ALOKAS! 1/14
ALOKAS! LIITE 1/2014 Kerran ja kunnolla! TOIMITUS Tuottaja RIIKKA KARPPINEN, kers Vastaava päätoimittaja MIKKO ILKKO Kirjoittajat TANELI KONTIAINEN, upskok RIIKKA KARPPINEN, kers OLLI RYTKÖNEN, kers JANNE EROLA, alik PIETARI VAPPULA, kjääk OTSO LUKKA, kjääk LEO JAAKKONEN, kjääk EEMELI PELTONEN, kjääk OLLI PIETILÄINEN, kers res. Kuvat SVANTE GULLICHSEN, kjääk ATTE TANNER, kjääk (s.4) COMBAT CAMERA (s.6-9) Ulkoasu ja Taitto OTSO TEPERI, kjääk Painopaikka PIRKANMAAN LEHTIPAINO OY www.twitter.com/ruotuvaki Kersantti Riikka Karppinen Armeijamuistot eivät unohdu helpolla. Varusmiespalveluksesta kerrottavat tarinat yhdistävät eri miesikäluokat toisiinsa, kun isät, veljet ja vaarit vertailevat, värittävät ja laittavat toinen toistaan paremmaksi vuosikymmenten takaisia muistojaan. Vuodesta 1995 lähtien myös naiset ovat päässeet osaksi tätä kansanperinnettä. Koska inttimuistot jäävät vahvasti mieleen, jotain erikoista niissä täytyy olla. Varusmiespalvelus on kerran elämässä -kokemus, johon kannattaa suhtautua avoimin mielin. Suorittipa palveluksen 165, 255 tai 347 vuorokaudessa, varusmiespalveluksesta muodostuu väistämättä sen aikaisen elämän pääasiallinen tahdittaja. Jotta palvelukseen pystyy keskittymään täysin siemauksin, siviiliasiat kannattaa hoitaa kuntoon jo hyvissä ajoin ennen palveluksen alkua. Tarvittaessa tukea palvelus- ja siviiliasioihin liittyen löytyy myös varuskunnasta: muun muassa sosiaalikuraattori, sotilaspappi ja lääkäri ovat aina käytettävissäsi, jos matkaan tulee yllätyksiä. Varusmiespalveluksessa koulutus etenee asteittain ja opittua kerrataan paljon. Etukäteen osaamattomuudestaan on turha kantaa huolta. Palveluksessa riittää, kun tekee parhaansa. Ajoittain puoli vuotta, yhdeksän kuukautta tai vuosi voivat tuntua pitkältä ajalta elämässä, mutta varsinkin taaksepäin katsoessa ajan huomaa vierähtäneen hetkessä. Jos jokin kotiutuvaa jää kaduttamaan, niin ennen muuta se, ettei intistä ottanutkaan irti kaikkea sitä, mitä tarjolla olisi ollut. Ja kun inttiin on kerran tullut, miksipä ei käyttäisi aikaansa hyödyllisesti? Palveluksen ajalle mahtuu niin hyviä kuin haastaviakin hetkiä. Omien rajojen kokeilemiselle varusmiespalvelus on turvallinen ympäristö, ja tilaisuus kannattaa käyttää hyödykseen. Koettelevimmat kokemukset ja itsensä ylittämisen tunteet ovat ikimuistoisimpia, vaikka viimeisimpiä voimiaan rutistaessaan ei siltä aina tuntuisikaan. Joskus koettelemusten arvon ja opetuksen ymmärtää vasta myöhemmin. Koko palveluksen ajan on hyvä pitää mielessä, ettei uuden edessä ole yksin. Ympärillä olevilla palvelustovereilla on mielessään todennäköisesti samoja mietteitä kuin sinullakin. Hyvä ryhmähenki ja yhteenkuuluvuus lisäävät jokaisen palvelusmotivaatiota. Ryhmässä, joka puhaltaa yhteen hiileen, myös yksilösuoritukset pääsevät kunniaan. Tartu haasteeseen ja ylitä itsesi: tukemalla palvelustovereita kaikki saavat intistä eniten irti. www.facebook.com/ruotuvaki www.ruotuvaki.fi PL 25, 00131 Helsinki tilaukset ja asiakaspalvelu 0299 500 718
Sisältö Monien mahdollisuuksien sotilasura Oliko puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloisella suunnitelmat sotilasurasta jo varusmiespalveluksen aikana? SIVU 4 Pidä huolta terveydestäsi! Terveyden ja ihmissuhteiden huolto ja ylläpito ovat tärkeitä varusmiespalveluksen aikana. SIVU 11 Johtajakoulutusta arvostetaan Puolustusvoimat tarjoaa johtajakoulutusta, josta riittää hyötyä myös työelämään. SIVU 5 Tukea on tarjolla! Kuka auttaa, jos palveluksenaikaiseen tukeen tulee tarvetta? SIVU 12 Asepalvelus askel askeleelta Millaisista palveluskausista varusmiespalvelus koostuu? SIVU 6-7 Astma ei ole este Astman oireet voidaan pitää hallinnassa myös palveluksen aikana. SIVU 13 Inttikö vain juoksuhautoja ja tetsausta? Erikoisjoukoissa tai erityistehtävissä voit hyödyntää siviilimaailmasta saamaasi koulutusta tai osaamista. SIVU 8-9 Kotiutuneet: Mitä olisin tehnyt toisin? Kotiutuneet kertovat, mitä varusmiespalveluksen aikana olisi pitänyt tehdä toisin. SIVU 14 Vapaa-aika Miten varusmiespalveluksessa voi viettää vapaa-aikansa? SIVU 10 Inttislangi tutuksi / Välkommen till tjänstgöring Varuskunnan porttien sisäpuolelle sulkeutuu oma sanastonsa. SIVU 15 ALOKAS! 1/14
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloiselle suunnitelma sotilasurasta selkiytyi vasta varusmiespalveluksen kuluessa. Monien mahdollisuuksien sotilasura Teksti RIIKKA KARPPINEN Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen suoritti varusmiespalveluksensa vuosina 1970 1971 silloisessa Uudenmaan rakuunapataljoonassa Lappeenrannassa. Tuolloin juuri ylioppilaaksi valmistunut Puheloinen oli palvelukseen astuessaan vasta 18-vuotias. Kun palvelus keväällä 1971 päättyi, kolmen reservissä vietetyn viikon jälkeen hän aloitti kesän yli kestäneen työskentelyn palkattuna vänrikkinä nykyistä sopimussotilasjärjestelyä vastaten. Armeijan ulkopuolella opiskelupaikka yliopistossa oli jo odottamassa, mutta syksyn koittaessa hän valitsikin Kadettikoulun, jossa aloitti opinnot heti syksyllä 1971. Mikä sai nuoren Puheloisen lopulta valitsemaan sotilasuran? Kiinnostus sotilasuraa kohtaan juontaa juurensa varmaankin ammatin monipuolisuudesta. Myöhemmin tuo monipuolisuus osoittautui