s Joensuun kaupunki Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma Joensuussa käynnistettiin huhtikuussa koko kaupunkia koskevan liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen. Suunnitelman tarkoituksena on liikenneturvallisuuden parantamisen lisäksi edistää liikenneturvallisuustyötä kaupungin hallintokunnissa ja parantaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Suunnitelman edistyminen Suunnitelman laatiminen käynnistyi liikenneturvallisuusongelmien kartoituksella. Asukkaiden mielipiteitä nykyisistä liikennejärjestelyistä ja liikenneturvallisuuden tilasta selvitettiin toukokuun aikana kyselyllä. Lisäksi kaupungin sekä ely-keskuksen saamat liikenneturvallisuusaloitteet käytiin läpi. Nykytilannetta selvitettiin myös analysoimalla viime vuosina tapahtuneet liikenneonnettomuudet. Liikenneturvallisuuden haasteet ja ongelmat Liikenneturvallisuuden ongelmia kartoitettiin liikenneturvallisuuskyselyssä. Kyselyyn saatiin 240 vastausta. Yleisesti Joensuun liikenneturvallisuuden tila sai kyselyssä kokonaisarvosanan 1,95 (asteikolla 1=huono, 2=ei hyvä eikä huono, 3=erittäin hyvä). Vastaajan oman asuinalueen liikenneturvallisuuden tilaa pidettiin yleisesti ottaen hieman parempana kuin arvioitaessa koko Joensuun tilannetta. Kyselyyn vastanneista lähes kaikki käyttävät aina autoillessa turvavyötä sekä lapsella turvaistuinta tai -laitetta. Ongelmallisia ovat pyöräilykypärän sekä hands free -laitteen alhainen käyttö. Yleensä kyselyiden käyttöprosentit ovat vielä suurempia kuin käytännössä tutkimukset osoittavat. Kyselyssä selvitettiin miten ongelmalliseksi kuntalaiset kokevat erilaisten liikenneturvallisuuteen vaikuttavien osatekijöiden nykytilan asteikolla 1-3 (1=suuri ongelma, 2=pieni ongelma, 3= ei ongelmaa). Yhteenvetona kyselystä voidaan todeta, että joensuulaiset kokevat alueen merkittävimmiksi liikenneturvallisuuden ongelmiksi ylinopeudet, päihteiden vaikutuksen alaisena ajavat sekä piittaamattomuuden muista liikkujista tai liikennesäännöistä (kuva 1). Myös liikennevalvonnan vähyys ja kortteliralli huolestuttivat vastaajia. Liikenneympäristön rakenteellisista ongelmista eniten mainintoja saivat puutteelliset näkemät risteyksissä sekä teiden, katujen ja kevyen liikenteen väylien huono kunto. Lisäksi kaupunkilaiset yleensä antavat palautetta keskustan pyöräilyreiteistä sekä kevyen liikenteen risteämisistä autoliikenteen kanssa.
2 (7) Liikenteen ongelmat - TOP TEN Suuri ongelma: tilanne haittaa tai vaarantaa liikkumista Pieni ongelma: lieviä puutteita ja parannettavaa Ei ongelmaa ylinopeudet 47 % 43 % 10 % autoilijoiden piittaamattomuus jalankulkijoista tai pyöräilijöistä 45 % 44 % 11 % alkoholin yms. vaikutuksen alaiset kuljettajat 45 % 40 % 15 % autoilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä 38 % 53 % 9 % mopoilijoiden piittaamattomuus muusta liikenteestä 38 % 48 % 14 % liikennevalvonnan vähäisyys 34 % 42 % 24 % kortteliralli 32 % 39 % 29 % näköesteet 29 % 58 % 13 % pysäköintijärjestelyt keskustassa 28 % 40 % 32 % turvalaitteiden käyttämättömyys (kypärä, heijastin) 26 % 61 % 14 % Kuva 1. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyselyyn vastanneiden näkemys liikenteen liikenneturvallisuusongelmista. Yksittäisistä ongelmakohteista esille nousivat kaupunkialueella seuraavat risteykset: Siltakatu >< Torikatu, Kajaanintie >< Voimatie, Koskikatu >< Koulukatu, Teollisuuskatu >< Nurmeksentie, Rantakatu >< Suvantokatu, Siltakatu >< Rantakatu, Siltakatu >< tori/ kirkkokatu, Yläsatamakatu >< Koulukatu ja Salpakankaankatu >< Raatekankaankatu. Suurimmat ongelmat liittyivät jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden kulkuväyliin, kadunylityksiin sekä yleisesti risteyksen liikennejärjestelyihin. Muualla Joensuun alueella esille nousivat Enossa Niskantie, Purokyläntie, Korpitie sekä Kauppatien ja Lääkärintien/ Korpitien risteys. Ongelmana oli lähinnä kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Kiihtelysvaaralla esille nousi Tohmajärventie, jossa tien ylitys sekä ylinopeudet