Teräsrakenne Julkaisija 3 2013
Teräsrakenne 3 2013 36. Vuosikerta Julkaisija Pääkirjoitus Tuhotaan loputkin työpaikat? 2 Markku Leino Foorumi Omistajaa ja käyttäjää kiinnostavat ominaisuudet 3 Artikkelit Dixi täyttää Tikkurilan asema-alueen 4 Kokkolaan uusi hopean talteenottolaitos 10 Sastamalassa pukkaa höyryä ja energiaa terästen seasta 14 Lahteen valmistuu CE-teräksinen paloasema 18 Lämmin vesi katolta, sähkö seinistä ja lämpö maasta 20 Tekniikka tukee ja helpottaa laadun tekemistä 23 Vanhat mastot usein kantokykynsä äärirajoilla 26 Rosterin iskukykyä on vahvistettu 28 Projektit HOTT House of Travel and Transportation, Vantaa 30 Pyynikin sosiaali- ja terveysasema, Tampere 34 Vuosaaren sähkönsyöttöasema, Helsinki 38 Reposaaren läppäsillan uusiminen, Pori 40 Ajankohtaista Kiinnikkeiden oikea valinta ja käyttöikäsuunnittelu 42 Teknoksen maalit kiertelevät Helsingissä 44 Pintakäsittelijät-toimialaryhmä - yhteistyötä neljällä vuosikymmenellä 46 Viimeinen sana Ale-suunnittelullako huippulaatua? 47 TkL Ismo Tawast, rakennetekniikan toimialajohtaja Sweco Finland / FMC Group 4 14 34 Kansi: HOTT House of Travel and Transportation, kuva: Marc Goodwin Julkaisija ja kustantaja Unioninkatu 14 PL 381, 00131 Helsinki puh. 09 12 991 (vaihde) fax. 09 1299 214 www.terasrakenneyhdistys.fi Toimitus Päätoimittaja Markku Leino Projektitoimitus, ulkoasu Pekka Vuola puh. 050 571 0061 info@pekkavuoladesign.fi www.pekkavuoladesign.fi Artikkelitoimitus Arto Rautio Johanna Paasikangas-Tella LFC Group puh. 050 5500 292 info@lfc.fi www.lfc.fi Toimitusaineisto info@terasrakenneyhdistys.fi Lehden tilaukset puh. 09 1299 513 info@terasrakenneyhdistys.fi irtonumero 15,00 1/1 vsk 49 4 numeroa/vuosi Ilmoitukset puh. 09 1299 513 info@terasrakenneyhdistys.fi Kirjapaino Forssa Print, Forssa 2013 Lehden painos 13 300 kpl Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0782-0941 Teräsrakenne 3 2013 1
Artikkelit 1. Sastamalassa pukkaa höyryä ja energiaa terästen seasta Tuontitavaraa olevaa raskas polttoöljy vaihtuu kotimaiseen ja lähiseuduilta korjattavaan biopolttoaineeseen Sastamalassa, kun Adven Oy uusii vuonna 2001 käyttöön otettua energialaitostaan. Tukevien teräsrakenteiden varassa toimiva voimala tuottaa höyryä Fineva Ply:n vaneritehtaalle ja kumituotevalmistaja Teknikum Oy:lle sekä energiaa Sastamalan kaukolämpöverkkoon. Adven Oy on nykynimellään ja ruotsalaisen pääomasijoittaja EQT Partnersin omistamana vielä tuore toimija energiamarkkinoille. Juuret ovat kuitenkin syvällä suomalaisessa ja virolaisessa energiantuotannossa, sillä yhtiö on aloittanut toimintansa jo 1980-luvulla Neste Lämmön osana. Sittemmin se tunnettiin nimellä Fortum Energiaratkaisut ennen kuin EQT tuli yhtiön omistajaksi vajaat kaksi vuotta sitten. - Meillä on Suomessa noin sata ja Virossa noin 80 henkeä töissä. Pääbisneksemme on tehdä erilaisia energiaratkaisuja asiakkaillemme avaimet käteen periaatteella. Olemme tehneet lämpö-, kylmä-, höyry- ja kaasutusratkaisuja, joista kertyi vuonna 2012 