PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ?

Samankaltaiset tiedostot
Kaupunkikehityksen trendejä

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Vahvat peruskunnat -hanke

Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto

Minun tulevaisuuden kuntani

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

Elinkeino-ohjelman painoalat

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat SEEK/jp

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Vaasan seudun tavoitteet 2019

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa

ETELÄESPLANADI HELSINKI TAPAHTUMAN YHTEENVETO LÅNGVIK VASTAUKSET

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylä

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Alueiden kilpailukyky 2011

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Riittääkö seutukuntien vetovoima?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tekesin palvelut teollisuudelle

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

Pohjois-Savon väestöennuste

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

LAPPI- SOPIMUS

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro

Click to edit Master title style

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

EK:n viestit. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Kirkkonummen kuntastrategia

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

MUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Kaupunkistrategia

Smart Tampere

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Biotalous-INKA

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari Vaasa Ville Valovirta

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

KAUPUNGIN JA MAASEUDUN KAUPUNGIN JA MAASEUDUN ASIA ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA!

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

Etelä-Pohjanmaan liitto

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Transkriptio:

DYNA AMINEN JYVÄSKYL Ä PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ? H A N N U T E R V O K U N TAT I L A I S U U S 1 8. 1. 2 0 1 7 J O K A I S E N J Y V Ä S K Y L Ä M I S T Ä 1 E L I N V O I M A A S E U T U K U N TA A N?

ESITYKSEN RAKENNE I. Jyväskylän pitkän aikavälin kehityksestä miten pärjännyt muihin nähden? II. III. Missä ollaan nyt? Mitä edessä, mihin panostaa? 2

o 1800-luvun alussa pieni markkinapaikka kaupungiksi 1837; edut Wolmar Schildt ensimmäiset suomenkieliset oppikoulut ja seminaari Suomen Ateena puunjalostusteollisuuden synty valtion kivääri- ja tykkitehtaan sijoitusratkaisut 1920-ja 30-luvuilla aseteollisuudesta kehittynyt metalliteollisuus veti Jyväskylää eteenpäin sotien jälkeen koulutusta ja osaamista painotettiin; yliopiston kehitys Jyväskylä erääksi maan halutuimmaksi asuin- ja opiskelupaikaksi o Aluekasvun eri elementit työskennelleet Jyväskylän hyväksi edullinen sijainti; määrätietoista kehittämistä; innovaattoreita; sattumia; 3 polkuriippuvuus; positiiviset odotukset

Väkiluvun kehitys Keski-Suomen seutukunnissa 1880-2015 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Jyväskylä maakuntasarjan selkeä voittaja 1880 1950 2015 4

Väkiluvun kehitys eräillä kaupunkiseuduilla 1880-2015 (v. 2005 seutukuntaluokitus) 370339 238753 181 369 175018 163424 127411 100569 70767 75317 69809 51594 38277 33291 107757 41281 43949 32822 83449 48224 71552 96681 JYVÄSKYLÄ KUOPIO MIKKELI LAHTI TAMPERE OULU VAASA 1880 1950 2015 5

KESKEISTÄ TILASTOTIETOA EDELLISISTÄ KAUPUNKISEUDUISTA Seutu-kunta Väestömäärä (2015) Kaupunkialueella asuvien %-osuus (2015, SYKE:n kaupunkimaaseutulu okitus) Yl. kork. koulu- ja tutkijaasteen suor. / 15 v. täytt. väestö (2015) Bkt / capita (Suomi = 100, 2014) Tyött. % (2016, 11) Tehdyt työtunnit/vä kiluku (2014) Jyväskylä 181 369 78,1 11,1 84,5 14,9 691 Kuopio 133 911 71,3 9,7 91,4 11,7 711 Mikkeli 72 819 57,4 6,3 83,9 12,7 701 Lahti 201 615 77,0 6,1 81,9 14,3 667 Tampere 394 314 87,6 12,0 98,5 15,1 727 Oulu 244 453 85,4 12,3 91,2 14,7 666 Vaasa 101 381 75,2 10,0 113,4 9,7 826 6

MENESTYVIEN ALUETALOUKSIEN HAASTEET SUOMESSA Globaalin talouden muutosvoimat laajenevat markkinat / uudet markkinarakenteet suhteellinen etu / syvenevä työnjako liikkuvammat tuotannontekijät: pääoma, työvoima kasautumishyödyt Kysymykset 1. Tehokkuus: miten Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja miten aluetalouksien kehitys voi tukea tätä? 2. Tasa-arvo ja hyvinvointi: miten alue-erot kehittyvät ja erityisesti miten heikon kehityksen seudut pärjäävät?

