Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti
Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan erityisiin kohderyhmiin kuuluvat henkilöt ja ryhmät, joihin ei saada yhteyttä nykyisten palvelujen tai perinteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla. Lähde: Andersson. Uppsökande arbete en litteraturbaserad metoddisksussion.2010, 45; Puuronen Anne. Etsivän katse 2014, 16-19.
Jatkuu.. Etsivä työ on psykososiaalista muutostyötä, jossa kiinnitetään byrokratiaja palvelutyötä enemmän huomiota asiakkaan tarpeisiin ja tilanteeseen sekä työntekijän ja asiakkaan välille muodostuvaan vuorovaikutukseen. Työ kohdistuu huono-osaisiin, syrjäytyneisiin/syrjään joutuneisiin ja yhteiskunnasta marginalisoituneisiin ihmisiin, joiden elämässä on vaikeuksia. Lähde: Raunio. Syrjäytyminen. Sosiaalityötä kiinnostavia näkökulmia. 2004, 140-141.
Miksi Etsivää vanhustyötä tarvitaan? Ikääntyneiden määrä kasvaa (Tilastokeskus 2015). Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 17 %:sta 27 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Yli 65 - vuotiaita on 1,1 milj. (STM 2013), vuonna 2040 heitä on noin 1,4 milj. Yli 90 % palvelua tarvitsevista ikäihmisistä asuu jatkossa tuetusti kotona (STM 2010 ja 2013). Vähintään suuria vaikeuksia itsestä huolehtimisessa kokee yli 75 vuotta täyttäneistä lähes 15 % eli noin 71 500 (THL 2013). 37 % toivoo, että voi asua kotona omaisten avulla, 32 % että voi asua kotona kotipalvelun avulla (Eurobarometri 2009. Vaarama ja muut 2010). Eri ikäryhmien syrjäytymistä tulee ehkäistä (STM 2010, 2013 ja 2015). Toimintarajoitteisten lukumäärä kasvaa 95 % jos itsestä huolehtimisen rajoitteet etenevät samalla nopeudella kuin 1980 2000 aikana (THL 2013; Kauppinen 2010, 41). Itsensä usein tai jatkuvasti yksinäiseksi yli 65-vuotiaista kokee noin 11-13 %. Yksinäisyys lisääntyy iän myötä. (Vaarama ja muut 2010; Murto, Pentala, Helakorpi & Kaikkonen 2015). Yksinäisyys on merkittävässä yhteydessä avun puutteeseen (Ilomäki, Saares, Rinne & Shemeikka 2015). Suomalaisista yli 55-vuotiaista 44 % toimii vapaaehtoisena (Eurobarometri 2012; Eurofound 2015).
Miksi Etsivää vanhustyötä tarvitaan? Köyhyyden haittoja tulee ehkäistä (STM 2010; 2013 ja 2015). 65 vuotta täyttäneet ovat suuri ikäryhmä aivan pienituloisuusrajan tuntumassa. Pienituloisuusrajalla (1 100 /kk) on 1/3 eläkkeellä olevista eli noin 330 000 (Vaarama ja muut 2010; Findikaattori 2015). Suomessa yli 60-vuotiaista sai 27 300 takuueläkettä, joka on vähimmäiseläke 746,57 (Findikaattori 2015). Ikäihmisten pienet eläkkeet ja rahan puute vähentävät osallistumista ja halukkuutta investoida omaan psykososiaaliseen hyvinvointiin (Vilkko ja muut 2010). Kotiin tuotetaan jatkossa yhä enemmän palveluja (STM 2013; STM 2016). Vain 13 % yli 80-vuotiaista käyttää ateriapalveluita. (THL 2010). 12,5 % kunnista oli huomattavasti vaikeuksia palveluasumisen järjestämisessä vuonna 2010. Noin 5 % ikääntyneistä ilmoitti, että tarvitsisi apua kotitöissä ja arkiaskareissa, mutta ei saa sitä (Helldán ja Helakorpi 2014). Ikääntyneiden turvattomuus lisääntyy Perheiden pienentyessä vertaisverkostojen ja epävirallisen avun verkostojen merkitys kasvaa (Seppänen, Heinola ja Andersson 2009, 42). Pitkät etäisyydet palveluihin, liukkaat polut talvella ja haastava maasto ei houkuta ulos (Rantakokko ja muut 2014). 58 % säännöllistä kotihoitoa saavista nauttii psyykelääkkeitä (Kauppinen 2010, 40). 20 % itsemurhista oli vuonna 2013 yli 65-vuotiaiden tekemiä (Tilastokeskus 2014).
Ikääntyneen elämän taitekohdat, jotka uhkaavat hyvinvointia Ulkoisia riskitekijöitä (ympäristöön liittyviä) Sisäisiä riskitekijöitä (henkilöön liittyviä) Liikkuminen lähiympäristössä on vaikeaa. Liikkuminen on vaikeaa toimintakyvyn vajeen Tarvitsevat liikkumisen apuvälineitä. vuoksi. Välimatkat palveluihin ovat pitkiä tai Kokevat itsensä yksinäisiksi. palveluja ei ole (maaseutu). Palvelu vastaa vain perustarpeisiin. Yksin asuminen. Ei ole tietoa etuuksista tai oikeuksista (myös Heillä ei ole omaisia tai muita läheisiä tai ulkoinen riskitekijä). he asuvat kaukana. Päihdeongelmat. Heillä ei ole ystäviä. Heillä on pienet tulot. Aktiivista toimintaa ei ole tarjolla. Käyttävät paljon terveyspalveluja (terveyskeskus, Kriteerit palvelujen saamiseksi eivät täyty. lääkäri, apteekki..) Ei osaa enää lähteä mukaan toimintaan. Ajokortin menetys. Pitkä omaishoitajuusaika.
Etsivän vanhustyön mahdolliset vaikutukset Yksilöllisiä muutoksia Vuorovaikutuksen muutoksia Yhteisöllisiä muutoksia Ryhmien vaikutuksia yksilöön Muutoksia sosiaalipolitiikkaan
Etsivä vanhustyö jatkossa Etsivä vanhustyö toimii vaa ankielenä ikääntyneiden hyvinvoinnin rakentumisessa. Etsivä vanhustyö on toteutettava ammatillisena työnä (parityö), jotta tavoitetaan ne ikääntyneet, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä ja tarvitsevat apua.
Kiitos! Lähde: Etsivä vanhustyö meillä ja muualla Raportti suomalaisista ja eurooppalaisista käytännöistä. Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2015