Ratapihojen uusi aika s. 6. Rautatieläisten uusi työehtosopimus raamissa s. 10. Raideammattilaisia Juutinmaan raiteilla s. 16

1 Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL nro 3 2011 Ratapihojen uusi aika s. 6 Rautatieläisten uusi työehtosopimus raamissa s. 10 Raideammattilaisia Juutinmaan raiteilla s. 16

2 Pääkirjoitus Hei, me kilpaillaan n Suomen valtion hallitusohjelma edellyttää, että ennen rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista on asiaa arvioitava kokonaistaloudellisesti. Työryhmä on nyt asetettu ja puolivälitarkastelu on ensi kesäkuussa. Edellisen hallituksen tilaama kilpailutusselvitys valmistui vain puolitoista vuotta sitten. Siinä pääasiana oli selvittää, mitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta rautateiden henkilöliikenne olisi mahdollista avata kilpailulle. Rautatiealan työntekijäjärjestöt totesivat tuolloin, että selvitys on ideologisesti tarkoitushakuinen ja kilpailutusinto ilmentää muoti-ilmiötä kaikkien julkisten palveluiden kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä. Uuden selvityksen toimeksianto on edellistä monipuolisempi. Sanaan kokonaistaloudellisuus mahtuu monen muun selvitettävän asian lisäksi rautatieturvallisuus ja henkilöstön aseman tasa-arvoinen turvaaminen. Muualla maailmalla on jo pitkään kilpailutettu rautatieliikennettä. Ylipäätään muitakin julkisen palvelun tehtäviä siirtyy kilpailutettavaksi kiihtyvällä vauhdilla. Markkinaliberalistien mielestä julkisen sektorin ei pitäisi hoitaa mitään, minkä yksityinen sektori voi tehdä. Tällaisessa tilanteessa työehtosopimukset ovat kovassa puristuksessa, koska voittoja haetaan työehtoja heikentämällä. On hyvä, että rautateiden kilpailutukseen liittyvät seikat selvitetään huolellisesti ja mahdollisimman monipuolisesti työntekijöitä unohtamatta. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailutusta ei tule avata kevyin tai pienten taloudellisten hyötyjen perusteella vain siksi, että päästään sanomaan hei, me kilpaillaan. Hyvinvointipalveluiden kilpailuttamisen seurauksia on tutkittu ainakin Ruotsissa ja Tanskassa, eivätkä kilpailutuksen hyödyt ole tutkimusten perusteella osoittautuneet toiveiden mukaiseksi. Mikähän taho käynnistäisi Suomessa tutkimuksen jo kilpailutettujen palveluiden hyödyistä ja haitoista veronmaksajille ja kansalaisille? Maarit Uusikumpu maarit.uusikumpu@jhl.fi Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Maarit Uusikumpu maarit.uusikumpu@jhl.fi p. 010 7703 381 Toimituksen sihteeri Kati Ahonen kati.ahonen@jhl.fi p. 010 7703 220 Käyntiosoite Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite PL 101, 00531 Helsinki Puhelin 010 77031 Faksi 010 7703 410 Sähköposti, toimitus motiivi-lehti@jhl.fi Taitto Sign Design Oy, Sanna Kallio Kannen kuva Marja Seppälä Paino Forssa Print ISSN 1799-9316 Levikki 14 300 ILMESTYMINEN 2012 Nro 1 aineistot 25.1. ilmestyy 15.2. Nro 2 aineistot 12.3. ilmestyy 11.4. Nro 3 aineistot 30.5. ilmestyy 20.6. Nro 4 aineistot 22.8. ilmestyy 12.9. Nro 5 aineistot 10.10. ilmestyy 31.10. Nro 6 aineistot 21.11. ilmestyy 12.12.

3 Sisällys Venttiili 3/2011 7.12.2011 Ajankohtaista 2 Pääkirjoitus 4 Painotuksia 5 Uutisia Marja Seppälä edunvalvonta 6 Ratapihojen uusi aika 10 Rautatieläiset raamissa 14 Mauriala ja Elonen rautateiden kilpailutustyöryhmään 15 Kuvassa vaihtotyönjohtaja Ville Kymäläinen vapaa-ajalla 16 Juutinmaan raiteilla ja vähän Ruotsinkin 18 Yhteisellä matkalla: Tuntuu tutulta Rautatieläisten työehtosopimukseen neuvoteltiin korotuksia muun muassa rfid-lisään ja radio-ohjauslisään. s 10 Hyvää Joulua Toivottaa toimituksen väki Rautatieläiset alkavat maksaa JHL:n jäsenmaksua ensi vuoden alusta. Jäsenmaksun suuruus on 1,33 %.

