HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 NUORISOLAUTAKUNNAN KOKOUS Kokousaika Maanantai klo 17.00 Paikka Nuorisoasiainkeskus, Hietaniemenkatu 9 C, 2. krs
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 1 (1) Sisältö Nro Asia Sivu NUORISOTOIMENJOHTAJA 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjantarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 1 3 Nuorisolautakunnan ja virkamiesten päätösten seuraaminen 1 4 24.4.2003 uudelleen valmisteltavaksi jätetty asia Nuorisotoimen vuoden 2004 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus 2005 2006 5 24.4.2003 pöydälle jätetty asia Nuorisotoimen hankintaoikeuksien korottaminen 6 10.4.2003 pöydälle jätetty asia 24.4.2003 uudelleen valmisteltavaksi jätetty asia Nuorisoasiainkeskuksen henkilöstötoimiston henkilöstöpäällikön viran täyttäminen 4 10 11 11 Päätösten täytäntöönpano 23 OSASTOPÄÄLLIKKÖ Alueellisten palvelujen osasto 7 24.4.2003 pöydälle jätetty asia Kivikon kumppanuustalon vakinaistaminen 8 Lasten liikennekaupungin huolto- ja koulutusrakennuksen luonnospiirustusten hyväksyminen 9 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle valt. Ingervon aloitteesta perustaa nuorisokahvila Itä-Helsinkiin 14 16 17 10 Laakavuoren kumppanuustalon vakinaistaminen 20
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 1 (23) 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EHDOTUS Lautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Falck ja Katajamäki (varalle Wentzel ja Näre) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. 2 ILMOITUSASIAT Kvsto, päätösluettelo nro 5, 9.4.2003 ja nro 6, 23.4.2003 Khs, pöytäkirjanote 14.4.2003 481 kaupunginvaltuuston 9.4.2003 päätösten täytäntöönpano. Khs, pöytäkirjanote 14.4.2003 480 Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiisi 2004-2006 käsittelyjärjestys: tiedoksi Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2004-2006 käsittelyjärjestys on suunniteltu seuraavaksi: Jako johtajistolle pe 05.09. Johtajiston käsittely ke 10.09. klo 8.30 Jako KhIle ja ennakkojako pe 26.09. Kvstolle Khn iltakoulu ma 29.09. klo 17.00 Khn käsittely ma 13.10. klo 16.00 Jako Kvstolle pe 24. 10. Kvston käsittely ke 29.10. klo 13.00 Kvston jatkokäsittely, ke12.11. klo 15.00 vero- ja kiinteistöveroprosentit EHDOTUS Lautakunta päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. 3 NUORISOLAUTAKUNNAN JA VIRKAMIESTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN Kaupunginhallitus päätti 14.4.2003, ettei se ota nuorisolautakunnan 10.4.2003 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen ja 5.5.2003, ettei se ota nuorisolautakunnan 24.4.2003 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 2 (23) Nuorisolautakunnan puheenjohtaja on käynyt läpi seuraavat virkamiesten tekemät päätökset ja toteaa, ettei niihin käytetä otto-oikeutta. Nuorisotoimenjohtaja 11.4.2003 53 Virkamatka Viroon 26.04. 04.05.2003 28.4.2003 54 Virkamatka Saksaan 03.05.-09.05.2003 55 Virkamatka Viroon 08.05.-09.05.2003 56 Viran- ja toimenhaltijain virkamieslipun myöntäminen 57 Toimitilojen pienimuotoiset korjaukset ja kunnossapito, sähkötyöt 6.5.2003 58 Nuorisoasiainkeskuksen ja sen osastojen ja yksiköiden laskujen hyväksyminen 59 Nimikkeen muuttaminen 60 Oman auton käyttöoikeuden myöntäminen 61 Päätöksen muuttaminen (muutos 48 Virkamatka Viroon) 62 Virkamatka Portugaliin 10.5. 13.5.2003 Alueellisten palvelujen osasto Osastopäällikkö 15.4.2003 51 Toiminta-avustuksen myöntäminen 15.4.2003 52 Tulokassatarkastusten tekeminen nuorisotaloilla 15.4.2003 53, 54 Oman auton käyttöoikeuden myöntäminen 5.4.2003 55, 56 Vuokran kohtuullistaminen 12.5.2003 57 Vuokran kohtuullistaminen 12.5.2003 58 Toiminta-avustuspäätöksen korotus 12.5.2003 59 Oman auton käyttöoikeuden myöntäminen
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 3 (23) Nuorten kansalaistoiminnan toimisto Toimistopäällikkö 16.4.2003 45 Yleisavustuksen 2002 takaisinperintä Helsingin Nuorisoseura ry:ltä; yleisavustus on jäänyt käyttämättä 46 Yleisavustusennakon 2003 takaisinperintä Malm Svenska Ungdomsförening rf:ltä; yhdistys ei hakenut varsinaista yleisavustusta vuodelle 2003 47 170 euron kuljetusavustus SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry:lle 48 170 euron kuljetusavustus Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:lle 49 170 euron kuljetusavustus Svensk Ungdom i Helsingfors rf:lle 50 170 euron kuljetusavustus Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry:lle 51 170 euron kuljetusavustus Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:lle 52 Tehtävien delegointi 28.4.2003 53 170 euron kuljetusavustus Saalem-nuoret ry:lle 54 90 euron projektiavustus Helsingin Adventtinuoret ry:lle Tanskassa 6.-9.3.03 järjestettävään nuorisotyönkoulutukseen osallistumiseen 55 400 euron tappiontakuu nuorten toimintaryhmälle Clearing The Freguency Helsingissä 27.5.03 järjestettävän teknokulttuuritapahtuman toteuttamiseen 56 100 euron projektiavustus Harmaasudet ry:lle Porvoossa 29.3.03 järjestettävien Viikinkipitojen toteuttamiseen 57 Hylkäävä projektiavustuspäätös Teatteriyhdistys KVN ry:lle; nlk:n 27.3.03 myöntämä avustus on riittävä tuki yhdistyksen kevään toiminnalle 58 Hylkäävä projektiavustuspäätös scoutkåren Nybyggarna rf:lle; Mygg-03 partiovaellus on leiriavustuskelpoinen 59 1 000 euron projektiavustus Pukinmäen Taidetalon sirkuskoululle 1.-4.5.03 järjestettäville nuorisosirkusfestivaaleille osallistumiseen 60 180 euron projektiavustus Helsingin seudun Seta ry:lle kesän ja syksyn 2003 aikana kokoontuvan nuorten ryhmän kustannuksiin
