SOS.-DEM. NAISLIITON TOIMINTAKERTOMUKSET VUOSILTA 1 962 1 963 1 964

SOS.-DEM. NAISLIITON TOIMINTAKERTOMUKSET VUOSILTA 1 962 1 963 1 964 ALUSTUKSIA Sos.-dem. Naisliiton XXIV edustajakokoukselle lokakuun 30 ja 31 päivänä 1965

Helsinki 1965. Kirjapaino Kursiivi Oy

Sos.-dem. Naisliiton XXIV edustajakokous Helsingissä lokakuun 30. ja 31. päivinä 1965 ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kutsuvieraiden tervehdykset 3. Valtakirjojen tarkastajien lausunto ja edustajien valtuuksien hyväksyminen 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Valitaan kokouksen virkailijat: puheenjohtajat sihteerit pöytäkirjan tarkastajat 6. Päätetään pöytäkirjan laajuudesta ja sen painattamisesta 7. Työjärjestyksen ja kokoussääntöjen hyväksyminen 8. Asetetaan tarvittavat valiokunnat 9. Liittotoimikunnan kertomus vv. 1962 1964, siv. 5 10. Tilikertomukset vv. 1962-1964 11. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä 12. Selostus poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta 13. Liiton puheenjohtajan vaali 14. Liiton toimikunnan jäsenten vaali 15. Liittoneuvoston asettaminen 16. Tilintarkastajien vaali 17. Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta 18. Toimintasuunnitelmia, liittotoimikunnan esitys, siv. 36 19. Syntyvyyden säännöstely vai raskauden keskeyttäminen esitys, siv. 39

4 20. Yksinäiset naiset perheenhuoltajina, liittotoimikunnan esitys, siv. 40 21. Varhaisnuorisotyö, liittotoimikunnan esitys, siv 41 22. Mitä YK on ja mitä se tekee? Vallilan sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 42 23. Sos.-dem. Naisliiton toimintamahdollisuuksien säilyttäminen, Korson sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 47 24. Kotimaisten tuotteiden suosiminen, Kallion sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 49 25. Kotimaisen teollisuuden menekin takaaminen, Kalevan sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 50 26. Keski-ikäisten naisten ammattikoulutus hoidettava valtion toimesta, Mikkelin sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 51 27. Keski-ikäisten naisten työhönsijoitusongelmat, Pieksämäen sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 52 28. Perhe-eläkekysymys, Tapiolan sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 53 29. Kohtuullinen eläke siviilileskille, Turun sos.-dem. Naisten esitys, siv. 54 30. Parannus lakialoitteeseen Asumistuesta vanhuksille, Sammon sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 55 31. Asuntotuki vanhuksille vuokra-asuntoihin ja omakotitaloihin, Mikkelin sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 56 32. Äitiyspäiväraha, Joutsenon sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 57 33. Syövän torjunta, Varkauden sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 57 34. Kouluikäisten lasten ja nuorten terveydenhuolto, Jyväskylän sos.-dem. naisyhdistyksen esitys, siv. 58 35. Kokouksen päättäminen j

Sos.-dem. Naisliiton toimintakertomukset vuosilta 1962-1963-1964 YLEISKATSAUS J. Maailmanpoliittinen tilanne XXIII toukokuussa 1962 pidetyn Edustajakokouksemme jälkeen on maailmanpolitiikassa jälleen jouduttu toteamaan, että historia toistaa itseään, että asiat, joista aikoinaan on sanottu, etteivät ne enää "milloinkaan" saa toistua, näyttävät kohtalon välttämättömyydellä kiertyvän uudelleen näköpiiriin. Kolmivuotiskauden aikana on suurvaltojen keskinäinen kanssakäyminen tosin sujunut rauhanomaisen rinnakkaiselon merkeissä, mutta tarkkaavainen huomioitsija ei ole voinut olla merkille panematta valtiomiesten lausunnoissa ja kannanotoissa ilmenevää kiristyvää sävyä, ja että tämä pohjautuu suurvaltojen sisäisessä elämässä ilmeneviin uusiin mielipidesuuntauksiin, jotka jälleen ihannoivat "lujia" otteita ja "päättäväistä" politiikkaa, on myös voitu todeta. Sävy on tuttu, juuri näiden tunnusten alla heräsi fascismi 20-luvun puolivälissä. Selvimmin tämä suuntaus tuli näkyviin Yhdysvaltojen presidentti Kennedyn salamurhan jälkeen toimitetussa presidentinvaalissa, jossa vastaehdokkaana ollut Goldwater melko suoraviivaisesti tunnusti pyrkivänsä rajoittamaan demokratiaa ja olevansa valmis myös ydinsotaan tarpeen vaatiessa. Lyndon B. Johnson, joka varapresidenttinä oli ilmoittanut jatkavansa presidentti Kennedyn rauhanomaista politiikkaa, saavutti tosin huomattavan vaalivoiton, mutta Goldwaterin äärioikeistolaiset ja sota-

kiihkoiset mielipiteet saavuttivat nekin huomattavaa kannatusta. Samanlaisia demokratian ja rauhan vihollisia ilmaantuu edelleen muuallakin, joten maailman kansojen on syytä olla varuillaan, etteivät 30-luvun murheelliset kokemukset pääsisi toistumaan. Rauhaa ja turvallisuutta uhkaavia sodan pesäkkeitä on jatkuvasti olemassa. Kyproksessa puhkesi avoin kriisi vuoden 1963 alkupuolella, YK:n toimenpitein se kuitenkin on saatu rajoitetuksi, kun rauhan ja tasapainon turvaamiseksi saarelle lähetettiin YK:n valvontajoukkoja, joihin Suomenkin joukko-osastoja on kuulunut. Suomalainen diplomaatti Sakari Tuomioja toimi menestyksellisesti ristiriitojen sovittelijana YK:n pääsihteerin U Thantin toivomuksesta, mutta kuoli tehtäväänsä suorittaessaan syyskuun 9 pnä 1964. Kongon tapahtumat osoittavat, miten tärkeä asema YK:n valvontajoukoilla on maassa, jossa taantumukselliset voimat pyrkivät ottamaan vallan käsiinsä vastoin oman kansan tahtoa. YK:n joukkojen poistuttua Kongosta vuonna 1964 kesäkuun viimeisenä päivänä palasi jo heinäkuun 6 pnä maahan entinen pääministeri Moise Tsombe, joka senjälkeen on palkka-armeijan turvin pitänyt valtaa käsissään ja valvonut läntisten suuryhtymien taloudellisia oikeuksia. Vietnamissa puhkesi avoin kriisi vuoden 1964 alkupuolella ja se on aiheuttanut jatkuvaa levottomuutta koko maailmassa. Yhdysvaltain pommituslentäjät pudottavat jatkuvasti pommejaan Vietnamin viidakkokyliin, vaikka tämän toimenpiteen tarkoituksenmukaisuutta voinee jo sodankäynninkin kannalta kysellä, kun samanaikaisesti ilmoitetaan, että Vietkongin, Pohjois-Vietnamin johtaman vapautusliikkeen voimat ovat tällä kertaa suuremmat kuin esim. noin puoli vuotta takaperin. Jokainen ihminen, olkoon hänen poliittinen kantansa sitten mikä tahansa tuomitsee pommitukset, jotka kohdistuvat suojattomiin, varustamattomiin kyliin ja tuhoavat koteja sekä surmaavat äitejä ja lapsia.

