PÄÄTÖS UUDELY/897/07.00/2010 Uusimaa 17.5.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöillä Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Vantaan kaupunki Kielotie 13 01300 Vantaa Vantaan kaupunki Urheilutie 9 RN:o 92-62-200-4 Vantaan kaupunki Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Kiinteistöllä sijaitsee asumaton omakotitalo, jossa on aikaisemmin toiminut päiväkoti. Rakennus puretaan ja kiinteistölle rakennetaan rivitalo. Alueen pintamaassa todetut lyijypitoisuudet ovat levinneet alueelle ilmateitse lähistöllä toimineelta lyijysulatolta. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 12.11.2009 Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maksu 860 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/897/07.00/2010 2/13 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kiinteistöllä tehdyt tutkimukset Kunnostettava kohde sijaitsee Vantaan Jokiniemessä osoitteessa Urheilutie 9 (liite 1.). Kiinteistö rajoittuu pohjoisessa ja etelässä asuinkiinteistöihin, lännessä Urheilutiehen ja idässä rakentamattomaan alueeseen, joka on kaavoitettu pysäköintialueeksi. Kiinteistö on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös päiväkodin. - Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus. Urheilutie 9, Hiekkaharju, Vantaa, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. FCG Planeko Oy. 22.10.2009. Kunnostusalue on pääosin nurmikko- tai hiekkapintainen. Alueen maaperä on Vantaan kaupungin maaperäkartan mukaan hiekkaa. Maanpinta on tasolla noin + 20 metriä. Kohde sijaitsee Valkealähteen I-luokan pohjavesialueella. Kiinteistöltä on otettu maaperä näytteitä vuonna 2000. Näytteitä otettiin lapiolla neljästä tutkimuspisteestä yhteensä seitsemän kappaletta. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Näytteet otettiin pääasiassa joko 0 7 cm:n tai 0 20 cm:n syvyydeltä. Näytteistä analysoitiin lyijypitoisuus laboratoriossa. Tutkimuspisteistä J85B, J85C ja J85D otetuissa näytteissä todettiin kohonneita lyijypitoisuuksia. Korkein pitoisuus 280 mg/kg todettiin tutkimuspisteessä J85B. Tutkimuspisteissä J85C ja J85D lyijypitoisuus oli 120 mg/kg 190 mg/kg. Tutkimuspisteessä J85A lyijypitoisuus oli <50 mg/kg.
UUDELY/897/07.00/2010 3/13 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kohteen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti käyttäen apuna asetuksessa esitettyjä kynnys- ja ohjearvoja. Kiinteistöllä tehdyissä tutkimuksissa todettiin tutkimuspisteessä J85B lyijyä asetuksen mukaisen alemman ohjearvon (200 mg/kg) ylittävä pitoisuus. Kynnysarvon (60 mg/kg) ja alemman ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä J85C ja J85D. Arvioinnin kannalta kriittisiksi haitta-aineiksi kohteessa on valittu lyijy sekä antimoni, jota on todettu muissa lyijylaskeuma-alueella tehdyissä tutkimuksissa. Kyseessä olevassa kohteessa antimonia ei ole tutkittu. Aikaisempien tutkimusten perusteella arvioidaan, että antimonin alempi ohjearvo saattaa ylittyä, kun lyijypitoisuus on ylemmän ohjearvon luokkaa. Arvioinnissa on tarkasteltu maaperän lyijyn ja antimonin aiheuttamia terveysriskejä sekä ympäristöriskejä. Johtopäätöksinä todetaan, että toteutettavasta kunnostustyöstä ei aiheudu ympäristölle tai haittaa terveydelle muutoin kuin haitta-aineiden ravintoketjuun siirtymisen riskin johdosta. Jos esim. omenapuiden alapuolisessa maaperässä todetaan pilaantunutta maata, poistetaan puut ja samalla poistetaan pilaantunut maa. Alueella suoritettavat kunnostustyöt eivät aiheuta ympäristön tilan huononemista tai sellaista riskiä, jota ei voitaisi hyväksyä. Tällä hetkellä alueella sijaitsevat lyijyä sisältävät pintamaat aiheuttavat teoriassa lievää terveysriskiä alueella satunnaisesti kulkeville ihmisille lähinnä pölyämisen muodossa. Suurimmassa osassa aluetta on kuitenkin pölyämistä estävä kasvukerros. Kunnostusalueella olevia lyijypitoisia maa-aineksia joudutaan todennäköisesti kaivamaan, jos alueella tehdään rakentamistöitä. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Alueen rakentamisen yhteydessä alueelta poistetaan pintamaasta myös maa-ainesta, jonka lyijypitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kyseiset maat toimitetaan maankaatopaikalle. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kiinteistön maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja epäorgaanisille ja orgaanisille haitta-aineille. Maita poistetaan kaivamalla siten, että koneet ja autot eivät joudu kulkemaan suoraan pilaantuneen maa-aineksen päällä. Työt aloitetaan pi-
UUDELY/897/07.00/2010 4/13 laantuneeksi todetun tutkimuspisteen J85B alueelta. Tarvittaessa rakennetaan murskeesta väliaikaisia työmaateitä. Kaivannot täytetään pilaantumattomalla täyttömateriaalilla kohteen rakentamissuunnitelmien mukaisesti. Jos kaivutasoon jää pilaantunutta maa-ainesta, merkitään kohta esim. muoviverkolla. Työn kestoksi arvioidaan noin viikko. Työn aikainen näytteenotto Ennen kaivutöiden aloittamista alueelta otetaan kokoomanäytteet, joista määritetään tarvittavat kaatopaikkakelpoisuusparametrit maa-ainesten vastaanottoa varten. Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Pilaantuneen maan kaivannoista otetaan tarkkailunäytteitä kerroksittain jokaista 50 m 2 :n aluetta kohti. Näytetulosten perusteella maa-aines ohjataan oikeaan sijoituskohteeseen. Esitetyt pintaalat ja näytemäärät ovat ohjeellisia. Tarvittaessa maalajien ja haittaaineiden vaihtelut huomioidaan ottamalla useampia näytteitä. Maanäytteiden metallipitoisuuksia seurataan xrf-kenttäanalysaattorilla. Kenttäanalyysien tuloksista 10 % tarkastetaan laboratorioanalyysein. Pilaantuneiden alueiden kaivantojen seinämien ja pohjan jäännöspitoisuudet tutkitaan laboratorioanalyyseilla. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan jokaisesta kaivetusta 200 m 2 :n alueesta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa kaivualueelta todetut haitta-aineet. Pilaantuneen maan käsittely Pilaantuneet ja pilaantumattomat maat toimitetaan pitoisuuden mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Pilaantuneen maan kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat. Kaivantoihin kertyvän veden käsittely Jos kaivantoihin kertyy vettä, siitä otetaan tarvittaessa näyte, jonka analyysitulosten perusteella päätetään veden mahdollisesta käsittelystä ja poistamisesta. Jos vettä joudutaan työn suorituksen vuoksi poistamaan, pumpataan vesi esim. viemäriin tarvittaessa painovoimaisen kiintoaineen erottimen läpi. Vettä viemäriin johdettaessa noudatetaan Vantaan Veden ohjeita ja määräyksiä. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maa-ainesta kostutetaan pölyämisen estämi-
UUDELY/897/07.00/2010 5/13 seksi. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä alueelta pois ajettavat kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Yleiset tiet pestään, jos niillä todetaan työmaasta johtuvaa likaantumista. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantunutta maa-ainesta kaivettaessa mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaista löytyy, asiasta informoidaan työn tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Voimakkaan rankkasateen ajaksi kaivutyö keskeytetään, jotta pilaantunutta maa-ainesta ei pääse leviämään kunnostusalueen ulkopuolelle. Työntekijöillä on oltava erikseen työvaatteet, jotka vaihdetaan päälle ja säilytetään sosiaalitiloissa. Pilaantuneen maan kanssa työskenneltäessä on käytettävä suojakäsineitä ja käsien pesuun on kiinnitettävä huomiota. Jos maa pölyää, on käytettävä hengityssuojainta. Kunnostusalueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Kirjanpito ja raportointi Tiedotus Pilaantuneen maan määrä Työmaalla pidetään kirjaa alueelta kaivetuista ja kuljetetuista pilaantuneista maa-aineksista, pitoisuuksista, sijoituspaikasta ja ajankohdasta sekä mahdollisista muista päätöksessä vaadituista asioista. Kunnostustyöstä laaditaan raportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportissa esitetään mm. kunnostuksen aikainen näytteenotto, pilaantuneiden maiden kaivun toteutuminen, alueelta poistettujen maa-ainesten määrät ja toimituskohteet, kartat puhdistetuista alueista, jäännöspitoisuudet, arvio tavoitteiden toteutumisesta, käyttörajoitukset ja jatkotarkkailutoimenpiteet. Jalankulkijoille toimenpiteestä tiedotetaan työmaan aitaukseen asetetuin kyltein. Lähikiinteistöille jaetaan työstä kirjallinen tiedote. Yhteistyöstä viranomaisiin vastaa kunnostustyön ympäristötekninen valvoja tai työn tilaaja. Valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan viranomaisille ennen kunnostuksen aloittamista. Kiinteistöllä arvioidaan olevan noin 100 m 2 :n alueella maata, jonka lyijypitoisuus ylittää alemman ohjearvotason. Maa-ainesten määräksi arvi-
UUDELY/897/07.00/2010 6/13 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet oidaan noin 30 m 3 ktr. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia maita arvioidaan olevan noin 270 m 3 ktr. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Vantaan kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla osoitteessa Urheilutie 9 (RN:o 92-62-200-4), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka lyijypitoisuus on yli 200 mg/kg tai antimonipitoisuus yli 10 mg/kg. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi on alueelta otettava edustavia maaperänäytteitä. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään lyijyn ja antimonin pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi-
UUDELY/897/07.00/2010 7/13 laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään lyijyn ja antimonin pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely.
UUDELY/897/07.00/2010 8/13 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 7.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 7.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 7.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.
UUDELY/897/07.00/2010 9/13 Yleiset perustelut Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään
UUDELY/897/07.00/2010 10/13 teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty lyijylle alemmaksi ohjearvoksi 200 mg/kg ja antimonille 10 mg/kg. Lyijyn kynnysarvo on 60 mg/kg ja antimonin 2 mg/kg. Kiinteistön maaperälle on asetettu kunnostustavoitteeksi kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso lyijylle ja antimonille, koska kiinteistö tulee asuinkäyttöön. (Määräys 1.1.) Ilmoitusasiakirjoissa esitetyssä puhdistustarpeen arvioinnissa on huomioitu kohteen maaperässä todettu lyijy sekä Tikkurilan-Jokiniemen lyijylaskeuma-alueella muissa maaperätutkimuksissa todettu antimoni. Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maaainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maaainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maaainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)
UUDELY/897/07.00/2010 11/13 Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 7.2. ja 7.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1. - 6.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., 2. 4. ja 6.)
UUDELY/897/07.00/2010 12/13 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2. ja 5. - 7.3.) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 43 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Vantaan kaupunki Kielotie 13 01300 Vantaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
UUDELY/897/07.00/2010 13/13 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus