Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Samankaltaiset tiedostot
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Paimionjoen vesistön sähkökoekalastukset Lounais-Suomen kalastusalue LUONNOS! Raportti keskeneräinen, kaikkia tietoja ei tarkistettu!

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

9M UPM Kymmene Oyj

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Teemu Koski Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna Markku Nieminen

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

Esitys Isorahkan turvetuotantoalueen (Pöytyä) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Karhijärven kalaston nykytila

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Sanginjoen ekologinen tila

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Transkriptio:

Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset Paimionjoen alaosalla syksyllä 2016. Sähkökoekalastuksen tavoitteena oli selvittää Paimionjoen Askalankosken ja alapuolisten koskialueiden kalastoa kesän todennäköisten kuivien ja jopa vedettömien jaksojen jälkeen elokuussa. Lisäksi koekalastettiin Myllyoja (laskee jokisuuhun), koska sitä ei ole tutkittu aikoihin ja vedenlaadun pitäisi olla hyvä. Menetelmä Sähkökalastukset tehtiin 2. ja 9. syyskuuta 2016. Myllyojan 2.9. koekalastuksen jälkeen ne siirtyivät vielä muutamalla päivällä laitteiden hajoamisen takia. Olosuhteet olivat kuitenkin ihan vastaavat kuin elokuussa 2016, esim. Askalankoskessa virtaama oli lähes olematon (kuva 3). Veden lämpötila oli Myllyojassa 13 ja Paimionjoessa 15 astetta. Koekalastus suoritettiin yhden poistopyynnin menetelmällä, eli valittu koeala käytiin läpi kertaalleen. Aivan kaikkia kaloja ei silloin saada pyydystettyä, mutta esimerkiksi lajisto saadaan kyllä selville. Tarkemmissa tutkimuksissa on käytetty 2 tai 3 poistopyynnin menetelmää, mutta niistä ollaan pikku hiljaa luopumassa. Joissakin yhteyksissä yhden poistopyynnin tutkimuksissa on käytetty pyydystettävyyden arvona 0,5 eli noin puolet koealan kaloista saadaan saaliiksi. Sähkökoekalastusryhmä koostui kahdesta henkilöstä ja siinä käytettiin akkukäyttöistä Hans Grassl IG200/2 koekalastuslaitetta. Koekalastuslaitteesta johdettiin sähkövirtaa veteen ja haavinkäyttäjä keräsi taintuneet kalat ämpäriin., jonka jälkeen kalat punnittiin gramman tarkkuudella ja osittain mitattiin. Sen jälkeen ne vapautettiin takaisin koealalle. Tulokset Alla Askalan padon alapuolisten alueiden sähkökoekalastusten tulokset (taulukko 1-5). Lohikaloja ei saatu saaliiksi, joten Myllyojaa lukuun ottamatta tuloksissa on esitetty vain lajin kappalemäärä ja kokonaispaino. 1

Viimeisen Kajanojankosken koekalastuksen aikana virtaus lisääntyi huomattavasti, ja aika nopeasti koko jokiuoma oli vesitetty. Askalan voimalaitoksen luukut ilmeisesti avattiin iltapäivällä. Taulukko 1. Kajanojankosken 9.9.2016 saalis. Kalastettu noin 100 m 2. Kuvat 1 ja 2. Laji Kpl Paino yht. (g) made 1 157 törö 3 111 salakka 1 13 särki 2 8 ahven 2 6 kivennuoliainen 14 183 kivisimppu 11 34 Kuva 1. Kajanojankoski ennen patoluukkujen avaamista. Taulukko 2. Kajanojankosken alapuolisen (noin 500 m) virtapaikan saalis 9.9.2016. Kalastettu 100 m 2. Laji Kpl Paino yht. (g) törö 2 41 ahven 5 21 kivennuoliainen 11 85 kivisimppu 2 3 2

Kuva 2. Tällä alueella koekalastukset tehtiin, Kajanojankoski merkitty karttaan. Taulukko 3. Askalan voimalaitosuoma 9.9.2016. Kalastettu 200 m 2. Kuva 3. Laji Kpl Paino yht. (g) made 1 41 törö 1 23 kivisimppu 1 1 pasuri 2 2 särki 1 1 kivennuoliainen 3 11 3