4 Painotuksia Raamisopimus uusi nimi tupolle? n Tuposta tuli viimeisten työmarkkinakierrosten aikana kielletty sana työmarkkinapolitiikassa. Sitä käyttivät lähinnä työntekijäpuolen edustajat halutessaan ilmaista toivetta kattavan ratkaisun luomiselle. Tupoillehan tyypillistä on ensimmäisestä sopimuksesta eli Liinamaa 1.:stä alkaen ollut se, että koko palkansaajapuolen suuria tavoitteita saataisiin vyörytettyä tasapuolisesti kaikille aloille. Samoin tärkeää on ollut sopia nimenomaan ostovoiman turvaamisesta sekä työelämän ja sosiaalilainsäädännön kehittämisestä. 1970-luvun taitteesta lähtien noin kaksi kolmannesta sopimuksista on tehty tuporatkaisuina ja kolmannes liittokierroksilla. Kokonaisratkaisun oleellinen edellytys on ollut riittävä kattavuus. SAK:n hallitus hyväksyi raamisopimuksesta syntyneen neuvottelutuloksen vasta palautettuaan neuvottelijat uudelleen neuvottelupöytään. Teknologia-alalla oli kova vääntö päästä yhteisymmärrykseen raamisopimuksen tavoitteista. Tätä kirjoitettaessa JHL:n kunta-ala on myös päättänyt olla sopimuksessa mukana. AKT:tä siis vielä odotellaan. Tilanne kertoo siitä, millaisessa neuvottelutilanteessa elämme. Maailmantalouden epävarmuus on suuri, ja samoin Teknologiateollisuuden ja EK:n haluttomuus synnyttää kokonaisvaltainen ratkaisu on ollut silmiinpistävää. EK saatiin neuvottelupöytään vasta massiivisen painostuksen ja erityisesti työministeri Lauri Ihalaisen kovien ponnistelujen jälkeen. EK saatiin neuvottelupöytään vasta massiivisen painostuksen ja erityisesti työministeri Lauri Ihalaisen kovien ponnistelujen jälkeen. Raideammattilaiset hyväksyivät osaltaan raamisopimuksen mukaisen ratkaisun. Muutama sana neuvotteluilmapiiristä lienee tässä paikallaan. Nyt teimme ensimmäisen työehtosopimuksen työnantajaliitto Paltan kanssa. Liiton työskentelyilmapiiri oli erittäin ammattilainen. Vain tämä seikka mahdollisti neuvotteluiden loppuun saattamisen tässä aikataulussa. Sopimuksissa aina jotkin asiat liikkuvat, toiset eivät. Koska kyse on raamisopimuksesta, vaikuttavat tekstimuutokset suoraan yleiskorotuksiin, jos niillä on kustannusvaikutuksia. 1.5.2013 voimaan astuvan yleiskorotuksen yhteydessä tarkastellaan, kuinka tekstit (esim. rfid/pda-laitteiden käyttö, radio-ohjaus, junakaluston siirrot yms.) ovat muuttuneet kulungeiksi. Tällä tarkastelulla on vaikutusta joko plus- tai miinusmerkkisenä sopimuskauden toiseen yleiskorotukseen. Tässä yhteydessä on todettava, että työnantajan esittämät luvut olivat niin kaukana omasta arviostamme, että tällainen tarkastelu tarvittaessa valtakunnansovittelijan avustuksella oli meille pakollinen turvalauseke. Mikäli raamisopimus syntyy, tarkoittaa se sitä, että EK:n puheet palkka-ankkureista ja tupojen hautaamisesta jäisivät taka-alalle ja ammattiyhdistysliike saisi merkittävän voiton ja nousisi jälleen kehään muissakin yhteiskunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Myös viimeksi mainitulla on suuri arvonsa. Vesa Mauriala Raideammattilaisten puheenjohtaja

5 Rautateiden ostoliikenteestä nelivuotiset sopimukset n Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat allekirjoittaneet nelivuotiset sopimukset henkilöjunaliikenteen järjestämisestä kauko- ja lähiliikenteessä. Sopimuskausi alkaa ensi vuoden alussa ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Liikenneministeriön mukaan kaukoliikenteessä sopimuksella taataan nykyisen tasoinen liikennetarjonta rataverkolla. Sopimus parantaa esteettömän liikkumisen edellytyksiä muun muassa Kuopiosta Kajaanin kautta Ouluun ja takaisin kulkevilla yhteyksillä. Menneellä sopimuskaudella oli esillä liikenteen supistamisehdotuksia esimerkiksi Seinäjoen ja Jyväskylän välillä, Kotkan ja Kouvolan välillä sekä Riihimäen ja Lahden välillä. Ministeriön mukaan nämä eivät nyt toteudu. Lähiliikenteen palvelutaso rataosuuksilla Kirkkonummi Karjaa, Kerava Riihimäki ja Helsinki-Mäntsälä Lahti säilyy ennallaan. Ministeriön mukaan pitkäkestoisella sopimuksella taataan liikennetarjonnan säilyminen koko sopimuskauden. Maarit Uusikumpu Tarkastusvirasto arvostelee VR:n käyttämistä aluepolitiikan välineenä n Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa pyyhkeitä VR:n valjastamisesta alue- ja liikennepolitiikan välineeksi. Tarkastuksessa käytiin läpi muun muassa kaksi omistajaohjauksen kannalta poikkeuksellista ja hankalaa hankintaa. Vuonna 2008 hankittiin 20 kaksikerrosmakuuvaunua valtio-omistajan yhtiökokouspäätöksellä VR-yhtymän hallituksen ja johdon kannan vastaisesti. Hankinnan arvo oli noin 70 miljoonaa euroa. Toinen hankinnoista on VR-Yhtymän hallituksen päätöksellä yhtiön omista varoistaan rahoittama Oulu Seinäjoki -radanrakennusprojekti, joka maksoi yhteensä 80 miljoonaa euroa vuosina 2009 ja 2010. VR maksoi ratahankkeesta 56 miljoonaa euroa, vaikka valtion omistaman rataverkon maksumiehenä olisi pitänyt olla valtio. Tarkastuksen perusteella omistajapolitiikka sekä VR:n ja valtion kesken sovittu työnjako ovat ajoittain joutunut väistymään alue- ja liikennepolitiikan tieltä. Viraston mukaan tällainen menettely ei sovellu markkinaehtoisesti toimivan itsenäisen osakeyhtiön ohjaukseen. Toiminnan läpinäkyvyyden ja omistajaohjauksen uskottavuuden kannalta on tärkeää, ettei valtio-omistaja suoraan puutu investointien määrään ja ajankohtaan. Pakkastalvi ja hellekesä lisäsivät vaaratilanteita n Rautateiden turvallisuusraportin mukaan Suomen rautateiden turvallisuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia viime vuonna. Junaliikenteessä ei menehtynyt yhtään matkustajaa, mutta yksi ratatyöntekijä menehtyi kunnossapitotöissä tapahtuneessa onnettomuudessa. Vaaratilanteet kuitenkin lisääntyivät muun muassa kiskonkatkeamien, hellekäyrien ja seis-opastinten ohitusten määrät kasvoivat. Kiskonkatkeamia oli viime vuonna 50, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2009. Hellekäyrien määrä oli 14, kun tavallisesti niiden määrä jää alle kymmeneen. Seis-opastinten ohituksia oli 35, kun edellisvuonna niitä oli 20. Vaaratilanteiden lukumäärän kasvua selittää osittain viime vuoden kova talvi ja kuuma kesä. Sekä VR että Liikennevirasto ovat ryhtyneet toimiin, joilla vaaratilanteita pyritään vähentämään.

6 Ratapihojen uusi aika: Hankalia vuoroja & temppuilevia laitteita Maarit Uusikumpu VR Transpoint on siirtänyt tavaraliikenteen vaihtotyöt uuteen aikakauteen: vähemmän työntekijöitä, raskas vuorojärjestelmä ja uudet temppuilevat laitteet. n VR aloitti muutosohjelmansa toteuttamisen pari vuotta sitten kannattavuuden lisäämiseksi. Tavaraliikenteessä se on tarkoittanut muun muassa sitä, että junien vaihtotöitä hoidetaan ratapihoilla vähemmällä väellä, radio-ohjattavilla vetureilla ja yhä enemmän tietotekniikan avulla. Työntekijät ovatkin saaneet totutella uusiin välineisiin ja viestintäjärjestelmiin sekä entistä rasittavampiin vuorojärjestelmiin. Kouvolan ratapihan työsuojeluvaltuutettu Arto Finne pitää työnkuvan muutosta ja nykyistä vuorojärjestelmää henkilöstön kannalta erittäin rasittavana. Eniten työntekijöitä rassaa uusi vuorojärjestelmä ja vuorotaulun nopea vaihtuminen. Ennen meillä oli selkeä kolmivuorotyö, jossa toistuivat ilta, aamu, yö, makuupäivä ja vapaapäivä tai kaksi vapaata. Nyt töitä tehdään pääosin kahdessa vuorossa ilta- ja yötöinä ja yövuoroja on yleensä kolme peräkkäin entisen yhden sijaan. Ilta- ja yövuorovetoisessa työnteossa ei jää aina riittävästi aikaa elpymiseen. Työnantajan pitäisi ihan henkilöstön jaksamisen kannalta miettiä nykyisen vuorojärjestelmän järkevyyttä, Finne vinkkaa. Työntekijät pitävät uutta Raili-viestintäjärjestelmää vanhaa monimutkaisempana ja epäluotettavampana.

7 Radio-ohjaimen saa irrotettua telineestä esimerkiksi vaunujen väliin mentäessä. Ratapihojen ongelmat puhuttavat työntekijöitä. Tuumaustauolla työharjoittelija Petri Laukka (vas.), työnopastaja Teemu Pyhäniemi, työsuojeluvaltuutettu Arto Finne ja pääluottamusmies Pekka Hiltunen.

8 Kouvolan ratapihan pääluottamusmiehen Pekka Hiltusen mukaan vuorotaulu elää koko ajan ja vaihtuu kuuden viikon välein. Työntekijä ei juuri pysty suunnittelemaan elämäänsä etukäteen. Haluaisimme kolmivuorotyön ja aamuvuorot takaisin sekä vähintään yhdeksän viikon vuorotaulut. Työt ja miehet eivät kohtaa Myös Viinikan ratapihalla Tampereella toivotaan lisää aamuvuoroja, harvemmin vaihtuvaa vuorotaulua ja pitempiä yövuoroja. Työehtosopimuksen mukaan alle neljän tunnin vuoroja ei saa teettää ilman perusteltua syytä. Kun vuorot ovat lyhyitä, työntekijälle tulee enemmän lähtöjä ja vähemmän vapaapäiviä. Vapaapäiviä osuu kolmen viikon jaksoon kuusi tai seitsemän, mutta ne on voitu ripotella jaksoon yksittäisiksi vapaapäiviksi niin, että vapaat eivät oikein sitten oikein tunnukaan vapailta, pääluottamusmies Rami Naulo kertoo. Naulo muuttaisi vuorotaulut vaihtumaan kolmesti vuodessa. Uskon, että se olisi riittävä tiheys. Silloin voisi ottaa myös vuodenaikojen tuomat ongelmat ja muutokset paremmin huomioon. Nykyinen vuorojärjestelmä on todella ongelma, erityisesti lapsiperheille. Olemme kuitenkin saaneet neuvottelemalla joitakin parannuksia työvuoroihin. Naulon mukaan päivävuorojen lisääminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska tavaraliikenne painottuu iltaan ja yöhön. Hiltunen taas uskoo, että vuorojärjestelmää voidaan kehittää inhimillisemmäksi ja järkevämmäksi, jos vain aitoa tahtoa löytyy. Hän pitää nykyistä vuorojärjestelmää soveltumattomana myös tavaraliikenteen tarpeisiin. Nykyiset minuuttiaikataulut eivät sovi tänne, koska tavarajunat eivät aina valmistu minuutilleen. Työt Tieteiskirjallisuuden hahmo vai ratapihan työntekijä? Vaihtotyönjohtaja Teemu Pyhäniemen työvarusteisiin kuuluu mm. valjaat, radio-ohjain, puhelin ja rfid/pda-lukulaite. ja miehet eivät nyt vuorosuunnittelussa oikein kohtaa. Hiltusen mukaan muutosohjelma on näkynyt henkilöstön määrässä. Esimerkiksi Kouvolassa ratapihatyöntekijät ovat vähentyneet 50 työntekijällä reilun vuoden aikana. Hän pitääkin vuorojen muuttumiseen pääsyynä sitä, että muihin töihin lähteneiden ja eläköityneiden tilalle ei ole rekrytoitu henkilökuntaa tarpeeksi. Kouvolan ratapihaa on supistettu niin, että siellä ei ole ollut tarpeeksi henkilökuntaa tekemään aamuvuoroja ja siten ne ovat jääneet lähes kokonaan pois. Junia on jopa ajatettu Kouvolan ratapihan ohi tietoisesti, koska ei ole ollut porukkaa tekemään töitä. Aiemmin Kouvolassa on tehty mahdollisimman paljon valmiita paloja laskumäkeä hyödyntäen, ettei vaihtoja tarvitse tehdä tasamaalla ja satamissa, Hiltunen selvittää.