7 Tiukka ideologinen kahtiajakautuminen, joka vielä parisen vuotta sitten oli todettavissa maailman suurvaltojen suhteissa, on kuitenkin osoittanut rakoilemisen oireita. Lännen suurvaltojen välille ovat kauppapoliittiset ja ydinaseistusta koskevat kysymykset luoneet selvästi havaittavia ristiriitoja ja kommunistisessa maailmassa ovat Kiinan ja Neuvostoliiton väliset keskinäiset välienselvittelyt herättäneet huomiota. Valtakuntien sisäisetkin voimaryhmitykset muuttuvat. Neuvostoliitossa joutui pitkäaikainen puoluejohtaja ja pääministeri Hruschtsev luovuttamaan paikkansa kollektiiviselle johdolle, Yhdysvaltojen presidentti Kennedy joutui salamurhan uhriksi, ja Englannissa pääsi työväenpuolue niukan vaalivoiton turvissa keskeyttämään konservatiivien monta vuotta jatkuneen hallituskauden ja muodosti hallituksen Wilsonin johdolla. Mutta on todettava, että kansainvälinen sosialidemokratia on tänä kautena jatkuvasti heikentynyt, jopa Skandinavian maissakin, joissa sen valta-asema on ollut lujin, on nähtävissä hajaantumisilmiöitä. Tämä on murheellinen juttu, sillä nyt juuri tarvittaisiin voimakasta, kansainvälistä sos.-dem. liikettä suojaamaan demokratiaa ja rauhaa uudelleen päätään nostavan fascismin ja sodanuhkan maailmassa. II. Suomen asema Maamme on edelleen ollut ystävällisessä ja rauhanomaisessa kanssakäymisessä sekä lähimpien naapureidensa että kauempanakin olevien maiden kanssa. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen puolisoineen on vieraillut Neuvostoliitossa ja Skandinavian maissa ja matkat ovat ulottuneet kauaksi itään, Intiaan saakka. Vastavierailulla on maassamme käynyt valtioiden päämiehiä useista eri maista, samoin on parlamenttien valtuuskuntia ja muita eri aloja edustavia ryhmiä käynyt maassamme. Nämä vierailut ovat olleet omiaan luomaan kansakuntien välille rauhallisen ja ystävällisen suhtautumisen ilmapiiriä ja näiden

8 yhteydessä on voitu käydä neuvotteluja varsinkin monista taloudellisista kysymyksistä. Presidentti Kekkosen esitys Pohjoismaiden atomivapaan vyöhykkeen muodostamisesta, joka tehtiin tällaisen vierailun yhteydessä, on herättänyt laajaa, myötätuntoista vastakaikua. Vuoden 1962 valtiolliset vaalit muuttivat eduskunnan kokoonpanoa niin, että vasemmistoenemmistö, joka saavutettiin vuoden 1958 vaaleissa, nyt menetettiin ja porvaristo saavutti 13 paikan enemmistön eduskunnassa. Tosin vasemmistoenemmistö oli ollut vain yhden äänen varassa, mutta se oli kuitenkin lyönyt leimansa lainsäädännölliseen ja poliittiseen toimintaan, jopa niin, että porvaristo vieläkin valittaa vasemmistoenemmistöisen eduskunnan aikaansaannoksia. TPSLm edustus supistui epäoikeudenmukaisen vaalilakimme ansiosta vain kahteen edustajaan, vaikka puolue vaaleissa sai yli 100.000 ääntä. Näin pienen eduskuntaryhmän varassa ei voitu osallistua hallituksen muodostamiseen ja kun ei sos.-dem. puoluekaan ollut hallituskelpoinen, muodostettiin Karjalaisen johdolla hallitus, johon tuli myöskin kolme ammattiyhdistysmiestä. Hallituksen esityksinä saatiin tällöin eduskunnalle sairausvakuutuslaki, työeläkelait ja laki naisten samapalkkaisuudesta. Ammattiyhdistysministerit erosivat kuitenkin hallituksesta syyskaudella 1963, kun eivät voineet hyväksyä hallituksen suunnitelmia maataloustuotteiden hintojen nostamisesta ja uuden, kuluttajille erityisen raskaan liikevaihtoveron valmistelusta. Tällöin muodostettiin pääministeri Lehdon johtama virkamieshallitus, jonka toimiaika jatkui vuoden 1964 loppupuoliskolle. Porvarillisten puolueiden yhteishallitus muodostettiin nyt tri Virolaisen johtamana. Liikevaihtoverolaki tuli voimaan v. 1964 alusta. Se hyväksyttiin vasemmistoryhmien vastustuksesta huolimatta yhden vuoden lakina, senj aikeen kun eduskunnan vasemmistopuolueet perustuslain mukaisesti estivät sen tulemasta pysyväksi laiksi. Vuoden 1964 syksyllä sen voimassaoloaikaa jälleen jatkettiin vuodeksi eteenpäin.

it Liikevaihtoverolain vaikutukset ovat olleet kohtalokkaat. Hinnat nousivat heti vuoden 1964 alussa n. 6 % ja nousu on senjälkeen jatkunut. Vuonna 1963 toimeenpantu rahanuudistus on jo eräiltä osin menettänyt tehonsa, rahanarvo on heikentynyt jo yli 10 %. Jatkuva inflaatio tuntuu ankarana nimenomaan palkkatyöläisen kukkarossa, sillä toimitetut palkkojen korotukset eivät riitä vastaamaan hintojen nousua. Tosin väitetään, että työntekijäin reaaliansiot ovat samanaikaisesti nousseet, mutta nämä laskelmat eivät anna oikeata kuvaa tilanteesta. Reaaliansiot lasketaan täystyöllisyyden mukaan, mutta sangen monilla työaloilla on koko kertomustamme käsittävän ajan vallinnut piilevä työttömyys, työntekijät ovat tehneet vajaita viikkoja tai saaneet pitää palkattomia pakkolomia. Tämä on kohdistunut etupäässä juuri naistyöntekijöihin, joiden työolosuhteet mm. tekstiili- ja vaatetusteollisuuden alalla jatkuvasti huononevat. Efta-sopimusten perusteella annettavat tullihelpotukset ovat heikentäneet suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja monet tehdaslaitokset ovat joutuneet jo sulkemaan ovensa. Pelättävissä on, että kun tullit sopimusten ansiosta kokonaan poistuvat, tilanne yhä vaikeutuu. Ulkomaankauppamme on vähitellen luisunut entistä enemmän tuontivoittoiseksi. Kun vientimme lisääntyi vuoden 1964 aikana 7,3 % kasvoi tuonti samaan aikaan 18,2 %. Ulkomaisen suoritetaseen alijäämä oli sanottuna vuonna jo 550 milj. markkaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Eipä todellakaan ole liian aikaista ryhtyä tekemään propagandaa suomalaisten tuotteiden puolesta; näin tappiollista kaupankäkyntiä emme pysty pitkiä aikoja harjoittamaan. Työttömyys onkin kuluneiden vuosien aikana ollut rasituksena ei vain talvisin vaan jatkuvastikin, mikä osoittaa, että työttömyys muodostuu pysyväksi ilmiöksi. Työttömyystilanteen vaikeutta osoittaa sekin, että Ruotsiin v:n 1965 puoliväliin mennessä on siirtynyt n. 64.000 ammattityöläistä. Kun työttömyyttä on havaittavissa esim. rakennusteollisuudessa, voi todeta jonkin seikan olevan pahasti

vinosuuntauksessa, sillä samaan aikaan jatkuu asuntopula ja vuokrat jo valmiissa asunnoissa ovat edelleen noususuunnassa. Tehokkain keino asuntopulan poistamiseksi olisi voimakas rakentaminen, mutta viimeisten vuosien aikana rakennustoiminta päinvastoin on supistunut. Työväenliikkeessä on toimintakauden aikana hajaantuminen jatkunut. Ammatillisen liikkeen piirissä on kaksi keskusjärjestöä, SAK ja SAJ,; joiden ulkopuolelle vielä jäävät kolmannen ryhmän ammattiliitot, jotka eivät kuulu kumpaankaan ryhmitykseen. Sos.-dem. Liiton ja Sos.-dem. Puolueen välillä käytiin sovintaneuvotteluja vuoden 1963 lopulla ja saatiinkin aikaan sopimusehdotus, jota kuitenkaan ei ratkaisevassa vaiheessa hyväksytty. Kunnallisvaaleihin jouduttiin menemään hajanaisin rivein, useissa kunnissa Sos.-dem. Liitto ja Sos.-dem. Puolue olivat muodostaneet vaaliliittoja, joissakin kunnissa TPSL oli vaaliliitossa SKDL:n kanssa ja toisissa taas kukin puolue meni vaaleihin omine listoineen. Vaaleihin osanotto oli ennätyksellisen vilkasta, mutta tietoja siitä, miten naisten onnistui lisätä edustustaan kunnallisissa edustuselimissä ei vielä tällä hetkellä ole käytettävissä. JOUKOSTAMME POISTUNEITA Sos.-dem. Naisliiton työsaralla on kuluneenkin toimintakauden aikana nähty monen ansiokkaan toverin siirtyminen ikuisuuden rajan taakse. Murhemielin tämän toteamme, vaikka tiedämmekin, että elämän ja kuoleman lait ovat muuttamattomat. Näiden edesmenneiden tovereiden elämäntyö jää kuitenkin kertomaan jälkipolville uhrautuvasta uurastuksesta vähävaraisen kansanosan elämänehtojen helpottamiseksi. Heinäkuun 20. pnä 1962 siirtyi manan majoille uskollinen, hyvä uranuurtajatoverimme Helmi Peiramo Oulussa. Hän ehti tehdä pitkän päivätyön sosialidemokraattisessa naisliikkeessä ollen paikallisen yhdistyksen sekä piirin puheenjohtajana ja myös Oulun Ensi Kodin puheenjohtajana

