Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 3 2. KALASTUSALUEEN REAALIPROSESSI 3 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 2.2. JÄSENET 3 2.3. TEHTÄVÄT 3 2.4. TOIMINTA 4 2.4.1. KALA - JA RAPUISTUTUKSET 4 2.4.2. KALASTORAKENTEEN KUNNOSTUKSET 6 2.5. TULOKSET 6 2.5.1. KALASTO 7 2.5.1.1. Koeverkkokalastus 7 2.5.1.1.1. Sunisen- ja Piiluvanselkä 7 2.5.1.1.2. Riutanselkä 8 2.5.1.1.3. Maavesi 8 2.5.1.2. Koetroolaus 9 2.5.1.3. Kirjanpitokalastus 10 2.5.2. RAVUSTO 11 3. KALASTUSALUEEN NYKYTILA - ANALYYSI 12 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 12 5. TAVOITETILA 2020 14 6. STRATEGIAT 15 7. TOIMENPITEET KALATALOUDEN KEHITTÄMISEKSI KALASTUSALUEELLA 16 7.1. Kalakantojen kestävän hyödyntäminen 16 7.1.1. Kalalajikohtainen säätely 16 7.1.2. Pyydysyksiköinti 17 7.2. KALA - JA RAPUKANTOJEN HOITO 18 7.2.1. Kalakannat 18 7.2.2. Rapukannat 18 7.3. KALATALOUDELLISET KUNNOSTUKSET 18 7.3.1. Virtavesikunnostukset 19 7.3.2. Kalayhteisökunnostukset 19 7.4. HOITO - JA KUNNOSTUSTOIMINNAN SEURANTA 20 7.5. VAPAA - AJAN KALASTUKSEN LUPAJÄRJESTELMÄT 21 7.6. AMMATTIKALASTUKSEN VESIENKÄYTTÖSUUNNITELMAT 22 8. TOTEUTUS 22 9. SEURANTA 22 10. KALASTUSALUEEN RAHAPROSESSI 23 LÄHDELUETTELO 25 2

1. TAUSTAA Läntisen Pien Saimaan kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastuslaki ja asetus, kalastusalueen ohjesääntö ja käyttö ja hoitosuunnitelma. Läntinen Pien Saimaan kalastusalue on hyväksynyt 04.05.1992 ensimmäisen kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelman. Tämän jälkeen kalastusalue on 11.05.2000 päivittänyt kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelman vuosille 2000 2010. Kalastusalueen kokous on 22.04.2010 hyväksynyt tämän kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelman vuosiksi 2010 2020. 2. KALASTUSALUEEN REAALIPROSESSI 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen vedet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueella on 14 järveä, joista kokoluokaltaan yksi järvi (Läntien Pien Saimaa) on iso (yli 10.000 ha), kaksi melko pientä (16 99 ha) ja 11 järveä pientä (alle 16 ha). Kalastusalueen vesipinta on 12.600 vesihehtaaria. Läntinen Pien Saimaa on osa Vuoksen vesienhoitoaluetta. Alueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Läntisen Pien Saimaan ekologinen tila on Maaveden osalta välttävä ja muiden vesialueiden osalta tyydyttävä. 2.2. JÄSENET Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen jäseninä (KL 71 ) ovat seuraavat yhteisetuudet, luonnolliset ja oikeushenkilöt ja yhdistykset: - osakaskunnat 71 kpl - yksityiset vesialueet 16 kpl - kalastusalueella toimivien virkistyskalastajien edustajat 2 kpl - kalastusalueella toimivien ammattikalastajien edustaja 1 kpl Vesialueen omistusyksiköissä (osakaskunnat ja yksityiset vesialueet) on 8.100 osakastilaa 250 erillisessä vesipalstassa. 2.3. TEHTÄVÄT Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan - edistää ja seurata toimialueen kalataloutta - kalastuslain 1 :n mainittujen tavoitteiden toteuttaminen - kalastuslain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä mainittujen tehtävien hoitaminen - käyttö ja hoitosuunnitelman päivittäminen ja seuranta - kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen 3

2.4. TOIMINTA Läntisen Pien Saimaan kalastusalueet suoritteet ovat olleet hallintotehtävät, toimeksiantotehtävät (yhteislupien myynti ja kalastuksenvalvonta) ja kalatalouden kehittämishankkeet. Kalastuslain 2 :n mukaan kalastusoikeuden haltija (osakaskunta) on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja kalakannan hoidon niin, että KL 1 :ssä mainitut tavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon. Kalastusalueen osakaskuntien suoritteet ovat olleet hallintotehtävät, kalastuslupien myynti, istutukset, omaehtoiset hoitokalastukset ja osallistuminen kalastusalueen kalatalouden kehittämishankkeisiin. Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen ja toimialueen osakaskuntien investoinnit ovat olleet ympäristöinvestointeja kala- ja rapuistutusten ja kalastorakenteen kunnostushankkeiden muodossa. 2.4.1. KALA- JA RAPUISTUTUKSET Kaakkois Suomen ELY keskuksen mukaan kalastusalueelle on istutettu kuhaa, siikaa (plankton ja järvisiika), täplärapua ja kokeiluluonteisesti taimenta ja karppeja. Istutusmäärät vuosina 1991-2009 ovat vaihdelleet kuhan, siian ja täpläravun osalta alla olevien kuvien 1-3 mukaisesti. KUVA 1 140000 Läntinen Pien- Saimaa/kuhaistutukset (kpl) 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuha Yksikesäistä kuhaa on istutettu vuosina 1991-2009 Läntiselle Pien Saimaalle yhteensä 810.660 kappaletta. Istutusmäärät ovat laskeneet voimakkaasti 1990 luvun loppupuolella. KUVA 2 4

