MALMIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2016
2 Kannen kuvat: -Kirkkoherra Pertti Simolan lähtösaarna -Kirkkoherra Heikki Arikan virkaanasettaminen, Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola
3 Seurakunta ihmistä varten Kirkkoherra Pertti Simola kirjoitti viime vuoden toimintakertomuksen otsikon ennakoivan osuvasti. Lainasin sen tähän. Vuoden 2016 Malmin seurakunnan toimintakertomus on ensimmäiseni. Koen olevani suuren edessä, kun katselen taaksepäin. Ehdin vuonna 2016 olla virassa kaksi kuukautta. Suurin osa vuodesta meni Pertti Simolan johdossa. Lainaan näissä johdantosanoissa paljon Pertin sanoja viime vuodelta. Hänen ajatuksensa ovat edelleen ajankohtaisia tai oikeastaan jopa ajankohtaisempia kuin niiden kirjoitushetkellä. Ajatus liittyy seurakunnan perimmäiseen tehtävään. Jeesus tuli ihmisten maailmaan. Hän tuli ihmistä varten. Hänellä oli sanoma ihmisille. Seurakunnan tehtävä on kertoa sanomaa. Näin seurakunta on sanomansa vuoksi ihmistä varten. Seurakunnan tehtävään liittyy lähimmäisen rakkaus. Ei vain siitä puhuminen vaan myös sen toteuttaminen. Elämää tukeva seurakunta on ihmistä varten. Monilla seurakunnan perinteisillä toimintamuodoilla ei ole juurikaan kosketuspintaa moniin alueen ihmisiin. Tässä on seurakunnalle suuri haaste. Lähtökohdissaan seurakunta on ihmisiä varten. Siksi on oltava valmis etsimään muutosta, joka antaa mahdollisimman monelle alueen asukkaalle mahdollisuuden kokea seurakunta tärkeäksi. Kun lähden rivistä, toivon, että seurakunta on jatkossa valmis etsimään rakentavaa muutosta. Muutos löytyy, jos seurakunta kykenee olemaan ihmisiä varten. Olemme lähteneet kohti muutosta. On tehty päätöksiä tilojen ja organisaation suhteen. Nyt on uudistuksien ja uuden aika. Olemme pohdinnan äärellä, mikä on seurakunnan perimmäinen tehtävä? Vuonna 2016 seurakunnan jäsenmäärä väheni 720 hengellä. Seurakunnasta erosi 848 ja liittyi 304 henkeä. Muuttojen, kasteiden ja kuolleiden erotuksen myötä seurakuntaan kuuluu 31.12.2016 54 242 henkeä (57 % alueen asukkaista). Heikki Arikka
4 SEURAKUNTANEUVOSTO 2016 Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja oli Tuula Pontela. Kirkkoherra Pertti Simola oli varapuheenjohtaja syyskuuhun asti, kunnes jäi eläkkeelle 1.10.2016. Uusi kirkkoherra 1.10.2016 alkaen on Heikki Arikka ja hän jatkoi seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana. Sihteerinä toimi pastori Antti Ylinen. Tiedottaja Tuila Huomo oli läsnä kokouksissa. Esityslistat ja pöytäkirjat on julkaistu seurakunnan kotisivuilla sekä sähköisessä luottamusmiespalvelussa. Kokouksia oli yhdeksän. Kokouksia pidettiin eri toimipisteissä: Malmin kirkolla ja Puistolan kirkolla kummassakin kaksi kertaa, Tapanilan kirkolla, Tapulin seurakuntakodilla, Viikin kirkolla ja Pihlajamäen kirkolla kerran. Lohirannan leirikeskuksessa pidettiin iltakoulun yhteydessä yksi kokous. Huhtikuun kokouksessa oli aiheena kirkkoherran vaali. LUOTTAMUSHENKILÖT Seurakuntaneuvosto Sanna Aivio Anki Arpiainen Ulla Halme, 1.8.2016 alkaen Ahti Kuorikoski Raija Lehtonen Laura Leipakka Maija Lepistö, 31.7.2016 asti Tuula Pontela Kaisa Raittila Katrianna Raunio Veronica Saarela Pekka Salomaa Kalle Sorsa Minna Valtonen Heta Warto-Tillander Sinikka Vepsä Tuulikki Vuorinen Yhteinen kirkkovaltuusto Anki Arpiainen Ahti Kuorikoski Raija Lehtonen Risto Peltokorpi Tuula Pontela Kaisa Raittila Katrianna Raunio Veronica Saarela Pekka Salomaa Minna Valtonen Sinikka Vepsä Tuulikki Vuorinen
Malmin seurakunta Seurakuntapiirien toimintakertomukset vuodelta 2016 5
6 JAKOMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 1. SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Jakomäelle ominaista on hyvä yhteistyö alueella olevien toimijoiden kanssa. Täällä on mahdollisuus pitää säännöllisiä hartaushetkiä paikoissa, joiden asiakkaiden tai asukkaiden on vaikea tulla kirkolle. Näitä ovat Päivätoimintakeskus Louhi, Vuorensyrjän Palvelutalo, Rinnekoti-säätiön asuntola Nyyttipuisto sekä toimintakeskus Nyyttipuisto. Vuorensyrjän pihalla vietettiin kolmatta kertaa messua toukokuussa. Sen asukkaita vapaaehtoiset ovat myös tuoneet kirkolle mm. messuihin ja Kauneimpiin joululauluihin. Vuoden aikana keskusteluhetket toimintakeskus Nyyttipuistossa ovat vakiintuneet kerran kuussa toteutuviksi. Avoimet ovet ovat myös kouluihin ja päiväkoteihin. Perinteiset päivänavaukset kouluissa jatkuvat sekä alakoulussa on koulukummipäivystys ja yläkoulussa välituntipäivystys. Syyskaudella uusi avaus oli, että päivähoitoryhmiä on käynyt kirkolla tiistaina aamupäivisin toimintatuokioissa. Toimintavuoden kohokohta oli Petri Laaksosen konsertti Valoa kohti lauluja hämärän hetkellä, joka veti kirkkoon lähes ennätysyleisön 240 ihmistä. Kesän grilli-illat ovat edelleen suosittuja yhteislauluhetkiä. Jakomäelle on ominaista tiivis verkostoyhteistyö, jota koordinoi Jakis-tiimi. Seurakunta on mukana siinä. Yhtenä esimerkkinä tästä on Jakomäen joulumaa -tapahtuma, johon järjestimme piparipajan ja yhteislauluhetkiä kirkon alakerrassa sekä kanttori säesti joululauluja Vuorensyrjän palvelutalossa sekä kirjastossa. Adventtiaikana kävimme perinteiseen tapaan jakamassa ostoskeskuksessa glögiä ja laulamassa joululauluja, 2. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Messujen yhteydessä alkaneet joka sunnuntaiset kirkkokahvit söivät saarnajatkojen mielekkyyden. Saarnajatkot siirtyvätkin historiaan ainakin toistaiseksi. Kirkkokahvit sen sijaan jatkavat kirkonmäellä kohtaamisen perinnettä. Piirineuvoston jäsenet olivat aktiivisesti toteuttamassa messuja, mutta muiden seurakuntalaisten saamiseksi messun eri tehtäviin on edelleen haasteita. Uusia alppikyläläisiä ja jakomäkeläisiä kutsuttiin Petri Laaksosen konserttiin henkilökohtaisella kirjeellä. Kovin moni kutsutuista ei tullut, mutta kirje oli kuitenkin viesti kotiseurakunnalta. Virsikaraoke-ilta toteutettiin ja sen uusimisesta tuli toiveita, vaikka osallistujia ei runsaasti ollutkaan. Sen sijaa Punaisen laulukirjan illan toteuttaminen jäi tulevaisuuteen. Raamattuiltasarja yhdessä Puistolan piirin kanssa ei vetänyt osallistuja toivotulla tavalla, vaikka tavoitteet olivat maltillisia. Raamattuopetuksen antaminen mielekkäästi on siis edelleen suuri kysymys vailla toimivaa ratkaisua. Hengellisen elämän syventämiseksi suunnitellun ryhmän toteuttamiseen eivät resurssit enää riittäneet. Syksyllä alkoivat karismaattistyyppiset Kirkkauden toivo -rukousillat seurakuntalaisen vetäminä kerran kuussa. Aikuisten diakoninen kasvuryhmä alkoi ja osoittautui toimivaksi. Suurin osa osallistujista on ollut jakomäkeläisiä. 3. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Jakomäen kirkolla on toimivat tilat. Tilat ovat kovassa käytössä. Koska kerhoja ja ryhmiä on useampana päivänä yhtaikaa ylä- ja alakerrassa, on suntioiden tarve kirkolla välttämätön.
7 Kesäkaudella leivänjaossa tarvittavia resursseja olisi välillä tarvittu muualla seurakunnassa. Leivänhakijoita kävi kesällä kuitenkin 20-30 joka kerta. Kävijämäärät puoltavat kesäkahvilan jatkamista, mutta kokonaisuutena kesäkahvila ja kesämessu näyttävät päällekkäiseltä tarjonnalta. Grilli-illoilla on edelleen vankka suosio. 4. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä 2016 ovat toimineet Laura-Kaisa Holopainen, Anne Kae, Pekka Lahtinen, Raimo Lonka, Veronica Saarela, Maarit Salovuori, Vieno Tallqvist ja Olli J. Vuoristo-Watia. Vieno Tallqvist on lisäksi toiminut Malmin srk:n lähetysyhteistyöryhmän jäsenenä Jakomäestä. Veronica Saarela on seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen. Piirineuvosto on kokoontunut vuoden aikana viisi kertaa (neljä kokousta ja visiopäivä Lohirannassa). Piirineuvoston jäsenet ovat olleet mukana mm. messujen toteutuksessa ja kesän grilli-iltojen käytännön järjestelyissä. TILASTOT 2014 2015 2016 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 55 1453 56 1657 53 1041 Muut jumalanpalvelukset 23 1377 23 1232 31 1685 Jumalanpalvelukset yhteensä 78 2830 79 2889 84 2726 Ehtoollistilaisuudet 58 1146 59 1316 57 990 Kirkolliset toimitukset 24 673 18 560 17 425 Musiikkitilaisuudet 22 816 16 546 10 518 Muut tilaisuudet 42 980 40 813 55 910 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 2 19 2 21 3 21 Varhaisnuorten kerhot 16 106 15 113 16 145 Kuorot ja musiikkiryhmät 5 60 6 40 4 32 Perhekerhot 2 67 2 58 2 51 Aikuisten ryhmät 2 28 2 31 3 34 Kirkon vuositilastot Kokonaiskävijämäärä kirkko 2016 11925 (15 358)* 2015 9494 (13 507)* 2014 11651 * Sulkeissa olevassa luvussa mukana kirkkosalin luvut JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN - Jumalanpalveluselämän monipuolisuuteen panostaminen laskevasta tilastosta huolimatta tai juuri siksi. - Malmin seurakunnassa tulee tapahtumaan organisaatiomuutoksia. Mitä se vaikuttaa Jakomäen toimintaan? - Malmin seurakunnassa halutaan vapaaehtoistoiminta keskiöön. Miten toteutuu Jakomäessä, kun vapaaehtoisten saaminen Jakomäessä näyttää olevan hankalaa? - Leivänjaolle on tarvetta Jakomäessä myös kesällä. - Muskaritoiminnan elvyttäminen? Muskarit kuihtuneet Jakomäessä niiden muututtua maksullisiksi ja se vaikuttanut myös perhemessujen kävijämääriin ja sitä kautta jumalanpalvelus-kasvatukseen. Myös opettajan sopivuus ja jatkuvuus ratkaisee. - Yhteistyö päiväkotien, koulujen ja kaupungin toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa on säännöllistä. Markku Arola, kappalainen
8 MALMIN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Vuoden 2016 toiminta Malmin kirkossa ja seurakuntapiirissä on edennyt suunnitelmien mukaan. Tammikuussa vietettiin koko seurakunnan yhteistä lähetysjuhlaa ja alueen Malmin rastit -yhteistoimintapäivässä seurakuntapiiri oli mukana. Kevättalven keskeisinä teemoina olivat Yhteisvastuukeräykseen liittyen messu, avajaiset sekä työntekijöiden ja vapaaehtoisten keräykset Malmin torilla sekä Ala-Malmin puolella. Toukokuussa kirkon työntekijät olivat mukana Malmi-päivässä Talolla järjestetyssä perheen tapahtumassa. Kesäilta kirkonmäellä - tapahtuma konsertteineen keräsi kävijäjoukon keskiviikkoisin kirkolle. Malmin kirkossa suunniteltiin seurakunnan lähetystyön linjauksia Lähetyksen ajatushautomon illoissa. Syyskaudella oli kaksi suurta tapahtumaa: kirkossa vietettiin kirkkoherra Pertti Simolan lähtöjuhlaa messuineen sekä uuden kirkkoherra Heikki Arikan virkaanasettamismessua juhlineen. Adventti- ja joulunaika oli vilkas: jumalanpalveluksissa ja konserteissa oli paljon kävijöitä; konserteissa oli yleisöä viidenneksen edellisvuotta enemmän. Seurakuntapiiri osallistui alueen toimijoiden yhteiseen Elävä joulukalenteri -hankkeeseen. Yhteistyössä Marttojen, Gideonien, Herättäjä-Yhdistyksen, Esikoisten ja Rauhanyhdistyksen kanssa kirkolla järjestettiin kirkkopyhiä ja seuroja. Toiminta Malmin kirkolla ja ihmisten kohtaaminen alueella on monipuolista. Malmin kauppakeskuksessa ja ympäristössä jalkauduttiin ihmisten keskuuteen (diakonian tapahtumat, joulupipareiden jako). Yhteistyö eri työalojen ja toimijoiden kanssa on ollut luontevaa (Elävä Malmi; Malmi- seura; Lions-Clubit). Petruksen seurakunnan kanssa toimintaa suunnitellaan kahdesti vuodessa: Petruksen toiminta Malmin kirkolla on supistunut. Seurakuntapiirissä on keskeistä runsas messu- ja konserttitarjonta sekä kuorotoiminta, aktiiviset pienryhmät, kirjoittaja-, matkailu-, kulttuuri- ja raamatturyhmät sekä luentosarjat ja sielunhoito- ja kriisityön koulutusillat. Työntekijät vierailevat kodeissa, kouluissa ja laitoksissa (Malmin sairaala, Syystien palvelukeskus, Saga-Helapuisto, Gaius-säätiö). Kirkolla on kerran viikossa eläkeläisten iltapäivä, aamupuuro ja leivän jako sekä soppakirkko kerran kuukaudessa. Musiikkileikkikoulujen yhteydessä toimivassa perhekahvilassa on käynyt viikoittain 70-90 henkeä. Kirkon tiloissa käydään paljon sielunhoito-, kriisi- ja toimituskeskusteluja. Kirkolla kokoontui pieni pyhäkoulu. Päiväkodit osallistuivat pääsiäisvaellukseen ja kirkkohetkiin (Kotikirkko tutuksi; päivähoidon työntekijöiden joululaulutapahtuma). Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa järjestettiin marraskuussa perhetapahtuma Pieni suurinta on, jossa Jukka Salminen konsertoi. Koulujen vähennettyä seurakunnan päivänavauksia joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkkoihin edelleen osallistuttiin. Rippikoulupainotteinen messu järjestettiin keväällä. Konfirmaatioita oli ympäri vuoden. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Malmin seurakuntapiirin tavoitteisto kytkeytyy koko seurakunnan tavoitteisiin. Perustehtävien hyvä hoitaminen, yhteistyö, selkeä kristillinen identiteetti ja viestinnällinen sujuvuus ovat toiminnan keskeisiä elementtejä. Vuoden 2016 painopisteistä toteutuivat: Malmin rastit, Lasten tapahtuma, Uudet virret- tilaisuus sekä Malmi-päivä. Joulukoriste-kilpailu päätettiin työntekijävähennysten vuoksi siirtää tulevaan vuoteen.
