HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 74 LAUSUNTO ALOITTEESTA NUORTEN PALVELUJEN KESKITTÄMISESTÄ YHDELTÄ LUUKULTA ANNETTAVIKSI Terke 2010-3082 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Helsinkiläisistä 15 19-vuotiaista noin 90 % käyttää vuoden aikana vähintään kerran terveyskeskuksen tai Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) palveluja. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja ikäryhmästä käyttää vuoden aikana yli kaksi kolmasosaa ja terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla käy noin joka kolmas miehistä ja vajaa puolet naisista. Helsinkiläisistä 20 24-vuotiaista miehistä yli puolet ja naisista kolme neljäsosaa käyttää terveyskeskuksen tai HUS:n palveluja. Terveyskeskus ja HUS noudattavat hoitotakuulainsäädäntöä, joka määrittelee terveydenhuollosta apua hakevien hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn aikarajat. Vuonna 2010 hoidon tarpeen arviointi tehtiin terveysasemilla lähes aina kolmen vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Opiskelu- ja työpaikkojen ulkopuolelle jäävien nuorten terveysneuvonta ja ehkäisevät terveystarkastukset eivät toteudu yhtä hyvin kuin opiskeluterveydenhuollon tai työterveyshuollon piirissä olevilla. Toukokuun alussa voimaantuleva terveydenhuoltolaki velvoittaa kuitenkin kuntia järjestämään terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja saa vuoden aikana 4 7 % helsinkiläisistä 15 24-vuotiaista. Vuoden 2011 alussa kaikki Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian erikoissairaanhoitoon jonottaneet 13 17-vuotiaat helsinkiläiset ovat päässeet hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. HUS:n nuorisopsykiatriassa hoito toteutetaan moniammatillisissa tiimeissä. Avohoidossa toimii aluetiimien lisäksi lastensuojelun konsultaatioryhmä ja jalkautuva työryhmä. Opinnoista, työstä tai normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 2 syrjäytyneen nuoren tilanne vaatii yleensä monitahoista selvittelyä mieluiten siellä, missä ongelma on havaittu. Nuori ei välttämättä ole itse motivoitunut, minkä vuoksi avun tulee olla helposti lähestyttävää ja olla saatavissa sosiaaliasemilla, nuorisotoimessa, kouluterveydenhuollossa tai internet verkossa. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarkoitettuja intensiivisiä, etsiviä terveys- ja sosiaalipalveluja kehitetään useissa hankkeissa. Tsemppari - Nuorten Aikalisä -hankkeessa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat tekevät Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa mielenterveys- ja päihdetyötä ja puuttuvat muun muassa keskeyttämistilanteisiin. Hankkeen työntekijät tekevät yhteistyötä muun muassa Tulevaisuustiskin kanssa. VAMOS -projekti on 17 29-vuotiaille nuorille Diakonissalaitoksen, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä kehittämä palvelumalli, jonka keskeisenä työmuotona on etsivä nuorisotyö. Hankkeessa työparit etsivät asuinympäristöstä, vapaaajanviettopaikoista, kaduilta ja nuorten suosimista paikoista syrjäytymisvaarassa olevia 16 29-vuotiaita nuoria, jotka eivät ole itsenäisesti hakeutuneet koulutukseen tai työelämään. Terveyskeskuksen Verkkoterkkari -hankkeessa terveydenhoitaja tarjoaa internetissä nuorille neuvontaa ja tukea sosiaalisen median ympäristöissä. Nuoret voivat keskustella internetissä terveydenhoitajan kanssa tai lähettää yhteisöön kysymyksiä, joihin vastataan 1 2 päivän kuluessa. Terveyskeskus osallistuu lisäksi nuorille tukea antavaan Luotsi-toimintaan. Henkilöstökeskuksen Tulevaisuustiski -neuvontapalvelu on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille 15 17-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole saaneet koulutuspaikkaa tai työpaikkaa itselleen. Tulevaisuustiskiltä saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa koulutuspaikan etsinnässä. Vuonna 2009 helsinkiläisistä 18 24-vuotiaista toimeentulotuen saajista 5400:llä ei ollut toimeentulotuen tai asumistuen lisäksi muita tuloja. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut toimeentulotukilain muutos velvoittaa kuntia panostamaan erityisesti nuorten kanssa tehtävään sosiaalityöhön. Laki velvoittaa sosiaaliviranomaisen laatimaan suunnitelman asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi yhteistyössä tuen hakijan ja muiden viranomaisten kanssa. Uudistetut lastensuojelulaki, nuorisolaki sekä toukokuun alussa voimaan tuleva terveydenhuoltolaki velvoittavat kuntien viranomaisia entistä tiiviimpään yhteistyöhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 3 tukemisessa. Helsingissä on kaupunginvaltuuston hyväksymä, lastensuojelulakiin perustuva Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2009 2012, johon on kirjattu aloitteessa tarkoitettuja kehittämiskohteita. HYKS:n johdolla kehitetään uudenlaista peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistä toimintamallia mielenterveysongelmista kärsiville 13 22-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten olisi Helsingissä edelleen lisättävä asiakaskohtaista yhteistyötä, jossa nuoren tueksi kootaan tarvittava verkosto. Verkoston kokoamisesta vastaisi kussakin tilanteessa se työntekijä, joka kohtaa nuoren tuen tarpeen. Kaikilla hallintokunnilla, jotka työskentelevät nuoren kanssa, tulisi olla velvoite nimetä vastuutyöntekijä. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren kohdalla kyseeseen tulevat ennen kaikkea sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisotoimi sekä työvoimaviranomaiset. Matalan kynnyksen toimintamallia voidaan kehittää esimerkiksi siten, että mikäli sosiaalityön suunnitelmassa arvioidaan, että alle 25-vuotiaalla nuorella on terveyspalvelujen tarvetta, nuoren asioita hoitava sosiaalityöntekijä nuorelta tai hänen huoltajaltaan luvan saatuaan tarvittaessa saattaa hänet terveysasemalle. Helsingissä on tarvetta edelleen kehittää etsivää työtä ja matalan kynnyksen toimintaa nuorten syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi ja yhteisten toimintatapojen ja verkostojen rakentamiseksi. Suomessa nuorta ei voida velvoittaa palveluihin, vaan niitä voidaan ainoastaan tarjota ja suosittaa. Olennaista on hyödyntää jo olemassa olevia varsin kattavia palveluja ja panostaa viranomaisten välisen tiedonkulun, palveluketjujen sujuvuuden, yhteistyörakenteiden ja toimivien palvelukokonaisuuksien kehittämiseen niin että nuori saa tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti. Terveysvaikutusten arviointi Nuoren sosiaalinen pahoinvointi lisää terveyttä vaarantavien elintapojen, riskikäyttäytymisen, tapaturmien ja pitkäaikaissairauksien todennäköisyyttä. Nuorille suunnattu asiakaskohtainen sosiaali-, terveys-, opetus- ja työvoimapalvelujen yhteistyö tukee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten terveyttä ja hyvinvointia ja osaltaan estää terveyserojen lisääntymistä. Kirje kaupunginhallitukselle.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 4 Käsittely Esittelijä muutti kokouksessa ehdotustaan lausunnoksi seuraavasti:: Poistetaan terveysvaikutusten arviointia edeltävän kappaleen 3. virke, joka kuului: "Tällöin nuorille tarkoitettu virasto tai palvelupiste, jonne nuori erikseen ohjattaisiin, ei välttämättä tuottaisi nykyistä parempaa tulosta." Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta seuraavansisältöisen lausunnon: Helsinkiläisistä 15 19-vuotiaista noin 90 % käyttää vuoden aikana vähintään kerran terveyskeskuksen tai Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) palveluja. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja ikäryhmästä käyttää vuoden aikana yli kaksi kolmasosaa ja terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla käy noin joka kolmas miehistä ja vajaa puolet naisista. Helsinkiläisistä 20 24-vuotiaista miehistä yli puolet ja naisista kolme neljäsosaa käyttää terveyskeskuksen tai HUS:n palveluja. Terveyskeskus ja HUS noudattavat hoitotakuulainsäädäntöä, joka määrittelee terveydenhuollosta apua hakevien hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn aikarajat. Vuonna 2010 hoidon tarpeen arviointi tehtiin terveysasemilla lähes aina kolmen vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Opiskelu- ja työpaikkojen ulkopuolelle jäävien nuorten terveysneuvonta ja ehkäisevät terveystarkastukset eivät toteudu yhtä hyvin kuin opiskeluterveydenhuollon tai työterveyshuollon piirissä