Hankeaika 1.4.2013 31.10.2015 Hallinnoija: Tampereen kaupunki Hankkeessa mukana:60 kuntaa Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta, Päijät-Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta Väestöpohja n. 1 milj. asukasta Kokonaisbudjetti 850 000, myönnetty avustussumma 637 500 Hankehenkilöstö: projektijohtaja ja neljä projektikoordinaattoria Kehittäminen kohdistuu lakisääteiseen lastensuojelutarpeen selvitykseen (lastensuojelulaki 417/2007, 26 ja 27 ). Luodaan pohjaa sille, että lapsille ja perheille ohjataan perustellusti oikea palvelu, oikeaan aikaan.
LasSe ohjausryhmä: Etelä-Pohjanmaa: Janne Pajaniemi, lastensuojelun johtaja janne.pajaniemi@seinajoki.fi Terhi Järvi, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä terhi.jarvi@kaksineuvoinen.fi Tytti Luoto, sosiaalijohtaja tytti.luoto@ilmajoki.fi Pohjanmaa: Hilkka Sundqvist, lastensuojelun päällikkö hilkka.sundqvist@vaasa.fi Sari Sundelin, johtava sosiaalityöntekijä sari.sundelin@mustasaari.fi Perhepalveluiden johtaja Viola Broo-Rönnlund viola.broo-ronnlund@krs.fi Pohjanmaan rannikkoseudun sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä Kanta-Häme: Forssan seutu Jaakko Leskinen, sosiaalipalvelujohtaja jaakko.leskinen@forssa.fi Riihimäki: Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö marjo.lindgren@riihimaki.fi Tampere: Minna Kuusela, palvelupäällikkö minna.kuusela@tampere.fi Outi Kaljunen, suunnittelija outi.kaljunen@tampere.fi Terhi Huttunen, johtava sosiaalityöntekijä terhi.huttunen@tampere.fi Katriina Uotila, johtava sosiaalityöntekijä katriina.uotila@tampere.fi Pirkanmaa: Erja Kovalainen, sosiaalityön johtaja erja.kovalainen@nokiankaupunki.fi Hannu Majamaa, sosiaalijohtaja hannu.majamaa@virrat.fi Taina Niiranen, sosiaalijohtaja taina.niiranen@hameenkyro.fi Minna-Maria Solanterä, sosiaalityön johtaja minnamaria.solantera@valkeakoski.fi Päijät-Häme: Eija Kallio, lastensuojelun päällikkö Lahti eija.kallio@lahti.fi Mika Forsberg, hyvinvointijohtaja Oiva mika.forsberg@oivappk.fi Minna-Remes-Sievänen sosiaalipäällikkö Aava minna.remessievanen@phsotey.fi
Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa on vahvistunut. Asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitykseen on mahdollista arvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla. Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarkentuneet. Päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on selkiytynyt. On yksilöity tilanteita ja asioita, jotka lastensuojelun tarvetta selvitettäessä ovat osoittautuneet vaikeiksi ja haettu niihin ratkaisuja.
Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä Ammatillisen verkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet. Monialaista työskentelyä koskevat, edelleen kehittämistä vaativat ongelmat on dokumentoitu jatkotoimia varten. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä. Lastensuojelutarpeen selvityksestä on hyödynnettävissä vertailukelpoista, samoin dokumentoitua ja tilastoitua tietoa viiden maakunnan alueelta.
Kolme kehittämismoduulia 24.1.2014 A) Asiakkaiden kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen B) Sosiaalityön sisäisten menettelytapojen edistäminen C) Ammatillisen verkoston roolien ja toimintatapojen kehittäminen Kaikki hankekunnat osallistuvat kehittämistoimiin, jotka koskevat asiakkaiden kohtaamisen ja kuulemisen vahvistamista (A). Lisäksi jokainen hankekunta valitsee painopisteekseen sisäisten menettelytapojen edistämisen (B) tai ammatillisen verkoston toimintatapojen ja roolien kehittämisen (C).
