Ruununmyllyn pääkoulu Lausunto sisäilmanäytteiden tuloksista Ruununmyllyn pääkoulu Ruununmyllyntie 2 13270 HÄMEENLINNA Hämeenlinnan tilapalvelut liikelaitos Mika Metsäalho Raatihuoneenkatu 9 13101 HÄMEENLINNA
Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Yleistä... 2 2 Työn suorittaminen... 2 3 Tulokset... 2 4 Yhteenveto näytekokonaisuudesta... 3 Liitteet... 3 YHTEYSTIEDOT... 4 Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Ruununmyllyn pääkoulu 5542 33100 Tampere Ruununmyllyntie 2 Y tunnus: 2496984 4 13270 Hämeenlinna 1 / (5)
1 Yleistä Hämeenlinnan kaupunki teetti Ruununmyllyn pääkoulusta vuonna 2014 rakenneteknisen kuntotutkimuksen, jonka suoritti WSP Finland Oy. Tutkimustyön valmistuttua Hämeenlinnan kaupunki teetti sisäilmamittauksia talvella 2015, koska osassa tiloja havaittiin kosteusvaurioita ja selkeästi kosteita betonirakenteita. Vaikein tilanne oli vanhan osan kellarikerroksessa, sekä liikuntasalissa. Kummatkin näistä tiloista on tutkittu sisäilmanäytteillä. 2 Työn suorittaminen 3 Tulokset Sisäilman laatua mitattiin neljästä eri tilasta, joka rakennuksen kokoon nähden edustaa suppeaa otantaa. Näytehuoneet ovat valittu pääosin ulkoseinän vaippalinjalle sekä tiloihin jotka ovat lähellä kosteusvaurioalueita. Tarkemmin tutkimusnäytekohdat ovat liitteessä 1. Tutkimuksessa käytettiin 6 vaiheimpaktoria standardin STM asumisterveysopas 2009 mukaan. Käytettäviä maljasarjoja oli kolme: THG (Tryptoni hiivauute glugoosiagar) x6 MEA (Mallasuuteagar) x6 DG 18. (Digloraani glyseroliagar) x6 RUUNUNMYLLY IP Näytteessä kokonaisbakteeripitoisuus on erittäin alhainen. Mesofiilisten sienten osalta tuloksissa on Aspergillus suvun kosteusvaurioindikaattoria. Määrä on kuitenkin hyvin alhainen, mutta sisäilmanäytteiden osalta tutkimushistorian puuttuessa vaihteluvälistä ei ole tietoa. Siksi näytettä oleellisempaa on tiedostaa, että kyseisessä tilassa on WSP:n tutkimuksen perusteella alapohjan osalta liiallista rakennekosteutta. Tästä syystä vaurion olemassaoloa ei voida täysin poissulkea. RUUNUNMYLLY 1.1 Näyte edustaa tavallista luokkatilaa, jossa laatta on maanvarainen, mutta kuiva. Tutkimuksen perusteella kokonaisbakteeripitoisuus on alhainen huomioiden, että noin 15 minuuttia ennen mittauksen aloitusta henkilökuormitus tilassa oli lähes maksimissaan. Bakteereista aktinomykeetit edustavat näytteissä kosteusvaurioindikaattoreita, mutta huomioiden tilan käyttöolosuhteet (ulkokengillä oleskellaan luokkatiloissa ja ulkovaatteet ilmayhteydessä luokkatilaan), kontaminaation vaikutus on mahdollinen ja todennäköinen. Muutoin näytteissä ei lajistoltaan ole kosteusvaurioon viitteitä. Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Ruununmyllyn pääkoulu 5542 33100 Tampere Ruununmyllyntie 2 Y tunnus: 2496984 4 13270 Hämeenlinna 2 / (5)