vieläkin laajemmaksi kuin varusmiesaikana oli mahdollista nähdä. Varusmiesaikana minulla ei ollut vielä selviä suunnitelmia sotilasurasta, Puheloinen kertoo. Lukioiässä kenraali Puheloinen sanoo pitäneensä jonkinlaisena kauhistuksenaan sitä, että joutuisi ammattiin, jossa työskennellään sisätiloissa solmio kaulassa. Kun noin kuusi vuotta kouluttajatehtävissä kentällä oli kulunut, sitten kyllä solmiotyötkin alkoivat maistua, hän hymyilee. Tämäkin on eräs osoitus siitä, kuinka hyvin ALOKAS-liite 1/2014 Kiinnostus sotilasuraa kohtaan juontaa juurensa varmaankin ammatin monipuolisuudesta. sotilasammatti mukautuu henkilön erilaisiin toiveisiin ja tarpeisiin. Mielekäs varusmiespalvelus Varusmiespalvelus oli Puheloiselle monipuolinen kokemus. Hän oli tottunut ulkoilmaelämään ja fyysiseen rasitukseen, joten palvelus vastasi pitkälti odotuksia. Ennakkokäsityksiin nähden ei tullut vastaan erityisiä yllätyksiä. Koulutuksessa Puheloinen menestyi keskimääräistä paremmin. Hyvinä muistoina hän mainitsee joukkoosastossa vallinneen yhteishengen ja ilmapiirin. Muun muassa minkäänlaista epäasiallista kohtelua, simputuksesta puhumattakaan, ei tullut vastaan missään vaiheessa. Sellaisista ilmiöistä en kuullut muiltakaan Uudenmaan rakuunapataljoonan varusmiehiltä. Varsinaisia huonoja muistoja ei kenraali Puheloisen palvelusajalla ollut. Ehkä kylmä pakkastalvi Haminassa Reserviupseerikoulussa oli sellainen, että se ei aina ollut pelkästään mukava, hän muistelee. Ajan henki näkyy puolustusvoimissa 70-luvun alun varusmiespalvelus oli osin erilainen kuin nykyisin. Muun muassa palvelusajan pituus jakaantui tuolloin toisin. Upseerikokelasaika oli nykyistä lyhyempi, joten harjaantumismahdollisuuksia johtamisessa oli siksi vähemmän, Puheloinen kertoo. Myöskään joukkotuotantojärjestelmää ei vielä silloin ollut: ryhmiä ja joukkueita ei siirretty varusmiesaikaisessa kokoonpanossa reserviin. Sen sijaan reserviin he siirtyivät yksittäisinä sotilaina, jotka sijoitettiin yleensä eri joukkoihin reservin kokoonpanoissa. Puheloisen mukaan varustus ja aseistus olivat luonnollisesti heikompia kuin nykyisin. Kokonaisuutena elämä varuskunnassa on kehittynyt tuon jälkeen merkittävästi yksilön tarpeita paremmin huomioon ottavaksi, hän kertoo. Puolustusvoimat on yleensä yhteiskunnan kehityksen peili, joten ne kehityskulut, joita yhteiskunnassa on tuon jälkeen ollut, ovat tulleet näinä vuosikymmeninä myös puolustusvoimiin.
Johtajakoulutusta arvostetaan Teksti TANELI KONTIAINEN Johtajakoulutukseen aliupseeriksi tai reserviupseeriksi hakeutuminen saattaa mietityttää ennen palveluksen alkua. Ajatus vuoden palveluksesta ja toisaalta kertomukset koulutuksen tuomista eduista, tiedoista ja taidoista pyörivät mielessä. Johtajakoulutuksen hyödyllisyydestä voidaan toki argumentoida, mutta työnantajat arvostavat johtajakoulutusta. Suomalainen asevelvollisuus -raportin mukaan peräti 82 prosenttia työnantajista pitää varusmiehille annettua johtajakoulusta joko hyödyllisenä tai melko hyödyllisenä. Saman tutkimuksen mukaan johtajakoulutus antaa valmiuksia opiskeluun ja hyvän pohjan työelämälle. Varusmiesjohtajiksi koulutetaan noin kolmasosa palvelukseen astuvasta ikäluokasta. Reserviupseereita varusmiespalveluksen suorittaneista on vajaa kymmenen prosenttia. Johtajakoulutukseen haetaan P-kaudella Johtajakoulutukseen hakeudutaan kahdeksan viikon mittaisen peruskoulutuskauden aikana. Valitut aloittavat kaikki ensin aliupseerikurssin ensimmäisellä osalla, joka kestää seitsemän viikkoa. Sen jälkeen osa valikoituu jatkamaan opintojaan 14 viikon mittaisella reserviupseerikurssilla. Loput jatkavat yhdeksän viikkoa aliupseerikurssin toisessa osassa. Reserviupseerikoulutusta annetaan Johtajakoulutus antaa valmiuksia opiskeluun ja hyvän pohjan työelämälle. joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maavoimien kurssilla Haminassa, merivoimien kurssilla Suomenlinnassa ja ilmavoimien kurssilla Tikkakoskella. Kokonaisuudessaan koulutus kestää noin puoli vuotta. Sen jälkeen aliupseerikurssilta valmistuneet palvelevat loppuajan alikersantteina tai kersantteina, reserviupseerikurssilta palanneet upseerikokelaina. Kainuun prikaatin tiedustelukomppaniassa toimistoaliupseerina palveleva Aleksi Roiha, 20, toteaa, ettei johtajakoulutus ollut hänelle itsestäänselvyys. Vaikka tavoitteena oli alun Johtamis- ja kouluttamissuorituksista voi kerryttää opintopisteitä. perin puolen vuoden palvelus, päätti Roiha lopulta hakea aliupseerikurssille. Huomasin, että voisi olla mielenkiintoista kokea intti sen sijaan, että vain kävisi sen. Johtajana saa nähdä, millaista on johtaa. Ajattelin, että miksipä en hakisi, mitä siinä muka menettäisi, Roiha sanoo. Johtajakoulutukseen valintaan vaikuttavat niin P-kokeet, kuntotestit, haastattelut kuin oma halukkuuskin. Lisätietoa johtajakoulutuksesta saa puolustusvoimien internetsivuilta, henkilökunnalta ja varusmiesjohtajilta. Opintopisteitä ja osaamista Johtajakoulutuksesta voi hyötyä. Johtamis- ja kouluttamissuorituksista voi kerryttää opintopisteitä, jotka hyväksytään osassa oppilaitoksia opintosuorituksiksi. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa menestyksekkäästi suoritettu puolustusvoimien johtajakoulutus poikii sopivissa opinnoissa 5 6 opintopistettä. Oppilaitokset ja tiedekunnat päättävät kuitenkin itse, miltä osin ne hyväksyvät johtajakoulutuksen opintosuoritukseksi. Kokemuksia ja osaamista johtajakoulutus tarjosi ainakin alikersantti Roihalle. Tapahtumista on jäänyt mieleen esimerkiksi koulutushaarakoe. Sitten muistan, kun minun täytyi pitää 90 minuutin oppitunti Apilas-singosta. Jälkeenpäin se oli hyvä kokemus, siinä sai todella valmistella esitystä. ALOKAS-liite 1/2014 5
