Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari , VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT

Samankaltaiset tiedostot
Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet

Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Näytteenottostandardin soveltamisohje

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Näytteenoton epävarmuus. Paavo Perämäki

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Energiaturpeen laatuohje Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Automaattisen biomassanäytteenottimen laadullinen tutkimus

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen

Näytteenottosuunnitelma (CEN/TS ja 14779)

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus

Esimerkki puhdistetun jäteveden rikkipitoisuuden määri- tyksen epävarmuuden estimoinnista

Teemu Koskela BIOPOLTTOAINEIDEN KOSTEUDEN MÄÄRITYS KOSTEUSANALYSAATTORILLA JA AUMAVARASTOINNISSA BIOPOLTTOAINEILLE SYNTYVIEN LAATUMUUTOSTEN ARVIOINTI

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ

Standardin SFS-EN mukaisen käsinäytteenoton vaikutus metsätähdehakkeen

POLTTOAINEEN AUTOMAATTINEN NÄYTTEENOTTO JA KOSTEUDEN MITTAUS. Mittauspäivät Kajaani 2019 Henna Karlsson

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

SolidStandards Enhancing the implementation of quality and sustainability standards and certification schemes for solid biofuels (EIE/11/218)

MASA-näytteenottokoe. Jussi Reinikainen, SYKE Jenni Haapaniemi, Sito Olli-Pekka Jaakola, SGS

Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Esimerkkejä kemiallisesta näytteenotosta: kasvinsuojeluaineiden/vierasaineiden viranomaisnäytteenotto - ryhmätyö

Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto

Puupolttoaineiden laatuohje

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puupolttoaineiden laatuohje

Todentaminen - tausta

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä

Mittausepävarmuuden laskeminen

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ. 4. MÄÄRITELMÄT Sideainepitoisuus ilmoittaa sideaineen määrän massaprosentteina massasta.

JUHO TOIVAKAINEN VOIMALAITOKSEN LEIJUKATTILASSA KÄYTETTÄVÄN METSÄ- POLTTOAINEEN LAADUNMÄÄRITYS. Diplomityö

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä

Näytteenoton terminologia; näytteenottovälineet ja astiat

L 70/12 Euroopan unionin virallinen lehti

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa

Elintarvike-, rehu- ja lannoitenäytteet sekä mikrobiologiset näytteet yleensä

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Asfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Vertailukoe Massa-analyysi, maksimitiheys, kappaletiheys, asfalttipäällysteen paksuus

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.

Osa VII Omavalvonta. Koulutus teknisille asiantuntijoille [Paikka], XX.XX.20XX

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

NT ENVIR 009:fi ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS.

MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

ENERGIATURPEEN LAATUOHJE

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Ensimmäiseen 2017 vuonna julkaistuun painokseen että 2018 julkaistuun toiseen painokseen tehdyt korjaukset

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

SECTOR. Biohiilen tuotanto ja käyttö Biohiilen renessanssi, Turku 28 th of May of March Vesa Arpiainen & Carl Wilén Presentation

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Polttoaineen vastaanotto ja sen kehittäminen Pursialan voimalaitos

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta

Kestävyyskriteeriselvitys. Ohjeistus kestävyyskriteeriselvityksen toimittamisesta

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

(6) Envieno ky, Logomo Byrå, Köydenpunojankatu 14, Turku

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Nopea ja tarkka biopolttoaineiden kosteuden määritys käyttäen magneettisen resonanssin mittaukseen perustuvaa laitetta.

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kosteusmittausten haasteet

LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS Pekka Vuorinen

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Biovoimalaitoksen automaattisen näytteenoton käyttöönotto

Selvitys bio-, kierrätyspolttoaineiden ja turpeen jauhamiseen soveltuvista leikkuumyllyistä

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Kantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi

KIINTEIDEN BIOPOLTTOAINEIDEN LÄMPÖARVON JA KOSTEUDEN MÄÄRITTÄMINEN NMR -MENETELMÄLLÄ

OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE

Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin

Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN standardin mukaan

Energiaturpeen laatuohje - VTT-M Polttoaineluokitus ja laadunvarmistus, näytteenotto ja ominaisuuksien määritys

Transkriptio:

Biopolttoaineiden standardit Näytteenotto ja näytteen esikäsittely Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. 3. 2010, VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT

2 Johdanto CEN/TC335 WG3 työryhmä käsittelee biopolttoaineiden näytteenottoa ja näytteiden esikäsittelyä Teknisten spesifikaatioiden TS muuttaminen varsinaisiksi EN standardeiksi Dokumentit (helmikuu 2010): pren 14778:2010.9 Solid biofuels Sampling Näytteenotto pren 14780:2010.9 Solid biofuels Sample preparation Näytteen esikäsittely

3 Aikataulu 2010-11 Tällä hetkellä menossa 6 viikon kommentointikierros, kommentit työryhmän sihteerille 30.04.2010 mennessä Toukokuussa 2010 kommenttien käsittelykokous Kesäkuussa 2010 äänestyskierros Toukokuussa 2011 julkaiseminen

4 Näytteenottostandardi EN 14778 ja sen sovellusala Näytteenottosuunnitelmat, näytteenotto ja näytteenottotodistus Näytteenottopaikkoja voivat olla esimerkiksi kasvupaikka, tuotantopaikka, toimituserät kuten rekkakuormat, varastot jne. Näytteenotto voi tapahtua käsin tai koneellisesti Soveltuu biopolttoaineidelle, jotka ovat hienojakoisia ja raekooltaan säännöllisiä (alle 10 mm) kuten pelletit, sahajauhot jne karkearakeisia tai epäsäännöllistä palakokoa olevia (alle 200 mm) kuten metsätähteet, kuoret, oljet jne. isoista kappaleista koostuvia (yli 200 mm) paalattuja (oljet) runkopuita puhtaasti kasviperäistä jätettä kuten sellun tai paperin tuotannon kuitujätettä, josta vettä poistettu myös muut Näytteet otetaan kosteuden, tuhkan, lämpöarvon, tilavuuspainon, pellettien kestävyyden, raekokojakauman, tuhkan sulamisominaisuuksien jne määrittämikseksi Näytteenottostandardin ulkopuolella on erittäin suurten näytteiden ottaminen, jota tarvitaan esim. holvaantumisominaisuuden määrityksessä.

5 Näytteiden esikäsittelystandardin EN 14780 sovellusala Näytteiden kuten yksittäisnäytteiden tai kokoomanäytteiden koon sekä raekoon pienentäminen (laboratorio)näytteiksi, joista määritykset tehdään

6 sample quantity of material, representative of a larger quantity for which the quality is to be determined näyte polttoaineen määrä, joka edustaa suurempaa massaa, jonka laatu on tarkoitus määrittää

7 Muutokset aikaisempiin versioihin Tarkkuuden (presisio) määrittäminen Pohjana: Standardi ISO 18283 Hard coal and coke Manual sampling 2006-09-15 Bionorm projektit: http://www.bionorm2.eu/background.htm

8 Yksittäisnäytteiden lukumäärä Lukumäärä määräytyy halutusta tarkkuudesta (presisiosta) Riippuu biopolttoaineen laadusta ja tyypistä (esim. eri komponentteja tai palakokojakauma) Enintään 2500 tonnin erä voidaan kohdistaa näytteenottoon jonka tuloksena on yksi näyte. Tai se voidaan jakaa osiin (sublot), joista kustakin on tuloksena yksi näyte. Jakamistarve riippuu tarkkuusvaatimuksesta Käytetään huonoimman tapauksen periaatetta

9 Näytteenottokaavio Näytteenottosuunnitelma Toimituserän jakaminen osiin (sublot) Visuaalinen tarkastelu Yksittäisnäytteiden lukumäärän laskeminen joko toimituserästä tai sen osasta Yksittäisnäytteen koon laskeminen Määrityksissä/analyyseissä tarvittavan näytemäärän (tilavuus/massa) laskeminen Näytteenottotapa Laboratorionäytteen valmistaminen Näytteen lähettäminen analyyseihin ja/tai varastoitavaksi

10 Toimituserän jakaminen osiin (sublot) - 1 Toimituserän koon yläraja on 2500 tonnia, jolloin se toimii kokonaisena näytteenoton kohteena. Jos määrä on suurempi, sen jaetaan osiin (sublot), joiden koon yläraja on 2500 tonnia Esimerkiksi: Laivalasti Tiettynä aikana toimitettu polttoainemäärä Osiin jakaminen määräytyy halutusta näytteenoton tarkkuudesta (presisio)