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 4 (23) 61 Hylkäävä projektiavustuspäätös Suomen Roerich- Keskus ry:lle; keskusjärjestön luonteinen yhdistys 62 670 euron projektiavustus helsinkiläisten vammaisjärjestöjen ryhmälle (yhteysjärjestö Nuorisoyhteistyö Seitti) Helsingissä 3.4.-12.12.03 järjestettävän vammaisten nuorten nuorisotalotoimintaan 63 Hylkäävä projektiavustuspäätös Venäläinen Kulttuuridemokraattinen Liitto ry:lle; keskusjärjestö 64 Hylkäävä projektiavustuspäätös Venäläinen Kulttuuridemokraattinen Liitto ry:lle; keskusjärjestö EHDOTUS Merkittäneen tiedoksi. 4 24.4.2003 uudelleen valmisteltavaksi jätetty asia NUORISOTOIMEN VUODEN 2004 TALOUSARVIOEHDOTUS JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS 2005 2006 Lähtötiedot Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2005 2006 yleisenä suunnitteluohjeena on kaupunginhallituksen 18.11.2002 hyväksymä suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2003 ja 2004. Kaupunginhallitus hyväksyi 3.3.2003 vuoden talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2004 2006 laatimisohjeet. Kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan nuorisotoimen käyttötalouden tulojen raami vuodelle 2004 on 1 430 000 euroa ja menoraami 21 846 000 euroa. Pääomatalouden irtaimen omaisuuden perushankinnan raami on 38,1 % pienempi kuin vuonna 2003 eli 154 800 euroa. Kaupunginhallitukselle osoitetut ehdotukset liitteineen tulee lähettää käyttötalouden sekä omien investointimenojen osalta 28.5.2003 mennessä. Nuorisolautakunta käsitteli 27.3.2003 vuoden 2004 budjetin laatimista sopeuttamisohjeiden mukaisesti. Samassa yhteydessä lautakunnalle jaettiin talousarvioehdotuksen laatimisohjeet. 27.3.2003 lautakunta päätti myös hyväksyä investointihankkeet vuodelle 2004 sekä suunnitelmavuosille 2005 2008. Lautakunta käsitellessään 24.4.2003 63 nuorisotoimen vuoden 2004 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta 2005 2006 päätti laittaa asian uudelleen valmisteluun siten että uusi esitys perustuu seuraaviin asioihin:
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 5 (23) Teuvo Pakkalan nuorisotalosta, Munkkivuoren nuorisotalosta, Nurkkatien kerhohuoneistosta ja Piianpuiston kerhotilasta ei luovuta, järjestöavustuksia ei vähennetä. Kulosaaren nuorisotalon tilanteeseen palataan uudelleen Roihuvuoren nuorisotaloon liittyvien päätösten jälkeen. Drumsö Klubblokalista luovutaan aikaisintaan Sandelsin toimitilan valmistuttua. Lisäksi Nuorten taito- ja taidetalo Cäpsän tiloista luovutaan (toiminta siirtyy muualle), Nuorten toiminta- ja taidekeskus Narrin tiloista luovutaan (toiminta siirtyy Harjun nuorisotalolle ja Gloriaan) ja että nuorisotiedotuskeskus Kompassin tiloista luovutaan (toiminta siirtyy muualle). Vuoden 2004 talousarvioehdotus./.. Nuorisolautakunnan talousarvioehdotus 2004 on liitteissä 1 ja 2. Liitteet 3-7 ovat perusteluja. Liite 8 on yhteenveto nuorisotoimien toimitiloista. Liite 9 on luettelo nuorisolautakunnan voimassa olevista maksuista ja taksoista. Liite 10 sisältää henkilöstötoimikunnan 15.4.2003 antaman lausunnon. Nuorisotoimen vuoden 2004 tulostoimintasuunnitelman tekstiosa kaupunginvaltuuston vahvistamaan talousarvioon liitettäväksi on liitteessä 1. Nuorisoasiainkeskuksen visiona on toimia suomalaisen nuorisotyön suunnannäyttäjänä ja eurooppalaisen nuorisotyön edelläkävijänä. Toimintaa ohjaavat sekä Helsingin kaupungin yhteiset arvot että nuorisoasiainkeskuksen laatimat omat arvot. Nuorisoasiainkeskuksen avainalueina ovat nuorten osallisuuden tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen. Toimintoja toteutetaan alueellisen nuorisotyön ja erikoistuneiden toimipisteiden kautta sekä tulemalla nuorisojärjestöjä ja toimimalla heidän kanssaan yhteistyössä. Nuorille tarjotaan kasvua tukevaa harrastustoimintaa, heille luodaan mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja tuetaan heidän elämänhallintaansa ja yhteiskuntaan integroitumista. Pääkohderyhminä ovat helsinkiläiset 10 18-vuotiaat nuoret ja heidän järjestönsä. Alueellisessa nuorisotyössä jatketaan voimavarojen suuntaamista monipuoliseen harrastustoimintaan, perjantai-iltojen toiminnan myöhentämiseen sekä koululaisten avoimeen iltapäivätoimintaan. Toimintavuoden 2004 erityisenä tehtävänä on vakiinnuttaa hyvät käytännöt uuden organisaatiorakenteen toimintayksikölle ja vastata talouden sopeuttamisesta johtuviin toiminnan uudelleen organisointihaasteisiin alueilla, joilla omista toimitiloista on luovuttu tai luovutaan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 6 (23) Yhteishallinnollisia projekteja toteutetaan opetusviraston kanssa Hesan Nuorten Ääni -kampanjan muodossa. Päämääränä on edistää nuorten osallisuutta koulujen ja nuorisotalojen toiminnassa. Vuonna 2004 nuorisotoimi lisää panostustaan kouluyhteistyöhön. Kohdennetun nuorisotyön toimisto pyrkii muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa varmistamaan, että Helsingissä on tarjolla etnisille nuorille kohdistettua, elämänhallintaa vahvistavaa ja päihteiden käyttöä vähentävää tai ennalta ehkäisevää toimintaa. Erityisnuorisotyötä vahvistetaan useilla työmuodoilla ja projekteilla, joihin haetaan myös ulkopuolista rahoitusta. Nuorten työpajatoiminta yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Nuorisotyössä kehitetään sukupuolisensitiivisen työn näkökulmaa. Tyttötyössä kehittämistyön veturina toimii kumppanuushanke Tyttöjen Talo. Kulttuurisessa nuorisotyössä uuden organisaatiomallin mukanaan tuomat haasteet verkottuneelle työtavalle - niin nuorisoasiainkeskuksen sisäisten kuin ulkopuolistenkin tahojen kanssa - ja prosessimaiselle työskentelylle ovat vuoden 2004 keskeisiä kehittämistoimenpiteitä. Vuoden 2004 aikana edistetään nuorten osallistumisen ja kansalaistoiminnan hyviä käytäntöjä järjestämällä koulutusta nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville. Lisäksi edistetään verkkokeskustelua ja sitä kautta saadun tiedon välittämistä. Meriharjun kurssikeskuksen toimintaa monipuolistetaan kehittämällä toiminnallisia luonto- ja elämysmahdollisuuksia. Bengtsårin uuden päärakennuksen käyttöönotto varmistetaan. Granön leirialueen palvelutasoa parannetaan ja käyttöastetta nostetaan. Nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille luodaan myös iltaisin ja viikonloppuisin auki oleva palvelupiste. Sieltä on saatavilla myös yhdistys- ja kansalaistoimintaan liittyvää tietopalvelua. Palvelupisteen yhteydessä sijaitsee järjestökahvio. Yhteistyötä Helsinki-Teamin kanssa jatketaan nuorisojärjestöjen aseman vahvistamiseksi helsinkiläisessä nuorisotyössä. Vuoden 2004 aikana järjestöjen osallistumista päätöksentekoon lisätään mm. ottamalla käyttöön nuorisojärjestöjen kuulemisja lausuntojärjestelmä. Kestävä kehitys säilyy tärkeänä kehittämisalueena ja sen seuranta tapahtuu kolmiportaisella KeKe-mittarilla.