Asiakkaiden kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen (A) Tiedonkeruu asiakkaiden kokemuksista ja kehittämistarpeista. Tulokset otetaan huomioon kehittämistoiminnoissa ja arvioinnissa. Hankkeen loppuvaiheessa toistetaan tiedonkeruu ja analyysi sekä julkaistaan raportti. Luodaan asiakaspalautejärjestelmä ja sovitaan palautteen analysointi- ja raportointitapa. Tilaisuudet lapsen kohtaamisesta ja kuulemisesta sosiaalityössä: asiantuntija-alustukset, työpajat ja työpajojen raportointi kehittämistyössä huomioon otettavaksi. Kokemusasiantuntijat mukana kehittämisessä: millaisen merkityksen antavat virallisille auttamistoimille ja arvioille ja millaisen muille toimijoille ja läheisilleen. Mikä edellyttää lastensuojelua ja mikä ei? Aluekohtaiset työpajat: yksilöltä ja läheisiltä saadun tiedon ja ehdotusten merkitys ls-selvitysten päätöksissä.
Sosiaalityön sisäisten menettelytapojen edistäminen (B) Arvioidaan nykyistä dokumentointikäytäntöjä ls-tarpeen selvitysvaiheessa. Suunnitellaan hankekuntien käyttöön yhteinen dokumentointitapa. Paneudutaan asiakkaiden tilanteisiin, jotka edellyttävät pikaista sosiaalityötä, mutta eivät lapsen kiireellistä sijoittamista. Kuntakokeilujen avulla kehitetään tähän tarpeeseen vastaavaa sosiaalityötä. Tilaisuus käytännöistä ja laeista ls-tarpeen arviointia ja ls-ilmoituksia koskien: asiantuntija-alustukset ja työpajat. Edistetään tarvittavia ls-prosessin toimintoja tarkoituksenmukaisissa kokonaisuuksissa hankealueella. Kokeillaan työntekijöitä tukevaa konsultaatiota hankealueella. Tutkitaan, miten moni ls-ilmoitus johtaa ls-asiakkuuteen ja mitä voimme tästä päätellä (kuntavertailut).
Ammatillisen verkoston roolien ja toimintatapojen kehittäminen (C) Maakunnalliset tilaisuudet ls-tarpeen määrittelystä ja eri ammattilaisten rooleista suhteessa lastensuojeluun. Asiantuntijaalustukset ja eri ammattikuntien puheenvuorot. Kirjatut keskustelut otetaan huomioon hankekehittämisessä. Rakenne alueellisten neuvottelujen avulla sille, miten ja mihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluun ohjataan lasta ja perhettä silloin, kun ls-tarvetta ei ole. Kirjataan sovitut käytännöt. Kuntakokeilut uusista monialaisista palveluista, jotka määrittyvät sosiaalityöstä käsin ehkäiseviksi toiminnoiksi ja joihin asiakkaita voidaan ohjata nopeasti ls-tarpeen selvityksen aikana ja jälkeen. Monialainen koulutustilaisuus tietojen luovuttamiseen ja salassapitoon liittyvästä lainsäädännöstä.
Keskeisiä kysymyksiä Mitä selvitetään ls-tarpeen selvityksessä, mitä selvityksen jälkeen tapahtuu, mihin selvitys johtaa sekä mitä olisi voitu hoitaa paremmin tai toisin? Millaisia tavoitteita lastensuojelutarpeen selvitysprosessille on mahdollista asettaa? Millainen arviointi lastensuojelutarpeen selvitysvaiheessa on perusteltu ja kohtuullinen? Miten lastensuojelutarpeen selvitys voidaan toteuttaa tehokkaasti ja riittävästi sekä asiakkaita vahvasti kuunnellen? Mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on lastensuojelua ja mikä ei? Mitä yhteiskunnallisia ilmiöitä lastensuojelua edellyttävien tilanteiden taustalla on?
Projektijohtaja Tytti Rantanen Pikassos Oy, Sorsanpolku 2, 13210 Hämeenlinna p. 050 591 6829, tytti.rantanen@pikassos.fi Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari (Etelä-Pohjanmaa) SONet BOTNIA, Koskenalantie 16, 60220 Seinäjoki p. 040 830 0440, sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi Projektikoordinaattori Pamela Antila (Pohjanmaa) SONet BOTNIA, Sarjakatu 2 C, 65320 Vaasa p. 040 680 7518, pamela.antila@seamk.fi Projektikoordinaattori Kirsi Koponen (Kanta-Häme ja Pirkanmaa) Pikassos Oy, Åkerlundinkatu 2 A, 3 krs., 33100 Tampere p. 050 562 6525, kirsi.koponen@pikassos.fi Projektikoordinaattori Päivi Kaski (Päijät-Häme) VERSO, Saimaankatu 18 B, 15140 Lahti p. 044 729 7988 paivi.kaski@phsotey.fi