Läntinen Pien - Saimaa/siikaistutukset (kpl) 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Siika Yksikesäistä siikaa on istutettu vuosina 1991 2009 Läntiselle Pien Saimaalle yhteensä 233.884 kappaletta. Planktonsiikaistutukset näkyvät 1990 luvun loppupuolen laskevina käyrinä. Simpeleen järvisiikaa on istutettu 2000 luvun alkupuolella, kun istutusmateriaalia oli tarjolla. KUVA 3 3000 Läntinen Pien-Saimaa/täplärapuistutukset (kpl) 2500 2000 1500 1000 500 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Täplärapu 5

Kg Yksikesäistä ja sukukypsää täplärapua on istutettu vuosina 1991 2009 Läntiselle Pien Saimaalle yhteensä 11.564 kappaletta. Istutusmäärät ovat olleet suurimmillaan 1990 luvun puolivälissä. 2.4.2. KALASTORAKENTEEN KUNNOSTUKSET Kalastusalueen toimesta vesialueen kalastorakenteen kunnostukset on aloitettu Sunisenselältä vuonna 2001 Sunisenselän hoitokalastushankkeen muodossa. Hankkeen aikana vuosina 2001-2003 on poistettu vähempiarvoista kalaa 90 tonnia. Hanketta on jatkettu vuosina 2004-2006 laajentamalla hankealuetta koko Taipalsaaren tien läntiselle vesialueelle. Saaliskertymä on ollut 129 tonnia vähempiarvoista kalaa. Kaiken kaikkiaan yhteensä 219 tonnia. Alla kuva 4 saaliista. KUVA 4 160000 Läntinen Pien - Saimaa/kalastorakenteen kunnostushankkeet/saaliit 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Ahven Särki Kiiski Sorva Lahna Salakka Kuore Siika Muikku Petoahve n Hauki Made Kuha Ankerias Lohi 2006 192 6 16 0 4853 0 115 14 829 23 112 0 55 0 0 2005 7844 56692 172 85 5892 4450 0 1 4251 761 150 438 39 0 1 2004 14372 28236 370 21 4475 1182 0 2 116 650 451 350 34 0 0 2003 9281 7848 383 8 981 915 0 3 208 242 69 21 12 0 0 2002 15427 27709 1075 121 1786 1627 0 56 682 663 93 68 28 2 0 2001 3546 15302 188 22 22 37 0 1 85 126 22 53 0 0 0 Saarenpään osakaskunta on toteuttanut vuosina 2002 2004 Olkkolan luonto ja luomuhankkeen Maavedellä. Hankkeen yhtenä osiona oli hoitokalastus. Hankeaikana on pyydetty yhteensä 30 tonnia vähempiarvoista kalaa (särki, lahna, pieni ahven). 2.5. TULOKSET Läntisen Pien Saimaan kalaston ja ravuston hyödyntäminen tapahtuu täysin vapaa ajan kalastuksen kautta. Kalastusalueella oli käytössä vuonna 2009 eri pyydyksiä osakaskuntien luvamyynnin mukaan seuraavasti: verkot 1300 kpl, katiskat 400 kpl, uistin 250 kpl ja rapumerrat 1700 kpl 6

Kalastusta harjoitti osakaskuntien ja kalastusalue luvilla 750 henkilöä ja ravustusta 200 henkilö. Kalastusalueen kokonaissaaliista ei ole tietoa kun vuodelta 1997 (RKTL/Kuinka Suomi kalastaa). Läntisen Pien Saimaa kalastoa ja ravustoa on tutkittu koekalastuksin ja kirjanpitokalastuksen avulla. 2.5.1. KALASTO Kalaston rakennetta on tutkittu koeverkkokalastuksin, koetroolauksin ja kirjanpitokalastuksen avulla. Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry on vastannut tutkimus- ja seurantatoiminnasta. 2.5.1.1. Koeverkkokalastus Koeverkkokalastuksia on tehty Sunisen- ja Piiluvanselällä, Riutansellä ja Maavedellä. Pyyntivälineenä koekalastuksissa on käytetty pohjoismaista NORDIC yleiskatsausverkkoa. 2.5.1.1.1. Sunisen- ja Piiluvanselkä Sunisen ja Piiluvanselällä on tehty koekalastuksia vuonna 1999 (ennen hanketta), 2006 (hankkeen jälkeen) ja 2009. Alla kuva 5 yksikkösaaliit (g/verkkosarja) koeverkoissa. KUVA 5 50 Läntinen Pien - Saimaa/Sunisen - ja Piiluvanselkä/yksikkösaalis/koeverkkosarja 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Särki Lahna Salakka Pieni ahven Kiiski Muikku Siika Petoahven Hauki Kuha 1999 2006 2009 Koekalastuksen perusteella särki ja pieni ahven ovat muodostaneet pääosan kalastosta ennen hanketta (1999). Hanke on vähentänyt särjen ja pienen ahvenen osuutta saaliista ja lisännyt mui- 7

