Sivu 1/5 LAPIN MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN RAHOITUSHAKEMUS Hankkeen nimi Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi Luottamus-Savotta Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan Viranomaisen merkintöjä Saapunut Dnro Jakelu Haettava rahoitus HAKEMUSNUMERO x Maakunnan kehittämisraha FIMOS nro Osaamiskeskusohjelman maakunnan kehittämisraha Teemaohjelma/päähanke Aluekeskusohjelman maakunnan kehittämisraha Hanketyyppi Muuta rahoitusta, mitä Vastuuviranomainen Hakemus on x Uusi Jatkohakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Yhteyshenkilö 1. Hakija (tiedot hakijasta, joka on juridisesti päävastuussa hankkeen toteuttamisesta) Hakija 0937073-7 Kotisivu www.lapinliitto.fi Jakeluosoite Hallituskatu 20 B PL 8056 Yhteyshenkilö Ly-tunnus/syntymäaika Postitoimipaikka Rovaniemi Postinumero 96101 Marjo Säärelä 040 145 1667 016 318 705 Matkapuhelin Hankkeen vastuullinen johtaja marjo.saarela@lapinliitto.fi Mika Riipi 044 767 4200 016 318 705 Matkapuhelin mika.riipi@lapinliitto.fi Hankkeen kirjanpitotaho Hankkeen kirjanpitäjä Leena Mantere 040 711 8391 leena.mantere@lapinliito.fi Onko arvonlisävero hakijalle lopullinen kustannus? Kyllä x Ei Jos on, perustelut
Sivu 2/5 2. Hanke Hankkeen koko toteutusaika 1 / 2 2016-31 / 12 2016 Hankkeen alueellinen kohdentuminen Kunta Seutukunta X Maakunta Valtakunnallinen Toteuttamisalueen maantieteellinen tarkennus Lappi Teemaohjelma (ohjelmasopimus/ toteuttamissuunnitelma), päähanke tai hankekokonaisuus Tuen kohderyhmät Tiivistetty hankekuvaus. Lisäksi tarvitaan erillinen hankesuunnitelma hakemuksen liitteenä (liite 2). Kuntien yhteinen Seutukuntien yhteinen Maakuntien yhteinen Kansainvälinen Sote-palveluiden toiminnallista uudistamista valmistellaan Lapissa tällä hetkellä lukuisten hankkeiden kautta verkostomaisessa yhteistyössä. Lapin Sote-Savottahanke koordinoi Sote-Savotan kautta ohjattavia resursseja mm. asiantuntijoiden ostopalveluiden ja rekrytoinnin kautta. Lisäksi Lapin Sote-Savotta yhteensovittaa mm. Lapin ja Länsipohjan palvelualueiden valmistelua ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden osallisuutta uudistukseen sekä erilaisten innovaatioiden sisällyttämistä osaksi uutta palvelurakennetta. STM ja VM ovat yhdessä lähettämässä tiedotteessaan kannustaneet maakuntia viemään eteenpäin uudistusten valmistelua (07.12.2015). Valtiolta ei siihen tässä vaiheessa ole odotettavissa resursseja eikä ohjausta. Kuitenkin maakunnan sisällä on monella eri tasolla, alueella ja seudulla jännitteitä ja epäluuloja, jopa syvää epäluottamusta: Keskittyvätkö valta ja päätöksenteko asutuskeskuksiin? Unohdetaanko pikkukuntien ja harvaan asuttujen alueiden asukkaat? Keskittyvätkö palvelut ja investoinnit, karkaavatko lähipalvelut? Pitääkö kunnan aina vain kuitata ESH:n ylitykset ja leikata omista peruspalveluistaan? Vai onko syy alibudjetoinnissa? Ajetaanko Länsi-Pohjan keskussairaala alas? Samanaikaisesti sote-uudistuksen rinnalla ammattikorkeakoulutuksen omistussuhteista ja pohjasta käytävässä keskustelussa on esille noussut hyvin erilaisia tavoitteita ja jopa kiistoja, jotka ovat vaikuttaneet myös sotea ja itsehallintoa koskevaan vuorovaikutukseen. Eri toimialoista