11 useat vuodet. Hän oli niin ikään raittiusliikkeen innokas työntekijä. Naisliikkeemme uutteran uranuurtajan muistoa kunnioittaa koko sosialidemokraattinen työväenliike. Lokakuun 16 pnä 1962 siirtyi manan majoille toveri Avilla Pitkäsilta Lahdessa yli 85-vuotiaana. Avilla Pitkäsilta oli voimansa päivinä keskeinen henkilö Lahden sos.- dem. järjestötoiminnassa. Kaikki hyvät harrastukset kuten osuustoiminta, raittiusliike, Ensi Kotitoiminta olivat lähellä hänen sydäntään. Hän oli myös Tulevaisuus-lehden uskollinen asiamies useiden vuosikymmenien ajan. Marraskuun 11 pnä 1962 katkesi Tyyne Savolaisen elämänlanka Äänekoskella. Hän oli Äänekosken sos.-dem. Naisyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja uskollinen aatteenihminen. Perheenäitien kesävirkistystoiminnan uranuurtajana hän osallistui kesäkoti Tyynelän perustamiseen ja Tyynelän nimen koti saikin toveri Savolaisen uurastuksen kunniaksi. Tammikuun 30 pnä 1963 kuoli liittomme veteraanijäsen Ida Ristimäki. Hän ehti suorittaa pitkän päivätyön järjestötehtävissä ennen kaikkea Tulevaisuus-lehden asiamiehenä. Länsi-Saksan sos.-dem. naisten lehden Gleicheitin toimittaja ja puolueensa naissihteerinä monet vuodet toiminut Herta Gotthelf kuoli toukokuussa 1963. Suomen sos.- dem. naiset saivat tutustua hänen kynänsä tuotteisiin meidänkin lehdessämme. Hän oli aina iloinen ja toverillinen, ikuisesti nuorekas ja optimistinen, vaikka olikin joutunut Hitlerin vainoa paeten useat vuodet elämään maanpakolaisena vieraassa maassa. Toisesta suorastaan traagillisesta kuolemantapauksesta saimme viestin elokuun 28 pnä 1963. Eräs Itävallan johtavista sos.-dem. politikoista Oskar Pollak kuoli vaikean sairauden murtamana, eikä hänen vaimonsa Marianne Pollak voinut kestää tätä 50 vuoden avioliiton jälkeen kohdannutta eroa, vaan siirtyi seuraavana päivänä vapaaehtoisesti elämästä ja pääsi miehensä kanssa samaan hautaan. Marianne Pollak oli sangen keskeinen henkilö Sos.-dem.

ia naisten kansainvälisessä toiminnassa ja hän oli Itävallan sos.-dem. naisten äänenkannattajan päätoimittaja. Kesäkuun 15 pnä 1964 siirtyi luotamme Anni Rinne, hänkin jo yli 80-vuotiaaksi ehtineenä. Anni Rinne oli jo varhaisessa nuoruudessa liittynyt sos.-dem. puolueeseen ja naisten toimintaan ja v. 1924 hän tuli ensin liittomme palvelukseen, mutta siirtyi sitten Sos.-dem. Raittiusliiton luennoitsijaksi. Lähes kolme vuosikymmentä Anni R. kierteli maamme kaikilla kolkilla puhumassa raittiusasiasta ja erityisesti Päivän Nuoret olivat hänen sydäntään lähellä, mutta hän oli myös kaiken aikaa kiinteästi mukana poliittisessa toiminnassa Viipurin sos.-dem. Naisyhdistyksessä. Vielä elämänsä viimeisinä viikkoina Anni R. uskollisesti ilmestyi järjestöväen neuvonpitoihin ja tilaisuuksiin, tuoden keskusteluihin mukaan oman pirteän ja eloisan panoksensa. Kaipaamme kaikkia näitä läheisiä ja kaukaisia tovereita ja teemme kunniaa heidän muistolleen. Toukokuussa 1962 pidettyyn edustajakokoukseen asti kuuluivat liittotoimikuntaan Martta Salmela-Järvinen puheenjohtajana, vakinaisina jäseninä Elli Nurminen, Impi Lukkarinen, Vappu Heinonen, Aili Siiskonen, Sylvi Katajainen, Kaisa Hiilelä, Terttu Sainio, Helvi Raatikainen, Laura Brander-Wallin, Martta Kulonen ja Vieno Mustonen. Liittotoimikuntaan kuului myös varapuheenjohtaja Aino Malkamäki, joka siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 1961. Toimikunnan varapuheenjohtajia olivat Elli Nurminen ja Impi Lukkarinen. Toimikunta kokoontui vuoden alkupuolella 6 kertaa ja olivat jäsenet läsnä seuraavasti: Salmela-Järvinen 6, Nurminen 6, Lukkarinen 6, Heinonen 5, Siiskonen, Katajainen 5, Hiilelä 1, Sainio 4, Raatikainen 2, Brander-Wallin 3, Kulonen 4 ja Mustonen 1 kertaa. Edustajakokouksessa toukokuun 27. ja 28. pnä 1962 va-

13 Iittiin liiton puheenjohtajaksi yksimielisesti Martta Salmela-Järvinen ja liittotoimikuntaan samoin yksimielisesti Elli Nurminen, Impi Lukkarinen, Vappu Heinonen, Sylvi Katajainen, Terttu Sainio ja Aune Seme sekä varajäseniksi Kaisa Hiilelä, Aili Siiskonen, Laura Brander-Wallin, Martta Kulonen, Rauha Ruohonen ja Elisabeth Järvinen. Varapuheenjohtajina ovat toimineet toimikunnan yksimielisesti valitsemina Elli Nurminen ja Impi Lukkarinen. Liittotoimikunta piti vuoden 1962 aikana 6 kokousta, joihin jäsenet osallistuivat seuraavasti: Martta Salmela- Järvinen 5, Elli Nurminen 4, Impi Lukkarinen 4, Vappu Heinonen 3, Sylvi Katajainen 3, Terttu Sainio 5, Aune Seme 6, Kaisa Hiilelä 1, Aili Siiskonen, Laura Brander- Wallin 1, Martta Kulonen 6, Rauha Ruohonen 2 ja Elisabeth Järvinen 3 kertaa. Vuonna 1963 toimikunnan kokouksia oli 14 ja jäsenet olivat läsnä seuraavasti: Martta Salmela-Järvinen 14, Elli Nurminen 11, Impi Lukkarinen 10, Vappu Heinonen 9, Sylvi Katajainen 8, Terttu Sainio 13, Aune Seme 14, Kaisa Hiilelä 5, Aili Siiskonen, Laura Brander-Wallin 10, Martta Kulonen 12, Rauha Ruohonen 4 ja Elisabeth Järvinen 7 kertaa. Vuonna 1964 toimikunnan kokouksia oli 17, ja jäsenet olivat mukana seuraavasti: Martta Salmela-Järvinen 16, Elli Nurminen 11, Impi Lukkarinen 8, Vappu Heinonen 8, Sylvi Katajainen 10, Terttu Sainio 15, Aune Seme 16, Kaisa Hiilelä 1, Aili Siiskonen 1, Laura Brander-Wallin 4, Martta Kulonen 6, Rauha Ruohonen 6 ja Elisabeth Järvinen 10 kertaa. Pöytäkirjaa toimikunnan kokouksissa on pitänyt pääasiallisesti Irja Salmela ja hänen estyneenä ollessaan Aune Seme tai Helinä Tuomi. Työvaliokuntaan, joka on kokoontunut tarpeen vaatiessa, ovat kuuluneet Martta Salmela- Järvinen, Elli Nurminen, Impi Lukkarinen, Aune Seme ja Irja Salmela sekä tultuaan sihteeriksi valituksi myös Anu Karvinen.