9 Vapaaehtoisia eri tehtävissä toimii Malmin piirin alueella paljon, ja heidät siunattiin tehtävään syyskuussa. Vuoden 2016 jalkautumissuunnitelma toteutui suunnitellusti. Seurakuntapiirin henkilöstö- ja tilaresurssit ovat vuoden aikana edellyttäneet ripeyttä ja joustamista: työntekijäjärjestelyjen ja virastorakennuksen evakuoinnin myötä kirkkoherran työhuone sekä virasto, päivystävän papin työhuone ja diakoniatoimisto ovat siirtyneet Malmin kirkolle. Tilakapasiteetin pienennyttyä tilaisuuksien käytännön toteuttaminen on viikoittain vaatinut sopeutumista niin työntekijöiltä kuin seurakuntalaisiltakin. Hankintahintojen jatkuvasti noustessa on kulujen tarkka budjettiseuranta tarpeen. Työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen on tärkeä osa työn suunnittelua ja toteuttamista. Työntekijät ovat ammattitaitoisia ja työhönsä sitoutuneita. Piirineuvoston jäsenet: Pirkko Poisuo (pj.), Ulla Halme, Kaarina (Kati) Häkli, Christine Kylliäinen, Juha Murto, Leni Palminkoski-Pihlamo, Pekka Salomaa ja Heikki Tupakka. Piirineuvosto kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Neuvoston jäsenet olivat aktiivisesti mukana myös messuavustajina sekä piirin muissa vastuutehtävissä. TILASTOT 2014 2015 2016 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 66 7298 66 6789 62 7330 Muut jumalanpalvelukset 13 9196 90 8166 81 6957 Jumalanpalvelukset 201 16494 156 14955 143 14287 yhteensä Ehtoollistilaisuudet 98 8538 89 6718 87 6449 Kirkolliset toimitukset 92 2853 107 3166 75 4538 Musiikkitilaisuudet 69 4998 62 4719 76 5705 Muut tilaisuudet 171 7091 172 7214 189 8862 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot (myös IP) 5 51 6 84 8 135 Pyhäkoulut - - - - 1 3 Varhaisnuorten kerhot 15 105 13 108 10 63 Kuorot ja musiikkiryhmät 7 135 7 136 7 115 Aikuisten ryhmät 17 418 14 440 14 427 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TAVOITTEET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN 1. Painopisteenä monipuolinen seurakuntatyö, jumalanpalveluselämä ja kirkkomusiikki 2. Hyvä perustehtävien hoito; jalkautuminen ja ihmisen rinnalla kulkeminen, kohtaaminen ja auttaminen 3. Henkilöstön jaksamista, voimavaroja ja ammattitaitoa tukeva työtapa toimintakulttuurin muutoksen keskellä. Helsingissä 28.1.2017 Pirkko Poisuo, kappalainen
10 PIHLAJAMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Pihlajamäen kirkko täytti maaliskuussa 40 vuotta. Juhlamessu ja muistojen iltapäivä täyttivät kirkon. Juhlaviikon ohjelma oli monipuolinen jokaiselle jotakin (päiväkotien synttärilaulut ja makkaranpaisto, koululaisten konsertti, lasten ja aikuisten konsertit, Edu Kettusen konsertti, avoimet ovet ja hernekeittoa jne.). Kirkolla kaikki tilat olivat avoimia kaikille tutustumista varten. Kävijöitä juhlaviikon tilaisuuksissa oli 1763. Juhlien monipuolisuudesta ja kodikkuudesta pidettiin paljon. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Seurakuntaneuvosto päätti vuoden 2015 lopussa, että Pihlajamäen klo 16 messuajankohdasta tulee pysyvä käytäntö. Messun ajankohta iltapäivässä on vakiinnuttanut paikkansa, kävijöitä perusmessuissa 30-40 ja erityismessuissa 60-80. Seurakuntalaisten osuutta messun toteutuksessa on vahvistettu niin, että messun toimittaa kanttorin kanssa yksi pappi, joka kutsuu avustajaksi seurakuntalaisia. Messuryhmien kokoaminen on vielä kesken, mutta yksittäiset seurakuntalaiset ovat olleet hyvin mukana messujen toteutuksessa. Helmikuussa pidettiin messukoulutuspäivä ja toteutettiin seurakuntalaisten suunnittelema messu, mukana 30 toteuttajaa eri tehtävissä. Kirjallisen palautteen mukaan päivä oli onnistunut. Vuoden aikana pidettiin kaksi muuta talkoomessua pienemmällä joukolla. Kirkon eteisessä on otettu käyttöön lista, johon avustajat voivat ilmoittautua erilaisiin tehtäviin. Lista on täyttynyt hiljalleen. Suunniteltu messukoulu toteutui vain osin Siloe-ryhmän aikataulukysymysten vuoksi. Siloeryhmä piti omaa jumalanpalvelustaan sunnuntaisin klo 12 ja oli mukana kirkon kansainvälisissä messuissa. Viikkomessukaavan käyttö antaa mahdollisuuksia messujen erilaisiin toteutuksiin, videotykki ja valkokangas mm. monipuolisen musiikin käyttöön. Messun jälkeiset kahvihetket ja ruokailut ovat suurelle osalle seurakuntalaisia tärkeitä. Messun toimittajilla on hyvä mahdollisuus kuulla palautetta. Kirjallista palautetta on kerätty. Suullinen palaute antaa paremman tiedon ja lisää vuorovaikutteisuutta. Messuista pidetään, musiikki on keskeinen palautteen sisällössä, myös liturgin henkilökohtaista paneutumista arvostetaan. Kaava ei ole tärkeä, kohtaaminen ja inhimillisyys parasta. Kirkolla aloitettiin Pieni iltarukous keskiviikkoisin klo 18. Iltarukouksen pienen osallistujajoukon mielestä rukoushetki on seurakunnan ydintoimintaa. Uutena toimintamuotona Isä-lapsi -leiri heinäkuun lopulla kokosi isiä, lapsia ja muutaman isoisän metsään kahdeksi yöksi. Leirin vahvuus oli 44 henkilöä. Hyvän palautteen vuoksi toiminta saa jatkoa. Ostarin Onni tiistaiaamuisin, lämmin puuro, leivänjako ja hävikkiruoka sekä yhteinen kahvipöytä kokoavat yhä enemmän ihmisiä kirkolle, samoin torstain Ruokaaika. Seurakuntalaisten mielestä vapaaehtoiset yhdessä työntekijöiden kanssa ovat näissä juuri oikeassa paikassa. Viidessätoista jalkautumisessa kokoontumistilojen ulkopuolella tavoitettiin yli 2000 ihmistä. Uusina jalkautumistapahtumina oli kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa toteutettu Maarianmaan puiston kesäjuhla Viikinmäessä, laulu- ja hartaushetki kehitysvammaisten päiväkeskuksessa sekä kansainvälisten opiskelijoiden asuntolaan jalkautuminen. Viikinmäen tapahtumissa on mukana huomattava määrä lapsiperheitä. Suvivirsitapahtuma Kiillepuistossa alkaa olla jo perinne, kävijämäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Päiväkotien,
