Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Vesienhoidon suunnittelu

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Vesienhoito ja maatalous

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesistövaikutusten arviointi

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Metsätalouden vesiensuojelu

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

VESIENHOITOSUUNNITELMA

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Kuntien rooli vesitaloudessa

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Työryhmän tapaaminen

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Joroisten vedet Joroisten vesienhoitotilaisuudet P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Järki-lanta loppuseminaari

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari , Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Maatalous ja ympäristö

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Transkriptio:

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1

Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä. Pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa 2

3

4

5

Pintavedet Vesien tila Pohjavedet 6

Edellytykset tavoitteiden saavuttamiseen on olemassa Maatalouden kuormituspotentiaali on vähentynyt Sitoutuminen vapaaehtoisiin toimenpiteisiin on ollut runsasta Maatalouden ympäristönsuojeluun liittyviä toimenpiteitä valmistellaan laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kesken 7

Satakunnan ja Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman tavoitteita (27.11.2009) Kasvipeitteisyyttä 72 630 ha (50 % - 70 %) Kosteikkoja 318 kpl Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen 1 193200 t/vuosi Ravinnepäästöjen hallinta 384 370 ha Ravinnepäästöjen tehostettu hallinta 14 000 ha Suojavyöhykkeet 1750 ha Säätösalaojitus 2 900 ha Koulutus ja neuvonta 2 115 tilaa/vuosi 8

Lisäksi tarvitaan Riittävää rahoitusta Lisätietoa kuormituksesta ja toimenpiteiden vaikutuksista Vesienhoidon ja luonnonsuojelun yhdistävää suunnittelua Lainsäädännöllisiä toimenpiteitä Toimenpiteiden toteutuksen syventämistä 9

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa - Saaristomeri Tehostetaan ympäristötuen toimenpiteitä kohdentamalla niitä nykyistä paremmin alueellisesti ja tilakohtaisesti vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille alueille, joita ovat kotieläintalouden keskittymäalueet, korkean fosforiluvun pellot ja eroosioherkät alueet. 10

Suomesta kierrätyksen mallimaa - Saaristomeri Kohdistetaan riskiherkimmille alueille tilakohtaista käytännön tasolle menevää vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelua (ympäristökäsikirja). Toteutetaan valuma-aluetasoista vesiensuojelun suunnittelua (mm. kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu) ja rannikon integroivaa yleissuunnittelua (rantaniityt, ruovikot) 11

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa - Saaristomeri Selvitetään edellytykset ravinteiden kierrätykselle Saaristomeren valuma-alueella (lanta, puhdistamolietteet ja muut orgaaniset materiaalit) Riskiherkimpien peltolohkojen käyttötarkoituksen pitempiaikainen muuttaminen vähemmän kuormitusta aiheuttavaksi 12

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa - Saaristomeri Ympäristöarvokaupan menettelytapojen hyödyntäminen peltolohkojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi Maatalouden investointitukien ohjaaminen uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakennetta ja vesitaloutta parantaviin toimiin 13

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa - Saaristomeri Eläinsuojien ympäristölupamenettelyn kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön ohjauksen kanssa 14

Maataloudessa ensisijaisilla toimenpiteillä eli optimaalisella lannoituksella, talviaikaisella kasvipeitteisyydellä (peltopinta-alasta 70 %), maan kasvukunnon ylläpitämisellä, lannoitteiden oikealla käytöllä voidaan saavuttaa 15-20 % kuormituksen vähenemä ja erityistuen toimenpiteillä (suojavyöhykkeet, laskeutusaltaat, pohjapadot ja kosteikot) noin 2-3 % vuoteen 2020 mennessä. 15

Kolme asiaa; 1. Kohdentamista 2. Kokonaisuuksia 3. Karjanlantaa 4. Koulutusta 16

Kiitos! 17