Asepalvelus askel askeleelta Teksti PIETARI VAPPULA Varusmiespalvelus jaetaan puolustusvoimissa kolmeen eri osaan: tuttavallisemmin P-, E- ja J-koulutuskausiin. Palvelus lähtee käyntiin P-kaudesta, jolloin alokkaat totuttelevat varusmiespalvelukseen perusasioiden äärellä. Seuraavaksi koittaa E-kausi, jolla erikoistutaan sotilaan oman aselajin ja koulutushaaran, eli oman tulevan sodanajan tehtävän mukaisesti. J-kausi on viimeisin ja haastavin kausi, jolloin koulutus huipentuu taistelu- ja ampumaharjoituksiin tulevan sodan ajan yksikön kokoonpanossa. Kolmeen osaan pilkottu koulutus tähtää siihen, että kotiutumisen kynnyksellä varusmies on oppinut tarvittavat sotilaan taidot mahdollisimman tehokkaasti ja nousujohteisesti. Koulutuskaudet ovat palvelustehtävästä riippuen erilaisia sisällöltään ja palvelusajasta riippuen myös eri mittaisia. Eri kausien koulutuksen haasteellisuus kasvaa sitä mukaa, kun siinä edetään. Peruskoulutuskausi (P-kausi) 6 ALOKAS-liite 1/2014 Peruskoulutuskaudella alokkaille opetetaan yksittäisen sotilaan ja taistelijaparin perustaidot. Aluksi perehdytään yleissotilaallisiin aiheisiin oppitunneilla ja harjoituksissa sekä valmistavaan ase- ja ampumakoulutukseen. Kahdeksan viikon P-kaudella asioihin tutustutaan nousujohteisesti pikkuhiljaa tahtia kiristäen. Päivät kuluvat ase-, ampuma-, taistelu- ja marssikoulutuksissa. Ensimmäisten kahden viikon aikana oppitunnit, varusteiden noudot varastoilta ja muut alokasajan järjestelyt täyttävät viikkoohjelman. Harjoituksissa perehdytään muun Eri kausien koulutuksen haasteellisuus kasvaa sitä mukaa, kun siinä edetään. muassa valmistavaan ampumakoulutukseen ja sulkeisjärjestyksen saloihin. Rynnäkkökiväärin kanssa harjoitellaan ensin aseen purkaminen ja kokoaminen sekä huolto ja hiotaan ampuma-asennot. P-kauden jännittävimpiin hetkiin lukeutuvat perus- ja taisteluammunnat. Ammuntojen lisäksi sotilaan taitoja hiotaan taistelu- ja marssiharjoituksissa. Jalkamarsseihin totuttaudutaan nousujohteisesti, matkan ja varusteiden lisääntyessä marssi kerrallaan koulutuksen edetessä. P-kaudella vietetään myös ensimmäiset taistelu- ja ampumaharjoitukset, joiden ohessa opetetaan ja opitaan elämistä maasto-olosuhteissa telttamajoituksineen sekä kasvatetaan yhteishenkeä ja ryhmätyötaitoja. Peruskoulutuskauden loppupuolella koittavat sotilasvala- ja vakuutustilaisuudet. Näissä
E-KAUSI J-KAUSI 9 viikkoa 7 viikkoa 165 MIEHISTÖ MIEHISTÖN ERITYISTEHTÄVÄT 29 viikkoa 255 P-KAUSI 8 viikkoa MIEHISTÖN VAATIVIMMAT TEHTÄVÄT 42 viikkoa AUK1 AUK2 J-KAUSI 9 viikkoa 26 viikkoa 347 JOHTAJAT 7 viikkoa RUK J-KAUSI 14 viikkoa 21 viikkoa tilaisuuksissa alokkaat nimitetään oman aselajinsa mukaan sotamiehiksi, kuten esimerkiksi matruuseiksi, lentosotamiehiksi, tykkimiehiksi, pioneereiksi, viestimiehiksi tai jääkäreiksi. Tilaisuudet huipentuvat valaparaatiin, joissa sulkeisharjoituksissa opetetut taidot punnitaan toden teolla. Peruskoulutuskauden lopulla tehdään perusyksiköissä varusmiesten valinnat johtajakoulutukseen ja miehistön eri tehtäviin. Valintojen perusteella, peruskoulutuskauden päättyessä siirrytään uusiin kokoonpanoihin johtajakoulutusta ja miehistön erikoiskoulutusta varten. Erikoiskoulutuskausi (E-kausi) Erikoiskoulutuskauden aluksi siirrytään palveluksen loppuajan tupaan, joten viimeistään tässä vaiheessa alkaa mahdollisten elinikäisten ystävyyssuhteiden luominen. E-kausi kestää 165 päivää palvelevan miehistön tehtäviin koulutettavilla varusmiehillä yhdeksän viikkoa. Näiden viikkojen aikana koulutus muuttuu yhä vaativammaksi, mutta samalla se myös monipuolistuu ja on pitkälti kiinnostavampaa kuin P-kauden koulutus. Erikoiskoulutuskauden koulutus antaa E-kaudella viimeistään alkaa mahdollisten elinikäisten ystävyyssuhteiden luominen. Loppusota on viimeinen taisteluharjoitus, jossa palveluksen aikana opitut taidot joutuvat todelliseen koetukseen. valmiudet toimia omassa koulutushaaran mukaisessa tehtävässä, ryhmän ja joukkueen osana. Osaamisen taso arvioidaan koulutushaaratutkinnolla. Tärkeä oppi on aselajista riippumatta se, miten joukkueessa tai ryhmässä toimitaan tiiminä, jotta yhteiset tavoitteet saavutetaan hyvällä menestyksellä. Johtajakoulutukseen valituilla aliupseerikoulun I ja II -kurssit kestävät yhteensä 16 viikkoa. Osa varusmiehistä valitaan 14 viikkoa kestävälle reserviupseerikurssille aliupseerikoulun I:ltä kurssilta opintomenestyksen perusteella. Kurssien jälkeen valmistuneet varusmiesjohtajat palaavat perusyksiköihin, johtajakaudelleen, seuraavan saapumiserän varusmiesten johtajiksi. Joukkokoulutuskausi (J-kausi) J-kausi on seitsemän viikkoa kestävä viimeinen rutistus ja koulutuksen huipentuma ennen reserviin siirtoa. Tällä koulutuskaudella keskitytään sodanajan yksikön taitojen lopulliseen hiomiseen sodanajan kokoonpanossa. Koulutus koostuu suurimmista taistelu- ja ampumaharjoituksista koko palveluksen aikana. Pari viikkoa ennen kotiutumista koittaa loppusota, viimeinen taisteluharjoitus, jossa palveluksen aikana opitut taidot joutuvat todelliseen koetukseen. Tuolloin varusmiesten on tarkoitus toimia sodan ajan joukkona mahdollisimman realistiseksi luoduissa taisteluolosuhteissa. ALOKAS-liite 1/2014 7