kun ja petokalojen osuutta saaliissa. Tilanne on kuitenkin palautunut lähtötilanteeseen vuonna 2009 huolimatta voimakkaasta kalastuksen säätelystä (Sunisenselän verkkokalastuskielto vuosina 2001 2009). Petokalojen osuus jäi alle 10 %:n. Koeverkkokalastuksen yksikkösaalis oli 1.937 g/verkko ja 84 kpl/verkko vuonna 2009. Ahvenkalojen osuus oli 55 % ja särkikalojen 44 % kokonaissaaliista. 2.5.1.1.2. Riutanselkä Riutanselällä on tehty koekalastus vuonna 2009. Alla kuva 6 yksikkösaaliit (g/verkko) koeverkoissa. KUVA 6 Läntinen Pien -Saimaa/Riutanselkä/yksikkösaalis/koeverkot 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Särki Lahna Salakka Pasuri Pieni ahven Kiiski Muikku Siika Petoahven Hauki Kuha 2009 Koekalastusten perusteella Riutanselän kalasto muodostui pääosin pienestä ahvenesta ja särjestä. Petokalojen osuus oli noin 20 % kokonaissaaliista. Koeverkkokalastuksen yksikkösaalis oli 1.577 g/verkko ja 70 kpl/verkko vuonna 2009. Ahvenkalojen osuus oli 60 % ja särkikalojen 36 % kokonaissaaliista. 2.5.1.1.3. Maavesi Maavedellä on tehty koekalastuksia vuosina 1997, 2002 ja 2009. Koekalastusten perusteella särki, pieni ahven ja salakka ovat muodostaneet pääosan kalastosta vuonna 1997. Kymmenen vuotta myöhemmin (2009) kalastoon on tullut mukaan myös lahna. Petokalojen osuus nousi 20 %: iin kuha ja petoahvenkantojen vahvistumisen myötä. Koeverkkokalastuksen yksikkösaalis oli 2.905 g/verkko ja 168 kpl/verkko vuonna 2009. Ahvenkalojen osuus oli 37 % ja särkikalojen 60 % kokonaissaaliista. Alla kuva 7 yksikkösaaliit (g/verkkosarja) koeverkoissa. KUVA 7 8

Läntinen Pien - Saimaa/Maavesi/yksikkösaalis/koeverkot 2500 2000 1500 1000 500 0 Särki Lahna Pasuri Sorva Ruutana Salakka Pieni ahven Kiiski Petoahven Hauki Kuha 1997 2002 2009 2.5.1.2. Koetroolaus Koetroolaukset antavat kuvan kalaston rakenteesta selkävesillä. Koetroolauksia on tehty Riutan ja Vehkasalonselällä vuosina 2006 2009. Alla kuvat 8-9 saaliista kg/vetotunti. KUVA 8 350,0 Läntinen Pien - Saimaa/Riutanselkä/koetroolaus/saalis (kg/vetotunti) 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Muikku Hotta Ahven Kuore Kuha Lahna Särki Hauki Taimen 2006 2007 2008 2009 9

Läntinen Pien - Saimaa/Vehkasalonselkä/koetroolaus/saalis (kg/vetotunti) 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Muikku Hotta Ahven Kuore Kuha Lahna Hauki 2006 2007 2008 2009 2.5.1.3. Kirjanpitokalastus Kuhakantoja Vehkasalonselällä on seurattu kirjanpitokalastuksen avulla vuodesta 1990. Alla kuva 10 verkon yksikkösaaliin (g/verkko/päivä) kehityksestä talvella Vehkasalonselällä. KUVA 10 250 Läntisen Pien-Saimaa/Vehkasalonselkä/yksikkösaalis verkot yli 45 mm talvi 200 150 100 50 0 Kuha 10

Tulosten perusteella kuhakannat ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun 2000 luvun alkupuolella. Onko tulos luontaisen lisääntymisen vai/ja istutusten tulos, on vaikea todentaa. Siikaistutukset ovat näkyneet hyvin heikosti koeverkko-, koetroolaus tai kirjanpitokalastuloksissa. 2.5.2. RAVUSTO Kalastusalueen ja osakaskuntien toimesta täplärapu on kotiutettu Läntisen Pien Saimaan eteläosiin vuodesta 1994 alkaen. Alla kuva 11 täplärapusaaliin kehitys Lappeenrannan kalavesillä vuosina 2001 2009. KUVA 11 25000 Läntinen Pien -Saimaa/Lappeenrannan kalavedet/täplärapusaaliin kehitys (kpl) 20000 15000 10000 5000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Täplärapu Alueen täplärapusaaliin kehitys noudattelee yleistä kehityssuuntaa Suomen rapuvesissä. Alueen täplärapukannat kasvoivat jyrkästi aluksi. Alueen täplärapukannoissa esille tullut rapurutto vuonna 2003 heikensi alueen rapukantaa väliaikaisesti. Tämän jälkeen rapukantaa alkaa asettua tietylle tasolle. Täplärapuistutukset ovat antaneet parhaimman tuoton alueen istutuslajeista (kuha, siika). 11