11 Toimituserän jakaminen osiin (sublot)- 2 Jaetaan osiin, jos pitää välttää kosteushäviöitä, lämpöarvon muuttumista varastoinnin tai biologisen aktiivisuuden vuoksi tai muuta systemaattista virhettä Sopivankokoisen näytteen saamiseksi ( jaksaa kantaa ) Eri tyyppiä olevat biopolttoaineet, esim. hake, kuori

12 Toimituserän jakaminen osiin (sublot)- 3 ESIMERKKI Voimalaitokselle tulee kuukaudessa 140 rekkakuormaa haketta, joka on kokonaismäärältään 3500 tonnin toimituserä Tämä toimituserä voidaan jakaa esimerkiksi 4 osaan eli viikossa toimitettavaan määrään; 35 rekkaa eli 875 tonnia.

13 Erän visuaalinen tarkastelu Näytteenottosuunnitelman osa Biopolttoainetyyppin toteaminen Näytteenottomenetelmän tai tavan valinta Epäuhtauksien (maa-aineksen, metallin palojen jne) havainnointi Mainitaan näytteenottotodistuksessa Poikkeamista ilmoitetaan toimittajalle

14 Yksittäisnäytteen koon laskeminen Vähimmäistilavuus (Vol. incr litraa) määräytyy raekoon perusteella: 0,5, kun d 95 < 10 mm 0,05 * d 95, kun d 95 10 mm d 95 = nominal top size, raekoon suurin nimellishalkaisija seulaanalyysin perusteella, ts.seulakoko, jonka vähintään 95% materiaalista läpäisee

15 Näytteenottovälineitä kuvat standardissa

16 Näytteenoton esikäsittelystandardi EN 14780 Näytekoon pienentäminen analyysinäytteeksi Kaksi perusmenetelmää 1) näytteen jakaminen, jakolaitteet 2) näytteen raekoon pienentäminen, murskaus ja jauhaminen Kosteuden ja hienoaineksen häviämistä on vältettävä

17 Näytekoon pienentäminen Jakolaitteita kuvat standardissa

18 Näytekoon pienentäminen Jakaminen käsin Strip mixing Neliöinti - ei kovin suositeltava kuvat standardissa

19 Näytekoon pienentäminen Raekoon ja massan välinen yhteys Raekoko d, mm *) 100 63 50 45 40 30 10 5 1 0.25 Minimi massa, g 15000 4000 2000 1500 1000 500 150 100 50 10 Massa noudattaa raekoon kolmannen potenssin lakia m d 3 * ) 95% seulan läpi

20 Näytteenoton tarkkuus (presisio) Tarkkuus on toistettujen mittausten keskihajonta Näytteenottotavasta ja biopolttoainetyypistä riippuva Määritettävä erillisellä tutkimuksella Kokonaistarkkuus näytteenotto, näytteen esikäsittely ja määritys.

21 Toimituserästä tai sen osasta otettavien yksittäisnäytteiden lukumäärä n = yksittäisnäytteiden pienin lukumäärä P L = haluttu kokonaistarkkuus sisältäen näytteenoton, esikäsittelyn ja määrityksen (analyysin) 95% tilastollisella luottamustasolla V I primäärinen yksittäisnäytteiden välinen varianssi N = toimituserän osien (sublot) lukumäärä V PT = esikäsittelyn ja määrityksen varianssi Otetaan kuitenkin vähintään 10 inkrementtiä valitusta toimituserästä tai sen valitusta osasta

22 Primäärinen yksittäisnäytteiden välinen varianssi V I - 1 Tärkein näytteenoton tarkkuuteen vaikuttava muuttuja Tutkitaan näytteenottotavan, -menetelmän, -käytännön mukaan Otetaan toimituserästä tai useista eristä halutulla jaksolla vähintään 30 yksittäisnäytettä ja kustakin yksittäisnäytteestä analysoidaan haluttu ominaisuus, esim. kosteus, tuhka Tuhkamäärityksen perusteella saavutettu tarkkuus, riittää myös muille ominaisuuksille Bionorm-projektissa esitetty esimerkkejä, joita on standardin liitteinä

