitsee rinteessä. Ylärinne rajoittuu maantiehen. Maantien kuivatusoja toimii eristysojana. Eläimet juotetaan kupeista. Myös uusiin varjotaloihin on tarkoitus asentaa kuppijuottojärjestelmä. Ruokintalaitteiden (rehusiilot, trukit) pesuvedet kierrätetään takaisin rehuun. Tarhavesien käsittelyyn on rakennettu sorasuodatin. Suodatinjärjestelmästä on jälkikäteen tehty rakennepiirustukset. Piirustukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muut jätteet ja niiden käsittely Turkiseläinten ruhot ( 45 t/vuosi) ja kaavintarasva toimitetaan Terijärv Frys Oy:lle rehun raakaaineeksi. Itsestään kuolleet eläimet on haudattu tarha alueelle. Nahoituksessa syntyvä käytetty puru ( n. 10 m 3 /vuosi) on poltettu pelletöitynä naapurikiinteistön lämpökeskuksessa. Kierrätyskelpoiset jätteet (metallit, muovit) ja sekajäte ( 1 m 3 /v) ja on toimitettu Evijärven kunnan järjestämään vastaanottopisteeseen. Tarha alueella ei varastoida polttonesteitä. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Evijärven kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 1.6.2004 30.6.2004 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteessä ja Evijärven kunnantalolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.
4 Tarkastus tarhalla Asian valmisteluun liittyen turkistarhalla pidettiin tarkastus 13.8.2004. Tarkastuksessa verrattiin hakemusasiakirjojen tietoja todelliseen tilanteeseen. Samalla kirjattiin pöytäkirjaan lupahakemuksen käsittelyn kannalta oleellisia täydentäviä ja täsmentäviä tietoja. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hankkeen valmisteluasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Evijärven kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Evijärven kunnan sosiaali ja terveyslautakunta on lausunnoissaan todenneet, että terveydensuojelulain 2 :n mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä niin, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet tulee hävittää EY:n sivutuoteasetuksen (N:o 1774/2002) mukaisesti. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Toiminnan harjoittaminen ja jätteiden käsittely on hoidettava niin, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa (TSL 2, 22 ) Evijärven kunnanhallitus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hankkeesta, mikäli noudatetaan kunnan terveysvalvonnan antamia ohjeita. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle varattiin tilaisuus vastineen antamiseen. Kirjallista vastinetta hakija ei halunnut jättää. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Kniivilänahon Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan pitämiselle ja toiminnan laajentamiselle. Lupa myönnetään 1000 siitosnaarasketun pitämiseen Evijärven kunnan Jokelan kylässä tilalla Kniivilänaho RN:o 15:5. Vastaukset lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Evijärven kunnan sosiaali ja terveyslautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon siten, kun lupamääräysten kohdista 4 10 tarkemmin käy ilmi.
5 LUPAMÄÄRÄYKSET Varjotalot ja niiden rakenteet 1. Turkiseläimet on sijoitettava hakemuksen liitteenä olevan, Samuli Kleimolan piirtämän ja 22.7.2002 päiväämän asemapiirroksen 1:500 mukaisesti 31 varjotaloon, joiden yhteenlaskettu pituus on 1970 m. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 1000 siitosnaaraskettua sekä vuosittain syntyvät pennut yhteensä kuitenkin enintään 8000 eläintä. Vuoden 2010 jälkeen siitosnaaraiden määrä voi olla enintään 760 emokettua kuitenkin yhteensä enintään 6080 eläintä. 3. Kaikkien varjotalojen lanta alustojen korotukset on tarkistettava ja tarvittaessa ne on korotettava. Lanta alustat on oltava jatkuvasti 30 cm varjotalojen välistä maanpintaa korkeammalla niin, että lanta ei joudu tekemisiin sulamisvesien kanssa. Varjotalot tulee varustaa räystäskouruilla tai vähintään 30 cm räystäillä mitattuna häkkien ulkoreunasta. Varjotaloja on tarvittaessa suoristettava ja räystäskouruja oiottava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla. Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin. Havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Uudet ja kokonaan uusittavat talot on varustettava vesitiiviillä lanta alustalla tai on käytettävä muuta sellaista vesitiivistä lannan keräysjärjestelmää, jolla estetään ravinteiden pääsy maaperään. Vesitiiviiltä lanta alustoilta nesteet on johdettava umpikaivoihin. Kaivoista jätevedet on ajettava pellolle lannoitteeksi tai ne on toimitettava laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Lanta alustojen hoito ja lannan käsittely 4. Kuivikemateriaalina on käytettävä turvetta. Lannanpoiston jälkeen kettutalojen lanta alustoille on levitettävä turvetta vähintään 10 cm. Turvetta on lisättävä lannanpoistojen välillä niin, että kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä vähintään kerran vuodessa. 5. Lanta on kompostoitava vesitiiviillä kompostointilaatalla hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa esitetyllä paikalla. Kompostointilaatalle siirrettävän lannan kuiva ainepitoisuus on oltava vähintään 40 %. Tarvittaessa kompostoitavaan massaan on lisättävä kuivikkeita niin paljon, että vaadittu kuiva ainepitoisuus saavutetaan. Kerran vuodessa lantala on tyhjennettävä. Tyhjentämisen jälkeen rakenteiden kunto on tarkastettava ja mahdolliset vauriot on korjattava. Lantalasta lanta on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Vaihtoehtoisesti lanta voidaan toimittaa pellolle lannoitteeksi. Mikäli kaikki lanta levitetään pellolle, on toiminnanharjoittajalla oltava jatkuvasti lannan levittämiseen vähintään 50 ha sellaista peltoa, jolle ei levitetä muita lannoitteita.