3. KALASTUSALUEEN NYKYTILA ANALYYSI VAHVUUDET - saavutettavuus - laajat kalavedet - paikallisesti luontaisesti lisääntyvät kalalajit (muikku, kuha, hauki, made) - täplärapukanta - osakaskuntien myönteinen suhtautuminen hanketoimintaan - yhteislupa alueet - kala- ja rapukantojen seuranta MAHDOLLISUUDET - kalastuksen säätely - Pisa hankkeen jatkotoimenpiteet - osakaskuntien välinen sopimuspohjainen yhteistyö - kalastuslain kokonaisuudistus HEIKKOUDET - järven ekologinen tila on tyydyttävä ja jopa välttävä (Maavesi) - pirstoutuneet vesialueet ja omistussuhteet - järjestötoiminnan hiipuminen - kalastuksenvalvonta - siikaistutusten heikot tulokset UHAT - sinileväongelma (myös talvella) haittaa alueen asukkaita ja vapaa - ajankalastajia - kalastajamäärien lasku - lupatulojen lasku 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen vesialueet ovat sijoittuneet akselille Lappeenranta - Taipalsaari, mihin on keskittynyt suurin osa Etelä Karjalan väestöstä ja myös näin ollen kalastuksen harrastajista. Lisäksi kalalle pääsy on helppoa ja kalastaminen on turvallista. Läntinen Pien Saimaa on melko matala ja tuottoisa vesialue. Viehekalastuksen fyysiset edellytykset (yhteislupa ja venelaskuluiskat) on kunnossa Läntisellä Pien Saimaalla. Täplärapukanta on kotiutettu 1990 luvun puolivälin jälkeen Läntisen Pien Saimaan eteläosiin ja Maavedelle. Täplärapukantaa tulee aikaa myöten levittäytymään sekä itsekseen että siirtojen kautta koko Läntiselle Pien Saimaalle. Alueen ravustuksellinen arvo nousee ja ravustus korvaamaan verkkokalastuksen myötä laskeneita kalastuslupatuloja. Toisaalta täplärapu on uusi ja vieras laji Suomessa ja kaikissa luonnonvesissä olevissa täplärapukannoissa on rapurutto, mikä luo tiettyä epävarmuutta tuottavien kantojen kehittymiseen. Kalastusalue on toteuttanut vuosina 2001-2006 kaksi kalastorakenteen kunnostushanketta Läntisellä Pien Saimaalla. Osakaskunnat sitoutuivat hankkeisiin sekä antamalla luvat ammattimaisten pyyntimuotojen käyttöön hankkeen aikana että sen jälkeen että sijoittamalla yksityistä rahaa hankkeisiin. 12

Kalastusalueella on ollut voimassa vuodesta 1991 asti kalastusaluekohtainen viehekalastuslupa alue ja vuodesta 1994 alkaen yhteislupa alue ns. Lappeenrannan kalavesillä. Läntisen Pien Saimaan kala- ja rapukantojen on seurattu säännöllisesti koekalastuksin ja kirjanpitokalastuksen avulla. On oikeaa tietoa päätöksen teon pohjaksi. Kalastuksen säätely mm. alamitat, verkon solmuvälirajoitukset, lisääntymisaikaiset rajoitukset jne. voi vaikuttaa nopeammin kuin istutukset ja kunnostukset. Toisaalta kalastuksen säätely ei aina toimi toivotulla tavalla esim. Sunisenselän verkkokalastuskielto kuhan osalta. EU : n jäsenenä Suomi toteuttaa vesipuitedirektiiviä oman lainsäädännön mukaisesti. Vuoksen vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma Kaakkois Suomen ELY - keskuksen johdolla, mikä on edelleen hyväksytty valtioneuvostossa joulukuussa 2009. Tavoitteena on saavuttaa vesistöjen hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Luonnontilassaan Läntinen Pien Saimaa on ollut karu (kok. P noin 4-5 ug/l), mutta nykyisin ravinnepitoisuudet ilmentävät keskirehevää (mesotrofista) vedenlaatua. Piileväanalyysien perusteella ensimmäisiä muutoksia Riutanselän vedenlaadussa oli havaittavissa jo 1900 luvun puolivälin aikoihin, voimakkain rehevöitymiskehitys ajoittui 1980 luvun jälkeiseen aikaan. Tähän ajankohtaan sijoittui myös järven tilan heikentymien hyvästä tyydyttävään tilaan. Viime vuosien ja vuosikymmenen piilevälajisto ilmensi vain välttävää ekologista tilaa. Vesienhoitosuunnitelman mukaan nykykäytännön mukaiset toimenpiteet eivät riitä vesistön tilan hyvän tilan saavuttamiseen Läntisellä Pien Saimaalla ja Maavedellä. Läntinen Pien Saimaa ja Maavesi ovat vesimuodostelmia, joille esitetään jatkoaikaa vähintään vuoteen 2021 hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Negatiivinen kehitys on tapahtunut siis pitkällä aikavälillä, joten Läntisen Pien Saimaan kohdalla kehityssuunnan muuttaminen ei ole helppoa, vaan tulee viemään aikaa ja vaatimaan taloudellisia panostuksia. Lappeenrannan kaupunki on Läntisen Pien Saimaan sinileväongelmien vuoksi käynnistänyt esiselvityshankkeen (Pisa hanke) vuonna 2009. Hankkeessa kartoitetaan Läntisen Pien Saimaan ulkoista kuormitusta sekä selvitetään sinileväkukinnan syitä vesistön tehostetulla tarkkailulla. Hankkeessa tehdään kunnostusvaihtoehtojen toteuttamissuunnitelma ja arvioidaan mahdolliset kunnostuskeinot. Kalastusalueella on osakaskuntien yhteisiä vesialueita 71 kappaletta ja yksityisten tilojen vesialueita 16 kappaletta. Kiinnostus yhteisen vesialueen järjestötyöhön on vähentynyt Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueella kuten myös muilla kalastusalueilla. Kalastus ja yhteisaluelaki antavat mahdollisuuden rakenteiden uudistamiseen (toimitsija/kokousajat ym.), sopimuspohjaiseen yhteistyöhön ja yksikkökoon kasvattamiseen yhdistämistoimitusten kautta. Kalastusalueen toimesta on ollut vuosina 2003 2004 työryhmä pohtimassa osakaskuntien yhdistämistä kalastusalueen osalta. Kalastuslain kokonaisuudistus on vasta alkutaipaleella. 13

5. TAVOITETILA 2020 TAVOITETILA VUONNA 2010 TOTEUMA VUONNA 2020 EKOLOGINEN TILA KALASTO. YLEINEN TILANNE Uusi asia Ei tavoitetta. Tasapainoinen OSA - ALUEET Maavesi välttävä Muut alueet tyydyttävä. Sunisenselkä osaksi -koeverkot 1.9 kg/84 kpl -särki (44 %), ahven (55 %). Riutanselkä ok -koeverkot 1.6 kg/70 kpl -särki (35 %), ahven (60 %). Maavesi ei ole -koeverkot 2.9 kg/168 kpl -särki (60 %), ahven (37 %) Hyvä koko järviallas. Tasapainoinen. MUIKKU. Tärkein kalalaji. Riutanselkä koetroolaus 65 %. Vehkasalonselkä -koetroolaus 88 %. Tärkein kalalaji. PETOAHVEN. Tärkein petokala. Sunisenselkä kyllä (9 %). Riutanselkä kyllä (13 %). Maavesi kyllä (10 %). Tärkein petokala. KUHA. 10 % kalastosta. Sunisenselkä ei (alle 1 %). Riutanselkä ei (5 %). Maavesi ei (4 %). 10 % kalastosta. PETOKALAT. 20 % kalastosta. Suninen ei (9 %). Riutanselkä kyllä (20 %). Maavesi kyllä (21 %). 20 % kalastosta. TÄPLÄRAPU. 50.000 kpl. Suninen + muut alueet - 50.000 kpl. 200.000 kpl. HYÖTYKÄYTTÖ. 50 %. 1 5 %. 50 % KALASTUS VAPAA AJAN KA- LASTUS VALIKOIMATON.katiska, rysä, VALIKOIVA.verkot, vieheet VALIKOIMATON.katiska, rysä, nuotta, 14

AMMATTIKALASTUS nuotta, pilkki, onki viehe.välikokoverkko väistyvä. 1 kg petokalaa + 10 kg rauhankalaa. Ei tavoitetta. 1 kg petokalaa + 2-3 kg rauhankalaa. Hyvin vähäistä (levä) pilkki, onki viehe.välikokoverkko väistyvä. 1 kg petokalaa + 5 kg rauhankala. Talvinuotta, nuotta, rysä, trooli KALASTAJAMÄÄRÄT. Nouseva suuntaus.ok luvat - laskeva. ka vieheluvat nouseva. Lpr kalavedet - laskeva. Nouseva suuntaus YRITYSTOIMINTA.Hoito-/ammattikalastus -2-3 yrittäjää.matkailukalastus -2-3 yrittäjää.ravustus -2-3 yrittäjää -0 yrittäjää -1 yrittäjä -0 yrittäjää Hoito-/ammattikalastus -2 3 yrittäjää Matkailukalastus -2 3 yrittäjää Ravustus -2-3 yrittäjää ORGANISAATIOT. Yhdistymiset. Sopimukset (okt). Sopimukset (ka).viehekalastus.muu kalastus.ammattikalastus.kalastuksenvalvonta. Ei tavoitetta. Työryhmä. Ei tavoitetta Vesipinta alasta. Ei tavoitetta. Ei tavoitetta. Ei tavoitetta. Ei tavoitetta. 0 kpl. 0 kpl Vesipinta alasta. 99 %. 16 %. 16 %. 50 %. Ei tavoitetta. 5 10 kpl Vesipinta alasta. 100 %... 6. STRATEGIAT 6.1. Toimintamalli. kalatalouden kokonaisvaltainen kehittäminen kalastusalueella. jatketaan hanketoimintaa. kalavesien taloudellinen hyödyntäminen 6.2. Kestävä käyttö. valikoimaton kalastus. tasapainoinen ja uusiutuva kalasto. luonnollinen lisääntyvä. terveet kalakannat 15