huolimatta käsittelyissä on usein mukana samoja poliittisia luottamushenkilöitä ja johtavia viranhaltijoita. Tällaisessa luottamuksen rakentamisprosessissa erityisen tärkeää on ihmisten sitouttaminen ja sitoutuminen sekä itse toimintaan että tavoitteisiin ja aikatauluun (esim. Toimintopuu-menetelmä). Aikataulutettu toimintasuunnitelma tulee työstää yhdessä ja kevään 2016 aikataulut tulee lyödään lukkoon hyvissä ajoin koko kevään osalta. Koska painotuksena on luottamusprosessi ja luottamuksen synnyttäminen, tulee käyttää aikaa myös sen pohtimiseen, mitä luottamus on (esim. käänteisen aivoriihen avulla). Joskus voi olla vaikeaa pohtia mitä luottamus on, mutta voi olla helpompaa pohtia mitä luottamus ei ole. Prosessi tulee pitää koko ajan liikkeessä: yhdessä sovitut aikataulut, etukäteen sovitut teemat, välitehtävät eli asiaa työstetään myös tapaamisten välillä. Prosessin aikana kerätään palautetta, jota myös hyödynnetään seuraavissa vaiheissa. Prosessin kuhunkin vaiheeseen tulee valita juuri siihen sopiva menetelmä (esim. tavoitteen saavuttamisen toimet tulevaisuuden muistelulla). Kyseessä on siis iteratiivinen prosessi, jota ei voi suunnitella liian tarkasti etukäteen, mutta raamit (aikataulut, tavoitteet, tuotokset) on oltava selkeästi määritelty. Samalla määritetään Lapin maakunnan itsehallintoalueen sote-uudistuksen yhteisesti sovittu tavoite ja päämäärä, yhdessä määritetyt arvot ja periaatteet ja linjaukset sote-palveluita, tukipalveluita ja hallintoa koskevalle valmistelulle. Myös sote-palveluiden uudistamisen valmisteluun on luottamusprosessin kautta syytä jatkossa hakea vahvaa toimivaltaa uudistamisen koordinoimiseksi. Sillä vähennetään eri suuntaan vetämistä ja päällekkäisyyksiä ja siten saadaan resurssit tehokkaammin käyttöön. Hankeresurssien hallinnointi ja ohjaus sekä verkostomainen organisoituminen riittävät alkuvaiheessa. Palveluverkon ja -rakenteen valmistelun edetessä erisuuntaiset intressit, tavoitteet ja vahvat professiot voivat hankaloittaa verkostomaisen valmistelun etenemistä. Tällöin valmistelun etenemistä on syytä linjata toimivaltaisen orgaanin toimesta. Se muodostetaan luottamusprosessin etenemisen myötä. Tällä hankkeella tuodaan valmisteluprosessiin sellaista lisäarvoa, mikä ei sisälly tavanomaiseen julkisorganisaatioiden väliseen suunnitteluun ja sopimiseen. Prosessi on ainutlaatuinen ja sen luomia malleja ja kokemuksia voidaan hyödyntää tulevissa vastaavanlaatuisissa muutoksissa muilla julkisorganisaatioiden toimintasektoreilla. Erityisesti on tarpeen resursoida kuntien, kuntayhtymien ja muiden ao. toimijoiden yhteisen poliittisen tahdon hakemista ja muodostamista. Myös Lapin Sote Savotta- hankkeen innovaatioiden vieminen mukaan hallinnollisiin ratkaisuihin tuottaa lisäarvoa. Sote-palveluiden tuotannon uudistamisen yhteensovittamisen tarve hallinnollisten ratkaisujen kanssa tulee esille monissa tuotannon ja hallinnon rajapinnoissa. Hankeresurssi mahdollistaa tavanomaisia organisaatiomuutoksia innovatiivisempien hallintomallien mallintamisen ja muodostamisen. Toiminnallisesti Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi Luottamus-Savotta sijoittuu hankkeena osaksi Lapin Sote-Savotta-hankkeen koordinoimaa kokonaisuutta.
Sivu 3/5 Onko hankkeella muita toteuttajia? (Jos kyllä, tarkempi erittely liitteeksi) Kyllä x Ei Onko hankkeeseen haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta viranomaisilta? Kyllä x Ei (Jos kyllä, tarkempi erittely liitteeksi) Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Onko hakija yritys? Kyllä 1, 2) x Ei 1) Jos kyllä, yrityksen koko (työntekijöiden lukumäärä) Alle 10 10-49 50-249 2) Jos kyllä, mitä muuta julkista rahoitusta hakija on saanut viimeisen kolmen vuoden aikana? Viranomainen Koska Paljonko 3. Hankkeen tavoitteet Määrälliset tavoitteet Uudet yritykset 0 kpl joista naisyrityksiä kpl Tiivistetty tavoitekuvaus Tavoitteet: Uusien yritysten määrä (kpl) työntekijäkokoluokitt. < 10 10-49 50-249 Mukana olevat yritykset kpl Uudet pysyvät työpaikat kpl joista miehiä kpl ja naisia kpl Uudistetut/säilytetyt työpaikat kpl joista miehiä kpl ja naisia kpl Uudet väliaikaiset työpaikat htv joista miehiä htv ja naisia htv Muut, mitkä? kpl kpl Hanke on Lapin sote-uudistuksen valmistelun osin normaali poliittinen prosessi, mutta vahvasti luottamus-painotteinen. Valmistelussa on ilmennyt tarvetta määrittää Lapin maakunnan sote-uudistuksen - yhteisesti sovittu tavoite ja päämäärä - yhdessä määritetyt arvot ja periaatteet - linjaukset sote-palveluita, tukipalveluita ja hallintoa koskevalle valmistelulle Luottamus hankkeen erityisenä painotuksena johtuu seuraavista asioista: Maakunnan sisällä on monella eri tasolla, alueella ja seudulla jännitteitä ja epäluuloja, jopa syvää epäluottamusta. - Keskittyvätkö valta ja päätöksenteko asutuskeskuksiin? - Unohdetaanko pikkukuntien ja harvaan asuttujen alueiden asukkaat? - Keskittyvätkö palvelut ja investoinnit, karkaavatko lähipalvelut? - Pitääkö kunnan aina vain kuitata ESH:n ylitykset ja leikata omista peruspalveluistaan? - Ajetaanko Länsi-Pohjan keskussairaala alas? Metodit ja toimenpiteet: Tällaisessa prosessissa erityisen tärkeää on ihmisten sitouttaminen ja sitoutuminen sekä itse toimintaan että tavoitteisiin ja aikatauluun (esim. Toimintopuu-menetelmä). Aikataulutettu toimintasuunnitelman työstetään yhdessä. Esim. kevään 2016 aikataulut lyödään lukkoon. Koska painotuksena on luottamusprosessi ja luottamuksen synnyttäminen, käytetään aikaa myös sen pohtimiseen (esim. käänteisen aivoriihen avulla). Joskus voi olla vaikeaa pohtia mitä luottamus on, mutta voi olla helpompaa pohtia mitä luottamus ei ole. Pidetään prosessi koko ajan liikkeessä: yhdessä sovitut aikataulut, etukäteen sovitut teemat, välitehtävät eli asiaa työstetään myös tapaamisten välillä, jatkuva palautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen. Prosessin kuhunkin vaiheeseen tulee valita juuri siihen sopiva menetelmä (esim. tavoitteen saavuttamisen toimet tulevaisuuden muistelulla). Kyseessä on siis iteratiivinen prosessi, jota ei voi suunnitella liian tarkasti etukäteen, mutta raamit (aikataulut, tavoitteet, tuotokset) on oltava selkeästi määritelty. Hankkeessa järjestetään Lapin kuntien keskeisille poliittisille päättäjille työpajamuotoisia tilaisuuksia/seminaareja yhteisen näkemyksen ja päämäärän muodostamiseksi. Ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen valmistaudutaan ennakkotehtävällä, josta muodostetaan tilannekuva (SWOT-analyysi). Yhteisen tavoitteen määrittelyssä keskeisenä tekijänä on asiakasnäkökulma. Viestinnällä pyritään kirkastamaan yhteisesti määriteltyä tavoitekuvaa. Prosessin aikana selvitetään se miten tavoitteeseen päästään ja mitä toimia se edellyttää.