9 Oikuttelevia laitteita Vaihtotöiden modernisointi on tuonut työntekijöille lisää kannettavia laitteita. Työntekijät kantavat päälle puettavissa valjaissa Rfid/Pda -laitetta, radio-ohjainta ns. käkätintä ja Raili-puhelinta. Laitteet painavat yhteensä noin neljä kiloa. Rfid/Pda-laite korvaa aiempia junatoimistoja, ja ratapihoilla sitä hyödynnetään junatietojen etälukuun ja tallentamiseen. Se vähentää muun muassa ratapihoilla kannettavien asiakirjojen määrää. Käkättimellä kauko-ohjataan vetureita. Ennen radio-ohjattavaa veturia vaihtotyöyksikön kokoonpano koostui kolmesta työntekijästä, veturinkuljettajasta, konduktööristä ja junamiehestä. Nyt vaihtotyöyksikössä on enää kaksi vaihtotyönohjaajaa eli radio-ohjauskonduktööriä. Raili (rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä) taas on ratapihoilla käytettävä uusi kenttäkäyttöön tarkoitettu digitaalinen viestintäjärjestelmä ja puhelin. Nykyiset analogiset linkit puretaan Railin tieltä. Naulon mukaan Raili on entistä järjestelmää monimutkaisempi ja epäluotettavampi. Siinä on viivettä ja kuuluvuusongelmia, ja yhteys voi katketa kesken kaiken. Pidän sitä tällä hetkellä turvallisuusriskinä. Pahimmassa tapauksessa työntekijä voi jäädä junan alle, jos viestit eivät kulje. Railin toimivuutta tosin pyritään parantamaan koko ajan, Naulo kertoo. Hiltunen on huomannut, että myös Rfid-laitteessa on ollut paljon lastentauteja. Yhteydet tökkivät, ja vieläkin on ohjelmistovikoja, jotka rassaavat työntekijöitä, Hiltunen moittii. Finnen mukaan kannettavien laitteiden määrän lisääntyminen hankaloittaa vaihtotöitä. Vaunujen väliin mentäessä käkättimen pystyy onneksi irrottamaan valjaista. Vaihtotöiden työvuorot ajoittuvat entistä enemmän ilta- ja yöaikaan. Työsuojeluvaltuutettu Arto Finne (vas) ja pääluottamusmies Pekka Hiltunen eivät usko, että tulos paranee, jos henkilöstö voi huonosti. Liian rasittava vuorojärjestelmä johtaa ennen pitkää lisääntyneisiin sairaslomiin, miehet toteavat. Vaihtotyönjohtajien vastuu ja työn vaativuus ovat kuitenkin kasvaneet. Vastaava vaihtotyönjohtaja on vastuussa työparistaan ja koko vuoronsa sujumisesta. Radio-ohjauslisän suuruus ei nykyisellään mitenkään vastaa työn vaativuutta, Finne toteaa. Radio-ohjauslisää maksetaan nyt 1,90 euroa ja ensi vuoden alusta 2,20 euroa tunnilta. Ratapihoilla ei riemuita talvesta, eikä varsinkaan kovasta talvesta. Finne näki viime talvena, miten tiukoilla porukka oli kahlatessaan lumessa. Kunnossapidossa ei nytkään ole tarpeeksi työntekijöitä. Jos väkeä ei ole tarpeeksi ja lumitöitä ei ehditä tehdä kunnolla, vaikeutuu meidän työmme. Joudumme kahlaamaan lumessa. Se vasta raskasta on ja myös turvallisuusriski. Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Marja Seppälä Maarit Uusikumpu

10 Rautatieläiset raamissa Rautatieläisten uusi työehtosopimus sovitettiin raamiin paria päivää ennen määräaikaa. Tiukassa aikataulussa neuvottelijat onnistuivat puristamaan yleiskorotuksiin painottuvan neuvottelutuloksen. n Keskusjärjestöjen asettaman raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden kohtalo ratkesi, kun auto- ja kuljetusala pääsivät raaminmukaiseen sopimukseen. Vääntöön tarvittiin lisäviikonloppu, ennen kuin osapuolet löysivät yhteisen sävelen raamisopimuksen soveltamisesta. Elinkeinoelämä EK piti raamisopimusta riittävän kattavana vasta, kun Auto- ja kuljetusalojen työntekijäliitto AKT on mukana sopimuksessa. Marraskuussa allekirjoitetun raamisopimuksen kokonaiskattavuus on nyt noin 94 prosenttia. Siitä julkinen puoli on sata ja yksityinen hieman vajaat 90 prosenttia. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan keskeistä on, että raamisopimuksella saadaan aikaan asioita, joilla työelämää pystytään uudistamaan liittokierroksia laajemmin. Raamisopimus antaakin liitoille edesmennyttä tupoa vapaammat kädet hakea neuvottelutulosta. Pääasia on, että koko paketti pysyy annetussa kustannusraamissa. Raamia sovellettaessa sopimuskorotukset voidaan alakohtaisesti kohdentaa eri tavoin yleiskorotuksina sekä mahdollisesti paikallisesti sovittavina palkkaerinä tai tekstitavoitteiden toteuttamiseen. Raamiratkaisun prosentit ovat siis näiden erien yhteenlaskettu kustannus. Myös valtiovalta on tullut vastaan neuvotteluosapuolia. Raamisopimukseen on kytketty muun muassa ostovoimaa kasvattavia tuloveron kevennyksiä. Rautatieläisten neuvotteluryhmä puristi tiukassa aikataulussa raaminmukaisen tuloksen. Arto Kukkonen (vas.), Jari Kiviharju, Sakari Ojala, Pentti Suohonen, Vesa Mauriala, Kyösti Matikainen ja Hannu Mattila.