23 Primäärinen yksittäisnäytteiden välinen varianssi V I määrittäminen kokeellisesti n = yksittäisnäytteiden lukumäärä x i = analysoitu suure V PT = esikäsittelyn ja määrityksen varianssi ISO 18283 Hard coal and coke Manual sampling 2006-09-15

24 Varianssit voidaan ottaa Bionorm projektista Esimerkki 1 Biopolttoaine Ominaisuus Tarkkuus P L Yksittäisnäyte varianssi V I Esikäsittelyn ja analyysin varianssi V PT Lehtipuupelletti Kokonaiskosteus Tuhka 0.20 % (m/m) 0.20 % (m/m) 0.025 % 2 (m/m) 0.008 % 2 (m/m) 0.014 % 2 (m/m) 0.0071 % 2 (m/m) Mekaaninen kestävyys 0.20 % (m/m) 0.005 % 2 (m/m) 0.0016 % 2 (m/m) Kokonaiskosteus 1.00 % (m/m) 12.5 % 2 (m/m) 0.059 % 2 (m/m) Puuhake Tuhka 0.10 % (m/m) 0.05 % 2 (m/m) 0.0004 % 2 (m/m) Raekokojakauma 2 % (m/m) 25.4 % 2 (m/m) 0.86 % 2 (m/m)

25 Varianssit voidaan ottaa Bionorm projektista Esimerkki 2 Biopolttoaine Ominaisuus Tarkkuus P L Yksittäisnäyte varianssi V I Esikäsittelyn ja analyysin varianssi V PT Kuori Kokonaiskosteus Tuhka 1.00 % (m/m) 0.15 % (m/m) 8.00 % 2 (m/m) 0.019 % 2 (m/m) 0.68 % 2 (m/m) 0.015 % 2 (m/m) Lämpöarvo 0.100 % (m/m) 0.081 MJ/kg 2 0.0042 MJ/kg 2 Kokonaiskosteus 1.50 % (m/m) 10 % 2 (m/m) 0.73 % 2 (m/m) Havupuun hakkuutähde Tuhka 1 % (m/m) 1.15 % 2 (m/m) 0.37 % 2 (m/m) Raekokojakauma 5 % (m/m) 54 % 2 (m/m) 25.6 % 2 (m/m)

26 Esikäsittelyn ja määrityksen varianssi V PT määrittäminen kokeellisesti Jaetaan näyte ja määritetään rinnakkaisten ominaisuus d i yksittäisten näyteparien ero n p parien lukumäärä ISO 18283 Hard coal and coke Manual sampling 2006-09-15

27 Suomesta kerätty data Suomalaisilta voimalaitoksilta kerättiin mittausdataa toimitetuista polttoaine-eristä. Yleensä otettiin kustakin rekasta kuusi yksittäisnäytettä, jotka koottiin päivänäytteiksi. Näistä tehtiin analyysit Aineistossa ei ole tietoa yksittäisnäytteiden välisestä hajonnasta, varianssista V I, joten tarkkuudesta ei saatu tietoa

28 %, ar 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Polttoainelaji -toimittaja Suomesta kerätty data Polttoainetyyppi- ja -toimittajakohtainen kosteus ja sen vaihtelu 3 3 3 4 5 5 5 5 5 5 5 7 8 8 8 8 8 10 10 10 12 37 37 61 61 61 FRC Peat 1 i Peat 2 i W.chips c g q q d e f i p u v c i j p u v a b k h q s e f l FV DK

29 Yhteenveto Biopolttoaineiden näytteenoton pohjana on toiminut kivihiilen näytteenoton standardi ISO 18283 Hard coal and coke Manual sampling 2006-09-15 Biomassapolttoaineita on kuitenkin useita tyyppejä (metsähake, sahanpuru, kantohake, sekoitukset jne) Näytteenoton tarkkuus (presisio) pitäisi mitata erikseen kullekin tyypille käytössä olevalle näytteenottokäytännössä Nykyisin käytössä oleva 6 (2+4) yksittäisnäytteen ottamisesta aiheutuvaa tarkkuutta ei tunneta - lienee riittävä, liiankin tarkka? - Vaihtelu samassa polttoainetyypissä suurta riippuen toimittajasta, vuodenajasta ym. - Standardissa esitettyjen laskentamenetelmien käyttäminen erityyppisille biopolttoaineille!