leikkipuistojen ja ala-asteen koulujen ovet ovat edelleen auki yhteistyölle. Käytännössä tämä merkitsee tuntivierailuja, hartauksia, askartelu- ja lauluhetkiä sekä joulu- ja pääsiäiskirkkoja. Vapaaehtoisten koulutus- ja siunauspäivä syyskuussa oli onnistunut ja mielekäs tapahtuma. Tilaisuuteen sisältyi koulutusta, kokemusten vaihtoa, yhdessäoloa ruokapöydän äärellä ja messu, jossa seurakuntalaiset siunattiin henkilökohtaisesti. Tilaisuus oli osallistujien mielestä hyvä alku toimintakauteen. Uusia vapaaehtoisia on löytynyt Vapaaehtoistyo.fi -sivujen kautta ja henkilökohtaisesti kysymällä. Osa vapaaehtoisista myös ymmärrettävästi luopuu tehtävistään. Helpoiten ihmisiä löytyy lyhytaikaisiin yksittäisiin tapahtumiin ja tehtäviin. Vapaaehtoisuudessa yhteistyö Lähiöaseman ja Pihlajamäen Lions -klubin kanssa on toiminut erityisen hyvin, sillä osa heidän vapaaehtoisistaan toimii myös kirkolla. TILASTOT 2014 2015 2016 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 55 4321 64 5333 55 4286 Muut jumalanpalvelukset 24 2996 23 3016 20 3112 Jumalanpalvelukset 81 7317 87 8349 75 7398 yhteensä Ehtoollistilaisuudet 61 2838 66 3227 60 2465 Kirkolliset toimitukset 43 893 34 910 32 897 Musiikkitilaisuudet 23 1079 34 1031 14 1466 Muut tilaisuudet 30 2742 29 3290 86 3870 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 2 16 1 6 0 0 Pyhäkoulut 1 4 1 4 2 20 Varhaisnuorten kerhot 7 68 9 76 10 82 Kuorot ja musiikkiryhmät 12 108 11 98 11 106 Aikuisten ryhmät 22 476 19 413 22 440 RESURSSIT Pihlajamäen kanttoritilanne oli ongelmallinen. Kevätpuolella Pihlajamäen kanttori jakoi työaikansa Jakomäen piirin kanssa, mikä hankaloitti työtehtävien täysipainoista hoitamista Pihlajamäessä. Syksyllä Pihlajamäen piti saada oma kanttori, mutta virkamääräys peruttiin ja kevään käytäntö jatkui. Joulukuun ruuhkahuippua tasoitti kanttorisijainen joulukuun ajan. Pihlajiston diakoniaviran lakkauttamisen vuoksi Viikin diakoniatyöntekijä on vastannut Viikinmäen diakonia-asiakkaista. Seurakuntaneuvosto päätti, että Kiillekujan kerhohuoneesta luovutaan syksyllä 2017. Partiolle ja puutyöpajalle on etsitty aktiivisesti uusia toimitiloja. Kirkon suntiotyövoimasta kolmasosa siirrettiin Malmin kirkolle. Lisäksi kirkon suntiot ovat hoitaneet Pihlajiston seurakuntakodin suntion tehtäviä. Suntioiden työmäärät ja vastuut ovat lisääntyneet. Toiminnan pyörittäminen neljässä eri toimipisteessä on vaatinut koko työntekijäjoukolta voimavaroja. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Jäsenet: Leena Koivisto, Mona Waxlax, Irma Mattila, Laura Leipakka, Ilmo Suvivirta, Ari Inkinen, Toni Mäki-Leppilampi, Ari Vihavainen, kokoontui neljä kertaa. Piirineuvosto antoi oman panoksensa toimintasuunnitelman laatimiseen. 11
12 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN o Messuelämän kehittämistä jatketaan tiiviissä yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa, pidetään kiinni klo 16 messusta. o Seurakunnan näkymistä tehostetaan verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja digitaalisilla ilmoitustauluilla esimerkiksi ostarilla. o Vapaaehtoisten kiitosjuhla pidetään keväällä ja syksyllä siunaamisjuhla, johon sisällytetään myös koulutusta. o Resurssien muuttuessa työn painopisteitä ja työntekijöiden voimavarojen kohdentamista on tärkeää pohtia entistä tarkemmin. Piirineuvoston ja seurakuntapiirin puolesta Jukka Holopainen, kappalainen
13 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Seurakuntapiirin toiminta kertomuskaudella 2016 on toteutunut piirin toimitiloissa Puistolan kirkolla ja Tapulin seurakuntakodilla sekä piirin alueella jalkautumisena ja ihmisten kohtaamisena mm. päiväkodeissa, kouluissa (lukukinkerit Nurkan koululla, päivänavaukset, vierailut), ostari- ja ulkoilmatapahtumissa (soppatykkitarjoilu, joulutervehdys, pipareiden jakelu, kevätlaulutilaisuus palvelutalolla, Puistola- ja Tapulipäivät), grilli-illat ja yhteinen Kivaa kirkolla -kevättapahtuma, koti- ja onnittelukäynnit. Erilaisissa toiminnoissa ja jalkautumisissa on toimintasuunnitelman 2016-18 tavoitteiden pohjalta pyritty paitsi perustehtävien hyvään ja laadukkaaseen toteuttamiseen erityisesti seurakuntalaisten osuuden lisäämiseen ja vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseen ja tukemiseen seurakuntapiirin ja sen alueen elämässä. Ihmisten kohtaamiseen liittyvän toiminnan ja toimintatapojen kehittämisessä vapaaehtoistoiminnalla ja alueen yhteistyökumppaneilla on ollut merkittävä osuutensa. Olennaisena piirteenä voi mainita vielä alueella toimivan esikoislestadiolaisen herätysliikkeen sisäinen jakautuma ja sen myötä Esikoiset ry:n toiminnan osittainen alkaminen myös Puistolan kirkolla elokuussa 2016 (säännölliset perjantai-illat, seurat, kirkkopyhä). ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kertomusvuoden 2016 painopisteiden toteutumisista voi mainita retriitin (14 osall.) Bergvikin kurssikeskuksessa 23.-25.9. sekä perheleirin (48 osall.) Siikaniemessä 26.-27.11. Valon messuja oli suunnittelemassa ja toteuttamassa merkittävä määrä vapaaehtoisia. Toukokuussa Valon messun päätös- ja kevätjuhlassa vieraili Sound Of Faith-gospelkuoro Lappeenrannasta. Piirin vapaaehtoisten ja toimintaryhmien yhteinen Kaikille kivaa kirkonmäellä - ulkoilmatapahtuma kirkon pihalla toteutettiin toisen kerran 14.5. Tapahtuma on koettu mielekkääksi vaihtoehdoksi aiemmille kevätretkille, leffa-, museo- tai teatterimatkoille ennen kaikkea yhteisen suunnittelun, ohjelman toteuttamisen ja yhdessä olemisen kannalta (seuraava on sovittu toukokuulle 2017). Painopisteiden toteutuksen ja onnistumisen arvioinnissa tapahtumissa, joissa vapaaehtoiset ja seurakuntalaiset ovat mukana, voidaan ko. tilaisuudet todeta onnistuneiksi tapahtumien vaikuttavuuden, osallistumisen ja yhdessä tekemisen mielekkääksi kokemisen näkökulmasta. Syyskaudella toteutettiin yhdessä Jakomäen piirin kanssa kuuden illan sarja Monta tietä Raamattuun. Puistolan illoissa 15.9., 6.10. ja 27.10. alustukset pitivät alan asiantuntijat (TT Elina Perttilä Raamattumme on käännös kopioiden kopioista, TT Susanna Asikainen Jeesus ja muut miehet, maskuliinisuudet Raamatussa ja tohtorikoulutettava Tero Alstola Maahanmuuttajat Vanhassa testamentissa ja muinaisessa Lähi-idässä ). Monta tietä Raamattuun oli jatkoa 2015 toteutetulle Tunnustuskirjojen teologia -tutuksi sarjalle. Tavoitteena näissä on ollut löytää kosketuskohtia sekä opilliselta että raamatulliselta perustalta oman aikamme kysymyksiin. Samalla on haettu sisällöltään oman aikamme tietämystä ja tutkimuksellista näkemystä edustavaa näkökulmaa kristillisen uskomme perusteisiin. Näillä sekä laajalla, onnistuneella ja syvällisellä keskusteluosuudella illat saivat hyvän vastaanoton. Samalla vahvistui käsitys siitä, että perustason seurakuntaelämäkin kaipaa erilaisten jalkautumisten ja kohtaamisten lisäksi syvällisempäänkin tietämykseen, tutkimukseen ja osaamiseen sekä avoimeen keskusteluun rakentuvaa asiapainotteista tulonäkökulmaa kristilliseen uskoon.
