ELEMENTTIKOON VAIKUTUS VÄSYMISMENETELMIEN TARKKUUTEEN THE EFFECT OF MESH SIZING TO THE CONVERGENCE OF FATIGUE STRENGTH METHODS

Samankaltaiset tiedostot
KUORMAA KANTAMATTOMAN T-LIITOKSEN GEOMETRIAN VAIKUTUS VÄSYMISKESTOIKÄÄN TEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MENETELMÄLLÄ

RIVAN KÄRJEN MUOTOILUSUOSITUSTEN VERTAILU HOT SPOT JA TEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MENETELMILLÄ

LEVYJÄYKISTEEN PÄÄN KÄÄNTÄMISEN VAIKUTUS JÄNNITYSKONSENT- RAATIOIHIN EFFECT OF INCLINING LONGITUDINAL GUSSET S TIP ON STRESS CONCEN- TRATIONS

NOTCHIKOLOLIITOSTEN FE-ANALYYSIT FE-ANALYSIS OF NOTCH JOINTS

HITSATUN LIITOKSEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN SÄRÖN KASVUN SIMULOINNILLA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0402 Kandidaatintyö

LIITOKSEN SYMMETRISYYDEN VAIKUTUS LOVIJÄNNITYKSEEN HITSIN RA- JAVIIVALLA THE EFFECT OF SYMMETRY ON NOTCH STRESS AT WELD TOE

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm

RAKENTEELLISEN JÄNNITYKSEN MÄÄRITTÄMINEN TEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MALLISTA DETERMINATION OF HOT SPOT STRESS FROM ENS MODEL

Valkonen, Ilkka; Valkonen, Antti Tuotantokäyttöön soveltuva edullinen menetelmä hitsin juuren puolen väsymiseliniän arvioimiseksi

Vastaanotettu Hyväksytty Julkaistu verkossa

Ultralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus

HITSILIITOSTEN VÄSYMISTARKASTELU ERI MENETELMILLÄ FATIGUE ANALYSIS OF WELDED JOINTS WITH DIFFERENT METHODS

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

RIVAN KÄRJEN JÄNNITYSKOMPONENTIT STRESS COMPONENTS OF GUSSET S TIP

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

HRO SUUNNITTELUFOORUMIN TEEMAPÄIVÄT 2014

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

HOT SPOT MENETELMÄN KÄYTTÖ SILTANOSTURIN PÄÄDYN VÄSYMISMITOITUKSESSA BRIDGE CRANE END FATIGUE ANALYSIS BASED ON THE HOT SPOT STRESSES

TEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MENETELMÄN KÄYTETTÄVYYS ULTRALUJIEN TERÄSTEN KORKEALAATUISTEN HITSIEN VÄSYMISMITOITUKSESSA

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu

TkL. Matti Koskimäki

Liite A : Kuvat. Kuva 1.1: Periaatekuva CLIC-kiihdyttimestä. [ 1 ]

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

Stalatube Oy. P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u. Laskentaraportti

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI

Ultralujien terästen käyttö dynaamisesti kuormitetuissa koneen rakenteissa

ULTRALUJAN TERÄKSISEN RAKENNEPUTKEN JA VEITSILEVYN LIITOKSEN MUOTOILU HAURASMURTUMAA VASTAAN

HRO SUUNNITTELUFOORUMIN TEEMAPÄIVÄT 2013

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone. Tuomas Tuomaala PUUKUROTTAJAN PUOMIN VÄSYMISTARKASTELU.

ETUTELIN RUNGON VÄSYMISKESTÄVYYDEN TARKASTELU HOT SPOT- MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN

Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään

3R-menetelmän käyttö vaihtuva-amplitudisesti kuormitettujen hitsausliitosten väsymisanalysoinnissa

Ultralujien terästen ominaisuudet lopputuotteeseen osaavan suunnittelun ja valmistuksen avulla

Teräsrakentamisen T&K-päivät Lujista rakenneputkista valmistettavien liitosten kestävyys

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet

VÄSYMISMITOITUS Pasila. Antti Silvennoinen, WSP Finland

HRO SUUNNITTELUFOORUMIN TEEMAPÄIVÄT 2015

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

Vauriomekanismi: Väsyminen

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 05: FEM-analyysista saatavat tulokset ja niiden käyttö.

