Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo
Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä) 16 :n mukainen pöytäkirja määräyksistä, jotka poikkeavat kalastussäännöstä Suomi ja Ruotsi ovat Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 :n mukaisesti sopineet seuraavasta: 6. Poiketen kalastussäännön 11 :stä Tornionjoen kalastusalueella meri- ja jokialueella vuosina 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017 saaliiksi saadut taimenet on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena.
Meren syönnösvaellus Sukukypsyminen, kutuvaellus takaisin jokeen Vaelluspoikaset Jokipoikaset Poikaset levittäytyvät, syömään alkaminen Ruskuaispussipoikaset sorassa Mäti Kutu
Tenon meritaimenen vaellusmallit (P. Orell et al., in prep.) 1. Alajuoksun talvehtijat 2. Kutuvaeltajat Talvehtijat kutukypsymättömiä tai välivuotta lisääntymisestä pitäviä kaloja Kutuvaellus on pääosin kaksivuotinen Syksyllä jokeen, talvehtiminen, seuraavana kesänä kutualueelle Yhden vuoden kutuvaeltajista vain yksittäisiä havaintoja
Vuosia poikasena joessa Suomunäyteaineisto Tornionjoen meritaimenista, 2000-luku Vuosia poikasvaelluksen jälkeen 1 2 3 4 5 6 7 9 13 Yht. 2 5 16 2 23 3 10 136 176 16 13 4 3 2 1 361 4 21 90 64 7 5 1 1 189 5 6 15 9 1 31 6 1 3 4 7 1 1 Yht. 39 249 265 25 19 5 4 2 1 609
Aiempia kutuja Suomunäyteaineisto Tornionjoen meritaimenista, 2000-luku Vuosia poikasvaelluksen jälkeen 1 2 3 4 5 6 7 9 13 Yht. 0 36 209 191 10 1 1 448 1 3 8 11 16 3 1 42 2 1 2 4 7 3 2 2 5 1 1 Yht. 36 212 199 22 19 4 5 2 1 500
Joesta kalastetut meritaimenet vanhenneet, enemmän uusintakutijoita
Lohet ja meritaimenet nousukalaseurannassa SUURET LOHET KOSSIT MERITAIMENET
Meritaimenen kutuvaelluksen runsauden indeksi (20.6. mennessä nousseet, 55-65 senttiä pitkät) Myöhäinen kutunousu? keskimääräistä pienempi osuus laskettu mukaan?
Taimenen poikastiheyksien kehitys Kesänvanhojen poikasten keskitiheydet neljässä Suomen sivujoessa
Taimenen poikastiheyksien kehitys Vanhempien poikasten keskitiheydet neljässä Suomen sivujoessa
Sähkökalastus: poikastiheydet hyvin vaihtelevia joittain nouseva trendi Smolttipyynnit: 500-2000 poikasta/joki ei jatkuvaa seurantaa Kaikuluotaus: satoja 1000(?) nousukalaa 2013-2015 runsaampia määriä kuin aiemmin Smolttipyynti: 10 000-20 000 poikasta ei selvää trendiä (seurannan kattavuus vaihtelee)
Johtopäätökset Meritaimenen kalastuspaine pienentynyt jo pidemmällä aikavälillä 2013 alkanut tiukennettu säätely näyttäisi edelleen vahvistaneen kehitystä; ei kuitenkaan merkkejä suuresta, erillisestä vaikutuksesta Elpymisen merkkejä myös muissa Suomen ja Ruotsin meritaimenjoissa yleisemmät kuin jokikohtaiset tekijät myös vaikuttamassa Poikastuotanto elpyy, mutta vaivalloisesti varsinkin niissä sivujoissa, mistä merivaelteinen taimen ehti (lähes?) kokonaan hävitä Nykyinen meritaimenen määrä edelleen hyvin alhainen suhteessa koko vesistön tuotantokykyyn (lisääntymisalueet supistuneet?)
Miten olisi syytä jatkaa? Meritaimenen koko vaellusalueen huomioon ottava elvytyssuunnitelma järkevä kokonaispaketti taimenen elvyttämiseksi laki, asetukset, erillispäätökset, tiedotus, koulutus, sitouttaminen! Erityinen huomio meritaimenen sivusaalisongelman ratkaisuihin (rannikon seisovat pyydykset, joen pääuomien lohenkalastus) Merivaelteisen taimenen palauttaminen kaikille lisääntymisalueille kohdennetut sivuvesien elinympäristökunnostukset myös valuma-alueen maankäyttö huomioon, valuma-aluekunnostukset suunnatut, huolella harkitut istutukset tiedotus, koulutus, vapaaehtoistyö Tornionjoen meritaimen: Suomi-Ruotsi yhteistyö koko vaellusalueella!!
Kiitos! 17 5.11.2015