14 TILASTO-OSUUS TILASTOT 2014 2015 2016 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 59 5671 61 5352 56 4236 Muut jumalanpalvelukset 58 6910 63 6530 57 6523 Jumalanpalvelukset 117 12581 124 11882 113 10759 yhteensä Ehtoollistilaisuudet 74 6062 85 4490 87 4174 Kirkolliset toimitukset 80 2584 67 2072 53 1546 Musiikkitilaisuudet 10 1623 21 2595 15 1970 Muut tilaisuudet 65 3780 65 4000 111 4390 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 3 27 3 28 7 55 Pyhäkoulut 2 14 2 22 2 20 Varhaisnuorten kerhot 11 103 13 100 10 59 Kuorot ja musiikkiryhmät 5 145 8 169 8 172 Aikuisten ryhmät Perhekerhot 15 2 150 55 RESURSSIT Puistolan srk-piiri on voinut toteuttaa toimintansa kaudella 2016 hyvien toimitilojen ja riittävän toimintamäärärahan pohjalta. Työntekijätilanteessa syksy 2016 toi toimintaan selvästi vaikuttavia muutoksia. Piirin neljästä papista kaksi oli poissa 1.9.-31.12.2016 välisenä aikana. Tapulin alueen varhaisnuorisotyönohjaaja siirrettiin Tapanilan piiriin ja Tapulin vnt:n tehtävät siirtyivät kirkolla toimineelle varhaisnuorisotyöntekijälle. Tapulin diakoniatyössä on 1.9.2016 alkaen toiminut viransijainen. Suntioiden kohdalla tehtäväkuvien muutos jatkui myös vuoden 2016 aikana. Muutokset työntekijätilanteessa ovat jossain määrin vaikuttaneet vuoden 2016 tavoitteiden toteutumiseen tai toteutumatta jäämiseen. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Puistolan piirineuvosto: Irma Kiikkala, Anki Arpiainen, Ulla Welin, Petri Seppä, Kari Koponen, Aarne Vesamäki, Tarja Lipasti, Kirsi Myllyniemi. Piirineuvosto on kokoontunut 5 kertaa. Piirineuvosto on ollut mukana aktiivisesti piirin toiminnassa (ohjaajina mm. ryhmissä Raamattukerho lukutaitoisille lapsille, lähetystyö, kutomakerho, kirjoittajapiiri, Tapulin olohuoneen vapaaehtoiset, Esikoiset ry). Piirineuvosto on käynnistänyt 2015-2016 hengellisten laulujen yhteislauluillat, Tunnustuskirja- ja Monta tietä Raamattuun sarjat. Piirineuvosto on kokouksissaan ideoinut, arvioinut ja kehittänyt piirin toimintaa ja toimintakulttuuria. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Organisaatiomuutoksesta johtuen johtopäätökset siihen miten toimintaa Puistolan alueella tulisi kehittää jäävät tulevien ratkaisujen varaan. Toiminnan sisältöpuolessa keskeisintä on srk:n perustehtävien hyvä ja laadukas hoito ja samalla vapaaehtoistoiminnan laaja-alaisen merkityksen näkeminen, tukeminen ja yhdessä toimiminen. Torsti Paijola 13 2 130 65 16 2 62 164
15 PUKINMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Arkea ja juhlaa piti vuosi 2016 sisällään. Arki koostui ihmisten päivittäisistä kohtaamisista seurakuntakodilla ja alueella, ja juhliakin oli, kun viikoilla 40 41 vietettiin seurakuntakodin 40-vuotisjuhlia. Pukinmäessä toimii paljon vapaaehtoisten ohjaamia pienryhmiä. Myös muussa toiminnassa, mm. messuavustustehtävissä, vapaaehtoisten panos on ollut suuri. Porttikahvilan toimintakautta pidennettiin, mutta keskiviikon aukiolopäivä jäi syyskaudella pois. Lapsityössä painopiste on siirtymässä pois päiväkerhotoiminnasta avoimeen toimintaan, esim. perhekerhoon ja iltaisin toimivaan perheiden olohuoneeseen. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Vuoden toiminnalliseksi painopisteeksi valittiin seurakuntakodin 40-vuotisjuhla. Juhlaviikolla pyrittiin tavoittamaan eri ikäryhmiä. Piirissä laadittiin juhlalehti, joka lähetettiin mainospostin mukana alueen talouksiin. Iloa tuotti seurakuntalaisten osallistuminen juhlaviikon tapahtumiin, toimintaan tuli mukaan mm. uusia perheitä. Seurakuntakodilla oli perusmessujen lisäksi painopistemessuja, kuten kalevalainen messu, kansanlaulumessu (kuorojen 15-vuotisjuhla), metsäkirkko, 40-vuotisjuhlamessu, Pekka Simojoen Partiomessu ja Kauneimpien joululaulujen messu. Painopisteeksi asetettu Afrikkateemainen messu jäi toteutumatta, sillä kirkkoherran vaihtuminen syksyllä vei messuvuoroja eikä painopistemessulle tuntunut olevan tarvetta eikä resursseja. Lähetysmessu toteutettiin pienimuotoisempana ja Afrikka-teemainen messu toteutetaan kevätkaudella 2017. Toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti viestintään kiinnitettiin huomiota. Juhlalehden ja seurakuntakodin ilmoitustaulun ohella viestintäkanavana toimi seurakuntakodin sisäänkäynnin yhteydessä oleva ikkuna-asetelma, jossa esiteltiin kirkkovuotta ja seurakuntapiirin toimintaa. Jatkossa ikkuna voisi näkyä myös sähköisessä mediassa. Ikkunan laatimiseen osallistui myös vapaaehtoisia. Seurakuntakodin Facebooksivut saivat vuoden aikana lisää seuraajia. Päivitykset voisivat olla aktiivisempia, esim. kesän aikana tarvittaisiin päivityksiä ainakin painopistetilaisuuksista. Piirien kausiohjelmat valmistuivat tavoitteen mukaan koulujen alkamiseen mennessä. Jalkautumisen strategia toteutui suunnitellusti. Seurakunta oli mukana alueellisissa tapahtumissa, ja jalkautumisia tapahtui myös 40-vuotisjuhlien yhteydessä sekä joulukauden avauksena järjestetyssä ostaritapahtumassa. TILASTO-OSUUS TILASTOT 2014 2015 2016 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 42 1763 41 1675 45 1675 Muut jumalanpalvelukset 18 950 17 901 7 511 Jumalanpalvelukset 60 2646 58 2576 52 2186 yhteensä Ehtoollistilaisuudet 46 1549 36 1263 34 1263 Kirkolliset toimitukset 23 564 18 543 17 438 Musiikkitilaisuudet 25 960 28 1318 31 1092 Muut tilaisuudet 34 727 48 1000 23 819 Porttikahvila ei tietoa ei tietoa 50 1174 45 914 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 3 25 3 25 1 8 Varhaisnuorten kerhot 8 43 7 85 8
Kuorot ja musiikkiryhmät 13 264 13 267 11 247 Aikuisten ryhmät 9 198 9 205 9 198 16 RESURSSIT Henkilöresurssit säilyivät entisen kaltaisina. Seurakuntapiirissä on kaksi pastoria, kanttori, diakoniatyöntekijä, varhaisnuorisotyönohjaaja, lastenohjaaja sekä kaksi suntiota. Tärkeitä lisäresursseja olivat tarvittaessa töihin kutsuttava suntio sekä palkkiotoiminen muskariohjaaja. Työresursseja ovat vieneet monien työntekijöiden pitkät sairauslomat, joiden ajaksi ei ole voitu ottaa sijaisia. Toimintakulttuurin muutos sekä seurakunnan organisaation muutoksia koskevat pohdinnat ovat mietityttäneet sekä työntekijöitä että seurakuntalaisia ja aiheuttaneet epävarmaa ilmapiiriä. Tärkeä toiminnan resurssi on seurakuntapiirin vapaaehtoiset. Heidän aktiivisuutensa on mahdollistanut viikkotoiminnan, joka pitää sisällään seuraavat pienryhmät: Hengellinen matkakumppanuus, Ilosanomapiiri, Israel-illat, Kirjoittajapaja, Kutomakerho, Nikkaripiiri ja Puikoissa. VAPAAEHTOISTYÖ Kuluneen vuoden aikana vapaaehtoistyö jatkui tutuissa uomissaan, mutta myös löysi uusia muotoja, työvoimaksi tarjoutui muun muassa vapaaehtoinen mainostenviejä. Löytyi myös vapaaehtoisia, jotka toivat Madetojan palvelutalon asukkaita messuun. Kanavana toimi mm.. Vapaaehtoisten etsiminen ja tehtävään rohkaiseminen on keskeistä. Huomiota kiinnitettiin myös ilmapiiriin. Pyrittiin siihen, että kaikki alueen vapaaehtoiset saavat kokea olevansa yhtä arvokkaita. Vapaaehtoisten etsimiseksi suunniteltu kansio ei toteutunut, vaan vapaaehtoisia löytyi avointen keskustelujen ja vapaaehtoistyo.fi-sivuston kautta. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Vuonna 2016 piirineuvostoon kuuluvat Antti Heikkonen, Anna Elina Huovio (vpj), Sirpa Kaarakainen, Kimmo Karhi, Markku Kotila, Eeva-Maria Muurman, Ahti Niskanen, Tuula Pontela sekä piirin kappalainen Markus Kopperoinen. Vuoden 2016 aikana piirineuvosto kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa keskityttiin seurakuntatoiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Keskustelua käytiin myös lähetystyön uudesta nimikkokohteesta sekä reformaation juhlavuodesta. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Toiminnan suunnittelussa tulee muistaa resurssien rajallisuus. Seurakuntapiiri ei voi eikä sen ole tarpeenkaan vastata kaikkiin asetettuihin toiveisiin, vaan tietoa kannattaa jakaa myös muualla seurakunnassa järjestettävästä toiminnasta. Toiminnan arvioinnissa huomio kiinnittyi siihen, että aina riittävä suunnittelu ja huolellinen valmistautuminen ei toteutunut. Seurakunnan organisaatiomuutoksella on vaikutuksia Pukinmäen alueen toimintaan. Markus Kopperoinen
17 SILTAMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Siltamäen seurakuntakodin viikkotoiminta on vilkasta ja kokoaa kaikenikäisiä säännöllisiin toimintoihinsa. Eläkeläisten iltapäivä, kuorot, lähetysillat, hengellisten laulujen illat, koululaisten kerhot, pienten lasten muskarit ja perhekahvila muodostavat säännöllisen viikkotoiminnan perustan. Korttelitupa, SiSu-seuran vapaaehtoisten ylläpitämä kahvila ikäihmisille sekä Siltamäen Martat kokoontuvat seurakuntakodin suojissa runsaslukuisesti viikoittain. Sunnuntain messu kokoaa uskollisen joukon kävijöitä; seurakuntakoti on löytänyt paikkansa myös suosittuna kastepaikkana. Piirin työntekijät jalkautuvat huomattavan paljon piirin alueelle; vieraillaan kouluissa, laitoksissa ja seurakuntalaisten kodeissa. Kuluneen vuodelle tehty jalkautumissuunnitelma toteutui hyvin. Seurakunta osallistui paikallisen kaupunginosa yhdistyksen järjestämään Sisu tapahtumaan 3.9. ostarilla. Seurakuntakodilla oli musiikkia ja mahdollisuus hiljentymiseen, katoksessa ostarilla jaettiin tietoa seurakunnan toiminnasta. Toinen paljon perheitä kokoava tapahtuma on paikallisten toimijoiden yhdessä järjestämä tonttupolku Linnunradan leikkipuistossa. Seurakunnan rakentama seimi polun varrella keräsi 26.11. n. 500 kävijää. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Vapaaehtoistyö on ollut painopisteenä seurakunnan yhteisen tavoitteen mukaisesti. Haasteena on myös uuden vapaaehtoispainotteisen toimintakulttuurin muotoutuminen niin että seurakuntalaisten lahjat voisivat tulla käyttöön yhteiseksi rakentumiseksi ja iloksi. Messuvapaaehtoiset ovat lukeneet tekstejä ja rukouksia, tuoneet alttarikukkia, jakaneet virsikirjoja ja kantaneet kolehtia. Kutsumme henkilökohtaisesti ja aktiivisesti messun jälkeen seurakuntalaisia vapaaehtoistehtäviin. Henkilökohtainen kutsu ja vapaaehtoistehtävien avoimuus rohkaisevat ottamaan tehtäviä srk-kodin seinällä olevasta messuvapaaehtoislistasta. Diakoniassa vapaaehtoiset valmistavat soppakirkkoja ja myyjäisiä sekä toimivat lähimmäispalvelussa. Ikkunavitriiniä ovat myös rakentaneet vapaaehtoiset. Seurakuntalaisten hengellisen elämän tukemista on haluttu painottaa kuluneena vuonna. Messuissa seurakuntalaisia on rohkaistu ottamaan erilaisia tehtäviä ja antamaan omia lahjojaan ja rukousaiheitaan yhteiseen jakoon ja rakentumiseen. Lähetysilloissa rukous on kantava voima. Jokainen seurakuntakodilla kävijä pyritään kohtaamaan aidosti, vierellä ja rinnalla kulkien. Seurakuntakoti voi olla lepopaikka ja antaa aikaa ja tilaa keskustelulle ja hiljentymiselle. Työntekijät hoitivat hengellisyyttään retriitissä, joka järjestettiin perinteeksi tulleen tavan mukaisesti syksyllä. Diakoniavastaanotto oli diakonian keskeinen työmuoto erilaisissa kriiseissä ja ahdingossa olevien ihmisten tukemiseksi. Henkisen ja hengellisen tuen tarpeeseen vastattiin tarjoamalla keskustelutukea ja ohjaamalla seurakuntayhteyteen ja tukijärjestelmien piiriin. Eläkeläisten päiväpiiri toimii vireästi ja aktiivisesti. Seurakuntakoti kokoaa runsaasti ikäihmisiä viikoittain korttelitupaan ja eläkeläisten iltapäivään. Vuorovaikutus näiden kerhojen välillä on vilkasta ja monen ikäihmisen kynnys seurakuntaan on madaltunut. Lähetysiltojen sisältöinä ovat olleet lääkärilähetys toiminta, lähetyslaulut, Israel-työ, Gospel Riders toiminta ja Islamin kohtaaminen Suomessa. Perheitä kohdataan eniten muskari- ja perhekahvilatoiminnassa sekä lasten kuorojen yhteydessä. Perinteeksi muodostunut 5-vuotiaiden synttärit lokakuussa kokosi 107 ihmistä perhetapahtumaan. Parisuhdeillat ovat muodostuneet vakiintuneeksi toimintamuodoksi ja
niiden aiheet liittyivät puhumisen ja kuuntelemisen taitoihin sekä tunteiden jakamiseen. Koulutyössä päivänavausten määrä on laskenut, mutta toisaalta pääsiäis- ja joulukirkot halutaan pitää ja niihin valmistaudutaan huolellisesti yhteistyötä tehden. Yhteistyö alueen päivähoidon kanssa näkyy säännöllisiksi muodostuneissa lasten pääsiäis- ja joulukirkoissa, joko seurakuntakodilla tai päiväkodeissa. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Piirineuvoston jäseninä toimivat Maisa Hollmèn, Jani Jansson, Sari Jurvelin-Åvist, Leena Kainulainen, Kirsti Latva, Tony Lemström, Juki Orpana ja Heta Warto. Piirineuvosto kokoontui neljä kertaa. Jäsenet ovat avustaneet messuissa ja erilaisissa tapahtumissa. 18 TILASTOT 2014 2015 2016 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 41 1231 41 1189 37 1040 Muut jumalanpalvelukset 17 766 24 862 22 858 Jumalanpalvelukset yhteensä 58 1997 65 2051 59 1898 Ehtoollistilaisuudet 40 717 38 779 39 753 Kirkolliset toimitukset 23 703 21 502 23 668 Musiikkitilaisuudet 18 430 17 506 14 614 Muut tilaisuudet 101 2834 109 3130 105 3212 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot - - - - Pyhäkoulut - - - - - - Varhaisnuorten kerhot 4 29 5 22 6 34 Kuorot ja musiikkiryhmät 6 184 6 163 6 175 Aikuisten ryhmät 2 40 2 42 2 45 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakuntapiirissä panostettiin vuonna 2016 vapaaehtoistyöhön ja hengellisen elämän vahvistamiseen. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on lisääntynyt ja vakiintunut yhteisten tapahtumien myötä. Kunnianosoituksena ja kiitoksena hyvästä ja pitkäjänteisestä työstä alueen eri toimijoiden kanssa seurakuntapiirin kappalainen Martta Paijola nimettiin SiSu seuran Kylätapahtumassa 29.10.2016 vuoden 2016 Sisukkaaksi. Yhteistyö jatkuu, haluamme että Siltamäessä on kaikilla hyvä elää ja toimia. Seurakuntakoti kutsuu iloitsemaan yhdessä toisistamme, tukemaan apua tarvitsevia ja hiljentymään Pyhän edessä. Helsingissä 21.1.2017 Martta Paijola kappalainen Siltamäen seurakuntapiiri