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot

SHY- Seminaari TURKU

TILTTISANGAN VÄSYMISKESTÄVYYS FATIGUE RESISTANCE OF TILT HANDLE

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI

FE-ANALYYSIN SOVELTAMINEN S960 QC TERÄKSISEN I-PROFIILIN ÄÄRIKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaattityö ja seminaari

Q Q 3. [mm 2 ] 1 1 = L

OMINAISUUDET SOVELLUS. Technical data sheet BOAX-II HDG - KIILA-ANKKURI. Mutterin ja aluslevyn kanssa. UK-DoP-e08/0276, ETA-08/0276.

Pienahitsien materiaalikerroin w

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

RUUVILIITOSTEN LUJUUSTARKASTELU VOIMANSIIRTOLINJOISSA

TURVEPERÄVAUNUN VÄSYMISKESTÄVYYDEN PARANTAMINEN IMPROVING THE FATIGUE STRENGTH OF A PEAT TRAILER

KESKIPAKOISPUHALTIMEN SIIPIPYÖRÄN LUJUUSTEKNISEN MITOITUK- SEN KEHITTÄMINEN

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

EKVIVALENTIN PAKSUUDEN MÄÄRITTÄMINEN KAHDEN PAKSUUDEN LEVYRAKENTEELLE DETERMINING THE EQUIVALENT THICKNESS FOR THE TWO-THICKNESS PLATE STRUCTURE

8. Yhdistetyt rasitukset

METSÄPERÄVAUNUN RUNGON DYNAAMINEN VÄSYMIS- TARKASTELU

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 01: Johdanto. Elementtiverkko. Solmusuureet.

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ. Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 1

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2.

EMC Suojan epäjatkuvuudet

Tuukka Yrttimaa. Vaurioituminen. Sitkeä- ja haurasmurtuma. Brittle and Ductile Fracture

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty ) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia.

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys

Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

Eurokoodi 2016 seminaari

Moldex3D-FEA Interface to Abaqus Case: Suunto Ambit

Jatkotehtävien opastus: tutoriaalien ja SolidWorks itseopiskelumateriaalin läpikäynti

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34

Konetekniikan kandidaatin tutkinto

Vetokuormitetun päittäisliitoksen väsymislujuus hitsatussa tilassa Nykykäytännön arviointia ja vaihtoehtoisia tarkastelutapoja

Fuxi-info To Maisteriohjelma GEORAKENTAMINEN prof. Mikael Rinne

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 2

Johdatus materiaalimalleihin

A on sauvan akselia vastaan kohtisuoran leikkauspinnan ala.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

ULTRALUJAN TERÄKSEN KIINNITYSHITSIEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITYS

SSAB FrameCalc ja SSAB High Strength Structural Hollow Sections Handbook, tutkimustuloksista käytännön sovelluksiin

TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty ) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia.

TRUKKITRAKTORIN RUNGON SUUNNITTELU JA LASKENTA

Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

AKSIAALIVUOSÄHKÖMOOTTORIN VALURUNGON VÄSYMISTARKASTELU

DIPLOMITYÖ JÄNNITYSSUHTEEN VAIKUTUS ULTRALUJAN TERÄKSEN HITSAUSLIITOKSEN VÄSYMISLU- JUUTEEN

Tampereen Tornihotelli CASE STUDY. Juha Valjus Finnmap Consulting Oy

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 14: Yleisen lujuusopin elementtimenetelmän perusteita.