RUUNUNMYLLY 1.2 Näytteessä kokonaisbakteeripitoisuus on alhainen, ja tuloksissa painottuu sekä sisäilman, että ulkoilman tyypilliset mikrobilajit. Aktinomykeettipitoisuus oli näytteessä lievästi koholla. Tilan käyttö on vastaavaa kuin näytehuoneen 1.1 osalta. Tulosten perusteella on pääteltävissä, että pientä viitettä epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. RUUNUNMYLLY LIIKUNTA Näytteen kohdalla kokonaisbakteeripitoisuus on lievästi koholla huomioiden, että tila oli poistettu käytöstä ja henkilökuormitusta ei tilassa ollut kahteen viikkoon ennen mittauksen suorittamista. Ilmanvaihto toimi tilassa normaalisti. Näytteessä on alhainen aktinomykeetti pitoisuus, joka lajistona on kosteusvaurioon viittaava. Mesofiilisten sienten osalta näytteessä esiintyy indikaattorilajistona Asbergillus ja Exophilia sukua. Koska tilasta on löydetty aktiivinen kosteusvaurio parketin alta, lajisto saattaa olla peräisin vaurioalueelta. Toisin kuin muissa tämän sarjan näytteissä, lajisto on tämän näytteen osalta laaja alaisempi, vaikka pitoisuudet olivat vähäiset. 4 Yhteenveto näytekokonaisuudesta Suoritetun tutkimuksen perusteella todetaan, että näytekokonaisuudessa on lieviä pitoisuuksia kosteusvaurioindikaattoreista, mutta pääosin kapean lajiston ja käyttöolosuhteet huomioiden tuloksia on vaikea yhdistää rakennuksessa olevaan epätavalliseen mikrobikasvuun. Tilanne on tulkinnan kannalta selkeämpi liikuntasalin näytteessä, jossa lajisto on laaja alaisempaa ja käyttöolosuhteet erilaiset. Tämän näytteen osalta kosteusvauriolajeja saattaa levitä vaurioalueelta sisäilmaan. Liitteet Markus Fränti asiantuntija, DI Sirate Group Oy 1. Tutkimuskartta näytekokonaisuudesta 2. Ilmanäytteiden analyysivastaus N:O 040215, 2.3.2015 Ilmanäytteiden analyysivastaus N:O 100215, 27.2.2015 Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Ruununmyllyn pääkoulu 5542 33100 Tampere Ruununmyllyntie 2 Y tunnus: 2496984 4 13270 Hämeenlinna 3 / (5)
YHTEYSTIEDOT Sirate Group Oy Y tunnus: 2496984 4 Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Ruununmyllyn pääkoulu 5542 Erkkilänkatu 11 A 6.krs Sähköposti: etunimi.sukunimi@sirate.fi 33100 Tampere Ruununmyllyntie 2 Y tunnus: 331002496984 4 Tampere 13270 Kotisivu: Hämeenlinna www.sirate.fi 4 / (5)
LIITE 1 Ruununmylly 1.1 Ruununmylly 1.2
LIITE 1
Liite 2 TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 8; liiteosa 2 ss.) Tunniste: Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Menetelmä: WSP Finland Oy /Markus Fränti Uimalankatu 1, 33540 Tampere sama markus.franti@wspgroup.fi Ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 9 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Näytteenottajan oma, ei tietoa Kohde: Ruununmylly Näytteenottaja: WSP Finland Oy/ Markus Fränti Näytteenottopvm: 4.2.2015 Olosuhteet ulkona: Maanpinta ei jäässä, ei lumipeitettä. Ulkolämpötila - 2 C. RH 86%. Saapumispvm: 6.2.2015 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1.- 3. Ruununmylly IP Aj250 - Aj252 Sarjat 4.- 6. Ruununmylly 1.1 Aj253 - Aj255 Sarjat 7.- 9. Ruununmylly 1.2 Aj256 - Aj258 Analysoijat: Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä, Raisa Ilmanen / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Kerrostalo (koulurakennus) taajamassa. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/- huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen / Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus- ja home- vauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa/Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.
Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 2/8 (liite 3 ss.) Sarjat 1.- 3. Ruununmylly IP (Aj250 - Aj252) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 27,4% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 59 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Aspergillus versicolor *ª 2 Muut ryhmät: steriili rihma 2 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 4 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 2 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 2 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 3/8 (liite 3 ss.) Sarjat 4.- 6. Ruununmylly 1.1 (Aj253 - Aj255) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21,5 C, RH 24% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 208 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 2 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 31 Oidiodendron * 10 Alternaria 2 Muut ryhmät: steriili rihma 7 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 50 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 14 Muut ryhmät: steriili rihma 5 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 19 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 4/8 (liite 3 ss.) Sarjat 7.- 9. Ruununmylly 1.2 (Aj256 - Aj258) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21,5 C, RH 26% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 410 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 7 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 29 Cladosporium 5 Tritirachium * 5 Hiivasienet: 21 Muut ryhmät: steriili rihma 5 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 65 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 5 Cladosporium 2 Muut ryhmät: steriili rihma 5 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 12 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 5/8 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003)jaAsumisterveysoppaan (2009)tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 2.3.2015 Sirkku Häkkilä FM, rakennusterveysasiantuntija, projektitutkija Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija
Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 6/8 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käyteky menetelmä on ilmanäyte 6- vaiheimpaklokerääjällä otekuna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimikauksilla selvitetään ovatko tutkitun llan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimikauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellarillassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta ilöitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisälloihin. NäyZeenoZo Ilmanäykeen okoon on käyteky 6- vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat ledot ovat raporln sivulla 1. Analysoin[ Näykeen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käyteky Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitekyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liikyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjaku käykäen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG); bakteerit, aklnomykeelt 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeelt dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiakjivisuusvaajmus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkuboinllämpölla 25 C inkuboinlaika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, aklnomykeet- len tyypitys 10-14 vrk. Tulokseen vaikuzavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole okanut näykeitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkikuja näykeitä ja lopul- linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaikukavat tekijät on näykeenokajan vastuulla. Tuloksen toistezavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näykeitä tulisi okaa useita (vähintään 2-3 näytekä). Mitaku matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuuka raken- nuksessa. Muissa sisälloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksikäisessäkin näykeessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuokavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesl vaikukavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaasl huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan polkopuita, ilmanäykeen tutkiminen ei todennäköisesl kuvaa luotekavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobiallstusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.
Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 7/8 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäykeeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäykeiden mikrobisuvuston ja - määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) aklnomykeeo- ilöpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viikaava aklnomykeeo- ilöpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama- alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin aklnomykeeoen kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei viikaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puukeellisesta ilmanvaihdosta. sieni- ilöpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viikaava sieni- ilöpitoisuus taajama- alueella si- jaitsevissa asunnoissa. sieni- ilöpitoisuus, 100 500 cfu/m 3 : kohonnut sieni- ilöpitoisuus taajama- alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la- jistossa esiintyy samanaikaisesl poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näyzeet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäykeeseen, jolloin tulkinta pe- rustuu ulkoilma- ja sisäilmanäykeiden mikrobisuvuston ja - määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon viikaavina on tässä raporlssa esiteky mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaisesl ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viikaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer- killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksikäisen kosteusvaurioon viikaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri llassa otetussa näykeessä tai useiden eri indikaakorimikrobien esiintyminen samassa näykeessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tiekyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) ilöiden yksikäisiäkin pesäke- havaintoja ilmanäykeessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollisesl toksisina eli myrkkyjä tuokavina. Tämä merkitsee sitä, ekä mainitun mikrobiryhmän (esim. aklnomykeelt) ledetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien ledetään tuokavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª- merkillä. Muut [lat kuin asuin[lat Tuotannolliset [lat Tuotannollisissa lloissa on mahdollista, ekä lloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman ekä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi- suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdikava llannekohtaisesl. Koulurakennukset Selvitekäessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäykein voidaan tulosten tulkinnassa käykää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvikämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liikyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulu- rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni- ilöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista otekujen näykeiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksikäisten näykeiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-
Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 8/8 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään 10 12 rakennuksen eri lloista otekua näytekä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuuka ole, yksikäisten llojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitet- tyihin kriteereihin. Toimisto[lat Toimistolloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveys- laitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m 3 sieni- ilöpitoisuus toimistoilmassa viikaa selväsl sisäilman epä- tavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsokava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m 3 (Kosteusvauriotyöryhmän muislo, 2009). Sairaalat, puhdas[lat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason [lat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikro- biologiaan liikyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdaslloihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käytekäessä aerobiologisia ilmanäykeitä kontrolloimaan puhdasllojen mahdollisia kontaminaaloita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja- arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin llaan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi ilöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuokeita, joille sisälloissa oleskelevat allstuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poisteku, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivateku. Kosteusvaurio on välikömäsl korjakava ja vaurioon johtaneet syyt poistekava. Allstumisesta saakaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esi- merkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun allstus keskeytyy tai lakkaa. Allstuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitysleinfekloita tai kehikyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Allstuksen on ha- vaiku lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisäletoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liikyvistä mikauksista sekä kor- jausten yleisperiaakeista. Kosteusvaurioituneita rakenteita purekaessa vapautuu ympäristöön runsaasl mikrobeja, jotka voivat levitä muihin lloihin ja aiheukaa haikaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvaurio- rakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT- korlssa 80-10712 Raken- nuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu- työmenetelmäkorlssa 82-0239 Kosteus- ja mikrobi- vaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. ViiZeet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys - lehl, Pori. 2009. 200 ss. Kosteusvauriotyöryhmän muislo: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. hkp://urn.fi/urn:isbn:978-952- 00-2812- 1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen- Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvikämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. 38 ss. Ratu 82-0239 - koro: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennusleto Oy. Helsinki. 2000. RT 80-10712 - koro: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennusleto Oy. Helsinki. 1999. Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alternalve approach for the correclon of bioaerosol data collected with mullple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127-131
Liite 2 TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 6; liiteosa 2 ss.) Tunniste: RuununmyllynPääkoulu_ILMA_WSP_100215.xlsb Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Menetelmä: WSP Finland Oy / Markus Fränti Uimalankatu 1, 33540 Tampere Sama markus.franti@wspgroup.fi Ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 3 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Näytteenottajan oma, ei tietoa Kohde: Ruununmyllyn pääkoulu (liikuntasali) Näytteenottaja: Markus Fränti Näytteenottopvm: 10.2.2015 Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila 5,2 C. RH 89%. Saapumispvm: 11.2.2015 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1.- 3. Ruununm. Liikunta Aj504 - Aj506 Analysoijat: Raisa Ilmanen / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Taajamassa sijaitseva koulurakennus. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kellari tilojen yhteydessä; tiivis ovi välissä. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/- huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen / Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus- ja home- vauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa/Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.
RuununmyllynPääkoulu_ILMA_WSP_100215.xlsb 2/6 (liite 3 ss.) Sarjat 1.- 3. Ruununm. Liikunta (Aj504 - Aj506) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 22 C, RH 29,4% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 886 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 2 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 31 Cladosporium 2 Aspergillus fumigatus *ª 2 Exophiala * 2 Hiivasienet: 62 Muut ryhmät: steriili rihma 14 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 113 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 48 52 Muut ryhmät: steriili rihma 7 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 107 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100), mutta näytteessä ei tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100), mutta näytteessä ei tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
RuununmyllynPääkoulu_ILMA_WSP_100215.xlsb 3/6 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003)jaAsumisterveysoppaan (2009)tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 27.2.2015 Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija Annika Saarto FT, yliopistotutkija
RuununmyllynPääkoulu_ILMA_WSP_100215.xlsb 4/6 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käyte&y menetelmä on ilmanäyte 6- vaiheimpak4okerääjällä ote&una. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimi&auksilla selvitetään ovatko tutkitun 4lan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimi&auksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellari4lassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta i4öitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisä4loihin. Näy9eeno9o Ilmanäy&een o&oon on käyte&y 6- vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat 4edot ovat rapor4n sivulla 1. Analysoin> Näy&een analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käyte&y Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esite&yjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon lii&yy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korja&u käy&äen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG); bakteerit, ak4nomykee4t 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykee4t dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiak4ivisuusvaa4mus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkuboin4lämpö4la 25 C inkuboin4aika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, ak4nomykeet- 4en tyypitys 10-14 vrk. Tulokseen vaiku9avat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole o&anut näy&eitä, laboratorion lausunto koskee vain tutki&uja näy&eitä ja lopul- linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaiku&avat tekijät on näy&eeno&ajan vastuulla. Tuloksen toiste9avuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näy&eitä tulisi o&aa useita (vähintään 2-3 näyte&ä). Mita&u matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuu&a raken- nuksessa. Muissa sisä4loissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksi&äisessäkin näy&eessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuo&avat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollises4 vaiku&avat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaas4 huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan pol&opuita, ilmanäy&een tutkiminen ei todennäköises4 kuvaa luote&avalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobial4stusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.