Inttikö vain juoksuhautoja ja tetsausta? Ei välttämättä. Erikoisjoukoissa ja erityistehtävissä voit hyödyntää siviilimaailmasta saamaasi koulutusta tai osaamista. Miltä kuulostaisi palvelus valokuvaajana? Oletko lahjakas graafikko tai verkkoviestinnän osaaja? Erikoisia tehtäviä puolustusvoimista löytyy kymmenittäin. Osaan tehtävistä on täytynyt hakea jopa puoli vuotta ennen palvelukseen astumista, osaan haetaan alokaskaudella. Vielä voit siis vaikuttaa siihen, kuinka palveluksesi suoritat. Teksti OLLI RYTKÖNEN Ruotuväki Ruotuväki on 22 kertaa vuodessa ilmestyvä puolustusvoimien virallinen uutislehti, jonka toimituksessa varusmies voi suorittaa palveluksensa toimittajana, valokuvaajana, graafikkona tai levikkisihteerinä. Upseerikokelas Taneli Kontiaiselle päätös hakeutua Ruotuväkeen varusmiestoimittajaksi oli helppo, sillä hänellä oli aikaisempaa kokemusta alalta. Tällä hetkellä hän toimii Ruotuväen toimituksen vanhimpana. Näissä tehtävissä pääsee ainutlaatuisella tavalla näkemään puolustusvoimia aina metrotunneleissa suoritettavista taisteluharjoituksista hienoihin konsertteihin, Kontiainen kertoo. Lisäksi viestintäalan kokemuksesta on aina hyötyä työelämässä, vaikka itse alalle ei hakeutuisikaan. Palveluksen aikana karttuvaa työkokemusta arvostetaan laajasti valtakunnan medioissa monet alalla työskentelevät ovat ansainneet ensimmäiset kannuksensa Ruotuväessä. Myös he palvelivat Ruotuväessä: Combat Camera Combat Cameran varusmiehet eivät vain kuvaa, kun muut tetsaavat, vaan tetsaavat itse mukana. Alikersantti Teppo Veikkanen kertoo tehtäviä olevan paitsi maalla, myös merellä ja ilmassa. Siisteintä tähän mennessä on ollut helikopterikuvauskoulutus Utin jääkärirykmentissä. Pääsimme myös kuvaamaan miinalaiva Pohjanmaan viimeistä tehtävää, Veikkanen kertoo. Combat Cameran varusmiesten tehtävänä on kuvata taisteluvarustuksessa video- ja stillkuvaa sekä editoida ja suunnitella saamastaan aineistosta erilaisia tuotantoja. Tämän lisäksi Combat Cameran kuvaajat pitävät yllä puolustusvoimien virallista Youtube-kanavaa, jonne he lisäävät luomansa videot. Rankinta tässä hommassa ovat maastoharjoitukset, sillä normaalin jääkärivarustuksen lisäksi kannettavana on kamerat, tietokoneet ja muut tarvikkeet. Hommasta on kuitenkin valtavasti hyötyä myös siviilissä, varsinkin, jos haluaa alan tehtäviin, Veikkanen hehkuttaa. Eduiksi tehtävään hakeutuville lasketaan esimerkiksi medianomin tai media-assistentin opinnot. Palveluksesta Combat Camerassa saa työtodistuksen. Katso Combat Cameran Puolustusvoimat - Försvarsmakten WWW-ylläpito Ylläpitäjät huolehtivat puolustusvoimien internetsivujen ajantasaisuudesta ja tarjoavat teknistä tukea puolustusvoimien hallintoyksiköiden tiedottajille ja sisällöntuottajille. Ylläpitäjien lisäksi ryhmään kuuluu graafikkoja ja verkkotoimittajia. Verkkotoimittajana ylläpidossa palvelustaan suorittavan kaartinjääkäri Arttu Norrlinin mukaan hyvä asenne uuden oppimiseen on avain ylläpidon tehtävissä menestymiseen. Ystäväni suoritti palveluksensa erikoistehtävissä ja suositteli samaa minulle. Tänne hakeutumista ei ole tarvinnut kertaakaan katua, Norrlin toteaa. Palvelusaika ylläpidon miehistöllä on 255 ja johtajilla 347 vuorokautta. Palveluspaikkana toimii Pääesikunnan viestintäosasto Helsingissä. 8 ALOKAS-liite 1/2014
Kirkollinen ala Kirkollisen alan varusmiesten koulutuksen päämääränä on antaa valmius toimia kirkollisen työn tehtävissä sodan ja rauhan aikana. Varusmiespapin ja -diakonin tehtäviä ovat esimerkiksi oppituntien pitäminen ja avustaminen kenttäehtoollisen antamisessa. Pääesikunnassa varusmiespappina palvelustaan suorittavalla kaartinjääkäri Tuomas Hietamäellä on takanaan lähes kymmenen vuoden kokemus hengellisestä toiminnasta oman seurakuntansa piirissä. Ennen armeijaa hän kuitenkin halusi suorittaa palveluksen muissa kuin kirkollisissa tehtävissä. Näihin hommiin kuitenkin päädyin, sillä kyllä routa porsaan kotiin ajaa, Hietamäki naurahtaa. Hietamäen mukaan palvelus varusmiespappina tai -diakonina avaa ennen kaikkea mahdollisuuden syventää hengellisiä ja sosiaalisia taitoja. Samalla myös toimistopuolen asiat tulevat tutuksi. Kirkolliseen työhön hakeutuakseen täytyy hakijalla olla takanaan jotain kirkollisen alan koulutusta, käytännössä teologian tai sosionomin opintoja, jotka pätevöittävät kirkollisiin tehtäviin. Valmistunut ei kuitenkaan tarvitse olla, pelkkä opiskelupaikka riittää, Hietamäki toteaa. Erikoistehtäviä ja erikoisjoukkoja: Suomen kansainvälinen valmiusjoukko Koulutus kotimaan puolustukseen ja kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Tutkijakokelas Koulutus maavoimien johtamisjärjestelmien hallinta- ja ylläpitotehtäviin. Helikopteriapumekaanikko Koulutus puolustusvoimien helikoptereiden käyttöhuoltotehtäviin. Sotilassoittaja Koulutusta puhallin-, jousi-, kosketin- ja lyömäsoittajille, laulajille, basisteille, kitaristeille sekä ääni- ja valoteknikoille. Lakimieskokelas Päätoimista työskentelyä joukko-osaston oikeusupseerin ohjauksessa. Laskuvarjojääkäri Peruskoulutus erikoisjoukkojen tiedustelu- ja taistelutehtävistä. Sukeltaja Koulutuksen kesto on 347 vuorokautta, joista sukelluspäiviä yli 100. Elektronisen sodankäynnin koulutus Koulutusta huipputekniikan parissa maalla, merellä ja ilmassa. ALOKAS-liite 1/2014 9