olevilla. Toukokuun alussa voimaantuleva terveydenhuoltolaki velvoittaa kuitenkin kuntia järjestämään terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja saa vuoden aikana 4 7 % helsinkiläisistä 15 24-vuotiaista. Vuoden 2011 alussa kaikki Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian erikoissairaanhoitoon jonottaneet 13 17-vuotiaat helsinkiläiset ovat päässeet hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. HUS:n nuorisopsykiatriassa hoito toteutetaan moniammatillisissa tiimeissä. Avohoidossa toimii aluetiimien lisäksi lastensuojelun konsultaatioryhmä ja jalkautuva työryhmä. Opinnoista, työstä tai normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä syrjäytyneen nuoren tilanne vaatii yleensä monitahoista selvittelyä
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 5 mieluiten siellä, missä ongelma on havaittu. Nuori ei välttämättä ole itse motivoitunut, minkä vuoksi avun tulee olla helposti lähestyttävää ja olla saatavissa sosiaaliasemilla, nuorisotoimessa, kouluterveydenhuollossa tai internet verkossa. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarkoitettuja intensiivisiä, etsiviä terveys- ja sosiaalipalveluja kehitetään useissa hankkeissa. Tsemppari - Nuorten Aikalisä -hankkeessa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat tekevät Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa mielenterveys- ja päihdetyötä ja puuttuvat muun muassa keskeyttämistilanteisiin. Hankkeen työntekijät tekevät yhteistyötä muun muassa Tulevaisuustiskin kanssa. VAMOS -projekti on 17 29-vuotiaille nuorille Diakonissalaitoksen, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä kehittämä palvelumalli, jonka keskeisenä työmuotona on etsivä nuorisotyö. Hankkeessa työparit etsivät asuinympäristöstä, vapaaajanviettopaikoista, kaduilta ja nuorten suosimista paikoista syrjäytymisvaarassa olevia 16 29-vuotiaita nuoria, jotka eivät ole itsenäisesti hakeutuneet koulutukseen tai työelämään. Terveyskeskuksen Verkkoterkkari -hankkeessa terveydenhoitaja tarjoaa internetissä nuorille neuvontaa ja tukea sosiaalisen median ympäristöissä. Nuoret voivat keskustella internetissä terveydenhoitajan kanssa tai lähettää yhteisöön kysymyksiä, joihin vastataan 1 2 päivän kuluessa. Terveyskeskus osallistuu lisäksi nuorille tukea antavaan Luotsi-toimintaan. Henkilöstökeskuksen Tulevaisuustiski -neuvontapalvelu on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille 15 17-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole saaneet koulutuspaikkaa tai työpaikkaa itselleen. Tulevaisuustiskiltä saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa koulutuspaikan etsinnässä. Vuonna 2009 helsinkiläisistä 18 24-vuotiaista toimeentulotuen saajista 5400:llä ei ollut toimeentulotuen tai asumistuen lisäksi muita tuloja. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut toimeentulotukilain muutos velvoittaa kuntia panostamaan erityisesti nuorten kanssa tehtävään sosiaalityöhön. Laki velvoittaa sosiaaliviranomaisen laatimaan suunnitelman asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi yhteistyössä tuen hakijan ja muiden viranomaisten kanssa. Uudistetut lastensuojelulaki, nuorisolaki sekä toukokuun alussa voimaan tuleva terveydenhuoltolaki velvoittavat kuntien viranomaisia entistä tiiviimpään yhteistyöhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Helsingissä on kaupunginvaltuuston hyväksymä,
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 6 lastensuojelulakiin perustuva Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2009 2012, johon on kirjattu aloitteessa tarkoitettuja kehittämiskohteita. HYKS:n johdolla kehitetään uudenlaista peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistä toimintamallia mielenterveysongelmista kärsiville 13 22-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten olisi Helsingissä edelleen lisättävä asiakaskohtaista yhteistyötä, jossa nuoren tueksi kootaan tarvittava verkosto. Verkoston kokoamisesta vastaisi kussakin tilanteessa se työntekijä, joka kohtaa nuoren tuen tarpeen. Kaikilla hallintokunnilla, jotka työskentelevät nuoren kanssa, tulisi olla velvoite nimetä vastuutyöntekijä. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren kohdalla kyseeseen tulevat ennen kaikkea sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisotoimi sekä työvoimaviranomaiset. Matalan kynnyksen toimintamallia voidaan kehittää esimerkiksi siten, että mikäli sosiaalityön suunnitelmassa arvioidaan, että alle 25-vuotiaalla nuorella on terveyspalvelujen tarvetta, nuoren asioita hoitava sosiaalityöntekijä nuorelta tai hänen huoltajaltaan luvan saatuaan tarvittaessa saattaa hänet terveysasemalle. Helsingissä on tarvetta edelleen kehittää etsivää työtä ja matalan kynnyksen toimintaa nuorten syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi ja yhteisten toimintatapojen ja verkostojen rakentamiseksi. Suomessa nuorta ei voida velvoittaa palveluihin, vaan niitä voidaan ainoastaan tarjota ja suosittaa. Tällöin nuorille tarkoitettu virasto tai palvelupiste, jonne nuori erikseen ohjattaisiin, ei välttämättä tuottaisi nykyistä parempaa tulosta. Olennaista on hyödyntää jo olemassa olevia varsin kattavia palveluja ja panostaa viranomaisten välisen tiedonkulun, palveluketjujen sujuvuuden, yhteistyörakenteiden ja toimivien palvelukokonaisuuksien kehittämiseen niin että nuori saa tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti. Terveysvaikutusten arviointi Nuoren sosiaalinen pahoinvointi lisää terveyttä vaarantavien elintapojen, riskikäyttäytymisen, tapaturmien ja pitkäaikaissairauksien todennäköisyyttä. Nuorille suunnattu asiakaskohtainen sosiaali-, terveys-, opetus- ja työvoimapalvelujen yhteistyö tukee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten terveyttä ja hyvinvointia ja osaltaan estää terveyserojen lisääntymistä. Esittelijä Sanna Vesikansa ja kolme muuta valtuutettua ovat
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 7 tehneet seuraavan valtuustoaloitteen: Nuorille palvelut yhdeltä luukulta: työllisyys, koulutukseen ohjaus ja sosiaali- ja terveyspalvelut Helsinkiläisten terveyserot ovat kasvaneet ja yksi erityisryhmä ovat ilman työtä ja/tai koulutusta olevat nuoret. Työvoiman palvelukeskus Duuri palvelee pitkäaikaistyöttömien, myös nuorten, työllistymistä sekä työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutumista. Ennen pitkäaikaistyöttömyyttä nuori etsii palveluita sosiaaliasemilta, terveyskeskuksesta, työvoimatoimistosta jne. Osa nuorista ei ole minkään palvelun piirissä. Sosiaalilautakunta kävi marraskuussa 2009 tutustumassa Rotterdamin palveluihin nuorille. Rotterdamissa oli yhdistetty nuorten työllistymis-, koulutukseen ohjaus ja sosiaalitoimen palvelut yhden luukun alle. Tämä nuorten luukku toimi muutamissa palvelupisteissä eri puolella kaupunkia. Palveluun kuului myös henkilökohtaista ohjausta tarpeen mukaan, joillekin jopa vuoden tai kahden valmennusta, toisille lyhytaikaista tukea toimeentulossa tai opiskelupaikan etsinnässä. Nuorten tarvitsemat palvelut pitäisi koota heidän ympärilleen eikä niin, että yksittäinen nuori joutuu palveluviidakossa etsimään yhtä asiaa sieltä, toista täältä. Nuoret eivät löydä tarvitsemaansa tukea, vaikka tukipalveluja olisi tarjolla. Terveyspalveluja ja työvoimapalveluja pitäisi lähentää, koska työ toimii myös terveyttä korjaavana joidenkin nuorten kohdalla. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki selvittää 1. Miten nykyiset terveyspalvelut (ml. mielenterveyspalvelut) tavoittavat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja millaisia intensiivisiä, etsiviä terveys- ja sosiaalipalveluja olisi tarjottava, että terveyspalvelujen saavutettavuus parantuisi 2. Miten työllistymis-, koulutukseen ohjaus ja terveyspalvelut räätälöitäisiin matalan kynnyksen palveluksi, joka tavoittaisi tukea tarvitsevat nuoret riittävän aikaisin. Esimerkiksi nykyistä tulevaisuustiskin palvelua, joka palvelee ainoastaan 15 17-vuotiaita nuoria ilman opiskelupaikkaa, voitaisiin laajentaa. Aloitteesta on pyydetty kaupunginhallitukselle lausunto mennessä sosiaalilautakunnalta, terveyslautakunnalta, opetuslautakunnalta, nuorisolautakunnalta, henkilöstökeskukselta ja
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 8 talous- ja suunnittelukeskukselta. Lisätiedot: Nyman Juha, erityissuunnittelija, puhelin 310 70198