19 TAPANILAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 1. SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Kirkollisia toimituksia Tapanilan kirkolla oli 52 kpl: neljä hautaan siunaamista, kahdeksan vihkimistä ja 40 kastetta. Näihin osallistui yhteensä 1400 ihmistä. Tapanilan kirkko on ollut edelleen suosittu kasteitten ym. tilaisuuksien pitopaikka. Perinteisiä messuja on järjestetty noin joka toinen viikko. 20 messussa oli yhteensä 1210 kävijää. Joka toinen messu on ns. erityismessu. Muita jumalanpalveluksia oli 45. Näissä kävi noin 3000 ihmistä. Tähän lukuun kuuluu Valon messut, joita pidettiin seitsemän. Näissä kävi yhteensä 590 ihmistä. Lisäksi kirkollamme pidettiin noin joka toinen sunnuntai roomalaiskatolinen messu; yhteistyö roomalaiskatolisten kanssa on sujunut hyvin. Monenlaiset aikuisten toimintaryhmät ottivat vuonna 2016 yhteyttä Tapanilan kirkolle ja esim. MLL:n perheliikunta aloitti toiminnan kirkollamme. Useissa tapauksissa emme pystyneet tarjoamaan tiloja sopivaan aikaan ryhmille. Kirkon allakkaa ja aikatauluja jouduttiin miettimään aiempaa enemmän suntioitten vähenevän työajan takia. Yhä useammissa toiminnoissa piirin vetäjälle luovutettiin kirkon avain ja ryhmien aikatauluja jouduttiin tiivistämään. Diakoniatyön asiakasmäärä nousi Tapanilan piirissä, vaikka osa resursseista meni uuden käytännön mukaan Pihlajiston asiakastyön hoitamiseen. Kritoryhmä ja hengellisen matkakumppanuuden ryhmä olivat uusia osittain vapaaehtoisvoimin toteutettuja ryhmiä. Villasukkakeräys adventtina tuotti nopeasta aikataulusta ja vähäisestä mainostuksesta huolimatta lähes 300 sukkaparia. Tapanilan kirkolla toimii kolme lasten musiikkiryhmää, Minilaulajat (3-4v.), Midilaulajat (5-6v.) ja DoReMi-lapsikuoro sekä viisi muskariryhmää (0-3v). Lisäksi kanttori johtaa Kamarikuoroa. Kanttorin työaika on jaettu Siltamäen seurakuntapiirin kanssa. Kanttori Merja Wirkkala oli syksyn virkavapaalla ja hänen sijaisenaan toimi Olga Mäkinen. 2. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEITTEN TOTEUTUMISESTA Valon Messu on vakiinnuttanut paikkansa Tapanilan kirkolla. Tämä vakiintuminen näkyy erityisesti sen vapaaehtoisissa, jotka ovat uskollisesti osallistuneet eri tehtäväryhmien toteuttamiseen. Tällainen rento, vapaaehtoisiin tekijöihin pohjautuva, matalakirkollinen ja viikkomessun kaavaan löyhästi pohjautuva messu tuntuu sopivan hyvin Tapanilan kirkolle. Kirkon aulaan hankittiin kolme uutta hyllyä, joihin sijoitettiin kirjoja, esitteitä ja leluja. Tarkoitus on jatkaa tätä aulan viihtyisyyden parantamista. Voimistelusalin uudet varastohuoneet on otettu suurella ilolla käyttöön. Ne ovat parantaneet huomattavasti kirkkomme toimintojen toimivuutta. Viime vuosina päivänavaukset paikallisissa kouluissa ovat loppuneet ja yhteistyö on hakenut uusia muotoja. Kuluneena vuotena oli merkille pantavaa koulusta tulevien yhteydenottojen ja luokkien kirkkovierailujen merkittävä lisääntyminen. Myös päiväkotien esikoululaiset vierailivat edelleen mielellään kirkollamme. Eskareitten vierailuja oli parhaimmillaan 6/lapsi vuodessa. Yhteistyö Tapanilan eri järjestöjen kanssa on viime vuodet ollut varsin luontevaa. Seurakunta on osallistunut säännöllisesti Tapanilan yhdistysten kokouksiin, osallistunut mm. Tapanilan elävään adventtikalenteriin ja tarjonnut tiloja eri järjestöjen kokouksiin.
20 3. TILASTO-OSUUS kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 21 1112 21 1015 20 1210 Muut jumalanpalvelukset 45 2917 44 2740 45 2992 Jumalanpalv. yhteensä 66 4029 65 3755 65 4202 Ehtoollistilaisuudet 36 1234 31 929 31 1183 Kirkolliset toimitukset 74 2080 61 1704 52 1406 Musiikkitilaisuudet 11 683 30 1516 13 927 Muut tilaisuudet 5 340 5 320 5 300 kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä 4. RESURSSIT Varhaisnuorisotyöntekijä vaihtui ja samalla työkuvaa muutettiin niin, että Tapanilan piirillä ei enää ole kokonaan omaa työntekijää. Myös kanttorin työaika on puolitettu Siltamäen kanssa. Suntioitten työaika on myös vähentynyt huomattavasti vuonna 2016 Tapanilan kirkolla. Tähän tilanteeseen on sopeuduttu parhaan kykymme mukaan. 5. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä olivat: Aulis Ignatius, Lasse Petrell, Laura Sormunen, Karin Airaksinen, Sami Kivelä, Juha Vaarama, Pirkko Ilola ja Harri Vuorinen. Piirineuvosto kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Käsittelimme kokouksissa ajankohtaisia Tapanilan kirkon toimintaan liittyviä asioita. Eri työalojen edustajat kävivät kokouksissa kertomassa työalastaan. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Vuosi 2016 oli työntekijäresurssien vähenemisen vuosi Tapanilan piirissä. Tähän muutokseen oli eri tilanteissa sopeuduttava. Tästä huolimatta työt pystyttiin hoitamaan oikein hyvin. Voimistelusali keskellä kirkkoa, ja sen käyttö niin urheilutoiminnassa kuin seurakuntatyön moni-ilmeisenä tukena, on edelleen selvänä vahvuutena Tapanilan kirkolla nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa. Tapanilan seurakuntapiirin puolesta Esa Järvinen, kappalainen 2014 2015 2016 Pienryhmät Päiväkerhot 4 30 4 22 4 30 Pyhäkoulut 1 5-1 7 Varhaisnuorten kerhot 7 73 10 145 8 78 Varhaisn. erityistapaht. 37 1125 21 1157 36 1145 Kuorot ja musiikkiryhmät 4 40 4 48 4 45 Vauvamuskarit 5 116 5 100 5 86 Aikuisten ryhmät 7 115 7 102 13 140