olivat ongelmallisia. Myös Tuupovaaralla pääväylä Rekijoentie nousi esille samoista syistä. Hammaslahdella esille nousivat Pyhäseläntie, jossa ongelmana ovat kevyen liikenteen väylän sekä valaistuksen puuttuminen, Sähkötie (ongelmana tien liittymäjärjestelyt, korkeat nopeudet, tien ylitys), Opintie (ongelmana korkeat nopeudet, yleisesti liikennejärjestelyt), Pakarilantie (ongelmana suojatiemerkintöjen puuttuminen) sekä Hammaslahdentien risteyksistä Vuokkolantien ja Lemmenpolun risteykset (ongelmana Hammaslahdentien ylitys). Näiden lisäksi mainittiin Heinävaaran Opintiellä korkeat nopeudet, Reijolantien liikekeskuksen ympäristön liikennejärjestelyt sekä Kummuntien kevyen liikenteen väylän puuttuminen ja korkeat nopeudet
3 (7) Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden kirjaamat liikenteelliset ongelmapaikat. Tapahtuneet liikenneonnettomuudet Onnettomuuksista tarkasteltiin poliisin tietoon vuosina 2000-2009 tulleet onnettomuudet. Keskimäärin vuosittain tapahtuu 350 onnettomuutta, joista 66 onnettomuutta johtaa louk-
4 (7) kaantumiseen ja 4 kuolemaan (kuva 3). Onnettomuuksista loukkaantuu keskimäärin 82 henkilöä ja menehtyy 4 henkilöä. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, mutta vain osa lievemmistä onnettomuuksista; arvioiden mukaan ⅔ loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista ja noin kolmasosa omaisuusvahinkoon johtaneista onnettomuuksista. Tutkimusten mukaan erityisesti kevyen liikenteen osalta virallisten tilastojen peittävyydessä on suuria puutteita. 600 500 Tieliikenneonnettomuus 400 300 200 206 230 251 215 199 336 418 345 374 283 Omaisuusvahinkoon johtanut Loukkaantumiseen johtanut Kuolemaan johtanut 100 0 55 58 59 55 63 85 72 68 75 66 3 3 5 2 5 5 2 3 5 3 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 3. Vuosina 2000-2009 tapahtuneet liikenneonnettomuudet. Vuonna 2005 poliisi tarkensi onnettomuuksien kirjaustapaa, joka näkyy omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuusmäärien selvänä kasvuna. (lähde: Tilastokeskus)) Asukaslukuun suhteutettuna Joensuussa tapahtuu vähemmän henkilövahinkoonnettomuuksia (kuolemaan tai loukkaantumiseen johtava onnettomuus) kuin koko maassa ja hieman vähemmän kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Koko Suomen tieliikenteessä tapahtui kymmenen vuoden tarkastelujakson (2000-2009) aikana vuosittain keskimäärin 1,26 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta 1000 asukasta kohden. Pohjois- Karjalassa vastaava luku oli 1,08 ja Joensuussa 0,96. Liikenneonnettomuuksien uhrit olivat pääasiassa henkilöautojen kuljettajia, matkustajia tai polkupyöräilijöitä (Kuva 4). Polkupyöräonnettomuuksissa kuolleiden tai loukkaantuneiden määrä suhteessa asukaslukuun on Joensuussa selvästi suurempi kuin koko maassa tai Pohjois-Karjalassa yleensä. Liikenneonnettomuuksia tapahtuu eniten talvella, erityisesti joulukuussa. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu eniten kesällä kesä- ja heinäkuussa, mutta myös syksyllä syys- ja lokakuussa. Viikonpäivistä perjantaisin tapahtuu selvästi enemmän onnettomuuksia kuin muina viikonpäivinä. Kaikkien onnettomuuksien osalta sunnuntait ovat rau-
5 (7) hallisimpia viikonpäiviä. Päivän aikana onnettomuuksia tapahtuu eniten iltapäivisin, jolloin myös liikennemäärät ovat korkeimpia (työmatkaliikenne). Koko maa Pohjois-Karjala Joensuu 2,0 Uhria/1000 asukasta/vuosi 1,5 1,0 0,5 0,0 Yhteensä Jalankulku Polkupyörä Mopo Moottoripyörä Henkilöauto kuljettaja Henkilöauto matkustaja Kuva 4. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain suhteessa asukaslukuun vuosina 2005-2009. (lähde: Tilastokeskus). Tilastoista ilmenee nuorten suuri osuus tapahtuneissa henkilövahinko-onnettomuuksissa. Erityisesti onnettomuuksia tapahtuu 15-16 -vuotiaille mopoilijoille ja vasta ajokortin saaneille 18-19 -vuotiaille (kuva 5). Polkupyöräonnettomuuksia tapahtuu kaiken ikäisille. Kuva 5. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain suhteessa asukaslukuun vuosina 2005-2009. (lähde: Tilastokeskus).