HYVÄN SUOMEN VISIO Erilaistuva, mutta ei eriarvoistava aluekehitys Osaaminen, innovaatiot, kasvuyritykset kehityksen moottoreina Monipaikkaisuuden kasvu Kaupunkiseuduista rakentuva Laajeneva & verkostoituva pääkaupunkiseutu Kilpailukykyisten kaupunkialueiden verkosto, kehityskäytävät Alue/kasvukeskukset - jokaisella menestyvällä alueella (maakunnalla) ainakin yksi pärjäävä, erikoistumisetuja ja muita kilpailukykyisen aluetalouden tekijöitä hyödyntävä keskus Maaseutu elävien kylien Suomea Kaupunkien läheinen maaseutu kukoistaa Verkostoituvat teollisuus- ja matkailukeskittymät muodostavat elinvoimaisia tuotantosaarekkeita Luonto-, elämys- ja kakkosasumisen hyvinvointialueet houkuttelevia paikkoja elämiseen 8

KASVAVAN KESKITTYMISEN SKENAARIO Kasautumisen edut ylitsekäymättömiä, vain Helsingin seutu pärjää Yksipuoliset kaupunkiseudut menettävät asemiaan Ydinmaaseudunkaan infraa ei voida ylläpitää, syvä maaseutu alkaa olla menetettyä

ALUEELLISEN KILPAILUKYVYN TEKIJÄT - DYNAAMINEN, ELINVOIMAINEN ALUETALOUS Osaamispääoma Osaava työvoima keskeisin tuotannontekijä Mm. työikäisen väestön määrä, osallistumisaste, opiskelijoiden määrä, tekniikan opiskelijoiden määrä, korkea-asteen tutkintojen määrä Innovatiivisuus Innovaatioympäristöt ja innovatiivisen toiminnan laajuus Mm. tutkimus- ja kehitysmenot, patentit, innovatiiviset toimipaikat, huippu- ja korkean teknologian osuus arvonlisäyksestä Keskittyminen Keskittymät nostavat tuottavuutta Mm. väestön keskittyminen, keskittyvien alojen osuus alueen työllisistä, liike-elämän palveluiden osuus alueiden työllisistä, suurimman toimialan osuus työllisistä Saavutettavuus Maantieteellinen sijainti ja alueen liikenneyhteydet markkinoiden saavutettavuus Mm. markkinoiden maantiesaavutettavuus, lentoliikenteen läheisyys, teollisuuden ulkomaanyhteydet Miellyttävä, houkutteleva asuinympäristö => elämisen laatu Työpaikat seuraavat myös ihmisiä, erityisesti osaavia ihmisiä 10

PÄRJÄÄKÖ JYVÄSKYLÄ? Osaamispääoma koulutetuista nuorista kiinni pitäminen => Välkkylä Innovatiivisuus ict, kyber, biotalous => Säihkylä Keskittyminen => tuottavuus=> kasvu => Täyskylä Saavutettavuus Jyväskylä lähemmäksi Helsinkiä: oikorata => Lähikylä Miellyttävä, puoleensa vetävä asuinympäristö luonto, kulttuuri, palvelut => Hyväkylä 11

KAUAS KANTAVIA, VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ PERÄÄNKUULUTETAAN Osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset ovat yhä keskeisemmässä roolissa alueiden kehityksessä Erityisesti kaupunkipolitiikoissa korostuvat toimet, joilla kaupunkialueet kykenevät vetämään puoleensa osaavia ja luovia ihmisiä Ed Glaeser: To trive, cities must attract smart people and enable them to work colloboratively Enrico Moretti: In the coming decades, successful cities will ne the ones that can attract and nurture the most creative workers and entrepreneurs Kilpailukyky edellyttää ylivertaisuutta (jossain), innovaatioita ja osaamista Tämä kehitys ponnistaa ennen kaikkea luovista ihmisistä, jotka hakevat miellyttäviä elinympäristöjä Kaupunkiympäristöön ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen kannattaa investoida Toki näilläkin investoinneilla on aina vaihtoehtoiskustannuksensa, jolloin päättäjien puntaroivaksi jäävät erityyppisten investointien tapauskohtaiset vaikutukset Mutta kehittyvillä kaupunkialueilla tulee olla myös varaa alueen vetovoimaa lisääviin 12