Mahdollisuuksien vapaa-aika Teksti OTSO LUKKA Siisteystarkastukset päättyneet, vapaa-aika alkaa! Vapaa-ajalle... mars! Peruskoulutuskauden alussa varusmiehen päivät ovat kiireisiä ja kuluttavia. Usein jo ensimmäisen viikon jälkeen iltaisin ehtii kuitenkin rentoutua, kun vapaaaikaa alkaa tulla lisää. Illan vapaa-aika alkaa tavallisesti siivouspalveluksen jälkeen, noin kello 17.30, ja loppuu 21.00. Tekemisen puutetta varusmiehelle ei vapaa-ajalla ainakaan tule! Sotilaskoti Sotilaskoti, tuttavallisemmin sotku tai sode, on paikka, jossa varusmies voi ottaa pari piirua löysemmin, rentoutua ja vaikkapa tavata kavereitaan. Sotilaskodin valikoimasta löytyy kuuluisien munkkien lisäksi kaikenlaisia virvokeita limuista aina suosittuun pizzaan saakka. Jos päivärahojaan haluaa käyttää säästeliäämmin, voi sotkussa myös vain jutella tuttujen kanssa, pelata vaikkapa biljardia tai selailla nettiä ilmaisella WI-FI-yhteydellä. Sotilaskodissa on aina rento tunnelma, eikä esimiehille tarvitse sen kummemmin kumarrella. Sotilaskodin katon alle voi myös kutsua vieraita. Perheenjäsenen tai esimerkiksi tyttöystävän näkeminen iltavapailla tarjoaa leppoisan irtioton armeijaelämästä! Liikuntakerhot ALOKAS-liite 1/2014 Puolustusvoimat ei turhaan mainosta olevansa Suomen suurin kuntokoulu. Varusmiehellä on kasarmialueella käytössään loistavat mahdollisuudet kaikenlaiseen liikuntaan. Omatoimisestikin voi kohottaa kuntoaan, esimerkiksi lenkin tai punttisalin muodossa. Monipuolista urheilua haluvalle oikea osoite on kuitenkin liikuntakerhotoiminta, jota järjestää jokaisesta joukko-osastosta löytyvä varusmiestoimikunta, VMTK. Varusmiesten liikuntakerhojen valikoimasta löytyy joukkoosastoittain vaihdellen laajaa lajitarjontaa salibandystä uinnin kautta aina seinäkiipeilyyn asti. Vapaa-ajan aktiivisesta liikkumisesta voi kunnonkohotuksen ohella hyötyä myös lomapäivien muodossa: 15 liikuntakerrasta saa kuntoisuuslomapäivän! Rentoutuminen Etenkin peruskoulutuskauden raskaan päivärytmin keskellä houkuttelevin vaihtoehto vapaa-ajalla voi olla tuvassa rötvääminen, eli punkalla makoilu. Voimien kerääminen on tärkeää elimistön palautumisen ja mielen virkeyden kannalta. Iltavapailla tuvassa on myös sallittua käyttää kännykkää tai kannettavaa tietokonetta. Kukaan ei kiellä myöskään nukkumista! Jokaisesta yksiköstä löytyy myös niin sanottu tv-tupa varusmiesten vapaa-ajanviettoon. Näissä tiloissa voi iltaisin heittää vapaammalle ja haastaa kaverit konsolipeleissä tai muuten vain oleilla. Palveluksen edetessä avautuu myös mahdollisuuksia lähteä iltaisin kasarmin ulkopuolelle varuskuntavapaita viettämään. Varuskuntavapaat kestävät yleensä yhtä pitkään kuin vapaa-aikakin, ja varsinkin, jos varuskuntasi on kaupungin lähellä, ovat kasarmin ulkopuoliset iltavapaat hyvä keino siirtää armeija hetkeksi pois mielestä! MUKAAN INTTIIN Harkitse myös näitä
Pidä huolta terveydestäsi! Teksti LEO JAAKKONEN Armeijassa terveys on kaiken a ja o. Palvelus on mahdotonta suorittaa huonokuntoisena esimerkiksi huonosti nukuttujen öiden tai rankan viikonloppubiletyksen jälkeen. Oikeanlaiset valinnat auttavat jaksamaan ja pitävät mielenkin virkeänä. Liiku koulutuksen lisäksi! Vapaa-aikaa ei kannata viettää ainoastaan punkassa rötväten. Raskaan koulutuksen vastapainoksi kannattaa esimerkiksi juosta palauttavia lenkkejä. Sen lisäksi venyttely on ehdottoman kannattavaa. Repivää juoksua tai jokapäiväistä salirutistusta kannattaa kuitenkin harkita tarkasti varsinkin, jos viikkoohjelma vaikuttaa rankalta. Terveellinen ravinto auttaa jaksamaan! Armeijan tarjoama muona on hyvin monipuolista. Moni urheileva varusmies kaipaa kuitenkin lisäproteiinia. Proteiinipatukat ja -juomat ovat hyvä tapa saada puuttuvat valkuaisaineet. Jos leireille haluaa ottaa omia eväitä, kannattaa ne valita ravitsevammasta päästä. Karkin mutustelu ei kannata metsässäkään. Unta palloon! Peruskoulutuskausi alkaa rullata ensimmäisestä päivästä alkaen, ja aikaisimmat komppaniassa herätys -huudot kajahtavat aamuisin jo ennen kuutta. Unirytmiin kannattaa totutella jo hyvissä ajoin ennen armeijaan tuloa, ettei käy niin kuin suurimmalle osalle uusista alokkaista: ensimmäinen yö intissä on elämän hirvein. Kymmeneltä alkava hiljaisuus kannattaa hyödyntää menemällä nukkumaan saman tien. Kun P-kauden alun nukuttavat luennot ovat ohi, ja koulutus muuttuu fyysisemmäksi, unen tarve lisääntyy. Viikonloppunakin täytyy muistaa nukkua eikä sekoittaa unirytmiä valvomisella. Juo kohtuudella! Vaikka lomille päästessä suuta napsaisi kuinka, kannattaa pitää järki kädessä, kun lähtee nauttimaan alkoholia. Rankan palvelusviikon jälkeen väsyttää usein niin, ettei jaksaisi millään lähteä juhlimaan. Silloin kannattaa kuunnella kroppaa ja miettiä, pitäisikö vähintään toinen päivä viikonlopusta ottaa