noin 186 miljoonan euron liikevaihto. Osa toiminnastamme on laitosten pyörittämistä alueellisten ammattilaistemme johdolla ja se osa, jossa itse teen töitä, on uudisinvestointien rakennuttamista, esittelee projektipäällikkö Mikko Rajamäki. Adven Oy, jonka nimi on lyhenne sloganista advanced energy solutions, tekee laitoksia omaan käyttöönsä. Yhtiö rakennuttaa, ylläpitää ja huoltaa itse energiaan liittyvät laitokset ja rakenteet sekä myy energiaa asiakkaan haluamassa muodossa, jolloin asiakas voi keskittyä täysillä omaan perusbisnekseensä. Sastamalassa valmistuva projekti on tässä mielessä yhtiölle tyypillinen. Investoinnissa haetaan sekä taloudellisia että ympäristöetuja, kun vuonna 2001 toimintansa aloittaneessa laitoksessa raskas polttoöljy vaihtuu uusinvestoinnin myötä lähiseuduilta tulevaan uusiutuvaan biomateriaaliin eli puuhun. Samalla Adven tuo hyvinvointia lähialueille puun korjuun ja kuljetuksen parissa. Itse laitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut mukana suuri joukko energia- ja rakennusalan parhaita kotimaisia voimia. Kattilalaitos on tilattu Tampereelta GF Energyltä ja rakennusurakka RTA-yhtiöiltä. RTA-yhtiöt valitsi kattilaitoksen SS-Teraconin suunnitteleman teräsrungon ja vaipan kuorirakenteen toimittajaksi Trutec Oy:n Seinäjoelta. Sastamalassa on käytössä 15 megawatin KPA-kattila. Olemassa olevalla ja uudella höyryteholtaan 10 megawatin kattilalla, joka tehtiin kahden olemassa olevan rakennuksen väliin, pystytään korvaamaan raskan polttoöljyn käyttö lähes kokonaan. Ympäristöpuolella saadaan isoin hyöty rikkipäästöjen vähenemisessä. Suunnittelussa mallinnus olennainen apu Tilaajana Adven Oy on tietysti eniten kiinnostunut energiantuotannon laitteista. Kattilarakennus toimii sääsuojana prosessille, jonka luotettava toiminta on Advenille tärkeintä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna rakennus mahdollistaa nopeiden huoltokatkosten ja päivittäisten huolto- ja kunnossapitorutiinien suorittamisen ja täten lisää laitoksen kannattavuutta ja erityisesti turvallisuutta. - Rakennuspaikka oli ahdas olemassa olevien rakennusten välissä. Teräsrakenteisiin tämä ei niinkään vaikuttanut, mutta perustuksien ja betonielementtien toteutukseen kyllä. Sastamalassa piti esimerkiksi tehdä 120 minuutin paloseinä polttoaineen vastaanottoaseman takia suojaksi viereisiin rakennuksiin päin. Palonsuojavaateiden takia on myös asennettu normaalikattilalaitoksista poiketen 400 X 200 mm teräsputkipilareita, joiden sisällä on betoniraudat ja betonointi, pitämään palomuuri pystyssä. Kun asia oli lähtökohtaisesti tiedossa, se vain otettiin huomioon työtä tehdessä, kertoo päärakennesuunnittelijana toimiva Jyrki Vainio SS-Teracon Oy:n Vaasan toimistosta. - Saimme työn Advenin tarjouskyselyn perusteella. Aikataulu oli hyvin tiukka, mutta lähtökohdat olivat myös selkeät. Saimme 3Dmallit GF Energyltä laitteista ja muilta suunnittelijoilta heidän työstään. Veimme laitteet Teklan Structures ohjelmistoon ja hyödynsimme tietoja betoni- ja teräsrakenteiden suunnittelussa ja tietysti erilaisten törmäysriskien kartoituksessa. Esimerkiksi teräspilarien paikat on sovitettu laitteiston ja niiden asennuksen tiedot huomioiden optimaalisesti. Runkotyö eteni täsmälleen GF:n laiteasennusten optimaalisen sujumisen ehdoilla, Vainio kertoo. 14 Teräsrakenne 3 2013