Hankkeen tavoitteet: Sivu 4/5 Määritetään Lapin maakunnan itsehallintoalueen sote-uudistuksen yhteisesti sovittu tavoite ja päämäärä, yhdessä määritetyt arvot ja periaatteet ja linjaukset sote-palveluita, tukipalveluita ja hallintoa koskevalle valmistelulle. Kuvattu hakemuksen liitteenä olevan diasarjan diassa nro 6. Miten toimintaa aiotaan jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen? (konkreettiset toimenpiteet ja resurssit) Hankkeen aikana Lapin kunnat ja kuntayhtymät ryhtyvät toimeenpanemaan/ tekemään päätöksiä tulevan lainsäädännön asettamien raamien mukaisesti hankkeen osakokonaisuuksissa valmisteltujen sopimusten ja periaatteiden pohjalta. Hankkeen jälkeen itsehallintoalueen sote-toimialan järjestäminen ja toiminta käynnistyvät asetettujen periaatteiden ja tavoitteiden pohjalta. 4. Hankkeen vaikutusten arviointi I Tasa-arvovaikutukset (Jos a tai b, täytettävä liite 3) a) Tasa-arvohanke x b) Sukupuolineutraalihanke II Ympäristövaikutukset (Jos a tai c, täytettävä liite 3) a) Ympäristöpositiivinen hanke x b) Ympäristöneutraali hanke c) Ympäristönegatiivinen hanke III Sosiaaliset vaikutukset (Jos kyllä, täytettävä liite 3) Kyllä x Ei 5. Hankkeen kustannusarvio (euro) (Mikäli ALV on hakijalle lopullinen kustannus, täytyy se sisällyttää kustannusarvioon) 2015 2016 20 20 Yhteensä Palkat ja sivukulut 28 770 28 770 Asiantuntijapalkkiot 7 000 7 000 Matkakulut 7 500 7 500 Kone- ja laitehankinnat 500 500 Toimisto- ja vuokrakustannukset 1 000 1 000 Muut menot 5 000 5 000 Luontoissuoritukset Yhteensä 49 770 49 770 Sisältyykö kustannusarvioon arvonlisävero? Kyllä Ei X 6. Hankkeen rahoitussuunnitelma (euro) 2015 2016 20 20 Yhteensä a. Anottava rahoitus (valtio) 47 281,50 47 281,50 b. Kuntarahoitus 2 488,50 2 488,50 c. Muu julkinen rahoitus d. Yksityinen rahoitus
Sivu 5/5 e. Luontoissuoritukset f. Hankkeen tuotot g. Kokonaisrahoitus 49 770 49 770 Nettorahoitus (g-f) Julkinen rahoitus (a+b+c) 7. Maksatussuunnitelma Maksatusta haetaan x Neljän kuukauden välein Kuuden kuukauden välein 8. Hakijan esitys hankkeen ohjausryhmäksi Lapin kunnanjohtajat 9. Allekirjoitukset Allekirjoittaja(t) sitoutuvat toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttavat nämä tiedot oikeiksi. Allekirjoittaja(t) ovat velvollisia antamaan hankkeen toteutukseen liittyviä seurantatietoja hankkeen julkishallinnon rahoittajille. Tämä hakemus voidaan myös siirtää tai jäljentää muille valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä asiantuntijalausunnon antamista varten muillekin tahoille. Paikka ja aika Hakijan allekirjoitus (yhteisön nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) Nimenselvennys Rovaniemi / 2 2016 Mika Riipi 10. Liitteet Kauppa-/yhdistysrekisteriote (liite 1) x Hankesuunnitelma (liite 2) Hankkeen vaikutusten arviointi (liite 3) Nimenkirjoitusoikeuden todentava ote X Muut liitteet ( _1) kpl