RuununmyllynPääkoulu_ILMA_WSP_100215.xlsb 5/6 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja - määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) ak4nomykeeb- i4öpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava ak4nomykeeb- i4öpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama- alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin ak4nomykeeben kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei vii&aa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puu&eellisesta ilmanvaihdosta. sieni- i4öpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava sieni- i4öpitoisuus taajama- alueella si- jaitsevissa asunnoissa. sieni- i4öpitoisuus, 100 500 cfu/m 3 : kohonnut sieni- i4öpitoisuus taajama- alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la- jistossa esiintyy samanaikaises4 poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näy9eet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta pe- rustuu ulkoilma- ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja - määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon vii&aavina on tässä rapor4ssa esite&y mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaises4 ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon vii&aava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer- killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksi&äisen kosteusvaurioon vii&aavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri 4lassa otetussa näy&eessä tai useiden eri indikaa&orimikrobien esiintyminen samassa näy&eessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tie&yjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) i4öiden yksi&äisiäkin pesäke- havaintoja ilmanäy&eessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollises4 toksisina eli myrkkyjä tuo&avina. Tämä merkitsee sitä, e&ä mainitun mikrobiryhmän (esim. ak4nomykee4t) 4edetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien 4edetään tuo&avan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª- merkillä. Muut >lat kuin asuin>lat Tuotannolliset >lat Tuotannollisissa 4loissa on mahdollista, e&ä 4loissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman e&ä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi- suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdi&ava 4lannekohtaises4. Koulurakennukset Selvite&äessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäy&ein voidaan tulosten tulkinnassa käy&ää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvi&ämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulu- rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni- i4öpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista ote&ujen näy&eiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksi&äisten näy&eiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-
RuununmyllynPääkoulu_ILMA_WSP_100215.xlsb 6/6 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään 10 12 rakennuksen eri 4loista ote&ua näyte&ä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuu&a ole, yksi&äisten 4lojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitet- tyihin kriteereihin. Toimisto>lat Toimisto4loissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveys- laitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m 3 sieni- i4öpitoisuus toimistoilmassa vii&aa selväs4 sisäilman epä- tavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katso&ava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m 3 (Kosteusvauriotyöryhmän muis4o, 2009). Sairaalat, puhdas>lat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason >lat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikro- biologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdas4loihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käyte&äessä aerobiologisia ilmanäy&eitä kontrolloimaan puhdas4lojen mahdollisia kontaminaa4oita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja- arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin 4laan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi i4öitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuo&eita, joille sisä4loissa oleskelevat al4stuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poiste&u, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivate&u. Kosteusvaurio on väli&ömäs4 korja&ava ja vaurioon johtaneet syyt poiste&ava. Al4stumisesta saa&aa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esi- merkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun al4stus keskeytyy tai lakkaa. Al4stuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitys4einfek4oita tai kehi&yä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Al4stuksen on ha- vai&u lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisä4etoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen lii&yvistä mi&auksista sekä kor- jausten yleisperiaa&eista. Kosteusvaurioituneita rakenteita pure&aessa vapautuu ympäristöön runsaas4 mikrobeja, jotka voivat levitä muihin 4loihin ja aiheu&aa hai&aa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvaurio- rakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT- kor4ssa 80-10712 Raken- nuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu- työmenetelmäkor4ssa 82-0239 Kosteus- ja mikrobi- vaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Vii9eet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys - leh4, Pori. 2009. 200 ss. Kosteusvauriotyöryhmän muis4o: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. h&p://urn.fi/urn:isbn:978-952- 00-2812- 1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen- Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvi&ämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. 38 ss. Ratu 82-0239 - korb: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennus4eto Oy. Helsinki. 2000. RT 80-10712 - korb: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennus4eto Oy. Helsinki. 1999. Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alterna4ve approach for the correc4on of bioaerosol data collected with mul4ple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127-131