iisisti. Jos nautit varuskuntavapailla alkoholia, nauti kohtuudella. Krapulan runtelema keho on armeijassa kelvoton. Savuttomaksi jo ennen inttiä! Puolustusvoimat kampanjoi savuttomuuden puolesta. P-kaudella tupakoimaan pääsee vain tupakkatauoilla, jotka ovat hyvin lyhyitä. Savukkeelle ei monestikaan pääse silloin, kun haluaisi. Jos on tottunut polttamaan toistakymmentä savuketta päivässä, tuntuvat palveluspäivän kaksi tupakkataukoa sietämättömän vähältä. Siksi kannattaa miettiä tupakoinnin vähentämistä ennen palvelukseen astumista. Siitä on myös hyötyä jatkoa ajatellen. Parisuhde paremmaksi intissä! Parisuhteen hoitaminen voi tuntua vaikealta etenkin varusmiespalveluksen alussa. Yhteys voi katketa, kun kumppani ei olekaan jatkuvasti läsnä arjessa. Moni parisuhde on kuitenkin selvinnyt hengissä varusmiesajasta, ellei jopa lujittunut. Kannattaa muistaa seuraavat neuvot: olkaa yhteydessä vapaa-ajalla puhelimitse tai tavatkaa toisianne sotilaskodissa. Kannattaa myös ottaa kaikki irti vapaaviikonlopuista. Yhdessäolo voittaa baarireissun. Muista terveys myös harjoituksissa! Rankan sotaharjoituksen aikana jää terveydestä huolehtiminen usein vähemmälle. Hampaiden pesu, sukkien vaihto ja riittävä ravinnon saanti ovat tärkeitä harjoitusolosuhteissakin. Unen määrä ja laatu saattavat jäädä vähäiseksi, joten panosta asioihin, joihin voi vaikuttaa! ALOKAS-liite 1/2014
Tukea on tarjolla! Teksti RIIKKA KARPPINEN Varusmiespalvelus ajaa uuteen tilanteeseen jokaisen palveluksensa aloittavan nuoren. Palvelus edellyttää toisinaan pitkiäkin poissaoloja kotoa ja läheisten luota. Ajoittain koulutus on rankkaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Välillä voi tuntua, että omaa aikaa joukkue- ja tupakavereiden ympäröimänä ei löydy niin paljon kuin mihin aiemmin on tottunut. Erot armeijaelämän ja siviilielämän välillä voivat tuntua varsinkin palveluksen alkuvaiheessa suurilta. Varusmiespalvelus koettelee nuorta, mutta sen tarkoitus ei ole kuluttaa ketään puhki. Jos siviilielämään tai palvelukseen liittyvät asiat alkavat painaa mieltä, onneksi apu on lähellä! Tupakaverit vertaistuki Tupakaverisi ovat palvelukseen liittyvissä asioissa samassa tilanteessa kuin sinäkin. Samat asiat, jotka askarruttavat, huolettavat tai hajottavat sinua, pyörivät todennäköisesti myös heidän mielessään. Ole rohkea ja ota itseäsi mietityttäneet asiat puheeksi: yhteinen ratkaisuhakuisuus ja keskustelu lujittavat yhteishenkeä ja auttavat muitakin. Usein tupaja joukkuekaverit ovat myös lähes tulkoon samanikäisiä kuin sinäkin: palvelusasioiden ohella he tietävät, mitä varusmiespalvelustaan suorittavan elämässä on meneillään siviilissäkin. Apu voi siis löytyä lähempää kuin uskotkaan! ALOKAS-liite 1/2014 Lähipiiri elää inttiaikaa kanssasi Perhe, tyttö- tai poikaystävä ja ystävät elävät kaikki enemmän tai vähemmän inttiaikaa kanssasi. Hekin ovat uuden tilanteen edessä varusmiespalveluksesi alkaessa. Vaikka palvelus on ajoittain kuluttavaa, yhteyttä lähipiiriin kannattaa pitää niin paljon kuin mahdollista. Läheisiä voi kutsua vierailemaan sotilaskotiin ja esimerkiksi iltavapailla on kosolti aikaa siviilipuheluiden soittamiseen. Palveluksen aikana myös lähipiiriltä vaaditaan ymmärrystä, ja omat rajansa on hyvä oppia tuntemaan: usein armeija-asiat puhuttavat vielä lomillakin, ja vapaa-ajat käyttäisi mieluusti erinäisten aktiviteettien sijaan lepäämiseen. Tukea nimettömästi Väestöliiton ylläpitämä maksuton varusmiesten tukipuhelin palvelee arki-iltaisin numerossa 0800 180 362 kello 18.00 20.00 välisenä aikana. Puhelinpalvelu tarjoaa keskustelutukea kutsuntoihin osallistuville, varusmiespalvelusta suorittaville miehille ja naisille, heidän omaisilleen sekä palveluksesta kotiutuneille. Tukipuhelimeen voit soittaa nimettömänä muun muassa parisuhteeseen, talouteen, jaksamiseen ja palveluksessa pärjäämiseen liittyvissä asioissa. Varusmiesten tukipuhelimeen vastaa aina koulutettu ammattihenkilö. Väestöliitossa tukipuhelimen taustalla toimii moniammatillinen työryhmä, jossa työskentelee muun muassa psykiatrinen sairaanhoitaja, seksuaaliterapeutti, seksuaalineuvoja, psykoterapeutti, lastenpsykiatri, nuorisokysymyksiin erikoistunut sosionomi ja puhelinauttamisen ammattilaisia. Sosiaalikuraattori ammattilainen tavattavissasi Sosiaalikuraattoria voit lähestyä kaikissa siviili- tai varusmiespalvelukseen liittyvissä asioissa. Sosiaalikuraattori on ammattilainen, jolla on kokemusta yleisimmistä varusmiehiä askarruttavista kysymyksistä ja nuorten elämäntilanteista. Hänen kanssaan voit puhua kasvotusten ja luottamuksella. Valtaosassa varuskunnista sosiaalikuraattori on tavattavissa samoissa tiloissa kuin varusmiestoimikunta ja sotilaskotikin toimivat. Puhelinnumeron löydät kätevimmin yksiköistä, varusmiestoimikunnan sivuilta tai sotilaskodista. Apua hengellisiin kysymyksiin Sotilaspastori, varusmiespappi ja varusmiesdiakoni auttavat varusmiehiä kaikissa hengellisissä kysymyksissä, mutta heidän puoleensa voi kääntyä myös mieltä painavissa siviilielämän asioissa. Hengellisen puolen ammattilaisten yhteystiedot löytyvät niin ikään varuskuntasi nettisivuilta, yksiköistä ja sotilaskodista. He auttavat myös, jos tahdot suorittaa esimerkiksi rippikoulun varusmiespalveluksen aikana.