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 7 (23) Vuoden 2004 aikana toteutetaan Kompassin tiedonhallintajärjestelmän 2. vaihe ja käyttöönotto Nuorisoasiainkeskuksessa toteutettiin 1.1.2003 organisaation uudistus. Sitä tuetaan vahvalla koulutus- ja työnkehittämispanostuksella. Vuonna 2004 käynnistetään koko henkilöstöön kohdistuva osaamiskartoitus. Vuoden 2004 aikana kaikissa nuorisotoimen asiakastyön ja hallinnon yksiköissä on käytössä viraston laatutyön menettelyt ja työvälineet: keskeiset asiakasryhmät on tunnistettu, tärkeimmät toimintaprosessit kuvattu ja itsearvioitu, muutamat toiminnan kehittämiskohteet valittu ja projektiutettu muutosten toteuttamiseksi. Lisäksi jokainen yksikkö kerää palautetta asiakkailtaan ja hyödyntää sitä systemaattisesti. Laatukäsikirjaan on koottu keskeiset ohjeet ja työkalut. Vuonna 2004 johtoryhmä käyttää toiminnan seurantaan ja ohjaamiseen tasapainotettua tuloskorttia. Kaikki tunnusluvut kootaan sähköiseen tietokantaan. Talousarvioon sisältyy sekä meno- että tulopuolella ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa varten 600 000 (600 000) euroa. Liite 2 sisältää käyttötalousosan vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2005-2006 taloussuunnitelmaehdotuksen sekä suoritetaulukon. Nuorisotoimen vuoden 2004 talousarvioehdotus on tehty kaupunginhallituksen antamiin raameihin. Käyttötalouden menoraami vuodelle 2004 on 21 846 000 euroa eli 4,1 % pienempi kuin kaupunginvaltuuston vahvistama vuoden 2003 talousarvio. Käyttötulojen osalta talousarvioehdotus 2004 esitetään annetun raamin (1 430 000 euroa) mukaisena.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 8 (23) Talousarvioasiakirjaan sisällytettävien sitovien tavoitteiden suoritemäärät kehittyvät seuraavasti: 2002 2003 2004 Käyntikertoja 1 424 000 1 298 000 1 222 000 Nuorisotyölliset kontaktit 22 065 19 000 19 000 Yksilöllisesti tuetut nuoret 7 042 6 400 6 400 Pääomatalouteen kuuluvan irtaimen omaisuuden perushankinnan määrärahaksi esitetään raamin mukainen 154 800 euroa. Liitteessä 3 on tuotu esiin talousarvioehdotuksen 2004 sopeuttamistoimenpiteet annettuun raamiin pääsemiseksi. Mikäli nuorisotoimen vuoden 2003 lopun toimintaa vastaavat vakanssit ovat täynnä, henkilöstö- ja vuokramenot on muutettu vuoden 2004 hintatasoon ja muut menot pidetään vuoden 2003 tasolla ja hintatasossa niin vähennystarpeeksi muodostuu 7,7 % (1 816 000 euroa). Talousarvioehdotuksen 2004 sopeuttaminen annettuun raamiin on tapahtunut vähentämällä: Palkoista ja palkkioista sekä henkilöstösivumenoista 825 000 euroa Palveluiden ostoista 143 000 euroa Aineista, tarvikkeista ja 278 000 euroa tavaroista Avustuksista - Vuokrista 570 000 euroa Muista menoista - Yhteensä 1 816 000 euroa Toimintaa sopeutetaan niin, että jätetään avoimia vakansseja täyttämättä, vähennetään tuntityöntekijöiden käyttöä, luovutaan 9 toimitilasta, vähennetään keskitettyjen palvelujen vuokramenoja sekä supistetaan kalustohankintoja. Nuorisotoimi ei tuotannollis- taloudellisista syistä irtisano henkilöstöään, siirrä vakansseja työvoimapankkiin eikä vielä vuonna 2004 luovuta tyhjäksi jääviä vakansseja.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 9 (23) Alamenolajeittaiset käyttömenot ja -tulot sekä suoritetavoitteet on esitetty liitteessä 4 osastoittain. Alueellisen palvelujen osasto 57,5 % 12 566 000 Keskitettyjen palvelujen osasto 29,4 % 6 425 000 Hallintopalvelujen osasto 13,1 % 2 855 000 Yhteensä 100,0 % 21 846 000 Hallintopalvelujen osaston toiminta jakautuu kahteen osaan: tukipalveluihin ja hallintopalveluihin. Tukipalvelujen eli suoraan viraston perustoimintaa palveleva toiminta on 7,2 % nuorisotoimen käyttömenoista. Perinteellisen hallinnon osuus on 5,9 %. Liite 5 sisältää nuorisotoimen laajan tulostoimintasuunnitelman 2004 ja 2005 2006. Tulostoimintasuunnitelma on esitetty osastoittain ja toimistoittain. Liitte 6 sisältää kulttuurisen nuorisotyön toimiston selvityksen kulttuurisesta nuorisotyöstä, nuorten toiminta- ja taidekeskus Narrista, nuorten taito- ja taidetalo Cäpsästä. Liite sisältää myös tilastotietoa ja tietoa yhteistyöorganisaatioista. Liitteessä 7 on kartat nuorisotoimen toimipisteistä 31.12.2003 (sisältäen merkinnän vuonna 2004 kokonaan luovutettavista toimitiloista) ja nuorisoasiainkeskuksen nimikkotiloista 31.12.2003. Liite 8 on luettelo nuorisotoimen toimipaikoista sisältäen vuosivuokran, pinta-alan, vuokrasuhteen alkamisvuoden, avoimen toiminnan- ja järjestötoiminnan kävijämäärät (2002) sekä toimipaikan omistajatahon. Liite 9 on nuorisolautakunnan luettelo 1.1.2002 alkaen voimassa olevista maksuista ja taksoista. Lautakunta on viimeksi 12.12.2001 140 vahvistanut tiloista perittävät vuokrat sekä muut maksut. Nuorisoasiainkeskuksessa on valmisteilla lautakunnalle esitys nuorisotoimen hintojen, maksujen, vuokrien ja korvausten vahvistamisesta. Liite 10 on nuorisotoimen henkilöstötoimikunnan 14.4.2003 antama lausunto vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 10 (23) Taloussuunnitelmaehdotus 2005 2006 Vuosien 2005 ja 2006 taloussuunnitelmat ovat käyttömenojen ja - tulojen osalta samalla tasolla kuin vuoden 2004 talousarvioehdotus. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma sisältää seuraavat toiminnan muutokset: - Fenix siirtyy puolta halvempiin toimitiloihin - tyttöjen talo siirtyy ostopalveluksi kohdennetun nuorisotyön alaisuuteen - lisätään alueellisten palvelujen osaston palkkamäärärahoja. Pääomatalouteen kuuluvan irtaimen omaisuuden perushankinnan määrärahaksi esitetään 154 800 euroa vuosille 2005 ja 2006. EHDOTUS Nuorisolautakunta päättänee hyväksyä nuorisotoimen vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2005 2006 liitteiden 1 ja 2 mukaisena sekä päättänee lähettää kaupunginhallitukselle osoitetun esittelytekstin mukaisen lähetekirjeen liitteineen 1-10 Kaupunginhallitukselle osoitettu kirje liitteineen kahtena kappaleena kaupunginkanslian kirjaamoon. (talouspäällikkö Jukka Öberg 310 89107) 5 24.4.2003 pöydälle jätetty asia NUORISOTOIMEN HANKINTAOIKEUKSIEN KOROTTAMINEN Lautakunta päätti 10.4.2003 tarkistaa nuorisotoimen hankintavaltuuksia 1.5.2003 alkaen asiakaspalvelujen, urakoiden sekä tavaroiden ja muiden palveluiden osalta. Työnjaon sekä sähköisen tilausmenettelyn mahdollistamiseksi on syytä korottaa KV-koordinaattorin ja ATKsuunnittelijan hankintaoikeuksia. EHDOTUS Lautakunta päättänee korottaa 10.4.2003 tekemäänsä päätöstä KVkoordinaattorin ja ATK-suunnittelijan hankintaoikeuksien osalta 1.5.2003 alkaen:
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 11 (23) Kv-koordinaattori enintään 7 000 euroa ATK-suunnittelija enintään 7 000 euroa. Pöytäkirjanote asianomaisille, nuorisotoimenjohtajalle, hankintakeskukselle, kaupunginkanslian sisäisen tarkastuksen toimistolle ja tarkastusvirastolle. (talouspäällikkö Jukka Öberg puh. 310 89107) 6 10.4.2003 pöydälle jätetty asia 24.4.2003 uudelleen valmisteltavaksi jätetty asia NUORISOASIAINKESKUKSEN HENKILÖSTÖTOIMISTON HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Nuorisoasiainkeskus on julistanut haettavaksi hallinnollisten palvelujen osaston henkilöstötoimiston henkilöstöpäällikön viran. Hänen tehtävänään on johtaa toimistoa, joka huolehtii viraston henkilöstöpolitiikasta, palkka- ja työsuhdeasioista, työvoima- ja uudelleensijoitusasioista, osaamisen kehittämisestä ja henkilöstökoulutuksen ja työhyvinvointitoiminnan koordinoinnista sekä työsuojelun järjestämisestä ja yhteistoiminnasta. Henkilöstöpäällikön pätevyysvaatimuksena on yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu tutkinto minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito, kielitaitoluokka V. Johtosäännön mukaan toimistopäälliköt valitsee nuorisolautakunta. Virkaa haki 11.02.2003 päättyneen hakuajan kuluessa 5 henkilöä: Sari Kuutamo Heidi Nygren Kirsi Reunanen Pekka Sihvonen Risto Sutinen./.. Hakijoista laadittu yhdistelmä on lähetetty lautakunnan jäsenille aiemmin. Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä nuorisolautakunnan kokouksessa ja sitä ennen nuorisoasiainkeskuksen kirjaamossa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 12 (23) Kaikilla hakijoilla on virkaan vaadittava koulutuspätevyys. Kielitaitotodistusta ruotsin kielen tyydyttävästä suullisesta taidosta, kielitaitoluokka V ei ole tätä esitystä kirjoitettaessa toimittanut Sutinen. Kaikki hakijat haastateltiin. Käytettävissä olleiden tietojen perusteella arvioitiin, että viran edellyttämä hallinto- ja johtamiskokemus on paras hakijoilla Nygren, Reunanen, Sihvonen ja Sutinen. Heidi Nygrenillä (synt. 1964) on humanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto (13.12.2002) ja kulttuurityön tutkinto (Työväen Akatemia). Nygren on toiminut nuoriso-ohjaajana Keravalla ja vuodesta 1995 työyhteisöjen johtamistehtävissä Helsingin kaupungissa, toisaalta nuorisoasiainkeskuksen Metka-toimipisteen vetäjänä, toisaalta järjestötalo MOXin johtajana. Vuodesta 2000 hän on toiminut SPR:n Uudenmaan piirin ohjelmapäällikkönä ja 1.1.2003 alueellisen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtajana. Hallinto- ja johtamispätevyyttä on kertynyt varsinkin ohjelmapäällikkönä toimimisesta (SPR, noin 3 vuotta), jossa hän toimi myös esimiestehtävissä. Kirsi Reunasella (synt. 1958) on humanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto (2002) ja esimies- ja projektihallinnon koulutusta. Hän on toiminut 1980-luvulla mielisairaanhoitajana, 90-luvulla nuoriso-ohjaajana ja nuorisotalon johtajana vuodesta 1993, Terveysviraston keskisen terveyskeskuksen hallinnon ja huollon tukipalvelujen henkilöstösihteerinä (9.5.2000-31.5.2002), muutaman kuukauden nuorisosihteerin ja aluepäällikön sijaisena sekä 1.1.2003 alkaen alueellisen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtajana. Reunasella on siten työn kautta hankittua henkilöstöhallinnollista osaamista, joka kuitenkin painottuu nuorisotalon johtamiseen ja terveysviraston henkilöstösihteerinä toimimiseen. Pekka Sihvonen (synt. 1955) on Filosofian maisteri, pääaineenaan kasvatustiede (1981), jonka lisäksi hänellä on esimies-, työnohjaaja- ja johtamiskoulutuksia. Hän toimii nuorisoasiainkeskuksessa kehittämiskonsulttina ja toimenkuvaan ovat vuodesta 1991 kuuluneet henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät kuten henkilöstökoulutus, työnohjauksen järjestäminen, oppisopimuskoulutus ja TYHY-toiminta. Toimeksisaaneena hän on selvittänyt ja ratkonut erilaisia henkilöstöhallinnon ristiriitatilanteita, toiminut henkilöstöhallinnon kehittämistehtävissä, viimeksi henkilöstöstrategiatyöryhmän ja tasa-arvosuunnitelmatyöryhmän puheenjohtajana. Sihvonen oli myös keskeisenä henkilönä valmistelemassa organisaatiouudistusta sekä vuonna 1990, että vuonna 2002. Henkilöstön johtamisesta hänellä on lisäksi kokemusta nuorisoasiainkeskuksen työllistämistoiminnan esimiehen tehtävistä (7 vuotta).