11 Metro- ja raitiovaunutyöntekijät kuuluvat kunta-alan ja rautatieläiset yksityisalojen työehtosopimusten piiriin. Kunta-alan sopimuksen soveltamisesta raamisopimukseen kirjoitetaan Motiivissa. Rautatieläisten liittovaltuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen piti neuvottelujen haasteena tiukkaa aikataulua ja osapuolten näkemyseroja kustannusvaikutuksista. Monta muuttuvaa osaa Rautatieläisten liittovaltuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen nuiji pari päivää ennen määräaikaa valtuuston yksimielisesti hyväksymän rautatiealan neuvottelutuloksen pöytään vain 40 minuuttia kestäneen kokouksen päätteeksi. Uuden sopimuksen voimassaoloaika on 1.4.2012 30.4.2014, ja se mahtuu keskusjärjestöjen sopimuskaudelle asettamaan 4,3 prosentin kustannusraamiin. Kukkonen piti haasteena neuvottelujen kireää aikataulua ja sitä, että neuvottelupöydässä oli paljon muuttuvia osia. Yhteisymmärrys pääasioista ja kärkitavoitteista löytyi kuitenkin nopeasti. Kun päästiin esitysten kustannusvaikutuksiin, niin osapuolten käsitykset erosivat toisistaan kuin yö ja päivä. Hyvässä hengessä kuitenkin neuvoteltiin, ja yhteinen sävel löytyi huolellisten perustelujen kautta. Paino yleiskorotuksissa Rautatieläisten työehtosopimus sisältää kolme palkkaliitettä. Palkkaliitteessä 1 käsitellään rautatieliikenteeseen, palkkaliitteessä 2 rautatiekalustoon ja palkkaliitteessä 3 radanpitoon ja ratalaitteisiin liittyvien töiden työehtoja. Kullekin kolmelle palkkaliitteelle neuvoteltiin raaminmukainen sopimus valtuuston päättämien sopimustavoitteiden pohjalta. Uusi sopimus on yleiskorotuspainotteinen tekstitavoitteiden jäädessä taka-alalle. Taulukkopalkat ja työntekijöiden henkilökohtaiset palkat nousevat ensi huhtikuun alusta 2 prosenttia (palkkaliite 1), 2,2 prosenttia (palkkaliite 2) ja 2,4 prosenttia (palkkaliite 3). Korotukset on laskettu niin, että keskusjärjestöjen raamisopimuksen ensimmäisen jakson mukaisesta 2,4 prosentin sopimuskorotuksesta on vähennetty palkkaliitteiden1 ja 2 lisien ja korvausten arvioidut kustannusvaikutukset. Toukokuun 2013 alusta palkat nousevat 1,9 prosenttia kuitenkin niin, että taulukkopalkkojen korotusten prosenttimäärä laskee tai nousee palkkaliitteittäin liitteissä toteutuneen kustannustason mukaan. Toteutuneita kustannuksia arvioidaan sopimuskauden alusta maaliskuun 2013 loppuun. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 5 prosentilla. Kertaeränä maksetaan täysiaikaiselle työntekijälle 150 euroa 1.huhtikuuta 2012 jälkeen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Osa-aikai-

12 Radanpidossa ja ratalaitteisiin liittyvissä töissä työskentelevät saavat suurimman yleiskorotuksen. Ensimmäisellä jaksolla korotus on 2,4 %. Uuden sopimuksen mukainen rfid-lisä on 2,8 prosenttia tuntipalkasta työvuoroilta, joiden aikana työntekijä käyttää laitetta. nen työntekijä saa kertaerän samassa suhteessa pienempänä kuin osa-aikaisen työntekijän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi. Kertaerä saavat vain ne, joiden työsuhde on jatkunut vähintään 3 kuukautta ennen edellä mainitun erän maksuajankohtaa. Marja Seppälä Lisiin korotuksia Yleiskorotuksella korotettavia euromääräisiä lisiä ja takuuosia korotetaan huhtikuun alusta taulukkopalkkoihin sovitulla yleiskorotuksen määrällä. Tällaisia lisiä ovat palkkaliitteen 1 työhönsidonnaisuuslisä ja sen täy- dennysosa, kielilisä ja kielitaitolisä, palkkaliitteen kaksi olosuhdelisä/ kammiolisä ja hankalan työn lisä ja yhteiset lisät, kuten yötyölisä, yötyölisä yksivuorotyössä ja pylväs-mastolisä. Palkkaliitteeseen 1 tulee lisäksi korotuksia työajan jatkokorvaukseen sekä rfid- ja radio-ohjaus-lisiin. Työajan jatkokorvauksena työntekijöille maksetaan rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä 30 euroa, jos hänen työvuoroaan joudutaan jatkamaan vähintään puoli tuntia esimerkiksi junan myöhästyessä. Tavaraliikenteessä rfid-jäjestelmään kuuluvaa laitteistoa käyttävälle työntekijälle maksetaan lisää niiltä työvuoroilta, joiden aikana työntekijä käyttää laitetta. Lisän suuruus on 2,8 prosenttia tuntipalkasta. Työntekijät ovat toivoneet radioohjauslisään korotuksia, koska he pitävät sitä liian pienenä vaihtotöiden nykyiseen vaativuuteen nähden. Nyt toiveisiin on vastattu, sillä radio-ohjauslisä nousee (30.4.2012) 2,70 eu-