14 Liiton tilintarkastajina ovat olleet vakinaisina Veera Sumu ja Terttu Salminen ja varalla Lahja Simonen ja Bertta Latvala. Edustajakokouksessa valittiin samat uudelleen. Liiton nimen ovat kirjoittaneet Martta Salmela-Järvinen ja Aune Seme sekä maaliskuusta 1963 alkaen heidän lisäkseen Anu Karvinen ja liittotoimikunnan valtuuttamana Elli Nurminen. LIITTOTOIMIKUNNAN JAOSTOT Talousjaosto: Martta Salmela-Järvinen, Elli Nurminen, Terttu Sainio, Aili Siiskonen, Aune Seme sekä 15. 2. 1963 lähtien Anu Karvinen. Tulevaisuuden toimitusneuvosto: Martta Salmela-Järvinen, Impi Lukkarinen, Helvi Raatikainen ja Terttu Sainio. Opintojaosto: Martta Kulonen, Impi Lukkarinen, Elisabeth Järvinen, Vappu Heinonen, Xenia Parros ja Irja Salmela. Ammattiyhdistys jaosto: Kaisa Hiilelä, Rauha Ruohonen, Vieno Mustonen-Björkqvist ja Sylvi Katajainen. Kerhohuoneiston toimikunta: Elli Nurminen, Laura Brander-Wallin, Selma Hiisivaara-Mörk ja Terttu Sainio. Tiedotus jaosto: Irja Salmela, Impi Lukkarinen, Helvi Raatikainen, Vappu Heinonen, Helinä Tuomi, Terttu Sainio ja Aune Seme sekä 15. 2. 1963 lähtien Anu Karvinen. Vähävaraisten seutujen avustusrahasto: Aili Siiskonen, Kirsti Vanhanen, Elsa Peräläinen, Martta Kulonen ja Inkeri Niini. Tyttöjaosto: Elli Nurminen, Martta Kulonen, Elisabeth Järvinen, Outi Nurmi ja Irja Salmela. Vuoden 1964 liitto juhla jaosto: Impi Lukkarinen, Anu Karvinen, Irja Salmela, Helinä Tuomi ja Aune Seme. LIITON TOIMISTO Liiton toimisto on sijainnut Helsingin Työväenyhdistyksen talossa Paasivuorenkatu 5, viidennessä kerroksessa, huoneisto 44. Toimisto on hoitanut kaikki liiton toimintaan kuuluvat tehtävät. Liiton kirjanpito hoidetaan liiton toimistossa, jolloin kassanhoitaja kirjaa tulot ja menot päiväkirjaan ja muun

kirjanpidon hoitaa taloudenhoitaja. Taloudenhoitajan tehtäviin on kuulunut myös liiton taloudellisen toiminnan valvominen ja aloitteiden tekeminen varojen hankkimiseksi liitolle. Neljännevuosittain on liittotoimikunnalle jätetty selostus taloudellisesta tilanteesta. Liiton toimistosta on kuluneina kolmena vuotena lähetetty postilähetyksiä seuraavasti: 1962 1963 1964 Ristisiteitä 6286 3710 3904 Muita lähetyksiä 2175 1906 1327 Yhteensä 8461 5616 5231 TOIMIHENKILÖT Liiton sihteerinä ja taloudenhoitajana oli helmikuun 15. päivään 1963 Aune Seme, johon mennessä hän oli pyytänyt vapautusta sihteerin tehtävistä kasvaneen työpaljouden takia. Hän hoitaa kuitenkin edelleen taloudenhoitajan tehtävät. Liittotoimikunta valitsi kokouksessaan yksimielisesti liiton sihteeriksi ja toiminnanjohtajaksi 15. 2. 1963 lähtien Anu Karvisen. Tulevaisuus-lehden päätoimittajana on ollut koko ajan Anu Karvinen. Opintosihteerinä on toiminut Irja Salmela. Kassanhoitajana- konekirjoittajana oli kesäkuun 30. päivään 1962 saakka Sirkka Suominen, ja kesäkuun 13. päivästä 1962 lähtien Kerttu Liljeström. Tulevaisuus-lehden osoitteiden hoitajana ym. toimistotehtävissä on toiminut Liisi Lahtinen ja lähettinä Hilja Kopra. Liiton järjestäjänä toimi Aino Räisänen joulukuun 31. päivään 1962, jolloin liitto oli pakotettu sanomaan hänet irti toimestaan taloudellisen tilanteen johdosta. TIEDONANNOT OSASTOILLE JA PIIREILLE Liiton taholta on lähetetty vuoden 1962 aikana osastoille 12 kiertokirjettä ja piirijärjestöille 5 kirjettä, vuonna 1963 osastoille 9 kiertokirjettä ja piireille 9 kirjettä ja vuonna 1964 osastoille 7 kiertokirjettä ja piireille 8 kirjettä. *" JÄRJESTÖNAINEN Järjestöjen toimihenkilöille tarkoitettu tiedotuslehti Järjestönainen on ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Toimintakautena on lehteä lähetetty ainoastaan tilauksesta ja on 15

16 tilaushinta ollut 100 mk, joka muutettiin vuonna 1964 2 markaksi. Lehteä toimitti vuonna 1962 Terttu Sainio, vuonna 1963 Helinä Tuomi ja vuonna 1964 Anu Karvinen.! LIITON XXIII EDUSTAJAKOKOUS Liiton XXIII edustajakokous pidettiin Helsingissä Helsingin Työväenyhdistyksen talossa toukokuun 27. ja 28. päivinä 1962. Kokoukseen osallistui 95 edustajaa 92 järjestöstä, veteraaneja 7, kutsuvieraita 16, liittotoimikunnan jäseniä 11, piiritoimikuntien edustajia, liiton toimihenkilöitä, lehdistön edustajia ja asianharrastajia, yhteensä kaikkiaan 211 henkeä. Avauspuheen piti liiton puheenjohtaja Martta Salmela-Järvinen. Liiton toimintakertomukset vuosilta 1959 1960 ja 1961 hyväksyttiin yksimielisesti samoin tilikertomukset ja myönnettiin liittotoimikunnälle vastuuvapaus. Toimintasuunnitelmat hyväksyttiin, myös hyväksyttiin liiton jäsenmaksujen korottamisehdotus. i Kokous hyväksyi lisäksi useita alustuksia, joista tärkeimpiä olivat liittotoimikunnan alustukset Sairausvakuutus saatava aikaan, 40-tuntinen työviikko, Koulu-uudistuksen toteuttaminen, Nuorten asumistuki, Samapalkkaisuuden toteuttaminen ja Rauhankysymys sosialidemokraattisessa naisliikkeessä sekä useita naisyhdistysten lähettämiä alustuksia, joista mainittakoon mm. Kalevan sos.- dem. naisyhdistyksen alustus Keski-ikäisten naisten työnsaantikysymys, Äänekosken sos.-dem. naisyhdistyksen alustus Vanhuksille apua, Lielahden sos.-dem. naisyhdistyksen alustus Sairaaloita ja hoitokoteja vanhuksille ja Turun sos.-dem. Naisten alustus Yksinäisten perheenhuoltajaäitien asemaa parannettava. Liiton puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Martta Salmela-Järvinen. LIITTONEUVOSTO Liittoneuvostoon valittiin edustajakokouksessa 1962 piirien esityksestä seuraavat henkilöt: Helsingin piiristä Elsa Joenpolvi, varalla Alma Ukkonen. Uudenmaan piiristä Elisabeth Järvinen, varalla Elin Sundvik.

17 Turun etel. piiristä Sylvi Kaskinen, varalla Jenny Koski. Turun pohj. piiristä Laura Brander-Wallin, varalla Impi Friman. Hämeen etel. piiristä Alma Kaiponen, varalla Kaarina Kostiainen. Hämeen pohj. piiristä Kaisa Hiilelä, varalla Aino Toivonen. Kymin piiristä Aino Räisänen, varalla Maila Vehviläinen. Mikkelin piiristä Aili Siiskonen, varalla Kaarina Uimonen. Kuopion piiristä Liisa Kilpeläinen, varalla Lempi Venäläinen. Pohjois-Karjalan piiristä Hanna Karppinen, varalla Lyyli Raninen. Keski-Suomen piiristä Vieno Jauhiainen, varalla Fanni Front. Pohjanmaan piiristä Martta Miettinen, varalla Meeri Peltokangas. Oulun piiristä Katri Honkala, varalla Hanna Eskola. Lapin piiristä Edith Pitkäniemi, varalla Martta Kallo. Liittoneuvoston kokouksessa joulukuun 2. päivänä 1962 Martta Salmela-Järvinen piti tilannekatsauksen, Aune Seme esitteli liiton toimintasuunnitelmia ja Anu Karvinen kertoi menneestä, tämän hetkisestä ja tulevasta toiminnasta Tulevaisuus-lehden suhteen. Kokouksessa päätettiin liittojuhlien järjestämisestä kesällä 1964 Jyväskylässä sekä arpajaisten järjestämisestä vuoden 1963 kevätkaudella. Kokous hyväksyi myös julkilausuman. Liittoneuvoston kokous toukokuun 24. päivänä 1963 pidettiin Mäntyniemen lomakodissa Mikkelin maalaiskunnassa. Kokouksessa käsiteltiin Martta Salmela-Järvisen tilannekatsaus sekä hyväksyttiin käydyn keskustelun perusteella julkilausuma. Liiton toimintasuunnitelmia selosti Anu Karvinen korostaen erityisesti lähestyvien liittojuhlien merkitystä. Liittoneuvoston kokouksessa syyskuun 30. päivänä 1964 esitti poliittisen tilannekatsauksen Martta Salmela-Järvinen. Käydyssä keskustelussa paheksuttiin erityisesti niiden henkilöiden menettelyä, jotka olivat pian lähestyvien kunnallisvaalien alla siirtyneet TPSL:n riveistä Sos.-dem. puolueen listoille. Kokous hyväksyi myös julkilausuman, jossa voimakkaasti korostettiin kunnallisvaalien merkitystä. Liiton toimintasuunnitelmia selosti kokouksessa Anu Karvinen.

