DYNA AMINEN JYVÄSKYL Ä PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ? H A N N U T E R V O K U N TAT I L A I S U U S 1 8. 1. 2 0 1 7 J O K A I S E N J Y V Ä S K Y L Ä M I S T Ä 1 E L I N V O I M A A S E U T U K U N TA A N?
ESITYKSEN RAKENNE I. Jyväskylän pitkän aikavälin kehityksestä miten pärjännyt muihin nähden? II. III. Missä ollaan nyt? Mitä edessä, mihin panostaa? 2
o 1800-luvun alussa pieni markkinapaikka kaupungiksi 1837; edut Wolmar Schildt ensimmäiset suomenkieliset oppikoulut ja seminaari Suomen Ateena puunjalostusteollisuuden synty valtion kivääri- ja tykkitehtaan sijoitusratkaisut 1920-ja 30-luvuilla aseteollisuudesta kehittynyt metalliteollisuus veti Jyväskylää eteenpäin sotien jälkeen koulutusta ja osaamista painotettiin; yliopiston kehitys Jyväskylä erääksi maan halutuimmaksi asuin- ja opiskelupaikaksi o Aluekasvun eri elementit työskennelleet Jyväskylän hyväksi edullinen sijainti; määrätietoista kehittämistä; innovaattoreita; sattumia; 3 polkuriippuvuus; positiiviset odotukset
Väkiluvun kehitys Keski-Suomen seutukunnissa 1880-2015 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Jyväskylä maakuntasarjan selkeä voittaja 1880 1950 2015 4
Väkiluvun kehitys eräillä kaupunkiseuduilla 1880-2015 (v. 2005 seutukuntaluokitus) 370339 238753 181 369 175018 163424 127411 100569 70767 75317 69809 51594 38277 33291 107757 41281 43949 32822 83449 48224 71552 96681 JYVÄSKYLÄ KUOPIO MIKKELI LAHTI TAMPERE OULU VAASA 1880 1950 2015 5
KESKEISTÄ TILASTOTIETOA EDELLISISTÄ KAUPUNKISEUDUISTA Seutu-kunta Väestömäärä (2015) Kaupunkialueella asuvien %-osuus (2015, SYKE:n kaupunkimaaseutulu okitus) Yl. kork. koulu- ja tutkijaasteen suor. / 15 v. täytt. väestö (2015) Bkt / capita (Suomi = 100, 2014) Tyött. % (2016, 11) Tehdyt työtunnit/vä kiluku (2014) Jyväskylä 181 369 78,1 11,1 84,5 14,9 691 Kuopio 133 911 71,3 9,7 91,4 11,7 711 Mikkeli 72 819 57,4 6,3 83,9 12,7 701 Lahti 201 615 77,0 6,1 81,9 14,3 667 Tampere 394 314 87,6 12,0 98,5 15,1 727 Oulu 244 453 85,4 12,3 91,2 14,7 666 Vaasa 101 381 75,2 10,0 113,4 9,7 826 6
MENESTYVIEN ALUETALOUKSIEN HAASTEET SUOMESSA Globaalin talouden muutosvoimat laajenevat markkinat / uudet markkinarakenteet suhteellinen etu / syvenevä työnjako liikkuvammat tuotannontekijät: pääoma, työvoima kasautumishyödyt Kysymykset 1. Tehokkuus: miten Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja miten aluetalouksien kehitys voi tukea tätä? 2. Tasa-arvo ja hyvinvointi: miten alue-erot kehittyvät ja erityisesti miten heikon kehityksen seudut pärjäävät?