6 (7) Onnettomuuksia on tapahtunut pääosin kaupunkialueella (kuva 6). Eniten onnettomuuksia tai onnettomuudet ovat johtaneet usein loukkaantumiseen tai kuolemaan kaupunkialueella on tapahtunut seuraavissa paikoissa: Vt 6 Kajaanintie Avainkujan kohdalla (32 onn., joista 7 loukk. joht.) Siltakatu >< Rantakatu (25 onn., joista 4 loukk. joht.) Vt 6 Kuopiontie >< Käpykankaan ramppi pohjoiseen (23 onn., joista 2 loukk. joht. ja 1 kuol. joht.) Vt 6 Kajaanintie Käpykankaan eritasoliittymä (23 onn., joista 1 loukk. joht.) Koulukatu >< Yläsatamakatu (22 onn., joista 3 loukk. joht.) Torikatu (>< Siltakatu) (22 onn., joista 2 loukk. joht.) Vt 9 Kuopiontie Siilaisen eritasoliittymä (21 onn., joista 4 loukk. joht.) Vt 6 Kajaanintie >< Käpykankaan eritasoliittymä pohjoisen liittymä (21 onn., joista 2 loukk. joht.) Kuva 6. Kaupunkialueen liikenneonnettomuudet vuosina 2005-2009. (lähde: Tilastokeskus). Haja-asutusalueella: Mulonväylä (>< mt 15695 Vanha valtatie) (5 onn.) Mt 515 Romppalantie/ Lätäkköläntie >< mt 518 Ahvenisentie (5 onn., joista 2 loukk.joht.) Vt 6 >< mt 484 Pyhäseläntie (3 onn., joista 2 loukk. joht. ja 1 kuol. joht.)
7 (7) Maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista vakavimpia onnettomuuksia olivat yksittäisonnettomuudet sekä ajoneuvojen väliset onnettomuudet (kääntymis-, risteämis- ja kohtaamisonnettomuudet). Maanteillä kevyen liikenteen onnettomuuksia (jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuudet) tapahtui määrällisesti vähän, mutta onnettomuuksien seuraukset olivat vakavia, lähes ¾ onnettomuuksista johti loukkaantumiseen tai kuolemaan. Kaduilla selvästi yleisin onnettomuustyyppi oli risteämisonnettomuus, joita oli lähes kolmannes kaikista kaduilla tapahtuneista onnettomuuksista. Risteämisonnettomuuksista yli 90 % oli omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Seuraavaksi yleisimpiä olivat polkupyöräonnettomuudet, joista yli puolet johtivat loukkaantumiseen tai kuolemaan. Kaikista katuverkolla tapahtuneista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista lähes ⅔ oli kevyen liikenteen onnettomuuksia. Liikennetaloudellisten laskelmien mukanaan Joensuun vuosittaiset onnettomuuskustannukset ovat noin 33 milj., josta kaupungin osuudeksi arvioidaan noin 5 7 milj.. Yleisesti voidaan todeta, että kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15-20 % mm. erilaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina sekä sairaspoissaoloista tai työkyvyttömyydestä aiheutuvina verotulojen menetyksinä. Lisätiedot Suunnitelma valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Joensuun kaupungin ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi suunnitelman laatimiseen osallistuvat Liikenneturvan ja poliisin edustajat. Konsulttina suunnitelman laadinnassa on Destia Oy. Lisätietoja voi kysellä: Joensuun kaupungilta Jarmo Tihmala puh. 050 311 6261 jarmo.tihmala@jns.fi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Kyllikki Komulainen puh. 040 522 1329 kyllikki.komulainen@ely-keskus.fi Destiasta Jutta-Leea Kärki puh. 040 844 6164 jutta-leea.karki@destia.fi