. tuotto 6.3. Yhteinen tahtotila. yhteinen näkemys tarpeellisista toimenpiteistä vesialueilla. sitoutuminen 6.4. Organisaatioiden yhteistyö. kumppanuus eri osapuolten tasavertaista yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. yhteistyö ajattelu toiminta tulokset 6.5. Imagon nosto. kalastusalue toimii aktiivisena kalavesien kehittäjätahona. kalastusalueen ja sitä myötä koko kalatalouden arvon nousu 7. TOIMENPITEET KALATALOUDEN KEHITTÄMISEKSI KALASTUSALUEELLA Esitetään seuraavia toimenpiteitä kalatalouden kehittämiseksi kalastusalueella. 7.1. KALAKANTOJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN Kalakantojen kestävä hyödyntäminen pitää sisällään sekä kalalajikohtaisen säätelyn että suosituksen pyydysyksiköinnistä. 7.1.1. Kalalajikohtainen säätely Kalastusalueen tärkein petokala ahvenen jälkeen on luontaisesti lisääntyvä kuha. Kuha esiintyy koko järven alueella. 1) Kalastusalue tekee päätöksen verkon solmuvälirajoituksesta (23 54 mm kielletty) Läntiselle Pien - Saimaalle määräajaksi (esimerkiksi viideksi (5) vuodeksi) vaihtoehtoisesti seuraavasti: - talvikausi ulappa, jossa syvyys yli 8 metriä tai - koko kausi ulappa, jossa syvyys yli 8 metriä tai - koko alue Ennen päätöstä kalastusalue kuulee asiassa osakaskuntia ym. tahoja. 2) Kalastusalue tekee päätöksen kuhan alamitan nostosta 45 cm. Ennen päätöstä kalastusalue kuulee asiassa osakaskuntia ym. tahoja. 3) Kalastusalue tekee päätöksen rauhoituksesta kutuajaksi kuhan tärkeimmillä kutualueilla. Ennen päätöstä kalastusalue selvittää kuhan kutualueet ja kuulee asiassa osakaskuntia ym. tahoja. 16

7.1.2. Pyydysyksiköinti Kalastusalue esittää, että pyydysyksiköinnin lähtökohtana taulukon 1 mukainen pyyntimuodon vaikutus kalastoon, voidaanko pyydyksestä vapauttaa keskenkasvuisia petokaloja ja pyydyksen teho. TAULUKKO 1 KALASTUSMUOTO VAIKUTUS KALASTOON KALOJEN VAPAUTUS ELÄVÄNÄ Onki ja pilkki ahven/särki kyllä/osittain 0 Viehe/uistin petokalat kyllä/osittain 1 Matosiima Isku-/syöttikoukut. koukut (1 kpl) Täkysiima. koukut (50 kpl) Katiska/tiheä. 13 mm Katiska/harva.yli 19 mm Rysä/pyyntikorkeus 3 m tai alle Rysä/pyyntikorkeus yli 3 m Verkko pituus 30 m särki/ahven/lahna ei 1 petokalat petokalat ei 2 petokalat ei 5 Kaikenlainen kalasto kyllä 1 kaikenlainen kalasto -ei pieniä yksilöitä kyllä 1 kaikenlainen kalasto kyllä 5 kaikenlainen kalasto kyllä 10 kaikenlainen kalasto ei 2 Nuotta kaikenlainen kalasto kyllä 20 PYYDYS- YKSIKÖINTI Trooli kaikenlainen kalasto kyllä 50 Rapumerta (1 kpl) passiivinen kyllä 1 ARVO/HYÖTY/TULOKSET - kalaston järkiperäisempi hyödyntäminen - kuhakantojen vahvistaminen ja luontaisen lisääntymisen edistäminen - tukee kalataloudellisia kunnostuksia LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN - Kaakkois Suomen vapaa ajankalatalouden kehittämisohjelma AIKATAULU - 2011 2015 17

RAHOITUS - kalastusalue 7.2. KALA JA RAPUKANTOJEN HOITO Kala ja rapukantojen hoidolla tavoitellaan sekä luontaisen lisääntymisen että istutuslajien tuoton parantamista. 7.2.1. Kalakannat Läntisellä Pien Saimaalla toimitaan alueellisen istutussuunnitelman mukaisesti (Kaakkois - Suomen ELY keskus). Istutussuunnitelma liitetään osaksi kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelmaa. 7.2.2. Rapukannat Läntisellä Pien Saimaalla esiintyy istutuksista peräisin luontaisesti lisääntyvä täplärapukanta. Rapukantojen hoidon osalta esitetään seuraavia toimenpiteitä ravustuksen järjestämisen, istutusten ja seurannan osalta. Ravustuksen järjestäminen Läntisen Pien Saimaan täplärapukanta tulee olemaan suurempi kuin virkistysravustuksen keinoin on hyödynnettävissä. Läntisellä Pien Saimaalla voidaan harjoittaa siten myös elinkeinoravustusta. Osakaskuntien tulee myydä rajoittamattomasti kohtuuhintaisia rapulupia sekä virkistys- että elinkeinoravustajille Istutukset Alkuperäisiltä istutuspaikoilta saaliiksi saatuja yksilöitä voidaan levittää sopiville ravuttomille alueille Läntisellä Pien Saimaalla. Ravuttomia alueita on vielä paljon enemmän kuin ravullisia. Seuranta Vuonna 2001 aloitettua rapusaaliin seurantaa Lappeenrannan kalavesillä tulee jatkaa. 7.3. KALATALOUDELLISET KUNNOSTUKSET Kalataloudelliset kunnostukset pitävät sisällään virtavesikunnostukset ja järven kalayhteisökunnostukset. 18