HYVÄN SUOMEN VISIO Erilaistuva, mutta ei eriarvoistava aluekehitys Osaaminen, innovaatiot, kasvuyritykset kehityksen moottoreina Monipaikkaisuuden kasvu Kaupunkiseuduista rakentuva Laajeneva & verkostoituva pääkaupunkiseutu Kilpailukykyisten kaupunkialueiden verkosto, kehityskäytävät Alue/kasvukeskukset - jokaisella menestyvällä alueella (maakunnalla) ainakin yksi pärjäävä, erikoistumisetuja ja muita kilpailukykyisen aluetalouden tekijöitä hyödyntävä keskus Maaseutu elävien kylien Suomea Kaupunkien läheinen maaseutu kukoistaa Verkostoituvat teollisuus- ja matkailukeskittymät muodostavat elinvoimaisia tuotantosaarekkeita Luonto-, elämys- ja kakkosasumisen hyvinvointialueet houkuttelevia paikkoja elämiseen 8
KASVAVAN KESKITTYMISEN SKENAARIO Kasautumisen edut ylitsekäymättömiä, vain Helsingin seutu pärjää Yksipuoliset kaupunkiseudut menettävät asemiaan Ydinmaaseudunkaan infraa ei voida ylläpitää, syvä maaseutu alkaa olla menetettyä
ALUEELLISEN KILPAILUKYVYN TEKIJÄT - DYNAAMINEN, ELINVOIMAINEN ALUETALOUS Osaamispääoma Osaava työvoima keskeisin tuotannontekijä Mm. työikäisen väestön määrä, osallistumisaste, opiskelijoiden määrä, tekniikan opiskelijoiden määrä, korkea-asteen tutkintojen määrä Innovatiivisuus Innovaatioympäristöt ja innovatiivisen toiminnan laajuus Mm. tutkimus- ja kehitysmenot, patentit, innovatiiviset toimipaikat, huippu- ja korkean teknologian osuus arvonlisäyksestä Keskittyminen Keskittymät nostavat tuottavuutta Mm. väestön keskittyminen, keskittyvien alojen osuus alueen työllisistä, liike-elämän palveluiden osuus alueiden työllisistä, suurimman toimialan osuus työllisistä Saavutettavuus Maantieteellinen sijainti ja alueen liikenneyhteydet markkinoiden saavutettavuus Mm. markkinoiden maantiesaavutettavuus, lentoliikenteen läheisyys, teollisuuden ulkomaanyhteydet Miellyttävä, houkutteleva asuinympäristö => elämisen laatu Työpaikat seuraavat myös ihmisiä, erityisesti osaavia ihmisiä 10
PÄRJÄÄKÖ JYVÄSKYLÄ? Osaamispääoma koulutetuista nuorista kiinni pitäminen => Välkkylä Innovatiivisuus ict, kyber, biotalous => Säihkylä Keskittyminen => tuottavuus=> kasvu => Täyskylä Saavutettavuus Jyväskylä lähemmäksi Helsinkiä: oikorata => Lähikylä Miellyttävä, puoleensa vetävä asuinympäristö luonto, kulttuuri, palvelut => Hyväkylä 11
KAUAS KANTAVIA, VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ PERÄÄNKUULUTETAAN Osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset ovat yhä keskeisemmässä roolissa alueiden kehityksessä Erityisesti kaupunkipolitiikoissa korostuvat toimet, joilla kaupunkialueet kykenevät vetämään puoleensa osaavia ja luovia ihmisiä Ed Glaeser: To trive, cities must attract smart people and enable them to work colloboratively Enrico Moretti: In the coming decades, successful cities will ne the ones that can attract and nurture the most creative workers and entrepreneurs Kilpailukyky edellyttää ylivertaisuutta (jossain), innovaatioita ja osaamista Tämä kehitys ponnistaa ennen kaikkea luovista ihmisistä, jotka hakevat miellyttäviä elinympäristöjä Kaupunkiympäristöön ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen kannattaa investoida Toki näilläkin investoinneilla on aina vaihtoehtoiskustannuksensa, jolloin päättäjien puntaroivaksi jäävät erityyppisten investointien tapauskohtaiset vaikutukset Mutta kehittyvillä kaupunkialueilla tulee olla myös varaa alueen vetovoimaa lisääviin 12