13 Raamisopimuksessa veronkevennyksiä n Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät lokakuussa sopuun keskitetystä raamisopimuksesta, jonka pohjalta alakohtaiset liitot ovat käyneet omat soveltamisneuvottelunsa. Raamisopimuksen mukaan palkankorotusten kustannusvaikutus on 4,3 prosenttia hiukan yli kaksi vuotta kestävällä sopimuskaudella. Ensimmäisen 13 kuukauden aikana palkat nousisivat 2,4 prosenttia ja seuraavan 12 kuukauden aikana 1,9 prosenttia. Niiden lisäksi maksettaisiin sopimuskauden alussa 150 euron kertaluonteinen erä. Raamisopimukseen sisältyy myös laaja työelämän laatupaketti, johon kuuluu muun muassa isyysvapaan pidennys kahdella viikolla vuoden 2013 alusta alkaen sekä pätkä- ja vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen. Tarkoitus on poistaa ns. lomakorvausten jaksotus eli työsuhteen aikana kertyneet lomakorvaukset eivät enää siirrä työttömyyspäivärahakauden alkamista. Lisäksi sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nousee 75 prosentista 80:een. Myös työntekijän oikeus päästä koulutukseen paranee. Valtio tukee raamisopimusta 0,2 prosentin tuloveron kevennyksellä. Sillä kompensoidaan työeläkemaksun nousu. Työnantajia puolestaan hyödyttää yhteisöveron alentaminen 1,5 prosenttiyksiköllä. Lisäksi hallitus aikoo perua vuorotteluvapaajärjestelmään ehdotetut heikennykset. Niinpä vuorottelukorvausten taso säilyy ennallaan itse asiassa hiukan nouseekin, kun työttömyysturvaan tulee sadan euron korotus vuoden alussa. Jatkossakin vuorottelukorvaus on siis joko 70 tai 80 prosenttia työttömyyskorvauksesta työhistorian pituuden mukaan. Ulla Puustinen roon ja vuoden 2013 toukokuun alusta kolmeen euroon. Jos työntekijä ohjaa yhtä useampaa veturia, lisää maksetaan 2,90 euroa (30.4.2012 alkaen) ja 3,20 euroa (1.5.2012 alkaen). Palkkaliitteessä 2 junakaluston siirroista varikko- ja konepaja-alueella maksettava korvaus nousee 75 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Uusia työryhmiä Rautatieläiset ja Palta sopivat myös uusista työryhmistä, joiden työsarkana on työehtosopimuksen tekstien selkiyttäminen, palkkaliitteen 2 palkkausjärjestelmän selkiyttäminen ja kannattavuuden ja tuottavuuden lisääminen, palkkaliitteen 3 palkkausjärjestelmän tarkastelu ja mahdollisten uusien palkkausmallien käyttöönotto, vuokratyötä koskevien määräysten uudistaminen vastamaan vuokratyödirektiivin määräyksiä ja työaikapankkikirjausten ja työajan sijoittelun tarkastelu. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Ratamestarinkatu 11 (8.krs) 00520 Helsinki (09) 175 037, (09) 497 800 www.ravaka.com

14 Rautatieläisten palkat nousivat Rautatieläisten työehtosopimuskauden (1.4.2010 30.3.2012) viimeinen yleiskorotus on 1,6 prosenttia marraskuun alusta alkaen. Palkkataulukot löytyvät myös Raideammattilaisten yhteisjärjestön kotisivuilta www.raideammattilaiset.fi valikosta Edunvalvonta ja sen alavalikosta Työehtosopimukset. Rautatieliikenteeseen liityvät työt, Palkkaliite 1 Kuukausipalkat 1.11.2011 Palkkaryhmä Työkohtainen PALKKA 1 1 752,03 2 1 809,48 3 1 867,17 4 1 902,83 5 1 938,54 6 1 974,26 7 2 009,96 8 2 045,69 9 2 081,39 10 2 117,11 11 2 152,81 12 2 224,22 13 2 367,07 14 2 474,21 15 2 522,73 16 2 628,96 17 2 736,09 RAUTATIEKALUSTOON LIITTYVÄT TYÖT, PALKKALIITE 2 Kuukausipalkat 1.11.2011 Palkkaryhmä 1 1 703,00 2 1 774,97 3 1 859,06 4 1 949,28 5 2 051,12 6 2 154,14 7 2 251,09 8 2 341,07 9 2 434,82 10 2 532,16 RADANPITOON JA RATALAITTEISIIN LIITTYVÄT TYÖT, PALKKALIITE 3 Kuukausipalkat 1.11.2011 Palkkaryhmä Työkohtainen PALKKA Työkohtainen PALKKA 1 1 622,89 2 1 701,03 3 1 803,24 4 1 875,36 5 1 965,54 6 2 049,72 7 2 145,89 8 2 230,05 9 2 350,28 10 2 440,46 Mauriala ja Elonen rautateiden kilpailutustyöryhmään n Puheenjohtajat Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta ja Risto Elonen Veturimiesten liitosta ovat mukana rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista selvittävässä työryhmässä. Ryhmän tehtävänä on selvittää kokonaistaloudellisia vaikutuksia, jos rautateiden henkilöliikenne avattaisiin kilpailulle. Selvitysmieheksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Valtiontalouden tutkimuskeskuksen (VATT) dosentin Juha Honkatukian. Selvitysmiehen tehtävänä on arvioida kilpailun avaamista yhteiskunta- ja liikennetaloudellisen kokonaistehokkuuden, rautatieturvallisuuden, palveluiden saatavuuden, henkilöstön aseman tasa-arvoisen turvaamisen sekä asiakkaiden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Selvitysmiehen toimikausi kestää ensi vuoden marraskuuhun. Työstä laaditaan väliraportti ensi kesäkuun loppuun mennessä. VR:llä on yksinoikeus kaukoliikenteeseen vuoden 2019 loppuun asti. Helsingin Seudun Liikenne HSL voi kilpailuttaa lähiliikenteen aikaisintaan vuoden 2018 alusta. Selvitystyötä ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii VR Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Mikael Aro.

Kuvassa 15 5 Kysymystä 1. Kerro lyhyesti työhistoriasi! 2. Parasta työpaikassasi? 3. Mitä parantaisit työssäsi? 4. Tärkein työvälineesi ja aistisi? 5. Mitä teet vapaa-ajallasi? Maarit Uusikumpu Vaihtotyönjohtaja. Viinikan ratapiha Ville Kymäläinen 1. Lukion ja armeijan jälkeen olin Keskolla varastotyöntekijänä, josta vuonna 2006 tulin VR:lle ensin junamieheksi. Seuraavana vuonna siirryin vaihtotyönjohtajaksi. Vaihtotyönjohtajan työ on vaunujen siirtelyä, laskumäkityötä, junien matkakuntoisuuden ja jarrujen tarkastuksia. Työ on viimeisen vuoden aikana muuttunut melkoisesti kun käyttöön on otettu radio-ohjattava veturi, RFID- laite sekä GSM-R puhelin. Kuljettaja ja junamies on korvattu radio-ohjaimella, jolla vaihtotyönjohtaja ajaa veturia. 2. Hyvät työkaverit ja työn itsenäisyys, vaikka täällä työskennelläänkin pareittain. Parityöskentely on välttämätöntä turvallisuuden vuoksi. 3. Vuorotaulut saisivat pysyä pidempään samana, nyt taulu vaihtuu kuuden viikon välein eli omia menoja ei pysty suunnittelemaan sen pidemmälle. 4. Käkätin eli radio-ohjain, jolla kauko-ohjaan veturia. Emme saa ajaa vetureita manuaalisesti, koska emme ole veturinkuljettajia. Tässä tarvitaan pelisilmää, ettei tee turhaa työtä. On hahmotettava kokonaisuus. 5. hmm... onko rautateillä vapaa-aikaa. No, minulla on vajaan vuoden ikäinen poika joka huolehtii että kotonakin riittää vilskettä; vaipanvaihtoa, vaunuttelua ja iltasatuja. Koripalloa pelaan pari kertaa viikossa.