21 VIIKIN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 1. SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Viikin seurakuntapiirin alueella asuu paljon lapsiperheitä. Tämä näkyy myös piirin viime vuoden toiminnassa. Jumalanpalvelusten ohella viikoittain säännöllisesti eniten kirkolla kävijöitä kokosivat iltaruoka ja muskarit. Keskiviikon iltaruoalle osallistui parhaimmillaan satakunta ihmistä. Iltaruoasta on tullut erityisesti lapsiperheiden kohtaamispaikka, vaikka joukossa on kaiken ikäisiä. 2. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA 1) Yhteisvastuukeräys, lähetystyö ja kansainvälinen diakonia Partiolippukunta Viikin Vesikot osallistui Yhteisvastuukeräyksen toteuttamiseen. Tavoite oli 10 000, keräystulos 10 598. Tuloksesta suurin osa, 5 831, saatiin Viikin Prisman lipaskeräyksestä 8. 20.2.2016. Tulos on noin 0,90 piirin alueella asuvaa kohti ja siten valtakunnallisestikin hyvä tulos. Koko Malmin seurakunnan tulos oli 22 214. Viikin lähetystyön nimikkokohteelle, vammaisten tuki- ja koulutushankkeelle Mongoliassa, kerättiin 6 387, tavoite oli 3 000. Suurin osa kerätyistä rahoista tuli Missiokerholaisten myyjäis-tuotoista. Kirkon Ulkomaanavun lipaskeräys Aleppon asukkaiden auttamiseksi tuotti Viikissä 480. 2) Jalkautumissuunnitelma Jalkautumissuunnitelman keskeisinä tavoitteina oli 1) uusien ihmisten tavoittaminen, 2) yhteistyön tekeminen alueen järjestöjen ja toimijoiden kanssa, 3) kirkon työntekijöiden näkyminen, 4) yhteisöllisyyden tukeminen ja 5) hengellisen elämän vahvistaminen. Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsan kanssa järjestettiin keväällä Laskiaisrieha ja syksyllä Päivä maalla tapahtuma. Latokartanon torilla vietettiin kesän kynnyksellä Suvivirren sunnuntain messu. Elo-syyskuussa osallistuttiin Viikki Seuran järjestämään Ilta torilla tapahtumaan ja Viikin ja Kivikon ulkoilualueet yhdistävän luontosillan avaamiseen, järjestettiin Laulujen kävely Malmin hautausmaalla ja käytiin tunnettujen suomalaisten laulajien ja lauluntekijöiden haudoilla. Marraskuussa oltiin mukana Kansalaisfoorumin valoviikossa. Joulukuussa jaettiin pipareita Viikin bussipysäkeillä, Infokeskus Koronassa järjestettiin kaupungin- ja tiedekirjaston kanssa Lucia markkinat, Latokartanon torilla kokoonnuttiin eläinten jouluhartauteen, asukastalo Lavalla oltiin mukana partiolippukunta Viikin Vesikkojen joulujuhlassa ja ravintola Kaskessa laulettiin Kauneimpia joululauluja. 3) Kutsu- ja erityisjumalanpalvelukset Viikin seurakuntapiirin alueelle muuttaneille on kolme kertaa vuodessa lähetetty kausiohjelma ja kutsu messuun ja iltaruokailuun. Muutama uusi seurakuntalainen on tullut kutsuttuihin tilaisuuksiin. Kovin laajaa osallistuminen ei siis ole ollut. Kasteperheitä on kutsuttu vauvakirkkoihin ja syntymäpäiviään viettäviä senioreita messuun, jonka jälkeen on syntymäpäiväkahvit. Näihin messuihin on osallistuttu varsin mukavasti. Viikin ulkomaalaisväestölle on järjestetty noin kerran kuussa kansainvälinen messu. Mukana on ollut noin 20 henkeä. Toinen tämän ryhmän tärkeä kohtaamispaikka on ollut keskiviikon iltaruokailut. 4) Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa Yhteistyö alueen järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on ollut vilkasta. Viikin kirkon tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Latokartanon peruskoulu, Viikin Normaalikoulu, alueen päivähoito, kaupungin nuorisotalo, partiolippukunta Viikin Vesikot, Helsingin Yliopiston maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa, Viikki Seura, Viikin kirjasto, Bistro Kaski ja Viikin Martat. Alueen toimijoiden kanssa ei saatu toteutettua yhteistä suunnittelukalenteria, joka helpottaisi tiedon kulkua Viikissä järjestettävistä tulevista tapahtumista. 5) Viikin kirkon tilojen käyttö ja valvonta suntiotyövoiman supistuessa Vuoden 2016 aikana kartoitettiin mitä tilaisuuksia Viikin kirkolla voidaan järjestää ilman suntiota. Kirkon käyttöaste on sen verran korkea, että tällaisia ilman suntiota järjestettäviä
22 tilaisuuksia on vain muutama. Esim. kirkolla maanantai-iltaisin kokoontuva kuoro. 6) Lasten ja perheiden parissa tehtävä työ Perhemessu oli noin kerran kuukaudessa ja lasten viikkomessu kerran keväällä ja syksyllä. Kirkolla kokoontui yhdeksän muskariryhmää ja niissä oli mukana yhteensä lähes 200 lasta ja aikuista. Muskarit osallistuivat kirkkomuskarimessujen toteuttamiseen. Messuista saatiin hyvää palautetta ja niihin osallistui paljon perheitä jotka eivät muuten osallistu säännölliseen jumalanpalveluselämään. Alueen koulujen ja päivähoidon kanssa on tehty enenevässä määrin yhteistyötä opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Varhaisnuorten suosituimmat kerhot olivat syksyllä aivan täynnä. Haasteena on saada vapaaehtoisia kerhonpitäjiä. 7) Vapaaehtoistoiminta Seurakuntalaisten ideoimina ja toteuttamina kirkolla järjestettiin monia tapahtumia, esim. iltaruoka, Laulujen kävely Malmin hautausmaalla, teemalliset teeillat ja jouluaaton ateria. Seurakuntalaiset toimivat vahvasti myös Soppapaanussa, yhteisvastuukerääjinä, messuavustajina ja kuorotoiminnassa. Vapaaehtoisia on paljon. Se on iloinen asia. Huolestuttavaa on kuitenkin että joissakin tehtävissä, esim. erilaisissa ruokailuissa, on nähtävissä myös pientä väsymistä. Seurakuntalaiset osallistuvat mielellään yksittäisiin tapahtumiin. Kovin pitkiin ja vaativiin sitoumuksiin ei heitä ole viisasta kysyä. 3. TILASTOT TILASTOT 2014 2015 2016 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 60 5785 59 5648 59 5935 Muut jumalanpalvelukset 69 4040 76 4174 85 5143 Jumalanpalvelukset yhteensä 129 9825 135 9822 145 11333 Ehtoollistilaisuudet 95 3858 95 4142 101 4144 Kirkolliset toimitukset 109 3444 94 2900 88 2562 Musiikkitilaisuudet 52 3222 54 4717 49 4397 Muut tilaisuudet 62 2821 76 3201 133 6717 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 6 39 5 33 5 37 Pyhäkoulut 0 0 0 Perhekerho 5 85 5 8 Varhaisnuorten kerhot 11 99 11 88 8 54 Muskarit 9 196 9 195 9 195 Kuorot 4 52 4 48 4 57 Aikuisten ryhmät 8 85 10 105 11 120 4. RESURSSIT Seurakuntapiirin henkilöstöresurssit riittävät juuri ja juuri nykyisen työn määrään. 5. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä toimivat Katrianna Raunio, Timo Huotinen, Laura Koskelainen (vpj), Riki Kuivalainen, Mikko Kurenlahti, Outi Rantala-Mery, Mikko Tikkanen ja Hannele Ugur. Piirineuvosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Piirineuvoston jäsenet ideoivat ja toteuttivat monia alueella toteutettuja tapahtumia ja toimintoja. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Viikissä voidaan olla varsin tyytyväisiä kuluneeseen vuoteen. Asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tulevina vuosina seurakunnassa on entistä tärkeämpää seurakuntalaisten itsensä ideoima ja toteuttama työ. Siinä työntekijöiden tehtävä on tukea seurakuntalaisia löytämään itselle merkittäviä, konkreettisia ja ihmisen kokoisia tehtäviä. Viikissä 19.1.2017 Petri Jukanen, kappalainen