Transkriptio:

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Energiajärjestelmät LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari ELEMENTTIKOON VAIKUTUS VÄSYMISMENETELMIEN TARKKUUTEEN THE EFFECT OF MESH SIZING TO THE CONVERGENCE OF FATIGUE STRENGTH METHODS Lappeenrannassa 24.06.2015 Seppo Uimonen Tarkastaja: Prof. Timo Björk

TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energiajärjestelmät LUT Kone Seppo Uimonen Elementtikoon vaikutus väsymismenetelmien tarkkuuteen Kandidaatintyö 2015 18 sivua, 13 kuvaa ja 5 taulukkoa Hakusanat: väsymiskestävyys, tehollinen lovijännitys, tarkkuus Kandidaatintyössä tutkittiin kolmen hitsatun palstalevyliitoksen väsymiskestävyyttä äärellisten elementtien menetelmällä. Tutkimuksen pääpaino oli 2D-mallin antamien tulosten suppenevuudessa kolmella eri elementtikoolla ja kolmessa eri mittasuhdetapauksessa. Tutkimustuloksissa havaittiin noin 5 % muutos harvimman ja tiheimmän elementtiverkon tulosten välillä. Tutkimuksessa havaittiin myös että muutos harvimman ja tiheimmän elementtiverkon tuloksissa pieneni hiukan mitä suurempia kappaleet ja niiden hitsausliitokset olivat.

ABSTRACT Lappeenranta University of Technology LUT School of Energy Systems LUT Mechanical Engineering Seppo Uimonen The Effect of Mesh Sizing to the Convergence of Fatigue Strength Methods Bachelor s thesis 2015 18 pages, 13 figures and 5 tables Keywords: fatigue strength, effective notch stress, convergence In bachelor s thesis there was studied fatigue strength results of three welded column joints by finite element method. Main emphasis of the study regarded converge of 2Dmodel results with three different mesh sizing options and three geometry cases. In the results there was observed circa 5 % difference between most sparse and most dense mesh. There was also discovered that the difference was slightly less at bigger geometry and weld size cases.

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 1 JOHDANTO... 6 2 MENETELMÄT... 7 3 TULOKSET... 11 4 POHDINTA... 16 LÄHTEET... 18

5 SYMBOLILUETTELO σ max σ nim ν a maksimijännitys FEM-mallissa hitsin rajaviivalla nimellinen jännitys kappaleessa FEM-mallissa kuroumavakio hitsin a-mitta a, b, c mittasuhdetapaukset A, B, C, D, E, F verkotusalueiden elementtien viivatiheydet E kimmomoduuli Kt ENS Kt ENS.tihein Kt ENS.harvin L Pros ero t T jännityskonsentraatiokertoimet hitsin rajaviivalla tiheimmän elementtiverkon antama jännityskonsentraatiokerroin harvimman elementtiverkon antama jännityskonsentraatiokerroin ylälevyn pituus Prosentuaalinen ero harvimman ja tiheimmän elementtiverkon tulosten välillä ylälevyn paksuus alalevyn paksuus

6 1 JOHDANTO Kandidaatintyössä tutkittiin ulokkeellisen palstalevyliitoksen väsymiskestävyyttä äärellisten elementtien menetelmällä (FEM, finite element method). Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää millä elementtitiheydellä simulaatiotulokset ovat tarpeeksi tarkkoja, jotta niitä voidaan käyttää hyväksi väsyttävästi kuormitetun hitsausliitoksen kestoiän arvioinnissa. Kandidaatintyö on osa Lappeenrannan teknillisen yliopiston teräsrakenteiden laboratoriossa tehtävää tutkimusta. FEM on tietokoneella tehtävää laskentaa, jossa tutkittava kappale jaetaan äärellisiin palasiin, solmuihin ja elementteihin, joiden siirtymien ja muodonmuutosten perusteella arvioidaan kappaleessa vaikuttavia jännityksiä. Tämä edellyttää tietoa tietyistä materiaaliominaisuuksista, kuten kimmokertoimesta E ja kuroumavakiosta ν. Vastaavasti tarvitaan tieto myös kuormista ja kiinnityksistä. Vaihtelu hitsattujen rakenteiden väsymiskestävyydessä johtuu osittain valmistuksessa syntyvistä geometrisista epäjatkuvuuksista. Koska suunnittelija ei voi olla tietoinen näistä, on pienet epäjatkuvuudet sisällytetty väsymiskestävyyskäyrästöihin. Isot epäjatkuvuudet kuten liitosvirheet otetaan huomioon jännityksen tehostekertoimilla. (Hobbacher, 2008, s. 22.) Väsymiskestävyyden arviointimenetelmistä tutkimuksessa käytettiin tehollisen lovijännityksen menetelmää (ENS, effective notch stress). Tehollisen lovijännityksen menetelmä perustuu Neuberin mikrotukihypoteesiin. Siinä lovijännitys määritetään tekemällä FEM-malliin yhden millimetrin pyöristyssäde, jonka elementeistä maksimijännitys katsotaan hitsausliitoksen väsymiskestoiän määrittämiseksi. Tehollisen lovijännityksen menetelmän etu nimellisen ja rakenteellisen jännityksen menetelmiin on, että sitä voidaan soveltaa myös hitsin juureen. (Kranz & Sonsino, 2010, s. 3.)