16 Juutinmaan raiteilla ja vähän Ruotsinkin Kööpenhaminan julkista liikennettä pidetään yhtenä maailman tehokkaimpana ja luotettavimpana. Eikä suotta. Paikallisjunat ja automaattimetrot kulkevat tiuhaan ja ajallaan. n Tämän totesivat myös raideammattilaiset HKL:n Ammattiosastojen yhteisjärjestöstä lokakuisella raidematkalla Kööpenhaminaan. Raideammattilaisten ensi kosketus Tanskan raiteisiin oli matka punaisella Tanskan valtion rautateiden (DSB) paikallisjunalla eli s-togetilla. Juna on ylittämätön tapa matkustaa Kastrupin lentokentältä Kööpenhaminaan, koska sillä pääsee aivan pääkaupungin ytimeen, Kööpenhaminan päärautatieasema Central Stationille. Kolmen vyöhykkeen matka lentokentältä kestää vain 12 minuuttia. Myös yksityisen yhtiön operoimat metroju- Ruotsin Malmön asema ja junat henkivät vaurautta. nat kulkevat väliä päivisin neljän minuutin ja öisin vartin välein. Malmö yllätti Tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssakäyminen on vilkasta. Kiitos Juutinrauman sillan, jota pitkin junailimme toisena matkapäivänä Ruotsin Malmöön. Juutinrauman sillan pituus on liki kahdeksan kilometriä ja koko rakennelma Juutinrauman salmen yli ja ali tunneleineen noin 16 kilometriä. Ruotsin ja Tanskan rautateillä käytetään eri sähköistys- ja opastinjärjestelmiä, joten sillan yli liikennöivät junat ovat kaksijärjestelmäisiä. Järjestelmien rajakohta sijaitsee valtioiden rajalla. Sillan hienous tai matkan merellinen tunnelma jäivät kokemuksena vaisuksi, sillä raiteiden tasolla sillan reunarakenteet haittasivat näkymiä. Avoimeen merimaisemaan ei saanut samanlaista tuntumaa kuin autolla siltaa ylitettäessä. Autotie kulkee sillalla junarataa ylempänä. Malmö rautatieasemineen oli kuitenkin positiivinen yllätys: moderni ja siisti. Paikallisjunatkin hohtivat uutuuttaan, ja Skånetrafikenin juna näytti siltä, kuin olisi vain hetkeä sitten ajettu vaunutehtaalta raiteille. Oli vaikea kuvitella, että tässä idyllisessä ja vaurautta henkivässä kaupungissa oli viime vuonna useita kuolemaan johtavia ampumatapauksia. Kohteena olivat useimmiten maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Fiilistelyä automaattimetrossa Helsingin kaupungin liikennelaitoksella on meneillään mittava metron automatisointi. Hanke ei ole sujunut odotetusti, ja heikkouskoisimmat epäilevät jo, että täysautomaattimetrosta voidaan joutua luopumaan kokonaan teknisten ongelmien vuoksi. Yhtenä ongelmana on ollut junanoven ja laiturinoven väliin jäävä liian suuri rako, joka on turvallisuusriski. Raideammattilaisia kiinnostikin Kööpenhaminan metron ovien raot, joiden mittaamiseen löytyi 10 senttiä leveä sikarilaatikko, joka osoittautui hitusen liian leveäksi mahtuakseen rakoon.

17 Kööpenhaminan metro on välttynyt Helsingin automaattimetrohankkeen kaltaisilta ongelmilta siksi, että se on ollut alun perinkin automatisoitu. Metron ensimmäinen osuus Nørreport Lergravsparken ja Vestamager avattiin lokakuussa 2002. Kööpenhaminan metrojunissa ei ole kuljettajia eikä kuljettajahyttejä. Tunneliasemilla on lasiseinät ja automaattiset laituriovet yliajojen estämiseksi. Juna ei lähde asemalta, ennen kuin kaikki ovet ovat kiinni ja lukossa. Jos jokin esine on oven välissä, avautuu ovi heti. Junan pysähtyessä lasiovet avautuvat junan ovien kanssa samaan linjaan, ja ovet voidaan avata myös manuaalisesti, jos automaattinen avaus ei toimi. Junat hurauttavat sujuvasti kahta metrolinjaa pitkin pysähtyen 22 asemalla. Linjojen yhteenlaskettu pituus on noin 21,3 kilometriä, joista noin yhdeksän kilometriä kulkee tunnelissa. Kolmas linja eli kehälinja on rakenteilla. Kööpenhaminan metroa ei ole rakennettu itsenäiseksi liikenneverkoksi, vaan se toimii liityntälinjoina Kööpenhaminan paikallisjunaverkolle. HKL:n raideammattilaiset tutustuivat Kööpenhaminan automaattimetroon. Kööpenhaminan metron laiturit ja junat ovat noin 60 metriä pitkiä. Raideammattilaiset epäilivätkin, riittäisikö näin lyhyiden junien kapasiteetti Helsingissä. Yhteen junaan mahtuu kerrallaan 300 matkustajaa, ja vuoroväli on ruuhka-aikoina kaksi minuuttia. Helsingissä metron lyhin vuoroväli on kolme minuuttia. Kööpenhaminassa ja Helsingissä asuu jotakuinkin saman verran ihmisiä. Kööpenhaminan automaattimetron ovenrakojen mittauksessa mittatikun virkaa hoiti 10 cm leveä sikarilaatikko. HKL:n raideammattilaisten vierailua DSB:n veturikorjaamolla isännöivät pääluottamusmies Jens Kjeldsen (oranssi takki) ja työehtosihteeri Michael Haas (vihreä takki) ammattiliitto 3F:stä. Korjaamon erikoisuus on perjantaisin pihalle saapuva makkaravaunu.