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 13 (23) Risto Sutisella (synt. 1950) on humanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto (2002) sekä työnohjaus-, konsultointi- ja johtamiskoulutusta. Hän on aloittanut nuorisoasiainkeskuksessa nuorisotalon isäntänä 1970- luvun lopulla, toiminut 10 vuotta nuoriso-ohjaajana ja nuorisosihteerinä vuodesta 1990, jonka ohella hoitanut aluepäällikön tehtäviä noin kahden vuoden ajan ja toimii tällä hetkellä 1.1.2003 alkaen va. henkilöstöpäällikkönä. Hän on hoitanut oman toimen ohella työsuojelutehtäviä sekä työsuojeluneuvottelukunnan perustamisesta lähtien (vuonna 2002) edelleen oman toimen ohella työsuojelupäällikkönä. Viran pätevyysvaatimuksena on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä. Koulutusvaatimusten osalta hakijoiden keskinäinen vertailu nostaa Sihvosen muiden edelle. Hänellä on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, muilla ammattikorkeakoulututkinto. Johtamiskokemusta on Sutisella lähinnä aluepäällikön tehtävistä, joita hän on hoitanut neljässä eri jaksossa noin kahden vuoden ajan. Hallintokokemusta Sutiselle on tullut lähinnä nuorisosihteerin työtehtävistä. Nygrenin johtamiskokemus on peräisin ensisijassa SPR:n Uudenmaan piirin ohjelmapäällikkökaudestaan (noin 3 vuotta), hallintotuntemus lisäksi nuorisotalojen johtamistehtävistä. Reunasen johtamispätevyys on tullut lähinnä Terveysviraston henkilöstösihteerin työstä (2 vuotta) ja tätä ennen hallintotuntemusta hän on hankkinut nuorisotalon johtajana toimimisesta. Sihvosen johtamiskokemus tulee sekä nuorisoasiainkeskuksen työllistämistoiminnan esimiehenä toimimisesta (7 vuotta), että niistä johtamiseen liittyvistä tehtävistä, joita hän on kuluneen kymmenen vuoden ajan johdon toimeksiantona säännönmukaisesti hoitanut. Laajaa hallintopätevyyttä hänellä on kerääntynyt kehittämiskonsultin tehtävien hoitamisesta. Henkilöstöpäällikön tehtävät ja hakijoiden esittämät ansiot huomioon ottaen virkaan sopivimpana on pidettävä Pekka Sihvosta. Hänen valintaansa puoltavat erityisesti se, että hänellä on henkilöstöpäällikön tehtävistä hyvin laaja-alainen pätevyys sekä pitkäaikainen ja perinpohjainen kokemus juuri nuorisoasiainkeskuksen henkilöstöhallinnosta ja sen kehittämisestä. EHDOTUS Lautakunta päättänee valita kehittämiskonsultti Pekka Sihvosen henkilöstötoimiston henkilöstöpäällikön virkaan 1.5.2003 nykyisin palkkaeduin. Pöytäkirjanote virkaan valitulle sekä muille virkaa hakeneille muutoksenhakuosoituksin sekä henkilöstötoimistolle.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 14 (23)./.. Hakijoista laadittu yhdistelmä on lähetetty lautakunnan jäsenille aiemmin. Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä nuorisolautakunnan kokouksessa ja sitä ennen nuorisoasiainkeskuksen kirjaamossa. 7 24.4.2003 pöydälle jätetty asia KIVIKON KUMPPANUUSTALON VAKINAISTAMINEN Nuorisolautakunta päätti 25.5.2000 hyväksyä Kivikon nuorisotalon toiminnan aloittamisen kumppanuushankkeena ajalla 1.8.2000 31.7.2003 ja hyväksyä kumppanuusosapuoleksi Kalliolan Nuoret ry:n. Samalla lautakunta oikeutti nuorisoasiainkeskuksen (Itäinen nuorisokeskus) maksamaan Kalliolan Nuoret ry:lle vuosittain 50 457 euron (300 000 markan) avustuksen kahden päätoimisen työntekijän palkkaamiseen Kivikon nuorisotaloon kokeilun ajaksi. Kivikon nuorisotalon toiminta perustuu julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuudelle, jossa nuorisoasiankeskus ja Kalliolan Nuoret kehittävät tasa-arvoisina toimijoina uutta mallia tehdä nuorisotyötä. Kumppanuushankkeen tavoitteeksi asetettiin 1) kumppanuusmallin kehittäminen, 2) Setlementtityön omaleimaisuuden esille tuominen, 3) sosiaalipedagoginen viitekehys ja sosiokulttuurinen innostaminen ja 4) alueen tarpeisiin vastaaminen. Kivikon nuorisotalon keskeisiä toimintaprosesseja ovat 1) avoin toiminta ja kerhot, 2) nuorten osallisuus, 3) sosiaalinen vahvistaminen, 4) uudet hankkeet, 5) vapaaehtoistyö ja 6) alueellinen yhteistyö ja tapahtumat../.. Kumppanuushankkeen loppuraportti on valmistunut ja se on toimitettu esityslistan ohessa lautakunnan jäsenille. Raportin tulos on selkeä: kumppanuushanketta pitää jatkaa. Hankkeen kautta Kivikon nuorisotalolle on saatu monipuoliset, keskittymistä mahdollistavat resurssit ja niitä katsotaan tarvittavan, jotta haastavan alueen tarpeisiin kyetään vastaamaan. Toiseksi hankkeen katsotaan mahdollistaneen uusien toimintamallien kokeilun ja kehittämisen. Kalliolan Nuoret on tuonut toimintaan joustavuutta, sen kautta saadaan uusia rahoituskanavia ja siten pystytään reagoimaan nopeasti alueen muuttuviin tarpeisiin. Kumppanuus on myös avartanut näkökulmaa nuorisotyöhön ja tuonut siihen uusien lähestymistapojen kautta moniulotteisuutta. Kumppanuuden ansioksi lasketaan myös talon uusien hankkeiden, Urban-rahoitteisen iltapäiväkerhon ja Monik-projektin, syntyminen. Loppuraportissa uusia hankkeita pidetään Kivikossa tarpeellisina niiden vastatessa alueen kohdennetun varhaisnuorisotyön ja monikulttuurisuus-
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 15 (23) työn tarpeeseen. Raportissa korostetaan myös setlementtityön arvojen vahvistaneen nuorisotyön arvopohjaa, jonka uskotaan näkyvän talolla siinä, miten nuorten kanssa ollaan: hyväksytään erilaisuutta, kuunnellaan nuoria, ollaan läsnä ja välitetään ja sitä osoitetaan esimerkiksi puuttumalla herkästi yhteisten sääntöjen rikkomiseen. Ansiokkaassa loppuraportissa kumppanuutta ei ajatuksena kritisoida, mutta käytännön tasolla osapuolten välisessä yhteistyössä nähdään kuitenkin kehitettävää: Kumppaneiden erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisen katsotaan toisaalta aiheuttavan luonnollisesti hankauksia työyhteisössä. Niiden katsotaan kuuluvan kumppanuuteen: kumppanuus on prosessi, jota hankkeessa käydään kaiken aikaa. Ja Kivikossa kumppanuuden todetaan olevan hyvässä prosessissa. Kumppanuustoiminnan kehittämistarpeet on tiedostettu nuorisoasiankeskuksessa. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että kumppanuushanke tulisi vakinaistaa nykyisin ehdoin kuitenkin niin, että sopimuksessa huomioidaan indeksitarkistus. EHDOTUS Lautakunta päättänee 1. vakinaistaa Kivikon nuorisotalon kumppanuushankkeen 1.8.2003 alkaen 2. oikeuttaa nuorisoasiainkeskuksen tekemään Kalliolan Nuoret ry:n kanssa sopimuksen kahden päätoimisen työntekijän palkkaamisesta Kivikon nuorisotaloon 1.8.2003 lähtien kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen yhteisarvoltaan 52 290 euroa vuodessa tililtä 4339 602114 53101 3. sitoa sopimus elinkustannusindeksiin, joka tarkistetaan vuosittain, mikäli nuorisoasiainkeskuksen taloudellinen tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Pöytäkirjanote Kalliolan Nuoret ry:lle. (toimistopäällikkö Markku Toivonen, 310 89053 ja nuorisosihteeri Mervi Smahl-Laurikainen, 310 89016)