18 YHTEISTYÖ ERI JÄRJESTÖJEN KANSSA Vuosina 1962 1964 on liitto kuulunut jäsenenä seuraaviin keskusjärjestöihin: Työväen Sivistysliitto, Työväen Matkailuliitto, Työväen Kuvataidetoimikunta, Kansansivistysrahasto, Suomen Naisjärjestöjen Keskusliitto, Huolto- ja avustustoiminnan Neuvottelukunta, Työtehoseura, Lomaliitto, Väestöliitto, Naisten Raittiuskeskus ja Kansalaisjärjestöjen Kulttuuri- ja Raittiusliitto. Vuonna 1963 liitto sanoutui irti Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliitosta, koska liitto kuuluu Kansalaisjärjestöjen Kulttuuri- ja Raittiusliittoon. Vuonna 1962 Työväen ja Pienviljelijäin Sos.-dem. Liiton liittotoimlkunnassa Martta Salmela-Järvinen ja Helvi Raatikainen, puoluevaltuuston ylimääräisessä kokouksessa Martta Salmela-Järvinen, piirien puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien neuvottelupäivillä Martta Salmela-Järvinen ja Aino Räisänen. Varhaisnuorisoliitto Haukat ry.:n perustavassa kokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Martta Kulonen ja toimikunnan jäseneksi Aili Siiskonen. Työväen Sivistysliiton edustajakokouksessa Irja Salmela, varalla Laura Brander-Wallin. Opintomenetelmäkurssilla Irja Salmela ja Martta Kulonen. Väestöliiton vuosikokouksessa Elli Nurminen ja Terttu Sainio. Hallituksessa varapuheenjohtajana ja kotisisartoimikunnan puheenjohtajana Martta Salmela-Järvinen, myös hallituksessa Selma Hiisivaara-Mörk. Kodin Viikon toimikunnassa Terttu Salminen, toimikunnan puheenjohtajana Elli Nurminen. Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliiton vuosikokouksessa Anna-Liisa Holopainen ja Elsa Peräläinen. Hallituksessa Martta Salmela-Järvinen. Ursula Oy.n yhtiökokouksessa Aune Seme. Naisten Raittiuskeskuksessa Elma Eerikäinen. Suomen Sos.-dem. Nuorisoliiton edustajakokouksessa Martta Salmela-Järvinen ja Vappu Heinonen. Valtuuston kokouksessa Outi Nurmi, Sos.-dem. nuorisokasvatustyön nevottelukunnassa Impi Lukkarinen varalla Rauha Ruohonen. Huolto- ja avustustoiminnan neuvottelukunnan vuosikokouksessa Sirkka Suominen, informaatiotilaisuudessa Irja Salmela. Asunto Oy. Saariston yhtiökokouksessa Aune Seme. SAK:n aikuiskasvatuspäivillä Elli Nurminen, Impi Lukkarinen, Aune Seme ja Aino Räisänen.

Kansalaisjärjestöjen Kulttuuri- ja Raittiusliiton liittoneuvoston kokouksessa Elma Eerikäinen ja Aune Seme. Toimikunnassa Elli Nurminen ja Martta Kulonen, liittoneuvostossa Irja Salmela, Taimi Taisto ja Esteri Vesonen, varalla Hilja Penna, Elli Lehtinen ja Fanni Borgman. Ensi Kotien Liiton vuosikokouksessa Elli Nurminen. Suomen Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokouksessa Irja Salmela. Toimikunnan jäsenenä Elsa Peräläinen sekä eri komiteoissa seuraavat: lakikomiteassa Irja Salmela, siveellisyyskomiteassa Martta Kulonen, naisedustuskomiteassa Irja Salmela, naispoliisikomiteassa Aili Siiskonen, kasvatuskomiteassa Elisabeth Järvinen, ammattikomiteassa Laura Brander-Wallin, asuntokomiteassa Vappu Heinonen ja finanssikomiteassa Sylvi Väisänen sekä kirkon naistoimikunnassa Emmi Leimu. Lomaliiton edustajakokouksessa Terttu Sainio ja Irja Salmela. Helsingin Ensi Koti-yhdistyksen 25-vuotis- ja kodin 20-vuotisjuhlan vastaanotolla Kaisa Hiilelä, Martta Kulonen ja Aune Seme. Suomen Pienviljelijäin Liiton edustajakokouksessa Impi Lukkarinen. Invaliidisäätiön neuvottelupäivillä Elli Nurminen. IV Pohjoismaisilla Työväen Musiikkijuhlilla Tampereella Kaisa Hiilelä. Työväen Urheiluliiton edustajakokouksessa Martta Salmela-Järvinen ja Elli Nurminen. 19 Vuonna 1963 Työväen ja Pienviljelijäin Sos.-dem. Liiton neuvottelupäivillä Aarnipirtissä Aune Seme ja Irja Salmela. Toimitsijain neuvottelutilaisuudessa Ammattiyhdistysopistolla Vappu Heinonen, Martta Kulonen, Anu Karvinen, Aune Seme ja Irja Salmela. Työväen Urheiluliiton liittokokouksessa Martta Salmela-Järvinen. Työväen Urheiluliiton naistoimikunnan neuvottelukokouksessa Aune Seme ja Helinä Tuomi sekä liittojuhlien neuvottelutilaisuudessa Helinä Tuomi ja Irja Salmela. Unesco-toimikunnassa Irja Salmela. Väestöliiton vuosikokouksessa Terttu Sainio ja Aune Seme. Kodin viikon toimikunnassa puheenjohtajana Elli Nurminen ja jäsenenä Aune Seme. Työväen Matkailuliiton vuosikokouksessa Irja Salmela, varalla Terttu Sainio. Lomaliiton naisjaoston tiedotustilaisuudessa Anu Karvinen. Ursula Oy:n yhtiökokouksessa Anu Karvinen, varalla Aune Seme. Naisten Raittiuskeskuksen kevätkokouksessa Martta Kulonen ja Elma Eerikäinen.

20 Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliiton edustajakokouksessa Martta Kulonen. Liittotoimikunta päätti kokouksessaan huhtikuun 4. päivänä eroavansa tästä liitosta, koska jäsenistö kuuluu Kansalaisjärjestöjen Kulttuuri- ja Raittiusliittoon. Huolto -ja avustustoiminnan neuvottelukunnan vuosikokouksessa Aune Seme. Kotineuvontaliiton edustajakokouksessa Aune Seme. Työväen Sivistysliiton vuosikokouksessa Irja Salmela. Suomen Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokouksessa Irja Salmela. Tiedotustilaisuudessa Anu Karvinen. Varhaisnuorisoliitto Haukkojen edustajakokouksessa Martta Salmela-Järvinen ja Martta Kulonen. Kansan Sivistysrahaston vuosikokouksessa Anu Karvinen, varalla Martta Kulonen. Kansalaiskasvatuksen Keskuksen vuosikokouksessa Elsa Perä- Iäinen. Ammattiyhdistysopiston naisoppilaat ja opettajat ovat olleet liittotoimikunnan vieraina Hotelli Ursulassa vuonna 1963 ja vuonna 1964. Niin oppilaat, opettajat kuin liittotoimikuntakin oli tyytyväinen näihin iltoihin. Vuonna 1964 Työväen ja Pienviljelijäin Sos.-dem. Liiton II edustajakokouksessa Aulangolla liiton edustajana Terttu Sainio, Tulevaisuus-lehden edustajana Anu Karvinen. Puoluetoimikuntaan valittiin Elli Nurminen. I Neuvottelupäivillä Aune Seme. Huolto- ja avustustoiminnan neuvottelukunnan vuosikokouksessa Terttu Sainio. Neuvottelutilaisuudessa Martta Salmela-Järvinen ja Irja Salmela. Oy Ursulan yhtiökokouksessa Anu Karvinen. Väestöliiton vuosikokouksessa Elli Nurminen ja Aune Seme. Työväen Matkailuliiton edustajakokouksessa Terttu Sainio. Naisten Raittiuskeskuksen kevätkokouksessa Alma Ukkonen, syyskokouksessa Martta Kulonen ja Regina Ilvonen. Järjestöjen kirjelmää tupakkamainonnan vastustamiseksi jättämässä sisäasiainministeriölle liiton puolesta Martta Kulonen. Työväen Sivistysliiton vuosikokouksessa Irja Salmela. Kansalaisjärjestöjen Kulttuuri- ja Raittiusliiton edustajakokouksessa Alma Ukkonen. Lomaliiton edustajakokouksessa Elli Nurminen. Suomen Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokouksessa Aune Seme. Liiton viralliseksi edustajaksi kokouksiin valittiin Irja Salmela. Siveellisyyskomiteassa Martta Kulonen. Suomen Pienviljelijäin Liiton edustajakokouksessa Varkaudessa Elli Nurminen.

Suomen Sos.-dem. Nuorisoliiton liittoneuvoston kokouksessa Jyväskylässä Martta Salmela-Järvinen. Helsingin Ensi Kodin peruskiven muuraustilaisuudessa Aune Seme, harjannostajaistilaisuudessa Terttu Sainio. Työväen Akatemian 40-vuotisjuhlatilaisuudessa Anu Karvinen. Väestöliiton Kotisisarkeskustoimiston tiedotustilaisuudessa Martta Salmela-Järvinen. Pohjoismaisen rauhankonferenssin Suomen toimikunnan lähettämänä kävivät Tukholman konferenssissa Aili Siiskonen, Terttu Sainio ja Irja Salmela. 21 Vuonna 1962 KUNNIANOSOITUKSIA Liittomme aikaisemman puheenjohtajan, suurlähettiläs Tyyne Leivo-Larssonin täyttäessä 60 vuotta lähetettiin hänelle lahjaksi piimäleili. Liittomme puheenjohtajan Martta Salmela-Järvisen täyttäessä 70 vuotta järjestettiin hänen kunniakseen kansalaispäivälliset liiton suorittaessa ohjelmakulut. Liiton toimesta toimitettiin päivän merkityksen johdosta järjestöväelle tarkoitettu varojen keräys, jonka tuottamilla tuloilla annettiin kuvanveistäjä Eila Hiltusen tehtäväksi päivänsankarin muotokuvareliefin valmistaminen. Rauha Ojalan täyttäessä 80 vuotta ojennettiin hänelle liiton puolesta adressi sekä 10.000 mk Helena Saksan rahastosta. Lyyli Ahmalan täyttäessä 75 vuotta ojennettiin hänelle liiton puolesta adressi ja 10.000 mk Helena Saksan rahastosta. Suomen Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajan Margit Borg-Sundmanin täyttäessä 60 vuotta vietiin hänelle liiton puolesta kukkia. Vuonna 1963 Työväen Matkailuliiton 25-vuotisjuhlassa ojennettiin kukkia ja adressi. Jenny Karlssonin 70-vuotisjuhlassa Tukholmassa ojennettiin hänelle Ida Aalle-Teljon ja Miina Sillanpään reliefi. SAK:n naisjaoston 25-vuotisjuhlassa esitettiin kukkastervehdys. Martta Salmela-Järvisen reliefin paljastustilaisuudessa Hotelli Ursulassa mm. kuvanveistäjä Eila Hiltusen ja suurlähettiläs Tyyne Leivo-Larssonin läsnäollessa puhui liiton I varapuheenjohtaja Elli Nurminen Martta Salmela-Järviselle. Tässä tilaisuudessa Martta Salmela-Järvinen lahjoitti liitolle reliefin ja antoi oikeuden liittotoimikunnalle ottaa siitä jäljennöksiä.

22 Mimmi Karjalaisen 85-vuotisjuhlassa ojennettiin hänelle Helena Saksan rahastosta 100 mk ja adressi sekä kukkia. Siiri Saarisen 60-vuotispäivänä lähetettiin hänelle sähkösanoma. Sofia Nyrkön 75-vuotispäivänä vietiin hänelle adressi ja kukkia. Vuonna 1964 Sylvi Katajaisen 60-vuotispäivänä käytiin häntä onnittelemassa ja ojennettiin kukkia ja adressi. Hannes Tiaisen 50-vuotismerkkipäivänä vietiin hänelle kukkia ja adressi. Elsa Peräläisen 70-vuotispäivänä käytiin häntä onnittelemassa ja ojennettiin kukkia ja adressi. Lappeenrannan sos.-dem. naisyhdistyksen 60-vuotisjuhlakokouksessa oli liiton onnentoivotukset lausumassa Irja Salmela. Varkauden sos.-dem. naisyhdistyksen 50-vuotisjuhlassa oli liiton onnentoivotukset lausumassa Martta Salmela-Järvinen. Mikkelin sos.-dem. naisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa lausui liiton onnentoivotukset Martta Kulonen. Hilda Leanderin 60-vuotismerkkipäivänä ojennettiin hänelle kukkia ja adressi. Martta Vihavaisen 60-vuotispäivänä lähetettiin hänelle kukkia. Torsti Toivosen 50-vuotismerkkipäivänä vietiin hänelle kukkia ja adressi. Suomen Naisten Demokraattisen Liiton 20-vuotismerkkipäivänä vietiin järjestölle Työn Naisen Juhlavuosi sekä kukkia. TYÖVÄEN Työväen Kukkasrahastoa on jatkuvasti hoidettu liiton toimistossa. Asiamieshankintaa on liiton toimihenkilöiden välityksellä sekä lehti-ilmoitusten avulla pyritty hoitamaan. Niin asiamiesten kuin adressien myyntiluvuissa on tapahtunut jonkinverran laskua. Vuosi 1962 1963 1964 KUKKASRAHASTO Myyty kpl 3505 2409 2687 KUMMILAPSET JA VANHUKSET Liiton avustusrahastoista on maksettu sotavuosina otetuille kummilapsille kullekin 540 markan suuruinen kummiraha vuodessa. Vuonna 1962 tapahtui kuitenkin viimeinen suo-

23 ritus, jolloin Isma Veikkolainen sai viimeisen kummieränsä. Hän oli liiton viimeinen kummilapsi. Liittotoimikunnan päätöksellä on Helena Saksan rahaston korkotuloja käytetty tilapäisavustuksina. Tästä rahastosta ovat saaneet 100 markan avustuserän Rauha Ojala, Lyyli Ahmala ja Mimmi Karjalainen sekä Eva Häkkinen liiton avustusrahastosta. OPINTORAHASTO JA MUUT AVUSTUKSET Liiton opintorahastoon on liittokokouksen päätöksen mukaisesti peritty 30 penniä jäseneltä vuodessa. Vuonna 1962 annettiin Miina Sillanpään rahastosta 4.000 mkn apuraha Ammattiyhdistysopiston pitkällä kurssilla opiskelevalle Hilkka Mäkiselle. Samana vuonna myönnettiin 10.000 mkn apurahat Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa opiskelevalle Impi Vesteriselle Lappeenrannasta, Ammattiyhdistysopistossa opiskeleville Sirkka- Liisa Auviselle Äänekoskelta ja Raili Jokiselle Mäntästä, Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa Tampereella opiskelevalle Margit Heikuralle Tapiolasta ja Turun Laboratorioapulaiskurssilla opiskelevalle Hilkka Hintikalle Vaajakoskelta. Vuonna 1963 liittotoimikunta myönsi Anni Savolaisen rahastosta 130 markan apurahat Pohjolan Opistossa opiskelevalle Sirkka Luostariselle sekä Helsingin Sairaanhoitoopiston jatkolinjalla opiskelevalle Pirkko-Liisa Ollille. Vuonna 1964 liittotoimikunta jakoi Martta Salmela- Järvisen rahastosta 100 markan apurahan Ammattiyhdistysopiston pitkällä kurssilla opiskelleelle Kirsti Tikkaselle Kuopiosta, joka oli laatinut tutkielman Sos.-dem. Naisliiton työstä. Edelleen myönnettiin vuonna 1964 liiton opintorahastosta Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa opiskelevalle Eila Tiiriselle Tampereelta 100 markan apuraha. VANHUSTEN ASUNTOKYSYMYS Vuoden 1963 lopussa Oy Ursula myönsi liiton anomuksesta liitolle 6.000 markkaa tutkielman laatimiseksi vanhusten asuntokysymyksestä sekä siihen liittyvästä kotihuollosta. Anomuksensa perusteluksi liitto esitti, että vanhusten ase-

24 man kaikinpuolinen selvittäminen ja heille viihtyisän kodin perustaminen on ollut eräs tärkeimmistä sosiaalisista työmuodoista mitä liitto on yli 60-vuotisen toimintansa aikana harjoittanut sekä lakisääteisen että käytännön toiminnan alalla. Kun vanhusten asuntokysymyksestä ei ole tehty mitään julkista tutkielmaa eikä sitä tiettävästi ole millään järjestöllä suunnitelmissakaan, esitti liitto toivomuksenaan tämän ensiarvoisen tutkielman aikaansaada. Saatuaan Oy Ursulan myötävaikutuksella apurahan tähän tarkoitukseen harkitsee liitto mahdollisuuksia tutkielman teettämiseksi. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Vuonna 1963 osallistui liitto yhdessä yhdeksän muun naisjärjestön kanssa, jotka olivat Maalaisliiton naiset, Suomen Kansanpuolueen naiset, Suomen Naisten Demokraattinen Liitto, Marttaliitto, Maatalousnaisten Keskus, Työväen Urheiluliiton naisjaosto, Kätilöliitto, Suomen Sairaanhoitajani Liitto, Naisten ja lasten virkistyskotiyhdistys ja Maataloushallituksen kotitalousosasto, kymmenen henkeä käsittävän neuvostonaisvaltuuskunnan yksitoista päivää kestävän vierailun järjestämiseen. Näistä olivat kolme henkeä, Kazakstanin Sosialistisen Neuvostotasavallan valistusministerin sijainen Roza Esenzolova, Latvian Sosialistisen Neuvostotasavallan mikrobiologisen Instituutin johtaja Rita Kukain ja Neuvostoliiton Historian Instituutin tieteellinen työntekijä Tamara Morozova, liittomme vieraina kaksi päivää.liittomme toimesta näytettiin vieraille Käpyrinnettä, Helsingin Ensi Kotia, rantakahvila ja hotelli Ursulaa sekä Kotorannan lomakotia. Vuonna 1964 osallistuivat Itämeren-viikolle Aino Ruoholahti Tampereelta ja Irja Salmela Helsingistä. KUNNALLISPÄIVÄT Toimintakautena pidettiin kaksipäiväiset kunnallispäivät Helsingissä Valkoisessa salissa helmikuun 1 2. päivinä 1964. Osanottajia oli 86 henkeä. Kunnallispäivien ohjelmassa olivat seuraavat luennot: Martta Salmela-Järvinen Kuntien avustukset sosiaaliseen toimintaan, Impi Lukkarinen: Vanhusten asumistuki, Reino H. Oittinen: Peruskoulutuksen uudistaminen ja Jorma Aaltonen: Asumiskysymys.

25 KUNNALLISVAALIT Lokakuun 4 5. päivinä 1964 suoritettiin kunnallisvaalit erittäin vaikeissa olosuhteissa ja ankaran poliittisen paineen alaisena, mutta siitä huolimatta voimme todeta vaaleissa tapahtuneen suoranaisen äänten vyöryn vasemmalle. Erityisen merkittävää on ollut se, että kaikilla niillä paikkakunnilla, joissa oli solmittu vaaliliitto TPSL:n ja Sos.- dem. Puolueen kesken, oli vaalimenestys suorastaan erinomainen. Huolimatta porvarillisten tiedotusvälineitten antamista vääristellyistä lausunnoista saivat Sos.-dem. Liiton ehdokkaat näissä kunnallisvaaleissa noin 63.000 ääntä ja 318 valtuustopaikkaa, joka merkitsee 53 paikan nettolisäystä. Eri puolueitten saamat äänimäärät jakautuivat seuraavasti: Sos.-dem. Puolue -f- TPSL 565.000 ääntä sekä TPSL:n omat listat 15.000 ääntä, SKDL 475.000 ääntä, maalaisliitto 421.000 ääntä, kokoomus 303.000 ääntä, kansanpuolue 133.000 ääntä, ruotsalaiset 118.000 ääntä, pientalonpojat 27.000 ääntä ja vapaamieliset omilla listoillaan 27.000 ääntä. Kaikista annetuista äänistä on siis vasemmiston osuus vähän yli 50 %, joten se antaa toiveita kunnallispolitiikan edistyksellisemmäksi kääntymisestä. Liiton toimesta julkaistiin erityinen naisten lentolehtinen, jota jaettiin 30.000 kpl ympäri maata. RAUHANTYÖ Liiton toimesta järjestettiin ydinvapaan Pohjolan merkeissä vuonna 1963 naisten neuvottelutilaisuus, johon kutsuttiin seuraavat järjestöt: Maalaisliiton naiset, Suomen Naisten Demokraattinen Liitto, Kansanpuolueen Naiset, Kokoomuksen Naisten liitto, Sos.-dem. Naisten Keskusliitto, Svenska Kvinnoförbundet, SAK:n naisjaosto, TUL:n naistoimikunta, KK:n Naiset mukaan- toimikunta, Suomen Kätilöliitto, Suomen Sairaanhoitajain Liitto, Suomalainen naisliitto sekä Naisten Kansainvälinen Rauhan ja Vapauden liitto, Suomen osasto. Neuvottelukokous pidettiin Eduskuntatalossa, puheenjohtajana Elli Nurminen ja luennoitsijana toimittaja Knud Möller. Kokouksessa edustettuina olleet Sos.-dem. Naisten Keskusliitto ja Kokoomuksen naisten liitto, katsoivat ettei ole aihetta enempään yhteistoimintaan, SNDL, TUL:n naistoimikunta ja Naisten Rauhan ja Vapauden liitto sekä meidän liittomme kesken muodostettiin toimikunta jatkamaan työtä rauhan hyväksi.

26 Vuonna 1964 osallistui liitto Naisten rauhantyön toimikunnan järjestämään paneelikeskustelutilaisuuteen Helsingin työväenopistolla. Keskustelun puheenjohtajana oli Elli Nurminen ja yhtenä keskustelijoista Terttu Sainio. Kun eduskunnassa tuli vuonna 1963 käsiteltäväksi aloite naisten maanpuolustuksesta, oli liiton taholta Terttu Sainio mukana lähetystössä, joka esitti vetoomuksen, että naisten on tehtävä työtä rauhan hyväksi ja että naisten kohdalla ammattikoulutuksen tehostaminen on paljon tärkeämpää kuin maanpuolustukseen osallistuminen. RETKEILYPÄIVÄT JA LIITTOJUHLAT Liiton retkeilypäivät järjestettiin elokuun 16 17. päivinä 1962 Savonlinnassa. Retkeilypäivien järjestäjinä olivat liiton ohella Sos.-dem. Naisliiton Mikkelin piiri ja Savonlinnan seudun sos.-dem. naisyhdistys. Päiville osallistui yli 500 henkeä. Avajaisjuhla vietettiin Kauppaoppilaitoksen juhlasalissa lauantai-iltana salin ollessa tupaten täynnä yleisöä. Ohjelmassa oli: Musiikkia Savonlinnan soitannollinen seura, Tervehdyssanat Savonlinnan seudun Sos.-dem. naisyhdistyksen varapuheenjohtaja Kaarina Kosonen, Juhlapuhe liiton varapuheenjohtaja Elli Nurminen, Kaupungin historiikki Veikko Salomaa, Yksinlaulua Helena Vartio. Lisäksi esitettiin jokaisesta piiristä yksi ohjelmanumero, jonka perusteella yleisö suoritti äänestyksen parhaimmasta ohjelmanumerosta. Lopuksi oli tunti tanssia. Pääjuhla pidettiin Olavinlinnan pihamaalla. Juhlan ohjelmassa oli: Musiikkia Savonlinnan soitannollisen Seuran torvisoittokunta, Erkki Alhon johtamana, Tervehdyssanat Mikkelin sos.-dem. naispiirin puheenjohtaja Aili Siiskonen, mieskuoroesityksiä Savonlinnan Työväen Mieslaulajat, Sulo Höytyläisen johtamana, Ikinuorten voimisteluesitys Savonlinnan seudun sos.-dem. naisyhdistys, Joukkolausuntaa Pieksämäen sos.-dem. naisyhdistys, Juhlapuhe Liiton puheenjohtaja Martta Salmela- Järvinen, Liikuntaesitys Jyväskylän sos.-dem. naisyhdistys, Ryhmälaulua Sammon sos.-dem. naisyhdistys, Savolaista sananrieskoo taiteilija Sivi Korhonen, Kansantanhuja Itä-Savon Nuorisoseurojen Liiton tanhuujat, ohjaaja Rauha Vinnari sekä päivien päättäjäissanat liiton sihteeri Aune Seme. Lisäksi oli edellisen illan arvonnassa parhaan äänimäärän saanut Mikkelin sos.-dem. nais-