18 Automaattimetron lystiä on, että sen kyydissä näkee eteen- ja taaksepäin. Päätypaikoilla voi fiilistellä vauhdin hurmaa tunneleissa ja kuvitella ohjaavansa junaa. Pyöräilijä liikenteen kuningas Raideliikenteen sujuvuudesta huolimatta polkupyöräilijä on Kööpenhaminan kuningas. Kaupunkikeskustasta on vallattu tilaa autoilta kevyelle liikenteelle, ja liikenteessä polkupyöräilijät saavat vähintään yhtä hyvän kohtelun kuin autot, elleivät jopa paremman. Asemien liepeille on varattu pyörille runsaasti parkkitilaa, ja paikallisjunissa niille on erilliset vaunut ja telineet. Metroissa pyöriä ei saa kuljettaa, mutta jotkut tanskalaiset vähät välittivät kiellosta. Massiiviseen pyöräilijöiden armeijaan tottumattoman raideammattilaisen pää meni kirjaimellisesti pyörälle. Katua ylittäessä sai olla silmätkin selässä, että välttyi törmäyksiltä pyöräilijöiden kanssa. Onneksi tanskalaiset olivat meitä taitavampia ja tottuneempia jalankulkijan ja pyöräilijän rinnakkaiseloon. Kööpenhaminassa ei voinut olla huomaamatta, että siellä liikenne nojaa raiteisiin ja kevyeen liikenteeseen ja on sujuvaa. Mitä sitten jäimme kaipaamaan? Raitiovaunuja. Viimeiset raitiolinjat suljettiin Kööpenhaminassa vuonna 1972. Yhteisellä matkalla Rautatieläinen 1/1952 Tuntuu tutulta n Veturipula talvisin tunnettiin jo 60 vuotta sitten, tosin syynä oli vetureiden vähemmän järkevä käyttö. Rautatieläinen tarjosi ratkaisuja, joita nykyään pidettäisiin työn kehittämisenä vetureiden järkevämpää käyttöä talviaurauksessa. Työn kehittämistä ei silloin kuitenkaan sanana vielä käytetty. 1950-luvulla kaikki uusi ihmeellinen tuli yleensä USA;sta. Myös junien tekninen kehitys oli siellä huipussaan. Osin kaksikerroksinen Vista Dome vaunu oli suomalaisiin puuvaunuihin verrattuna aivan ylivoimainen. Tänään rautateiden väliset erot ovat noihin aikoihin verrattuna vähäiset, Helsingin rautatieasema on ollut lähes aina muutosten kohteena. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Pyörä ja juna ovat ylittämätön yhdistelmä Kööpenhaminassa.

19 eivätkä ainakaan suomalaisille häpeäksi. Helsingin asema on ollut korjausten kohteena miltei valmistumisestaan saakka. Vuoden 1952 alussa aseman muutostyöt alkoivat valmistua jälleen kerran. Hallista tehtiin tuolloin lämmin ja se oli tarkoitus sulkea läpikululta siirtämällä lehti- ja virvokekioskit hallin keskelle. Postisiiven läpi avattiin samaan aikaan käytävä myös matkustavaisille. Läpikulku kuitenkin jäi. Piirroittaja Eino Raatikainen valitteli Helsingin konepajan heikkoja varusteita. Vain osalla työntekijöistä oli haalarit ja rukkaset talon puolesta. Hän kertoi myös vanhempien työntekijöiden ärtymyksestä uutta palkkausjärjestelmää kohtaan: aikaisemmin palkka oli kertynyt suoraan työvuosien perusteella, uusi palkkausjärjestelmä perustui taas työkohtaiseen arviointiin. Aika riensi jo tuolloin vinhaa vauhtia. (RT) "Kyllä jokaisen konepajatyöläisen kuuluisi saada edes suojapuku ja käsineet, niinkuin moni yksityinen työnantaja antaa työhönsä ottamalleen."

Rautatieläisten Liitto / Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Sörnäisten rantatie 23, PL 201, 00530 Helsinki www.raideammattilaiset.fi sposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Puheenjohtaja Vesa Mauriala p. 040 5309 702 Taloussihteeri Maija Auvinen p. 040 1613 085 Lakimies Jari Kiviharju p. 040 7367 938 Työehtosihteeri Kyösti Matikainen p. 040 5748 529 Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen p. 040 1648 111 Työehtosihteeri Hannu Mattila p. 040 5823 631 Hallintosihteeri Minna Palkia p. 0400 455 624 Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö p. 040 5785 916 Järjestösihteeri Visa Tammi p. 040 5796 309 Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu p. 041 5481 320 Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen p. (ti to) 040 5039 975 (tiedot voimassa 31.12.2011 asti) Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. 00100 Helsinki faksi: (09) 4785 7209 www.irkatk.fi s-posti: etunimi.sukunimi@iau.fi Kassanhoitaja Paula Seppälä p. (09) 4785 7200 Kassanhoitaja Sari Meling p. (09) 4785 7202 Kassanhoitaja Mirva Tuomi p. (09) 4785 7203 Kassanjohtaja Kari Kallio p. (09) 4785 7201 Rautatieläisten Liiton liittovaltuuston sääntömääräinen kokous pidetään 8. 9.12. Hämeenlinnassa Rantasipi Aulangossa. Kokous on viimeinen Rautatieläisten Liiton nimen alla pidettävä liittovaltuuston kokous. Rautatieläisten Liiton joulukorttirahat on lahjoitettu Hyvä Joulumieli -keräykseen Hyvä Joulumieli kerää rahaa kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseen. Keräysvaroilla jaetaan ruokalahjakortteja perheille, joilla on taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi vanhempien pienten tulojen tai sairauden vuoksi. Keräys toteutetaan yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin, YLE Radio Suomen, Ykkösen aamu-tv:n ja Keskon kanssa. MLL ja SPR valitsevat lahjakortin saavat lapsiperheet. Kortti on tarkoitettu yksinomaan ruokatarvikkeiden hankintaan. Hyvää Joulua