Kuva 3. Askalan voimalaitosuoma. Kuva 4. Askalankoski. Koeala oli kosken alaosassa kahden vesilammikon välissä. Taulukko 4. Askalankoski heti voimalaitosuoman alapuolella 9.9.2016. Kalastettu 100 m 2. Kuva 4. Laji Kpl Paino yht. (g) kivennuoliainen 14 51 kivisimppu 25 73 4

Taulukko 5. Myllyoja 2.9.2016. Kalastettu 100 m 2. Laji Kpl Paino (g) Pituus (cm) 10-piikki 1 2 5,5 kivennuoliainen 13 68 yksittäiset 9 10,8 7 9,6 11 11 9 10,4 8 10 14 12 3 4,5 2 4,9 1 4,5 1 4,9 1 4,6 1 4,8 1 3,4 Tulosten tarkastelu Lohikaloja ei siis saatu saaliiksi Paimionjoen kohteista tai Myllyojasta. Se ei oikeastaan ole mikään ihme, koska virtaus oli olematonta ja ainakin osaksi sen takia veden lämpötila noussee Paimionjoen pääuomassa kesällä lohikalojen kannalta liian korkeaksi. Kivennuoliaisia saadaan Lounais-Suomen virtavesissä tehdyissä sähkökalastuksissa yleensä lähes joka paikasta. Ainoastaan pohjavettä sisältävissä viileissä latvavesissä niitä ei aina esiinny. Kivennuoliaisten hapentarve on kohtalainen, mutta ne pärjäävät hyvin rehevässä virtaavassa vedessä (Koli 1998). Paimionjoen kohteista saatiin kivennuoliaisten lisäksi saaliiksi hiukan vaateliaampia pohjakaloja kivisimppu ja törö (Paimionjoessa ennen vanhaan puras, Koli 1998). Erityisesti kivisimpun hapentarve on huomattavan suuri. Ne ovat kuitenkin tyypillisiä lounaisrannikon virtaavien vesien kaloja ja esiintyvät usein yhdessä kivennuoliaisen kanssa. Kajanojankoskesta saatiin saaliiksi eniten kalalajeja, seitsemän kappaletta. Pohjakalojen lisäksi saatiin myös vapaan veden lajeja, joita olivat ahven, särki ja salakka. Kosken ja sen alapuolisen virtapaikan välittömässä läheisyydessä on syvempiä paikkoja missä vettä on läpi vuoden. Se todennäköisesti selittää runsaampaa lajimäärää. 5