27 yhdistyksen esittämä pilapala. Pääjuhla päättyi Työväen marssiin. Liiton järjestämänä pidettiin sos.-dem. naisten liittojuhlat Jyväskylässä kesäkuun 13 14. päivinä 1964. Liiton ohella osallistui liittojuhlien järjestämiseen Sos.-dem. Naisliiton Keski-Suomen piiri. Osanottajia oli juhlilla noin 600 henkeä, mm. suurlähettiläs Tyyne Leivo-Larsson ja Amerikan Kansanvallan edustaja Lydia Nylander. Avajaisjuhla pidettiin Työväentalon teatterisalissa lauantaina klo 19. Juhlan ohjelmassa olivat seuraavat esitykset: Musiikkiesitykset JTY:n Puhallinorkesteri, joht. kapellimestari Unto Eskelinen, Tervehdyspuhe Jyväskylän sos.-dem. naisyhdistyksen puheenjohtaja Terttu Virtanen, Kvartetti Jyväskylän Työväen Mieslaulajat, Kaupungin historiikki Kirsti Laukkanen, Uutiset Jyväskylän naisvoimistelijat, Puhe liittotoimikunnan jäsen Rauha Ruohonen, Kuorolaulua Sammon sos.-dem. naisyhdistys. Juhla päättyi Työläisnaisten marssiin. Samana iltana pidettiin Työväentalon B-salissa iltamat Kesäillan iloksi. Tämän juhlan ohjelmassa oli mm. Tervehdyspuhe Sos.-dem. Naisliiton Keski-Suomen piirin sihteeri Fanni Front, Yhteislaulua ohjasi Eero Pylkkönen, Humoristinen tanssi Valkeakosken sos.-dem. naisyhdistys, Huumoria Eira Leminen, Kuorolaulua Sammon sos.-dem. naisyhdistys, kansantanhuja Lohikosken nuoret ja lisäksi oli ohjelmassa tanssia. Tämän illan ohjelmassa oli Jyväskylän työväenyhdistyksen omistamassa Ainolassa tanssit, jossa soitti Rauno Lehtisen yhtye. Pääjuhla pidettiin sunnuntaina klo 14 Harjun urheilukentällä. Juhlan ohjelmassa oli: Musiikkia JTY:n Puhallinorkesteri, kapellimestari Uuno Eskelisen johtamana, Tervehdyspuhe Sos.-dem. Naisliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Impi Lukkarinen, Laulua Jyväskylän Työväen Mieslaulajat, säveltäjä Ahti Karjalaisen johtamana, Sos.-dem. Naisliiton lähes 100 henkeä käsittävä ikinuorten ryhmä, Helvi Särkän ohjaamana, Jyväskylän kaupungin tervehdys kaupunginhallituksen jäsen Paavo Iitti, Juhlaruno, kirjoitt. Martta Kulonen Tuulikki Haro, Puhe TPSL:n puheenjohtaja Aarre Simonen, Kisällitärlauluja Otsolan sos.-dem. nuoriso-osasto, Kansantanhuja sos.-dem. naisten kansantanhuryhmät Eila Hiljasen ohjaamina, Puhe Martta Salmela-Järvinen ja lopuksi juhla päättyi Työväen marssiin. Kaikissa juhlissa oli kuuluttajana Helinä Tuomi.

28 YKSINÄÄN PERHETTÄÄN HUOLTAVAT NAISET Liitto oli päättänyt kutsua koolle yksinään perhettään huoltavien naisten neuvottelukokouksen, joka kokous pidettiin tammikuun 21. päivänä 1962 Helsingissä Sosiaalimuseossa. Osanottajia oli 21 paikkakunnalta 75 henkeä. Kokouksessa käsittelivät aihetta seuraavat luennoitsijat: tuomari Ritva Halme-Kauranen Sosiaaliministeriöstä ja tarkastaja Vappu Heinonen. Neuvottelukokouksen velvoittamina kävivät sosiaaliministeri Vieno Simosen luona lähetystönä Martta Salmela-Järvinen, Elli Nurminen, Kerttu Liljeström ja Fanni Borgman kiirehtimässä niitä lakeja, jotka koskevat yksinään perhettään huoltavia naisia. PUHETAIDON KURSSIT Liiton 14. puhetaidon kurssit pidettiin Aarnipirtin lomakodissa kesäkuun 26. heinäkuun 4. päivien välisenä aikana 1962. Puhetaidon opettajana oli Martta Salmela-Järvinen ja kurssiohjaajana Irja Salmela. Osanottajia oli 18. Kurssien ohjelmassa oli seuraavat luennot: Impi Lukkarinen: Eduskunnan vaikutus perheiden elämään, Elli Nurminen: 60 vuotta sos.-dem. naisliikettä, Martta Salmela-Järvinen: Sosialidemokratian periaatteet, Aarre Simonen: Suomi maailmanpoliittisessa kentässä, Helvi Raatikainen: Kansainväliset järjestöt, Eero Santala: Tiedotus- ja suhdetoiminta, Vihtori Rantanen: Taloudellisten voimien vaikutus, Lahja Kivinen: Yleisen mielipiteen muodostuminen, Uuno Nokelainen: Järjestötyön uudistumisen tarve ja mahdollisuudet, Vappu Heinonen: Naisen yhteiskunnallinen vastuu, Irja Salmela: Kokoukset ja virkailijat sekä opintotoiminta ja Aune Seme järjestöjen varojenhankinta ja taloudenhoito. Lisäksi kursseilla oli harjoituspuheita ja eri aiheisia keskusteluja. TOIMITSIJAKURSSIT Liiton järjestämänä pidettiin Tyynelä-Niemelän kesäkodissa Äänekoskella toimitsijakurssit heinäkuun 28 elokuun 2. päivien aikana 1963. Osanottajia oli kursseilla 16. Kurssiohjaajina olivat Irja Salmela ja Elisabeth Järvinen. Kursseilla olivat seuraavat luennot: Martta Salmela- Järvinen: Naisliikkeen historia sekä Sosiaalisten järjestö-

29 jen työ, Elli Nurminen: Varhaisnuorisotyö sekä Kotitaloudellinen toiminta, Impi Lukkarinen: TPSL:n periaateohjelma sekä Sairausvakuutus- ja eläkelait, Rauha Ilonen: Kunnallinen toiminta, Anu Karvinen: Liiton valistustyö ja Tulevaisuus, Rauha Ruohonen: Ammattiyhdistysliikkeen organisaatio, Virkailijoiden tehtävät ja Kasvatustyö, Erkki Ikäheimonen: SAK:n talouspoliittinen ohjelma, Lauri Korppi: Suhdetoiminta ja Vaalityö ja Kai Niini: Ulkopolitiikka. Lisäksi Vieno Jauhiainen esitti kurssin alussa Tyynelä-Niemelän tervehdyksen. PIIRITOIMITSIJAIN KURSSIT Liiton järjestämänä pidettiin piiritoimitsijain kurssit marraskuun 2 6. päivinä 1962 Aarnipirtin lomakodissa. Kursseille osallistui 15 osanottajaa kahdeksasta piiristä. Kurssiohjaajana oli Irja Salmela. Kurssien ohjelmassa olivat seuraavat luennot: Elli Nurminen: Tyttökerhot, Terttu Sainio :Sos.-dem. naisliike ja rauhankysymys, Torsti Toivonen: Poliittinen tilanne, Aune Seme: Yhdysnaiset, asiamiehet ja uudet yhdistykset sekä Jäsenhankinta ja -huolto, Irja Salmela: Piiritoimikuntien työ yhdistyksissä ja Lahja Kivinen: Yleisen mielipiteen muodostuminen. Toiset piiritoimitsijain kurssit pidettiin toimintakaudella marraskuun 7 8. päivinä 1964 Helsingissä. Osanottajia oli 16 henkeä. Kurssiohjaajana toimi Aune Seme. Kurssien avauksen suoritti Martta Salmela-Järvinen. Kurssiohjelmassa olivat seuraavat luennot: Uuno Nokelainen: Atomiajan järjestötoiminta, Martta Salmela-Järvinen: Naisliiton tulevaisuuden näkymät ja tehtävät, Elli Nurminen: Kuluttajavalistus ja hintojen valvonta, Sulo Hentula: Opintokerho, nykyajan opiskelumuoto ja Aune Seme: Piiritoimikunnan työ sekä lisäksi illanvietossa Anu Karvisen pakinointia Bulgarian matkalta. Vielä kuului illanvieton ohjelmaan Kotineuvontaliiton Neuvokas Koti-esittely. PIIRIJÄRJESTÖJEN VUOSI- JA NEUVOTTELU KOKOUKSET Vuonna 1962 Vuonna 1962 pidettiin Sos.-dem. Naisliiton kaikissa piirijärjestöissä edustajakokoukset, joissa käsiteltiin liiton II varapuheenjohtajan Impi Lukkarisen kirjoittama alustus Yleinen mielipide terveem-