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 16 (23) 8 LASTEN LIIKENNEKAUPUNGIN HUOLTO- JA KOULUTUSRAKENNUKSEN LUONNOSPII- RUSTUSTEN HYVÄKSYMINEN Nuorisolautakunta on hyväksynyt lasten liikennekaupungin huolto- ja koulutusrakennuksen hankesuunnitelman ja alustavan kustannusarvion 31.10.2002, 10. Hanke on nuorisotoimen investointiohjelmassa merkitty vuosille 2003 ja 2004. Rakennuttajana on rakennusvirasto. Hankesuunnitelmaan on tehty tilaajan, rakennuttajan ja arkkitehdin toimesta tarkistuksia kustannusarviossa pysymisen varmistamiseksi. Rakennuksen detaljointia on yksinkertaistettu, lasikatokset on poistettu ja sisätiloja on järjestelty uudelleen niin, että vesipisteet ovat lähempänä toisiaan. Korjaus - ja huoltotilaa käytetään vain polkupyörien ja polkuautojen korjaamiseen, joten se voidaan yhdistää samaan paloalueeseen muiden tilojen kanssa. Tilaohjelma noudattaa hankesuunnitelmaa. Rakennuksen luonnossuunnitteluun ovat osallistuneet nuorisoasiainkeskuksen edustajina Matti Kaartinen, Kirsikka Linna ja Tuula Tuominen. Luonnospiirustukset L2 ja siihen liittyvä kustannusarvio ovat valmistuneet. Suunnitelma käsittää uuden, ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun koulutus- ja huoltorakennuksen (156 brm 2 ) sekä siihen liittyvän kylmän varastotilan (36 brm 2 ). Huolto- ja koulutusrakennukseen tulee toimisto- ja monitoimitila, WC- ja sosiaalitilat, siivoustila sekä huolto-/varastotila. Pihalle tulee kylmä varasto, jonka yhteydessä on jätetila. Rakennus joudutaan perustamaan paalujen varaan. Julkisivuverhoilu on osin puuta, osin laminaattia. Rakennukseen tulee sähkölämmitys. Vanha koulutusrakennus tullaan purkamaan ja uusi rakennus sijoitetaan suunnilleen vanhan rakennuksen kohdalle. Rakennusviraston 29.4.2003 laatiman kustannusarvion perusteella kustannukset ovat 446 000 euroa (alv. 0 %) ja arvonlisäverollinen hinta 544 000 euroa (alv. 22 %), joka on sama kuin hankesuunnitelmavaiheessa hyväksytty kustannusarvio../.. Nuorisolautakunnan jäsenille on jaettu esityslistan liitteenä asemapiirustus, pohjapiirros, julkisivupiirustukset sekä kustannusarvio ja tavoiteaikataulu. EHDOTUS Lautakunta päättänee 1. hyväksyä lasten liikennekaupungin huolto- ja koulutusrakennuksen luonnospiirustukset L2
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 17 (23) 2. merkitä tiedoksi luonnosvaiheen kustannusarvion 446 000 euroa (alv. 0 %) ja arvonlisäverollinen hinta 554 000 euroa (alv. 22 %) Kirje rakennusvirastolle (Pirjo Kajaste) (tilasuunnittelija Tuula Tuominen puh. 310 89029) 9 LAUSUNNON ANTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALT. INGERVON ALOITTEESTA PERUSTAA NUORISOKAHVILA ITÄ-HELSINKIIN 2003-484/469 Talousarvioaloite 12.3.2003 nuorisokahvilan saamiseksi Itä-Helsinkiin Malmilla on helmikuussa 2003 avattu nuorisokahvila 15 20-vuotiaille. Se on auki ke, to, pe ja su-iltapäivisin ja -iltaisin. Nuorisokahvila on toteutettu nuorisotoimen, järjestöjen ja nuorten kanssa yhteistyössä. Kahvilaan on palkattu yksi työntekijä ja muut ovat nuoria vapaaehtoistoimijoita. Hyvä nuorisotyöntekijöiden pohjatyö takasi hyvän alun kahvilatoiminnalle, jolle on paljon kysyntää nuorten määrän kasvaessa Helsingissä. Erityisesti 15 18-vuotiaat ovat väliinputoajia nuorisotoiminnassa Helsingissä. Heille ei ole kohtuuhintaisia kahviloita eikä iltaisin alkoholia myyviä kahvilaravintoloita voida pitää heidän kannaltaan toimivana ratkaisuna toisten nuorten tapaamispaikkana. Katutason lounasravintolat ovat lähes tyhjillään iltaisin. Kahvila puolijulkisena tilana on itsessään hyvää järjestystä tukeva. Malmilla nuorisokahvilalle sopiva tila löytyi Ylä-Malmin torilla sijaitsevasta lounasravintolasta, jossa on hiljaista iltaisin. Vastaavanlaiselle kahvilatoiminnalle olisi tarvetta ja kysyntää myös Itä- Helsingissä. Kohtuuhintaisista kahviloista, joissa voi istua iltaisin vähälläkin rahalla toisen nuorten kanssa, on pulaa. Nuorisotilat sopivat paremmin peruskouluikäisille ja käyttäjiä riittää. Nuorten Ääni kampanjan aikana tuli esille, että myös Itä-Helsingissä nuorisokahvilatoiminnalle olisi kysyntää. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että talousarviota vuodelle 2004 ja taloussuunnitelmakaudelle v. 2005 v.2007 valmisteltaessa budjettiin varataan riittävästi rahaa toisen nuorisokahvilan perustamiseksi, Malmilla toimivan kahvilan mukaisesti. Esitämme myös, että toinen nuorisokahvila sijoitetaan Itä-Helsinkiin esim. Itäkeskukseen talousarviovuonna 2004 tai viimeistään taloussuunnitelmakauden aikana.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 18 (23) Sirkku Ingervo ja 12 muuta allekirjoittajaa Nuorisoasiainkeskus toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa: Syksyllä 2001 Hesan Nuorten Ääni kampanjan järjestämissä Avoimissa Foorumissa neljällä alueella tuli nuorilta ehdotuksia nuorisokahvilatoiminnan kehittämisestä Helsinkiin. Tämän innoittamana valtuutettu Sirkku Ingervo teki aloitteen kahvilan perustamisesta koilliselle alueelle. Kevään 2002 aikana nuorisoasiainkeskus selvitti nuorten kiinnostusta käyttää nuorisokahvilaa, osallistua kahvilahankkeen toteuttamiseen, etsiä mahdollisia tiloja ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi selvitettiin hankkeen kustannuksia. Tavoitteena oli perustaa 15 18-vuotiaille oma nuorisokahvila Malmille. Nuorisotyöntekijät kysyivät nuorten mielipiteitä yläasteen kouluissa 9.