2. 3 4. Piippu oli yksi rakentamiselle haasteita asettaneista laitteista. Rakennustyön piti kulkea täysin piipun pystytyksen ehdoilla. Perustukset ovat 5,5 X 5,5 metrinen ja 1,4 metriä korkea betonirakenne, joka piti saada mahtumaan hyvin rajatulle alueelle. Kun piippu oli paikallaan, se torppasi muuta työtä paljon, kun nostot saattoi tehdä vain yhdestä suunnasta. Siksi esimerkiksi palomuurin enimmillään 5,5 tonnin kuorielementtien asennus piti miettiä hyvin. Jyrki Vainio oli mukana urakkaneuvotteluissa, millä varmistettiin tarjoajien ymmärtävän varmasti, mihin ovat ryhtymässä. Jyrki Vainio on hoitanut projektissa SS- Teraconissa laskennan ja projektinjohdon. Betonipuolen suunnittelun teki myös Vaasassa Maarit Vainio. Teräsrungon mallinsi Kimmo Mattila Tampereella. - Meillä on yhteinen serveri ja minulla oli käytössäni koko ajan se sama teräsrakennemalli, jota Kimmo työsti Tampereella, Jyrki Vainio selventää nykytekniikan vaikutusta suunnittelutyöhön. - Tekla Structures ja muutenkin toiminta 3D-mallien varassa oli jos ei nyt ihan elinehto niin ei paljon muutakaan tässä työssä. Yhteistyö eri osapuolten välillä pelasi mainiosti ja mallinnuksen ansiosta työ eteni kivuttomasti. Iso apu oli myös siitä, että Advenin Mikko Rajamäki ratkoi ja ohjeisti asiat nopeasti, jos häneltä tarvittiin kantaa, ja että työmaavalvonta oli laadukasta. Työmaalta oltiin meihin heti yhteydessä, jos tuli jotain kysyttävää, ja me vastasimme nopeasti, Jyrki Vainio kiittelee todella hyvän mielen jättänyttä projektia. Tilaaja halusi isoja kokonaisuuksia - Siinä mielessä työn lähtökohdat olivat selkeitä, että käytössä olivat GF:n suunnitelmat ja Adven tiesi tarkkaan haluavansa teräsrunkoisen rakennuksen, jonka julkisivut istuvat jo olemassa oleviin rakennuksiin värien ja materiaalin osalta. Silti vähän epäilimme mahdollisuutta onnistua, sillä aikaa oli vähän ja tilaaja halusi, että konepajakuvatkin ovat valmiina, kun muste kuivaa rungon toimitus- ja asennussopimuksessa. Se kuitenkin onnistui, kun lähtötiedot olivat todella hyvin tiedossa. Näin Trutec pääsi töihin heti valituksi tultuaan, Vainio sanoo. - Meidän kannaltamme projektinjohtajana on hyvä, että rakennustyöt on tehty selkeinä kokonaisuuksina. Siksi teimme kokonaisuudesta sopimuksen RTA-yhtiöiden kanssa. RTAyhtiöt vastasi itse perustusten teosta ja tilasi sitten Trutec Oy:ltä teräsrungon ja kuorirakenteet sekä asennuksen betonielementeille. Trutec on vastannut myös sisä- ja ulkopuolelle tehtyjen teräksisten porrasrunkojen ja ritiläportaiden toimituksesta. Tämä helpotti projektinhallintaa, Rajamäki arvioi. Toteutuspaikka oli suunnittelun ja toteutuksen kannalta hyvin haastava, kun