7.3.1. Virtavesikunnostukset Kalastusalueella mahdollisia virtavesikunnostuskohteita ovat Vehkataipaleen pumppuaseman virta ja pienet jokikohteet. Kohteiden kunnostustarpeista tulee laatia suunnitelma. 7.3.2. Kalayhteisökunnostukset Koekalastusten perusteella on selvitetty mahdollinen kalayhteisökunnostuksen tarve Läntisellä Pien - Saimaalla. Kunnostuksen tarvetta osoittavana muuttujana (Syke/järvien kunnostus/ympäristöopas) on pidetty sitä, että kalasto on koekalastuksen perusteella runsas ja särkikalavaltainen. Käytännön havaitsemiskeinoja on käytetty sitä, että Nordic yleiskatsausverkon yksikkösaalis on yli 2 kg/verkko ja yli 100 kpl/verkko. Yli 60 % saaliista on särkikaloja ja alle 20 % on petokaloja. Lisäksi särjet, lahnat ja usein myös ahvenet ovat pieniä ja kasvu hidasta. Koeverkkokalastustulosten perusteella Läntisen Pien Saimaan kalasto ja sitä kautta kalataloudellinen kunnostustarve on alla olevan taulukon 2 mukaan seuraava eri osa alueella: TAULUKKO 2 OSA-ALUE Kg/verkko Kpl/verkko Särkikalat osuus Petokalat osuus Kasvu Särki Lahna Ahven Tarveanalyysi Maavesi 2.9 168 60 21 Normaali Tehokalastusvaihe Sunisenselkä 1.9 84 44 9 Normaali Teho-/hoitokalastusvaihe Riutanselkä 1.6 70 35 20 Normaali Hoitokalastusvaihe Termiä tehokalastusvaihe (1-2 vuotta) käytetään tilanteessa, jossa toiminnalla tavoitellaan selvää muutosta kalakantoihin. Termi hoitokalastusvaihe kuvaa tilannetta, jossa kalastamalla pyritään pitämään yllä hyvää tilannetta tehokalastusvaiheen jälkeen tai estämään hyvän tilanteen heikkeneminen. Kalataloudellisen kunnostuksen suurin tarve on Maavedellä ja sen jälkeen Sunisenselän alueella. Kalataloudellisen kunnostuksen toimenpiteenä ovat yleisellä tasolla särkikalojen ja pienten ahvenen poispyynti, jonka vaikutuksia tuetaan voimakkailla petokalaistutuksilla. Kunnostuksen tarpeen arvioinnista, kunnostuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja tulosten ja vaikutusten arvioinnista tulee tehdä erillinen suunnitelma. Kalayhteisökunnostukset tulee olla yhtenä toimenpiteenä kokonaisvaltaista Läntisen Pien Saimaan kunnostushanketta. 19

7.4 HOITO JA KUNNOSTUSTOIMINNAN SEURANTA Kalavesien hoito- ja kunnostustoimien seuranta on erittäin tärkeää. Seurannan avulla pystytään huomioimaan tarkemmin kala ja rapuyhteisön rakenteissa tapahtuvat muutokset ja kala ja rapukantojen tilojen kehitys. Kalastusalue toteuttaa alla olevaa taulukon 3 mukaista seurantaohjelmaa: TAULUKKO 3 TOIMENPIDE Vuosittain Joka 4.vuosi Koetroolaus - Riutan- ja Vehkasalonselkä Takautuvat kasvumääritys - koetroolaus (muikku) - koekalastukset (särki, lahna, ahven) Kirjanpitokalastus - verkkokalastus - Sunisen ja Piiluvanselkä - Riutanselkä - Vehkasalonselkä - Maavesi Ravustuskirjanpito - Lappeenrannan kalavedet Kalastustiedustelu - vieheluvan lunastaneet Kalastuskirjanpito - vieheluvan lunastaneet Koeverkkokalastus - Sunisen- ja Piiluvanselkä - Riutanselkä - Maavesi Käytössä olevat pyydykset yms. x x x x x x x x x ARVO/HYÖTY/TULOKSET - virkistyskäyttöarvo nousee - vapaa ajan kalastus nousee - yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat - oikeaa tietoa päätöksen teon pohjaksi LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN - maaseutuohjelmat 20