7 2 MENETELMÄT Tutkimuksen kohteena oli kolme erilaista palstalevyliitosta (kuvat 1.1, 1.2 ja 1.3), joista kustakin laskettiin kolme eri mittasuhdetapausta kolmella eri elementtikoolla. Kuvissa L on ylälevyn pituus, a on hitsin a-mitta, T on alalevynpaksuus ja t on ylälevyn paksuus. Kuva 1.1 Liitoksen 1 periaatekuva. Neljäsosamalli. Kuva 1.2 Liitoksen 2 periaatekuva. Kahdesosamalli.

8 Kuva 1.3 Liitoksen 3 periaatekuva. Neljäsosamalli. Analyyseissä esi- ja jälkikäsittelijänä käytettiin FEMAP-ohjelmaa. Ratkaisijana käytettiin ohjelmaa NX Nastran. Liitosten geometriat mallinnettiin millimetreissä. Tutkittavalle hitsin rajaviivalle luotiin 1 mm pyöritys fillet-työkalulla. Alalevyn liike sidottiin sekä y- ja z-suuntiin. Ylälevyn liike sidottiin x- ja z-suuntiin. Kuormat asetettiin viivakuormana 1 N/mm x-akselin negatiiviseen suuntaan (force per length). Kuvassa 2.1 määriteltiin kuormat ja kuvassa 2.2 verkotus. Kuva 2.1. Reunaehtojen ja kuormien määrittely. Kuva 2.2. Liitoksen verkotus.

9 Verkotus tehtiin määrittelemällä elementtimäärät viivageometriaan niin että janoille B ja D elementtikooksi asetettiin 0.2 mm harvennussuhteella 1:6 (bias factor). Janoille A elementtimäärä asetettiin samaksi kuin janoilla B, mutta ilman harvennusta. Janoille F elementtimäärä asetettiin samaksi kuin janoilla D, mutta ilman harvennusta. Käyrälle C elementtimääräksi asetettiin 14, jotta se vastaa janojen D ja B pienintä elementtijakoa. Kaikkialla muualla mallissa elementtikoko oli vakio 1.2 mm. (taulukko 2.1., kuva 2.3.) Taulukko 2.1. Verkotuksen määrittely viivageometriaan. Janat Elementit Harvennussuhde (bias factor) B, D 0.2 mm 1:6 A Lukumäärä sama kuin B:ssä - F Lukumäärä sama kuin D:ssä - C 14 kpl jotta vastaa janojen D,B - pienintä elementtijakoa E 1.2 mm - Kuva 2.3. Verkotusalueiden elementtien viivatiheydet. Analyyseissä elementtimäärää tihennettiin kaksinkertaistamalla sitä tutkittavalla alueella. Muualla kappaleessa elementtimäärää pidettiin vakiona. Materiaalina mallinnuksessa käytettiin terästä ominaisuuksilla kimmomoduuli 210 000 MPa ja kuroumavakio 0.3. Elementtityyppinä oli parabolinen levy (plate) tasomuodonmuutostilassa paksuudella 1 mm.

10 Analyysityyppi oli staattinen ja lineaarielastinen. Tuloksista otettiin tarkasteluun Von Mises jännitykset ja niiden maksimiarvot luettiin hitsin rajaviivan elementeistä (kuva 2.4) ja kirjattiin taulukoihin. Koska kuormana oli 1 MPa nimellisjännitys, vastaavat maksimiarvot suoraan jännityskonsentraatiokertoimia Kt ENS kaavan mukaisesti jakamalla maksimijännitys σ max nimellisjännityksellä σ nim : Kt ENS = σ max σ nim (1) Kuva 2.4. Elementtijännitykset hitsin rajaviivalla. Taulukosta tulokset siirrettiin Matlab-ohjelmaan, jossa ne visualisoitiin. Elementtikoot ilmaistiin käänteislukuina, jotta tulokset saatiin esitettyä vasemmalta oikealle. Koska tutkimusaineisto ei ollut luonteeltaan eikä määrältään tilastollista, ei ollut mielekästä laskea käyräsovituksen jäännösarvoja. Prosentuaaliset erot Pros ero harvimman Kt ENS. harvin ja tiheimmän Kt ENS. tihein elementtiverkon antamien tulosten välillä laskettiin kaavalla: Pros ero = (Kt ENS.tihein Kt ENS.harvin) 100% (2) Kt ENS.tihein Prosentuaaliset erot harvimpien ja tiheimpien tapausten välillä listattiin taulukkoon ja visualisoitiin geometriatapausten funktiona kuvaajaan.

11 3 TULOKSET FEM-analyyseissä tarkasteltiin Von Mises jännitysten maksimiarvoja. Jännitysten maksimiarvot luettiin hitsin rajaviivan elementeistä ja kirjattiin taulukoihin 3.1, 3.2 ja 3.3. Edelläolevista taulukoista tulokset siirrettiin Matlab-ohjelmaan, jossa ne visualisoitiin. Elementtikoot ilmaistiin käänteislukuina, jotta tulokset saatiin esitettyä vasemmalta oikealle (kuvat 3.1, 3.2 ja 3.3). Prosentuaaliset erot harvimpien ja tiheimpien tapausten välillä listattiin taulukkoon 3.4 ja visualisoitiin geometriatapausten funktiona kuvaan 3.4. Taulukko 3.1. Laskentaskenaariot liitokselle 1. Mittasuhde- Pituus Ylälevyn Alalevyn Hitsin Elementtikoko Jännitys- L t T a-mitta tapaus harvennus- konsentraatio- paksuus paksuus työkalussa kerroin hitsin rajaviivalla Kt ENS a 50 mm 12.5 mm 25 mm 6 mm 0.2 8.08 0.1 8.41 0.05 8.58 b 100 25 mm 25 mm 10 mm 0.2 5.95 mm 0.1 6.17 0.05 6.30 c 200 50 mm 25 mm 15 mm 0.2 4.69 mm 0.1 4.86 0.05 4.96

12 Taulukko 3.2. Laskentaskenaariot liitokselle 2. Mittasuhde- Pituus Ylälevyn Alalevyn Hitsin a- Elementtikoko Jännitys- L t T mitta tapaus harvennus- konsentraatio- paksuus paksuus työkalussa kerroin hitsin rajaviivalla Kt ENS a 50 mm 12.5 mm 25 mm 6 mm 0.2 15.41 0.1 16.03 0.05 16.34 b 100 25 mm 25 mm 10 mm 0.2 11.18 mm 0.1 11.59 0.05 11.84 c 200 50 mm 25 mm 15 mm 0.2 8.66 mm 0.1 8.99 0.05 9.12 Taulukko 3.3. Laskentaskenaariot liitokselle 3. Mittasuhde- Pituus Ylälevyn Alalevyn Hitsin a- Elementtikoko Jännitys- L t T mitta tapaus harvennus- konsentraatio- paksuus paksuus työkalussa kerroin hitsin rajaviivalla Kt ENS a 50 mm 12.5 mm 25 mm 6 mm 0.2 8.06 0.1 8.38 0.05 8.55 b 100 25 mm 25 mm 10 mm 0.2 5.94 mm 0.1 6.16 0.05 6.29 c 200 50 mm 25 mm 15 mm 0.2 4.68 mm 0.1 4.86 0.05 4.96

13 Kuva 3.1. Liitoksen 1 jännityskonsentraatiokertoimen arvo eri geometriatapauksissa. Kuva 3.2. Liitoksen 2 jännityskonsentraatiokertoimen arvo eri geometriatapauksissa.