Astma ei ole este Teksti ILKKA MÄKITIE SIMO SIITONEN Astma itsessään on ollut viime vuosina yksi yleisimpiä alokkaiden yksittäisiä sairauksia. Sen esiintyvyys Suomessa nuorilla miehillä on noin kuusi prosenttia. Astmaa sairastavien hoitoon kiinnitetäänkin puolustusvoimissa erityishuomio. Oikealla lääkityksellä astman oireet saadaan useimmiten pysymään hallinnassa myös palveluksen aikana. Koska astma on pitkäkestoinen keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, on tärkeää, että sairaus on hyvässä hoitotasapainossa. Astmalääkityksen säätely on voinut päästä monelta unohtumaan, jos sairauden tasapaino on ollut pitkään hyvä. Astmatesti.fi on tarkoitettu yli 12-vuotiaille ja sen avulla nuori voi arvioida, miten astma on hallinnassa. Varusmiespalvelukseen liittyvä rasituksen, pakkasen, allergeenien ja infektiokylvön lisääntyminen vaatii lähes aina lääkityksen tarkistamisen. Jotta lääkitysmuutoksen vaikutus olisi optimaalinen, lääkityksen on tarkistaminen ja yleensä annoksen nostaminen on tehtävä ennakoiden. Osalla nuorista lapsuuden astma on muuttunut oireettomaksi. Heidän kohdallaan tulee harkittavaksi lääkityksen aloittaminen pienillä annoksilla ennen palveluksen alkamista, jotta oireilta vältyttäisiin. Jos siviilissä on pärjännyt pelkällä oirelääkityksellä, eli avaavalla lääkityksellä, on usein syytä ennen palvelusta aloittaa myös hoitava, inhaloitava, kortisonilääkitys. Erityisen tärkeää inhaloitavan kortisoniannoksen kasvattaminen hyvissä ajoin ennen alokkaaksi tuloa on niillä, joilla on käytössä jatkuva hoitava astmalääkitys. Omaseuranta ja -hoito ovat tässäkin sairaudessa tärkeitä. Varusmiespalveluksen ensipäivinä on sairaanhoitajan ja lääkärin terveystarkastus, jossa seuranta- ja hoitosuunnitelma viimeistään laaditaan. Edellä esitetty perustuu siihen, että astmasta huolimatta varusmies pystyisi oireettomasti suoriutumaan fyysisestä rasituksesta koko palveluksen ajan. Astman on tämän takia oltava hoitotasapainossa. Palveluskelpoisuusluokka on A-luokka. Jos astman lisäksi on jokin palveluskelpoisuutta alentava terveysongelma, esimerkiksi lievä ylipaino, onnistuu varusmiespalvelus yleensä B-luokassa. Puolustusvoimat ei kuitenkaan koskaan vaaranna asevelvollisten terveyttä, ja jos astmaa ei saada tasapainoon siviilielämän oloissa, se ei tule olemaan tasapainossa varusmiespalveluksessakaan, jolloin palveluskelpoisuusluokka on C. KUINKA TOIMIA? OIREET? ALOKAS-liite 1/2014
Kotiutuneet: Mitä olisin tehnyt toisin? Teksti JANNE EROLA Moni varusmies kiroaa aikaansa armeijassa varusmiespalveluksen ollessa kesken. Harjoitusyöt, viikonloput kiinni kasarmilla ja rankat harjoitukset eivät ole jokaisen noin 20-vuotiaan nuoren suurimpia mielenkiinnon kohteita. Ruotuväki otti selvää viideltä jo kotiutuneelta varusmieheltä, mitä he olisivat tehneet toisin, jos nyt saisivat päättää. Puoli vuotta palvellut tykkimies Lauri Kansikas suoritti alokaskautensa Karjalan prikaatissa, Vekaranjärvellä. Sen jälkeen mies määrättiin Mikkeliin Maavoimien esikuntaan autonkuljettajaksi eli esikuntalähetiksi. Loppupalveluksensa Kansikas suoritti Vekaranjärvellä viestivartiojaoksessa. Olisi pitänyt vetää alokaskausi paremmin. Kadun nykyään sitä, että löysäilin. Joskus alokasajan kokeiden aikaan naureskelin, kun minulle hehkutettiin uraa puolustusvoimissa. Nyt ajateltuna ura puolustusvoimissa voisi kuulostaa ihan hyvältä, Kansikas pohtii. Yhteydenpitoa intin jälkeen kaivataan Vänrikki Eero-Kaappo Koivisto Kaartin jääkärirykmentin aliupseerikoulussa palvelivat lääkintämies, korpraali Ville Saikkonen ja apukouluttaja, vänrikki, silloinen kokelas Eero-Kaappo Koivisto. Molemmat miehet olivat aliupseerikoulun kasvatteja jo alokasaikanaan, tosin eri saapumiserissä. Koivisto päätti lähteä Reserviupseerikouluun Haminaan ja Saikkonen meni lääkintämieskoulutukseen Lahteen. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut ihan siistiä olla vuosi armeijassa. Tiedustelulinjalle olisin halunnut, jos nyt saisi toivoa. Koin kuitenkin olleeni etuoikeutettu, kun sain palvella lääkintämiehenä, josta sai tulevaisuuteen arvokkaita taitoja, Saikkonen muistelee. Armeijakaverieni kanssa yhteydenpito on jäänyt tyystin, Koivisto harmittelee. Liikuntamahdollisuudet kunniaan Kaartin jääkärirykmentin internet-sivut olivat pitkälti kaartinjääkäri Ville Suutarisen heiniä, kun mies palveli rykmenttinsä toimikunnan multimediavarusmiehenä. Toisesta jääkärikomppaniasta lähtöisin olleen Suutarisen mukaan hän olisi voinut ottaa paremmin irti vapaa-ajasta. Monipuolisia ja ilmaisia liikuntamahdollisuuksia olisi pitänyt hyödyntää paremmin, armeijassa on loistava tilaisuus päästä kuntoon, Suutarinen suosittelee. Alikersantti Harry Kolu toimi taisteluvälinealiupseerina vuonna 2009. Ainut asia, joka on jäänyt harmittamaan on se, etten työkiireiltäni ehtinyt heittää käsikranaattia. Suosittelen maksimiaikaa jokaiselle. Ihmisen on hyvä olla armeijassa. Tipsilista: Korpraali Ville Saikkonen Minun on pakko suositella reserviupseerikoulua ja sinne pyrkimistä. Sieltä jäi käteen mielettömät muistot ja paljon hyviä