- Kaakkois Suomen vapaa ajankalatalouden kehittämisohjelma AIKATAULU - 2011 2020 RAHOITUS - Kaakkois Suomen ELY keskus, Eu - rahastot - osakaskunnat, kalastusalueet, kunnat 7.5. VAPAA AJAN KALASTUKSEN LUPAJÄRJESTELMÄT Läntisellä Pien Saimaalla on ollut olemassa kalastusaluekohtainen viehekalastuslupa alue vuodesta 1991 alkaen ja ns. Lappeenrannan kalavesien yhteislupa alue vuodesta 1994 asti. Toisaalta kalastusalueella on 71 osakaskuntaa ja 16 erillistä yksityistä vesialueen omistajaa, joiden tehtävä on KL 2 :n mukaan järjestään alueellaan mm. kalastuslupien myynti. Osakaskuntien toiminta on hiipumassa rajallisten henkilöresurssien myötä ja osa osakunnista ei toimi olleenkaan. Kalastuslupajärjestelmien toimivuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi esitetään, että alla olevassa taulukossa 4 olevia vaihtoehtoja kalastuksen lupajärjestelmiksi lähdetään työstämään eteenpäin kalastusalueen hallituksen toimesta. TAULUKKO 4 VAIHTOEHTO Osakaskunta myy kalastusluvat itse Osakaskunta siirtää kalastuslupien myynnin toiselle osakaskunnalle Osakaskunta siirtää ulkopuolisille myytävien seisovien pyydysten luvanmyynnin kalastusalueelle Osakaskunta siirtää kokonaan luvanmyynnin kalastusalueelle SOPIMUS- OSAPUOLET SOPIMUS HENKILÖ- RESURSSIT OSAKASKUNTA PÄÄTÖS MUUTA - 1 3 hlöä Vuosittain Nykyinen järjestelmä Osakaskunta + osakaskunta Vuokrasopimus YHTEISLUPA - ALUE Osakaskunta + kalastusalue Selvittelysopimus YHTEISLUPA - ALUE Osakaskunta + kalastusalue Selvittelysopimus YHTEISLUPA-ALUE 1 5 hlöä Kerran Sääntöjen uudistus - toimitsijamies + tilikausi (4) 1-2 hlöä Kerran - Kerran Sääntöjen uudistus - toimitsijamies + tilikausi (4) Yhtenäiset laajat kalastuksen järjestelyt Kalastuksenvalvonnan 21

Yhdistyminen Osakaskunta 1,2,3 Yhdistämissopimus UUSI YKSI OSA- KASKUNTA helpottuminen 1 5 hlöä Kerran Toimituskokous + järjestäytymiskokous Säännölliset kokoukset Yhtenäiset laajat kalastuksen järjestelyt Kalastuksenvalvonnan helpottuminen YHDISTYMINEN MAKSAA ARVO/HYÖTY/TULOKSET - helpottaa kalastuslupajärjestelmää - yksinkertaistaa hallintoa - kalavesien parempi hyödyntäminen - kalastusmahdollisuudet säilyvät/lisääntyvät osakkailla ja muilla käyttäjäryhmillä LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN - Kaakkois Suomen vapaa ajankalatalouden kehittämisohjelma AIKATAULU - 2011 2020 - RAHOITUS - kalastusalue, osakaskunnat - Kaakkois Suomen ELY keskus (edistämismäärärahat) 7.6. AMMATTIKALASTUKSEN VESIENKÄYTTÖSUUNNITELMAT Läntisellä Pien Saimaalla huomioidaan ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmaa (Kaakkois Suomen ELY keskus). Suunnitelma liitetään osaksi kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelmaa. 8. TOTEUTUS Kalastusalue hallitus vastaa käyttö ja hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisesta yhteistyössä kalastusalueen sidosryhmien kanssa. Suunnitelmaa voidaan tarkistaa vuosittain. 9. SEURANTA Kalastusalueen hallitus vastaa toimenpiteiden seurannasta yhteistyössä kalastusalueen sidosryhmien kanssa. 22

10. KALASTUSALUEEN RAHAPROSESSI Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen rahaprosessi kuvaa minkälaisia rahavirtoja kulkee kalastusalueella ja mitä mahdollisia vaikutuksia toiminnan kehittämisellä on rahavirtoihin. Nykytilanne Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen rahavirrat koostuvat kalastusalueen määrärahasta, kalastusalueen vieheluvan myynnistä, omistajakorvauksista ja viehekorttipalautuksista. Alla olevaan kuvaan 12 on kerätty edellä mainittujen rahojen kertymien kehitys vuosilta 1994 2009. Kaaviosta puuttuu Maaveden kalanhoitomaksu, minkä suuruus on vuositasolla 1.000 euroa. Lisäksi kalastusalueen osakaskuntien oman luvan myynti (osakkaat ja ulkopuoliset) on ollut yhteensä 15.000 euroa vuonna 2009. Osakaskuntien talkootyön arvoa ei arvioitu. Lisäksi arvioimatta on jätetty myös vapaa ajan kalastuksen ja ravustuksen saaliin arvo (ei uutta tietoa), kalastuskustannuksia ja matkailukalastuksen arvoa. KUVA 12 120000 Läntisen Pien - Saimaan kalastusalueen rahavirrat 100000 80000 Hankeraha 60000 Kalastusalueen viehelupa Viehekortti Om.korvaus Määräraha 40000 20000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kalastusalueen kautta kulkeville rahavirroille tulee saada mahdollisimman suuri hyöty. Kalastusalue on siirtynyt yksittäisistä toimenpiteistä (pelkästään rahojen jaosta vesialueenomistajille) kehittämishankkeisiin (esimerkiksi Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla hanke) 2000 luvun alkupuolella, missä kalastusalueen (osakaskuntien) rahavirrat ovat toimineet hankkeiden omarahoitusosuutena. Parhaimmillaan kalastusalueen rahavirrat ovat nousseet jopa yli 100.000 euron vuonna 2005. 23