sekä uusi kattila että sen tarvitsema rakennus on pitänyt sovittaa tiettyyn määrättyyn paikkaan. Mikko Rajamäki kiittää suunnittelua siitä, että kaikki tarvittava mahtui ja tilaa jäi huolto- yms. käytön aikaisille toiminnoille. Tiukkaa silti oli ja tämän takia uusi rakennus piti tehdä toiselta puolen kiinni olemassa olevaan rakennukseen ja toisellakin puolen rakennusten väli on vain pari metriä. Rakenteeseen piti siis tehdä myös palomuureja, joita ei väljemmässä rakennuspaikassa olisi tarvinnut tehdä. Kuva 1: Kuvassa näkyvät kierreportaat kuuluvat vanhaan rakennukseen, portaiden ja siilon välissä oleva matala osa sekä keskellä oleva korkea osa ovat uutta rakennusta ja siilon oikealla puolen on taas vanhaa voimalaitoksen osaa. Kun voimalaitos on ollut koko ajan toiminnassa, ei tältä puolen ole voinut tehdä asennuksia. Kuva 2: Tero Pellinen (vas.) ja Mikko Rajamäki voivat myhäillä tyytyväisinä, kun haasteellinen voimalaitosprojekti Sastamalassa alkaa teräsrakenteiden osalta olla valmis. Kuva 3: Laitoksen tuottamaa lämpöä käytetään pitämään voimala-alueen betonilaatat sulina pakkasten aikaan. Putkisto odottaa tässä vielä kytkemistä. Putkissa kiertää glykoolinesteseos, Mikko Rajamäki kertoo. Kuva 4: Voimalaitos on radan ja kadun kulmauksessa. Etualalla näkyvä piippu kuuluu uuteen osaan, taustalla näkyvä vanhaan. Kadulta päin rakenteesta ei erota, mikä osa on aloittanut toimintansa 2001 ja mikä rakennettu 2013. Teräsrakenne 32 2013 15
- Kiitosta täytyy antaa myös Trutecin asennussuunnittelulle ja työmaatoimituksille. Tavara meni kuormasta suoraan paikalleen ja yhteispeli laiteasennusten kanssa pelasi hienosti. Tässähän laiteasennukset ja rakennustöiden vaatimat työt on pitänyt tehdä samalta paikalta, Mikko Rajamäki toteaa. - Itse rakennus on tehty Advenin SS-Teraconilta tilaamilla suunnitelmilla. Myös konepajakuvat ovat siis SS-Teraconilta. Meidän osuutemme oli runkoterästen, porrastornin ja tasojen valmistus ja asennus sekä seinäelementtien, seinäpeltien, kantavan kattoprofiilin, kattoeristeiden ja katehuopien toimitus ja asennus. Seinäelementteinä ja peltiprofiileina käytettiin Ruukin tuotteita. Lisäksi asensimme RTA-n toimittamat sokkelit, ontelolaatat ja palomuurielementit. Toteutus- ja asennussuunnittelu on meiltä, kertoo Trutec Oy:n toimitusjohtaja Tero Pellinen. - Lämpimien tilojen seinät ovat pelti-villapelti elementtejä. Kylmää tilaa eli pelkällä peltiseinällä ovat uuden osan hätäpoistumistienäkin toimiva porrashuone ja sähkösuodatintila. Uuden osan turbiinitilaa palvelee myös vanhemmassa rakennuksessa ulkona oleva kierreporras, Jyrki Vainio lisää. Uusi tekijä saa kiitosta Trutec Oy on toteuttanut hankkeen kokonaisen kotimaisen yhteistyöverkostonsa kanssa. Tero Pellinen kertoo pisimpien yhteistyösuhteiden periytyvän vuodelta 1989, jolloin hän oli polttoleikkaajan apumiehenä Aspo Oy:ssä. Niin Pellinen kuin senaikaiset työkaverit ovat edenneet urillaan, mutta yhteys on säilynyt ja kehittynyt yhteistyösuhteiksi. - Oma urani kulki