kavereita. Toisaalta vuoden palvelus ei ole kaikille vaihtoehto, joten yritä löytää itsellesi se paras palvelusmuoto Vänrikki Eero-Kaappo Koivisto Tutustu uusiin ihmisiin ja koita nauttia jokaisesta hetkestä. Armeija hajottaa välillä, mutta jälkeenpäin sitä vain nauraa ja muistelee omia varusmiespalvelusaikoja hyvällä sydämellä. Korpraali Ville Saikkonen Ota kaikki irti palveluksesta ja vapaa-ajasta. Armeijassa sinulla on elämäsi tilaisuus päästä hyvään kuntoon. Kaartinjääkäri Ville Suutarinen Armeija on kaiken kaikkiaan hyvä paikka. Nauti siitä! Alikersantti Harry Kolu Armeija kannattaa vetää niin täysillä kuin mahdollista. Se on ainutlaatuinen kokemus elämässä. Pidä kuitenkin mielessä, että maltti on valttia! Tykkimies Lauri Kansikas ALOKAS-liite 1/2014
Inttislangi tutuksi Välkommen till tjänstgöring Inttisanasto yhdistää sukupolvia. Kukapa ei olisi kuullut sukulaismiesten suusta sellaisia sanoja, kuten mosa, veksi ja rukki? Asepalvelukseen liittyvät termit tulevat varmasti tutuksi muutaman palvelusviikon jälkeen. Ennen palveluksen aloittamista kannattaa tutustua ainakin tähän lyhyeen selityslistaan. Aamuja! Aamu Palvelusajan mittayksikkö, joka kuvaa jäljellä olevaa inttiaikaa. Vähenevät pikku hiljaa, vaikka aina ei siltä tunnu. Aamukasa Varusmies, jolla on merkittävä määrä (liikaa) aamuja jäljellä. AUK Aliupseerikoulu, jossa taistelijoista tehdään johtajia. Koulu, jonne kaikki haluavat. Esa-Pekka Sääntöjen rikkomisesta seuraava esitutkinta, josta rangaistuksena on poistumiskieltoa. Gines Kiinnioloviikonloppu, jolloin kasarmilta ei pääse kotiin. Kutsutaan toisinaan myös kinkuksi. Siviilissä mainio terassijuoma. Häväri Häviämisilmoitus, joka tulee tehdä, jos (ja kun) jotakin häviää palveluksen aikana. Hölli Henkilökohtainen loma, eli HL. Henkilökohtaisten lomien määrä riippuu palvelusajasta. Häröpallo Muodostelma, jossa mikään ei ole kohdallaan. Tulee tutuksi viimeistään ensimmäisenä aamuna. Kuntsari Kuntoisuusloma, eli KL. Varusmiehen paras ystävä. Kuntsareita saat palkintona, kun olet riittävän noheva esimerkiksi kuntotesteissä. Noheva Nopea ja heti valmis. Tavoite, johon tulee pyrkiä. Nakittaa Jonkin enemmän tai vähemmän merkittävän tehtävän antaminen alaiselle. Nakki napsahtaa säännöllisesti jokaiselle. Skappari Kapiainen, kantahenkilökuntaan kuuluva, puolustusvoimien palkkalistoilla oleva soturi. Muodikas urheiluasu. Tunnetaan myös valtion virallisena urheiluasuna. Särmä Täsmällisesti ja moitteitta tehtävistään selviävä varusmies. Esimerkillinen taistelija. TJ Tänään jäljellä, eli edessä olevien aamujen määrä. Veksi Varuskuntasairaala. Paikka, jonne ilmoittaudutaan, kun korvaan koskee ja polvea pakottaa. Vemppa Vapautusta esimerkiksi tilapäisen sairauden takia saanut varusmies. Palaa tetsaamaan, kun on taas tolpillaan. Movetus Kun varusmiehen motivaatio ei riitä, tekeytyy hän vempaksi, eli moveksi. Oireiden syynä leiriaamut. Reservin aurinko Alkaa lämmittää, kun aamuja on jäljellä alle 50. Kaikesta huolimatta jokainen pääsee näkemään reservin auringon. Teksti OLLI PIETILÄINEN Inom kort vandrar du för första gången genom kasernens port. Det är många saker som kommer att vara helt annorlunda jämfört med ditt tidigare liv. Därför är det viktigt att senast nu börja förbereda sig ordentligt för beväringstjänsten. Som rekryt kommer du att ställas inför en helt ny dagsrutin, som det tar sin tid att vänja sig vid. Det är på många sätt speciellt hektiskt just i början, då du lär dig soldatens grundläggande färdigheter och hur en soldat uppträder. Utbildningsprogrammet är synnerligen intensivt speciellt i början, och du har heller inte möjlighet att åka hem varje veckoslut. Tjänstgöringen räcker i dagens läge 165, 255 eller 347 dygn. Som en ny fördel kan du även räkna med att bli hemförlovad före jul eller midsommar, beroende på hur länge du tjänstgör. Angelägenheter under tjänst Den personliga ekonomin är en av sakerna man brukar oroa sig över före tjänstgöringens påbörjande. Det blir betydligt svårare för dig att sköta ärenden utanför det militära då du tillbringar dagarna på garnisonsområdet isolerad från omvärlden. Till exempel frågor som rör arbete och studier lönar sig att ha avklarade innan beväringstjänsten. Det militär- och bostadsunderstöd som Folkpensionsanstalten beviljar tryggar dock många beväringars ekonomi, då man till exempel inte behöver bekymra sig över hyran. Dessutom får man under beväringstiden dagspenning, vars summa senare ökar vid längre tjänstgöringstid. Dagarna går snabbt Ha även sakerna i skick där hemma, använd tiden på permission till att upprätthålla relationerna med familj och vänner i civilen. Kontakten till dessa kommer nämligen att begränsas till telefonsamtal under kvällstid. Då det känns svårast bör du dock komma ihåg, att det vanligen inte är alltför långt till nästa permission. Tjänstgöringstiden kräver mycket, men erbjuder likaså en hel del - nya utmaningar ger även nya möjligheter. Det viktigaste är en öppen och fördomsfri attityd. Nya vänner och nya gemensamma upplevelser är något man brukar minnas länge. ALOKAS-liite 1/2014