14 Kuva 3.3. Liitoksen 3 jännityskonsentraatiokertoimen arvo eri geometriatapauksissa. Taulukko 3.4. Prosentuaalinen ero harvimman ja tiheimmän elementtiverkon tuloksissa. Mittasuhdetapaus Liitos 1 Liitos 2 Liitos 3 a 5.83 5.72 5.68 b 5.57 5.54 5.52 c 5.54 5.13 5.52

Kuva 3.4. Prosentuaalinen ero harvimman ja tiheimmän elementtikoon tulosten välillä. 15

16 4 POHDINTA Jännityskonsentraatiokertoimet hitsin rajaviivalla osoittautuivat suuriksi. Ne voitiin kuitenkin varmentaa tarkistamalla jännitykset kappaleessa kuormituksen kohdalla, jossa ne olivat luokkaa 1 MPa. Näin ollen jännityskonsentraatiokertoimen arvoja voidaan pitää luotettavina. (kuvat 4.1 ja 4.2) Kuva 4.1. Jännitykset FEM-mallissa kuormitusten kohdalla.

17 Kuva 4.2. Jännitykset FEM-mallissa kuormitusten kohdalla, laajempi kuva. Liitoksen 3 ilmarako liitoskohdassa ei vaikuttanut juurikaan tuloksiin, vaan tulokset täsmäsivät liitoksen 1 kanssa (taulukko 3.1. ja 3.3). Liitoksen 2 epäsymmetria x-akselin suhteen aiheutti suurimmat jännityskonsentraatiokertoimen arvot (taulukko 3.2). Elementtimäärät eivät sinänsä olleet mallissa suuria (pienimmässä mallissa harvalla verkotuksella noin 4500), mutta elementit olivat pieniä tutkittavalla alueella. Aihetta jatkotutkimuksiin voisi olla onko mahdollista saada tarpeeksi tarkkoja tuloksia pienemmillä elementtimäärillä. Prosentuaaliset erot harvimman ja tiheimmän elementtiverkon antamissa tuloksissa olivat 5.5-5.8 % luokkaa (taulukko 3.4). Prosentuaaliset erot pienenivät hiukan mitä suurempia mitoiltaan tutkittavat kappaleet olivat (taulukko 3.4 ja kuva 3.4). Mikäli tiheimmän elementtiverkon antamat tulokset ovat lähellä raja-arvoa, voidaan sanoa että harvimman elementtiverkon antamat tulokset ovat 10 % virhemarginaalin sisällä. Tämän varmentaminen vaatisi kuitenkin enemmän analyysejä tiheämmillä elementtiverkoilla jotta raja-arvo saataisiin ylipäätään määriteltyä. Toisaalta Fricken (2014, s. 7) mukaan FEM-analyysien tulokset ovat noin 2 % virhearvion sisällä, jos elementtikoot ovat pienempiä kuin 0.25 mm heksagonaalisilla elementeillä lovitetulla palkilla. Tämä ehto alittuu kaikissa laskentatapauksissani. Ristiriita tulosten välillä voi johtua eri elementtityypeistä, erilaisista liitostyypeistä tai muista eroista menetelmien soveltamisessa.

18 LÄHTEET Hobbacher, A. 2008. Recommendations for fatigue design of welded joints and components [verkkodokumentti]. XII-1539-96/XV-845-96. International Institute of Welding. [Viitattu 18.06.2015]. 149 s. Saatavissa PDF-tiedostona: http://www.weldonsweden.se/usersfiles/file/iwsd2010-m3/xiii-1823-07+fatigue+recommendations.pdf Kranz, B, Sonsino C.M. 2010. Verification of the Notch Stress Concept for the Reference Radii of Rref = 1.00 and 0.05 mm. Welding in the world, 54:7-8. Ss. R218-R224. Fricke, W. 2014. Professori, TkT, Hampurin teknillinen yliopisto (TUHH). Fatigue Seminar in Lappeenranta 21.8.2014. Session 1: Fatigue assessment by notch stress analysis for welded structures.