ensin opiskelujen ja erinäisten metallialan töiden kautta teräsrakenteiden suunnittelutehtäviin. Sitten olin siiloja ja kuljettimia valmistavan yrityksen projektinjohtotehtävissä, mutta veri veti takaisin teräsrakenteita tekevän konepajan palvelukseen tuotanto- ja projektipäälliköksi. Suunnittelutöitä tein sivutoimisesti myös siiloja ja kuljettimia myydessä ja projektoidessa. Trutec Oy on perustettu jo vuonna 2008, mutta päätoimisena yrittäjänä olen toiminut vasta vuoden 2012 alusta. Ensin teimme pelkästään suunnittelua ja asennusta. Luonteeltaan Sastamalan kaltaisten projektien toimittajana olemme toimineet tämän vuoden alusta lähtien. Tähän asti teräsrakentamisen projektit on tämän urakan tapaan saatu aktiivisen myyntityön ansiosta, mutta lähtökohtana on ollut aina hoitaa saadut työt niin hyvin, että meidät muistetaan seuraavankin hankkeen käynnistyessä, Pellinen kertoo. - Meille Trutec Oy oli uusi tekijä, mutta kaikki on mennyt tosi hyvin ja olemme hyvin tyytyväisiä heihin, Rajamäki summaa kokemukset. Myöskin Jyrki Vainiolla on Trutecin toiminnasta vain hyvää sanottavaa. Niin valmistuksen jälki kuin asennustyökin oli laadukasta. Tämä projekti osoittaa hänen mukaansa, ettei uusia toimijoita kannata pelätä tekijöitä valitessaan, jos tarjous ja taustatiedot ovat kunnossa. Asennus vähän jännitti Uudessa rakennuksessa oleva kattila on viisi kerrosta korkeassa tilassa. Lisäksi rakennuksessa on pieni verstas, automaatio-sähkötila, polttoaineen käsittelytila ja varaus uuden turbiinin asennukselle. Ideana on, että omakäyttösähkö voitaisiin haluttaessa tuottaa itse. Nyt jo laitos hyödyntää prosessissa syntyvää lämpöä pihalla ja kylmässä kattilatilassa olevien betonilaattojen lämmittämiseen lattialämmitystekniikalla. Näin estetään liukastumisvahinkoja eikä lämpöä haihduteta harakoille. Runko perustuu teräspilareihin, joista osa on tehty tällaisissa laitoksissa normaalista poiketen liittopilareina paloturvallisuussyistä. Optimoiden sijoitetut pilarit, jotka nousevat 18 metriin, ovat kooltaan 400 X 200 mm. Osassa rakennetta eli kattilatilaa matalammissa osissa on WQ-palkkeja ja ontelolaattoja. Tero Pellinen kertoo Trutecin päätyneen toimittamaan pilarit työmaalle täysmittaisina. Kun hän sitten näki asennuspaikan, jännitti nostojen onnistuminen kieltämättä hiukan, vaikka asiaa oli mietitty pitkään tarjousta tehdessä piirustuksien avulla. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Paikan haasteita kuvaa, että uuden kattilan vaatima teräspiippu, jonka toimitti GF Energy, piti nostaa laitoksen vierellä kulkevalta kadulta, kun tila tontilla ei riittänyt. Noston ajan liikenne oli kadulta poikki. - Työaikataulu oli tiukka. Asennukset alkoivat kuusi viikkoa kaupan sopimisen jälkeen ja rungon pystytys vei viitisen viikkoa. Vaippa oli ummessa sitten reilu viikko tästä. Toki erilaisia viimeistelytöitä jäi vielä päävaiheen jälkeen, mutta kyllä mielestäni toteutui hyvin ajatuksemme olla joustava ja nopea toimittaja. Käytännössä työ eteni suurimman