6 Lantaa ja vesitiiviiltä alustoilta kertyviä nesteitä ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon, on lanta mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä. Valtaojan varteen on jätettävä vähintään metrin ja vesistöjen varteen vähintään viiden metrin vyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 m vyöhyke, jolle lantaa ei saa levittää. Lannan levittäminen on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva eikä huuhtoutumista vesistöön tapahdu. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Mikäli lantaa toimitetaan luovutussopimuksen kohteena olevalle pellolle, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siitä, että lannan vastaanottaja on tietoinen edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Lannan varastointi, kuormaukset ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei niitä joudu ympäristöön ja naapureille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. Valuma ja jätevesien käsittely 6. Tarhan ympärillä olevien kuivatusojien kunto on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa ne on siivottava. 7. Tarha alueen valumavesille rakennettu sorasuodatin on uusittava. Uuden suodattimen tehollinen pinta ala on oltava vähintään 130 m 2. Vaihtoehtoisesti tarha alueen vedet voidaan käsitellä kemiallisessa puhdistamossa tai vastaavassa muun tyyppisessä laitoksessa. Suodattimen uusimista tai järjestelmän muuttamista koskeva suunnitelma on lähetettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 28.2.2005 mennessä. Valvontaviranomaisella on oikeus hyväksymismenettelyn yhteydessä antaa jätevesien käsittelyjärjestelmän rakenteita sekä järjestelmän käyttöä ja kunnossapitoa koskevia määräyksiä. Uusien varjotalojen vesitiiviiltä lanta alustoilta jätevedet on johdettava umpikaivoihin. Nesteet on levitettävä lannoitteeksi pellolle tai ne on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. 8. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet on otettava talteen. Rehunjakolaitteiden pesuvedet voidaan levittää pellolle tai ne voidaan kierrättää takaisin rehuun. Muiden jätteiden käsittely 9. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.
7 Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen hävitettäväksi. Näiden eläinten ruhojen väliaikaista varastointia varten tarhalle on hankittava asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Nahkotut ruhot on varastoitava kiinteällä alustalla ja ne on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn. Rasvaa sisältävän purun kompostointi ja levittäminen pellolle on kielletty. Kaikkien jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarha alueen hoito 10. Ympärysaitojen kunto on tarkistettava perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastuksessa havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Tarhalla säilytettävät polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpitovelvoite 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa siitoseläin ja pentumääristä, lannan levityspinta aloista, lanta alustojen tyhjentämisestä, kuivikkeiden levittämisen ja lisäämisen ajankohdista ja kulloinkin levitettävien kuivikkeiden määristä. Tarha alueen jätevesien puhdistusjärjestelmän toimintaa on tarkkailtava ottamalla vesinäytteet käyttöönoton jälkeen puhdistamon ylä ja alapuolelta kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja orgaanisen aineen määrä (BOD7). Näytteenoton yhteydessä on arvioitava laitoksen läpi menevä vesimäärä. Mikäli kokonaisfosforin määrä kahdessa peräkkäisessä näytteessä ylittää raja arvon 2 mg/l, on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustuloksen tehostamiseksi. Tehostamista koskeva suunnitelma on esitettävä 6 kuukauden kuluessa toimenpiteeseen velvoittavasta näytteenotosta ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Näytteiden otto ja analysointi on teetettävä julkisen valvonnan alaisuudessa toimivalla tutkimuslaitoksella. Uudet tai muuttuneet peltojen vuokrasopimukset sekä puhdistusjärjestelmän tarkkailutulokset on lähetettävä vuosittain tammikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Muu kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.
8 Toiminnan muutokset 12. Toiminnan muuttamisesta ja lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Määräajat 13. Valumavesien puhdistusjärjestelmän uusiminen ja laajennus tai sen muuttaminen on oltava valmiiksi rakennettuna 30.8.2005 mennessä. Voimassa olevan lupapäätöksen kumoaminen 14. Saatuaan lain voiman tämä päätös kumoaa Evijärven kunnan asunto ja ympäristölautakunnan tarhalle 15.7.1994 myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Turkistarha sijaitsee alueella, jolla tarhaamisen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitetylle siitosnaarasmäärälle. Vuoden 2010 loppuun saakka tämä siitosnaarasmäärä pentuineen voidaan sijoittaa hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa esitettyihin varjotaloihin. Vuoden 2011 alusta voimaan tulevien mitta ja tilavuusvaatimusten mukaan (MMM:n päätös nro 16/EEO/1999) nykyisiin ja rakennettavaksi esitettyihin varjotaloihin voidaan sijoittaa enintään 760 siitosnaaraskettua pentuineen.(1,2) Varjotalojen lanta alustojen korottamisella, varjotalojen varustamisella räystäskouruilla tai riittävän pitkillä räystäillä estetään sade ja sulamisvesien pääsy kosketuksiin lanta alustoilla olevan lannan kanssa ja samalla estetään lannan sisältämien ravinteiden sekoittuminen tarha alueelta pois johdettaviin valumavesiin.
9 Juottolaitteista tippuva vesi liuottaa lannasta ravinteita. Pitämällä laitteisto asianmukaisessa kunnossa estetään ravinteiden liikkeellelähtö ja kulkeutuminen maaperään sekä pinta ja pohjavesiin. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen ( YM:n asettaman työryhmän ehdotus 31.5.2000) mukaan uusia varjotaloja rakennettaessa häkkien alustat on varustettava vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä. Kokonaan uusittavien varjotalojen rakentamista voidaan verrata uudisrakentamiseen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen näissä tapauksissa on perusteltua. (3) Kuivikkeina on määrätty käytettäväksi turvetta. Tutkimuksissa (Peltola 1986) on todettu, että turpeen kyky sitoa virtsaa on noin kolminkertainen verrattuna paalatun oljen imukykyyn. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Koska turpeen saatavuus on hyvä ja sen hinta on kohtuullinen, voidaan sen käyttämiseen velvoittamista pitää ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltuna. Turpeen käyttömäärää ja lisäyskertoja koskeva vaade vastaa alan yleistä käytäntöä. Poistamalla kettuhäkkien alla oleva lanta vähintään kerran vuodessa sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Oikeanlaatuisten ja riittävien kuivikkeiden käytöllä voidaan lannan sisältämät nesteet sitoa kuivikkeisiin ja estää ravinteiden joutuminen maaperään ja sitä kautta pinta ja pohjavesiin. Lisäämällä kuivikkeita lannanpoistojen välillä vähennetään ilmaan haihtuvia ammoniakkipäästöjä, vähennetään kärpäsistä aiheutuvaa haittaa ja samalla vähennetään naapureille ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. (4) Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että toiminnanharjoittajalla on lannan varastointia varten vesitiivis lantala, johon voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Vesitiiviillä rakenteilla tarkoitetaan pohja ja seinärakenteita, joista varastoitavat nesteet eivät haitallisessa määrin vuoda rakenteen läpi. Betonirakenteen kohdalla riittävä tiiveys saavutetaan käyttämällä lujuusluokan K30 betonia ja rakenneluokkaa 2 (K30 2). Koska lantala on rakennettu kompostointialustana ilman lantalalta vaadittavaa kynnystä, on lupamääräyksiin lisätty kompostoitavan lannan kuiva ainepitoisuutta koskeva vaatimus. Lannan levittämistä koskevat rajoitukset ovat tarpeen pinta ja pohjavesien laadun turvaamiseksi. Pellon pinta alavaatimus perustuu turkiseläinten lannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavaan fosforilannoituksen tasoon. (5) Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja optimoidaan tarvittavien puhdistusjärjestelmien mitoitus. (6) Tarha alueen valumavesien puhdistaminen ja rehunjakolaitteistojen pesuvesien talteenotto on tarpeen ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisten estämiseksi. Hakemuksen liitteinä olevissa piirustuksissa esitetty hiekkasuodatinjärjestelmä on alimitoitettu. Vaadittava suodattimen minimipinta ala on 50 m 2 tarhahehtaaria kohti eli tässä tapauksessa suodattimen pinta ala tulisi olla vähintään 130 m 2 edellyttäen, että suodatinhiekat vaihdetaan kerran vuodessa. Tarha alueen vesien puhdistamista koskeva uusi suunnitelma on määrätty jätettäväksi valvontaviranomaiselle 28.2.2005 mennessä. Suunnitelman esittämiselle määrätty aikataulu on tarpeen, jotta varsinainen rakentaminen voidaan toteuttaa optimiolosuhteissa lupamääräyksessä 13 vaadittua aikataulua noudattaen.
10 Vesitiiviiltä lanta alustoilta tulevat nesteet on määrätty kerättäväksi umpikaivoihin. Mikäli nesteet johdettaisiin muiden valumavesien mukana jätevesien käsittelyyn, menetettäisiin samalla vesitiiviillä lanta alustoilla saavutettava hyöty.(7,8) Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden käsittelyn hoitaminen kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kuolleitten eläinten hävittämistä ja nahkontaruhojen sekä kaavintarasvan käsittelyä ja varastointia koskevilla vaatimuksilla varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Itsestään kuolleitten eläinten hautaamista ja kaavintarasvaa sisältävän purun polttokieltoa koskevat vaatimukset perustuvat EY:n sivutuoteasetuksen (N:o 1774/2002) määräyksiin. (9) Kunnossa oleva tarhan ympärysaita estää irti päässeiden eläinten karkaamisen tarhan ulkopuolelle. Rehun käsittelyssä käytettävien laitteiden ja tarhalla säilytettävien kemikaalien ja polttonesteiden käyttötarkoitukseen soveltuvalla ja määräysten mukaisella käytöllä ja varastoinnilla vähennetään maaperän ja pinta sekä pohjaveden pilaantumisen riskiä. (10) Kirjanpito ja tarkkailuvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja päästöjen tarkkailusta. Kirjanpito on tarpeen, että valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. Valumavesistä otettavista näytteistä voidaan päätellä vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja tehdä johtopäätöksiä niiden korjaus ja tehostamistarpeista. (11) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (12) Puhdistusjärjestelmän uusimiselle asetettu määräaika on tarpeen valvonnan asianmukaisen järjestämisen takia. Aikataulua määrättäessä on otettu huomioon, että rakenteet voidaan tehdä optimiolosuhteissa ilman ylimääräisiä kustannuksia. (13) Kumoamalla Evijärven kunnan asunto ja ympäristölautakunnan 15.7.1994 myöntämä ympäristölupa estetään päällekkäisten ja mahdollisesti toistensa kanssa ristiriidassa olevien määräysten olemassaolo. (14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli lupavelvollisessa toiminnassa tätä ennen tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2012. Hakemukseen tulee liittää selvitykset puhdistuslaitokselta lähtevän veden tarkkailutuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tarkkailutulosten perusteella voidaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vaatia vesiensuojelutoimenpiteitä tehostettavaksi.
11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5 8, 28, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 17 18 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Lisäksi on otettu huomioon: EY:n sivutuoteasetus artikla 5, liite IV luku II Asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa ja metsätalouden rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4, 10.1.2002) Ympäristöministeriön kirje YM/401/2002 kotieläinsuojia koskevien ympäristölupien yhtenäistämiseksi Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus 31.5.2000 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1200 euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992, muutettu 961/1998) nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävään maksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Evijärven kunnanhallitus Evijärven kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tämän päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Evijärven kunnan ilmoitustaululla.
12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöluparyhmän päällikkö Vanhempi insinööri Insinööri Varpu Kujanpää Reino Jortikka Liitteet Valitusosoitus