Askalan voimalaitosuoma Voimalaitosuoma oli ainoa paikka missä oli tehty sähkökoekalastus myös vuonna 2010 (Tolonen 2015). Vuosien 2010 ja 2016 kalalajisto erosi jonkin verran toisistaan. Vuonna 2010 saalislajit olivat kivennuoliainen, ahven, lahna ja salakka ja 2016 kivennuoliainen, särki, pasuri, kivisimppu, törö ja made. Vuonna 2016 saatiin siis yhdet yksilöt veden laadun suhteen hiukan vaativampia lajeja, törö ja kivisimppu, kuin vuonna 2010. Selityksenä saattaa esimerkiksi olla se, että voimalaitosuoma on viime aikoina ollut jostain syystä paremmin vesitetty kuin aiemmin. Mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei yhden koekalastuksen perusteella voi kuitenkaan kalaston muuttumisesta vetää. Loka-marraskuun vaihteessa on tarkoitus vielä erikseen suorittaa lohikalojen kutuseurantaa Askalankoskessa ja mahdollisesti myös Paimion Vähäjoessa. Seurannalla on tarkoitus selvittää sitä kuinka paljon taimenia, siikoja ja lohia Paimionjokeen mahdollisesti nousee lisääntymistarkoituksessa. Kutuseuranta Ylönen sai marraskuun lopussa raportin Paimionjoen kalastusseuran syysverkkokalastuksen (poikkeuslupa V-S ELY-keskukselta 15.10.-30.11.) saaliista Matti Yrjövuorelta. Saalis oli 78 siikaa, ja lisäksi poikkeusluvan mukaan piti vapauttaa 6 taimenta ja 2 lohta. Siikasaalis oli heikompi kuin aiempina vuosina, koska joki jäätyi ensimmäisen kerran jo 4.11. Jokeen nousee siis pääasiassa (vaellus)siikaa. Aiemmin jokeen on istutettu ja noussut enemmän myös lohia, mutta valtion istutusten loputtua lohisaalis on pienentynyt. Uuden kalastuslain mukaan verkkokalastuskielto vaelluskalajoessa ja 1 km etäisyydellä joen suusta alkaa 15. elokuuta. Ennen sitä saatiin 8 lohta, lisäksi muun muassa ahvenia, särkiä, kuoretta, lahnaa ja muutama toutain. Ylönen kävi lisäksi tarkkailemassa ensimmäisten jäiden sulettua mahdollisia kutukaloja syyskuun sähkökalastuspaikoilla 23. marraskuuta. Joessa virtasi vettä sen verran paljon (ks. kuvat), että sähkökalastus olisi ollut erittäin hankalaa joten tyydyttiin valokuvaamiseen ja rantojen tarkkailuun. Alla on joitakin huomioita. Askalankoski: vettä virtasi voimalaitosuoman kautta melko runsaasti (kuva 5), mutta pitkä pätkä koskea padon alapuolella oli silti lähes kuivillaan (kuva 6). Ympäristöhallinnon nettisivujen mukaan virtaus oli ko. päivänä Juntolan voimalaitoksella 9 m 3 ja Juvan voimalaitoksella 5 m 3. Voimalaitosuoman rannalla ja useassa kohtaa voimalaitosuoman ja pääuoman yhtymäkohdan alapuolella havaittiin kalojen, todennäköisesti siian, suomukasoja (kuva 7). Suomuja oli ainakin 10 eri kohdassa (kuva 8), lisäksi rannalla oli selvästi kuljettu viime aikoina. Kalojen pintakäyntejä ei havaittu. 6

Kuva 5. Voimalaitoksen alapuoli marraskuussa, vrt. kuva 3. Kuva 6. Näkymä riippusillalta Askalan padolle päin. Kuva 7. Siian? suomuja. 7

Kuva 8. Voimalaitos- ja pääuoman yhtymäkohta, jossa runsaasti suomuja rannalla. Kajanojankoski: Koko jokiuoma oli vesitetty, ei kuitenkaan tulvakorkeudella (kuva 9). Kalojen pintakäyntejä ei nähty, mutta tuollakin havaittiin samanlaisia suomukasoja kuin Askalankosken rannalla useammassa kohtaa. Kuva 9. Kajanojankoski marraskuussa, vrt. kuvaan 1. Saalistietojen ja tarkkailun perusteella voidaan päätellä, että Paimionjokeen Askalan voimalaitokselle asti nousee kohtalaisia määriä ainakin vaellussiikaa. Rannoilta löydetyt suomut ovat hyvin todennäköisesti siian suomuja, mutta tarvittaessa lajinmääritys pystytään todentamaan DNA-määrityksellä Helsingin yliopistolla (Ylösellä on suomuja tallessa). 8

Se mitkä tai ketkä kaloja ovat jokivarressa pyydystäneet, on osittain arvailujen varassa. Vaihtoehtoja on lähinnä ihminen ja saukko. Saattaa olla, että ainakin jonkin verran kaloja pyydetään ihmisten toimesta laittomasti rauhoitusaikana. Sitä voisi pyrkiä todentamaan ensi vuonna vaikkapa lähettävän riistakameran avulla. Lopuksi. Jos Askalan voimalaitokselle saataisiin määritettyä minimivirtaama, niin ainakin siianpoikasia joki voisi jonkin verran jatkossa tuottaa. Viereisestä savisameasta Aurajoesta on löytynyt viime vuonna Luken selvityksissä luonnonpoikasia (ei tehty Paimionjoessa). Vaellussiian poikaset, toisin kuin lohen ja taimenen poikaset, valuvat mereen keväällä pian kuoriutumisen jälkeen. Siksi mahdolliset kesän kuivat jaksot eivät niitä varsinaisesti haittaa. Lähteet Koli, L. 1998. Suomen kalat. WSOY Tolonen, J. 2015. Paimionjoen vesistön sähkökoekalastukset 2010. Lounais-Suomen kalastusalue. 9