-luokkalaisilta ja nuorisotaloissa vanhemmilta nuorilta kyselykaavakkeilla ja Tulevaisuusverstas -menetelmällä. Kyselyyn vastasi 634 nuorta, joista tytöistä 68,6 % ja pojista 33,7 % käyttäisi vastausten perusteella nuorisokahvilapalveluja. Tytöistä 26,8 % ja pojista 10,8 % oli valmis itse osallistumaan konkreettiseen kahvilatyöhön. Kyselyjen jälkeen perustettiin toukokuussa 2002 nuorisokahvilaryhmä, jossa oli nuoria Jakomäestä, Puistolasta ja Malmilta, ydinryhmä koostui n. 20:sta 15 17-vuotiaasta nuoresta. Nuorten kahvilatyöryhmä päätti, että! kahvilan kohderyhmä on 15 20-vuotiaat nuoret! kahvilan tarkoitus on olla siisti, sivistynyt, viihtyisä ja tunnelmallinen ystävien tapaamispaikka! kahvilan tulee selvästi erottua nuorisotalojen ja seurakuntien yökahviloista! kahvilan hinta-laatu suhteen tulee olla kohdallaan ja suhteutettu nuorten maksukykyyn! kahvila on avoinna klo 15 22, viitenä päivänä viikossa ja ainakin viikonloppuisin! nuoret haluavat olla mukana kahvilan remontissa! yksi nuoriso-ohjaaja tarvitaan mukaan tukemaan nuorten omaa ryhmää lisäksi kahvilaan tarvitaan töihin työllisyysnuoria ja vapaaehtoisia nuoria Hankkeeseen haettiin yhteistyökumppaneita ja rahoitusta kesän 2002 aikana. Kalliolan Nuoret ry lähti kumppaniksi ja RAY rahoittajaksi. Nuoret tutustuivat alueen ravintolayrittäjien vapaina oleviin tiloihin ja selvittivät niiden soveltuvuuden kahvilatoimintaan. Nuoret päätyivät ehdottamaan omien kahvilatilojen hankintaa, koska he halusivat itse osallistua ja vaikuttaa kahvilan koko prosessiin. Ensimmäinen tila löytyi kesä-
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 19 (23) kuussa 2002. Nuoret esittelivät hankkeen nuorisolautakunnalle. Hanke osoittautui kuitenkin liian kalliiksi. Kahvilatyöryhmä löysi uuden tilan joulukuussa 2002. Kahvilatilaksi kelpuutettiin lounasravintola Toribuffetin tilat (Ylä-Malmintori 3). Tarkoituksena oli toimia kyseisissä tiloissa iltaisin ja viikonloppuisin kesäkautta lukuun ottamatta. Nuorisokahvilaan palkattiin työntekijä (Kalliolan Nuoret ja RAY), hankittiin koneita ja laitteita, suunniteltiin sisustusta ja markkinointia. Työtä tehtiin lähes joka arki-ilta. Kerran viikossa kokoonnuttiin kahvilatyöntekijäkokouksiin. Lisäksi pidettiin kahvilan tukiryhmän kanssa erillisiä kehittämispalavereita. Kahvila avattiin helmikuun alussa 2003. Virallisia avajaisia vietettiin pari viikkoa myöhemmin. Nuoret ovat suunnitelleet ja toteuttaneet aivan uudenlaisen Nuorisokahvilan 15 20-vuotiaille. Café Avaran ideana on olla trendikäs ja sivistynyt nuorten päihteetön kohtaamispaikka. Nuoret ovat olleet alusta alkaen mukana kahvilan toimintamallin kehittelyssä, sisustuksen suunnittelussa, hankintojen tekemisessä ja työntekijän palkkaamisessa. Kahvilassa on joka ilta töissä kaksi nuorta ja projektityöntekijä. Kahvila on avoinna ke-to klo 16 22, pe-la klo 16 23 ja su klo 14 20. Kahvilatoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Kahvilassa on käynyt 23-73 nuorta iltaa kohden. Kahvilatyöntekijöitä (nuoria) on ollut 12. Nuoret tapaavat kahvilassa kavereitaan, juovat kahvia, seurustelevat, pelaavat korttia ja lukevat lehtiä. He tulevat pääosin Malmin alueelta, mutta myös muista lähiöistä. Kehittämisen kohteena kahvilassa on ollut alueella liikkuvien ongelmanuorten käyttäytyminen, kahvilan markkinointi myös muissa lähiöissä ja ikärajakysymykset (myös alle 15:sta nuorista osa haluaisi mukaan). Päätöksiä cafe Avarasta ja sen kehittämisestä tekee Kahvilatoimikunta, jossa ovat mukana työntekijä-nuoret ja kahvilan tukiryhmän aikuiset. Kahvila on tarvinnut paljon Malmin nuorisotalon nuoriso-ohjaajan ja kahvilan tukiryhmän jäsenten resursseja, nimenomaan ongelmanuorten kanssa työskentelyssä ja toiminnan organisoimisessa. Kahvilan ensimmäinen kokeiluvaihe päättyi huhtikuun lopussa 03. Ravintolayrittäjä haluaa tilan kokonaan itselleen kesäksi. Kahvila avataan uudelleen syyskuun alussa ja toimintaa jatketaan vuoden loppuun. Kahvilatoiminnasta tehdään väliarviointi kevään toiminnasta ja loppuarviointi ensi vuoden alussa. Toimintaa jatketaan ensivuonnakin, mikäli rahoitus ja muut tarvittavat voimavarat ovat kunnossa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 20 (23) Kahvilatoiminnan kulut tammikuu-huhtikuu 2003 ovat seuraavat: - hankinnat ja juoksevat menot 4 500 euroa + vuokrat 4x1 000 euroa + projektityöntekijän palkat 3x 2 151,30 euroa. Yht. 14 953 euroa. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että tässä vaiheessa on liian aikaista alkaa perustaa uusia nuorisokahviloita. Malmin kahvilasta on vasta neljän kuukauden kokemus. Vaikka se on pääosin myönteinen, on siitä saatava tietoa kuitenkin pitemmältä aikaväliltä ja seikkaperäinen arvio ennen kyseisen toiminnan vakiinnuttamista ja laajentamista. Tämän hetkinen taloudellinen niukkuus ei tue uusien toimintojen aloittamista. Mikäli toimintaa tulevaisuudessa laajennetaan, on Itä-Helsinki todennäköisin laajennussuunta. EHDOTUS Lautakunta päättänee antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle nuorisoasiainkeskuksen esityksen mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle. (kouluttaja Päivi Anunti puh. 310 89063 tai 050 559 1725) 10 LAAKAVUOREN KUMPPANUUSTALON VAKINAISTAMINEN Nuorisolautakunta päätti 18.11.1999 hyväksyä kokeilun Laakavuoren nuorisotalon muuttamisesta kumppanuustaloksi 1.1.2000-31.12.2002. Kokeilulle myönnettiin jatkoaika 10.10.2002 vuoden 2003 loppuun asti. Kokeilun aikana kumppanuustalosta ja sen toiminnasta ovat vastanneet nuorisoasiainkeskus, Helsingin Minijellonat ry. ja Helsingin NMKY ry. Vuoden 2001 syksystä lähtien nuorisoasiainkeskuksella on ollut hankkeessa yksi työntekijä, HNMKY ry:llä ja Helsingin Minijellonat ry:llä molemmilla kaksi työntekijää. Helsingin Minijellonat ry:llä on ollut kumppanuustalon tiimin vetovastuu. Kumppanuustalokokeilulle asetettiin sen suunnitteluvaiheessa sekä alueellista nuorisotyötä että kumppanuutta korostavia tavoitteita. Tavoitteena on ollut tuottaa uusia kohdennetun nuorisotyön toimintoja alueelle ja saada mukaan niitä nuoria, jotka ovat pudonneet pois ohjatun toiminnan piiristä. Tavoitteena on myös ollut tehdä ennaltaehkäisevää työtä päihteettömyyden tukemiseksi sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä vastuulliseen aikuisuuteen. Tavoitteena oli myös, että tiloja käytettäisiin monipuolisesti ja että talon järjestökäytön osuus kasvaisi, toiminta olisi omaehtoista ja osin jonkun
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 21 (23) teeman ympärille rakennettua ja painopistettä kohdennettaisiin erityisesti varhaisnuorisotyöhön. Vapaaehtoisuuden rooli nähtiin tärkeänä kohdennetun nuorisotyön toimintatavoissa. Kumppanuustalon toimintatarjottimella korostuu iltapäiväkerhotoiminta (erityisesti 1-2 luokkalaiset), ilta- ja viikonlopputoiminta kerhoineen ja avoimine ovineen sekä leiri- ja retkitoiminta, jonka vilkastuminen näkyy leirivuorokausien runsaana kasvuna../.. Kumppanuustalon toiminnasta on tehty kaksi väliraporttia (Koskinen, 2001 ja Raimoranta, 2002) ja nyt helmikuussa on valmistunut hankkeen loppuraportti, mikä on toimitettu lautakunnan jäsenille esityslistan liitteenä. Laakavuoren kumppanuustalon tarjoamat toiminnot eivät loppuraportin mukaan sinänsä eroa nuorisoasiainkeskuksen ns. 'perinteisten' talojen toiminnasta. Se mitä kumppanuus on tuonut toimintaan on taustajärjestöjen osaamisen ja tarjonnan hyödyntäminen. Järjestöjen mukanaolo on laajentanut toimintakapasiteettia ja tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia. Kumppanuus on tuonut toimintaan lisäarvoa ja yhdistänyt osapuolten resursseja yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Kumppaneina olevat järjestöt ovat kokeneet onnistuneensa ja ovat ilmoittaneet halukkuutensa jatkaa toimintaa kumppanuuspohjaisesti Laakavuoressa tavoitteena aikaansaada talosta alueen nuorten harrastamisen ja vapaa-ajan kohtaamispaikka, jonka toimissa erilaiset vapaaehtoisverkostot ovat luonnollinen osa. Raportista voi myös lukea, että Laakavuoressa kumppanuus pääsi vauhtiin vasta kokeilun toisena vuonna ja että kolmantena vuonna, 2002, talon toiminnassa on toden teolla näkynyt ja vaikuttanut toimiva tiimi ja sen kautta toiminta on monipuolistunut ja järjestöjen erityisosaamista on voitu hyödyntää. Raportti myös muistuttaa, että kumppanuushanke on lajissaan ainutlaatuinen (nuorisoasiainkeskus ja kaksi järjestötoimijaa), ja että hankkeen alkuvuosien aikana on kiinnitetty ehkä liikaakin huomiota tulostavoitteiden saavuttamiseen unohtamalla itse kumppanuuden ytimen ja vaikuttavuustavoitteet (kumppanuus itsessään sekä järjestöidentiteetin ja järjestöjen näkyvyyden tukeminen). Raportin mukaan työyhteisö toimii juuri nyt hyvin ja alueellinen nuorisotyö on otettu haltuun : kumppanuustalon sanotaan palvelevan alueen nuoria nyt paremmin kuin ennen kumppanuushanketta. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että kumppanuushanke tulee vakinaistaa, mutta esittää sopimukseen muutamia tarkennuksia. Talolla on tämän hetkisen sopimuksen mukaan kaksi työntekijää Helsingin Minijellonista (tuki 52 139 euroa, sis. tiimin vetovastuun) ja kaksi Helsingin NMKY:stä (50 457 euroa) sekä työntekijä nuorisoasiankeskuksesta. Tämän lisäksi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 22 (23) talon toimintaan on varattu alueellisten palvelujen osaston määrärahoihin 16 819 euroa ja siivoukseen 15 747 euroa vuodessa. Siivouksesta vastaa palvelukeskus. Osana sopeutustoimia nuorisoasiankeskus esittää, että se vetäytyy hankkeesta ja toimintarahoihin tehdään 6 % leikkaus (1009 euroa), jolloin toimintarahaksi muodostuu 15 810 euroa. Hanke vakinaistetaan järjestöjen vetämäksi 2+2 mallin mukaiseksi (indeksitarkistuksella) kuitenkin niin, että alueellisten palvelujen osasto vastaa tilan siivouksesta. Nuorisoasiankeskus on käynyt asian osalta neuvotteluja järjestöjen kanssa ja ne ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä esityksen. Ehdotus Lautakunta päättänee 1. vakinaistaa Laakavuoren kumppanuushankkeen 1.1.2004 alkaen 2. oikeuttaa nuorisoasiainkeskuksen tekemään Helsingin Minijellonat ry:n kanssa sopimuksen kahden päätoimisen työntekijän palkkaamisesta Laakavuoren kumppanuustaloon 1.1.2004 lähtien kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen yhteisarvoltaan 54 033 euroa vuodessa (sis. tiiminvetovastuu) vuodessa tililtä 4339 602114 53101 3. oikeuttaa nuorisoasiainkeskuksen tekemään Helsingin NMKY ry:n kanssa sopimuksen kahden päätoimisen työntekijän palkkaamisesta Laakavuoren kumppanuustaloon 1.1.2004 lähtien kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen yhteisarvoltaan 52 290 euroa vuodessa tililtä 4339 602114 53101 4. oikeuttaa nuorisoasiainkeskuksen maksamaan 1.1.2004 lähtien 15 810 euroa vuodessa Laakavuoren kumppanuustalon toimintaan (tilijärjestö Helsingin Minijellonat ry) tililtä 4339 602114 53101 5. sitoa sopimus elinkustannusindeksiin, joka tarkistetaan vuosittain, mikäli nuorisoasiainkeskuksen taloudellinen tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Pöytäkirjanote järjestöille muutoksenhakuosoituksin. (toimistopäällikkö Markku Toivonen, 310 89053)
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 23 (23) 11 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO EHDOTUS Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset saadaan panna täytäntöön mahdollisista oikaisuvaatimuksista ja valituksista huolimatta, ellei erikseen toisin ole päätetty.