osan asennusaikaamme niin, että runkoa kasattiin päivisin ja julkisivuja tehtiin öisin rungon etenemistä seuraten. Runko on kasattu pulttiliitoksin eli työmaalla ei ole hitsattu, Tero Pellinen sanoo. - Projektinjohdossa myös huomattiin tuo joustavuus ja kyky rytmittää ja vaiheistaa työt fiksusti. Se on auttanut meitä paljon sekä kokonaisuuden eteenpäinviennissä että esimerkiksi työturvallisuusasioiden kannalta. Ja tietysti tässä on pitänyt ottaa koko ajan sekin huomioon, että työtä tehdään toimivan energiantuotantolaitoksen sisällä. Projekti on edennyt kaikin puolin hyvin, Mikko Rajamäki kiittää. - Suunnittelussa lähtökohtana oli optimoida teräkilot. Tämä onnistui, kun pohjatiedot esimerkiksi nostokiskopaikoista olivat ajoissa tiedossa. Näin ei tarvittu turhia varmuuskertoimia. Samasta syystä pilareita ei tehty esimerkiksi tasajaoin. SS-Teraconin laadukkaan suunnittelun ansiosta saimme hyvän toteutuksen kohtuullisin kustannuksin, Mikko Rajamäki jatkaa. Jyrki Vainio laskee teräsmäärän olevan noin 70 tonnia. Määrä ei ole kokonaisuutena suuri, mutta on ihan mainittava uuden rakennuksen fyysiset mitat huomioon ottaen. - Myös asennuksen kannalta suunnittelu on toiminut erinomaisesti. Saimme esimerkiksi kaikki kommentit SS-Teraconilta asennussuunnitteluvaiheessa erittäin nopeasti. Omaa työtä 5. helpotti tietysti paljon, että sain Teklan mallin SS-Teraconilta asennussuunnittelun pohjaksi, Tero Pellinen kehuu myös suunnittelua. - Hienoa on myös se, että vanhemmat osat ja uudisosa istuvat yhteen niin, ettei tästä erota, missä vanha loppuu ja uusi alkaa, Mikko Rajamäki myhäilee osaltaan. Uusi laitos aloittaa tuotantonsa 21.11. 2013. Hanke on edennyt vauhdilla, sillä rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2013 ja runkotyöt 5.5.2013. Joulukuussa Mikko Rajamäki suuntaa Sastamalasta kohti seuraavaa projektia. Hänen mukaansa energia-alalla riittää työtä mm. prosessien tehostamisessa ja Sastamalan tapaisissa uusintaprojekteissa, joissa öljyä korvataan puulla tai muulla uusiutuvalla energialla. Lisäksi 20-30 vuotta vanhoissa laitoksissa alkaa olla luontaisen elinkaaren mukaista uusimistarvetta. Trutecin Tero Pellisen katseet ovat jo nyt uusissa projekteissa, kun työt Sastamalassa ovat käytännössä valmiina. ARa Kuvat 5-7: Adven Oy:n Sastamalan voimalaitoksen uuden osan rakenteita työn aikana ja valmiina. Valokuvat: 1-4,6 Arto Rautio, 5,7 Tero Pellinen 16 Teräsrakenne 3 2013
6. Teräksistä osaamista Teraconin kolme toimistoa Tampereella, Turussa ja Vaasassa työllistävät 18 kokenutta ammattilaista, joiden erikoisosaamiseen kuuluu niin teräs- kuin betonirakenteidenkin suunnittelu. Palvelemme asiakkaitamme Suomessa, Skandinaviassa ja Venäjällä. Teracon on erikoistunut teräsrakenteisten rakennusten, kuten urheiluhallien, hotellien ja ostoskeskusten, rakenteiden ja runkojen suunnitteluun. Ota yhteyttä ja kerromme lisää palveluistamme! 7. SS-Teracon Oy Hatanpään valtatie 34 D, 33100 Tampere, Finland p. 010 423 1100 Projekteja yhteistyössä Kotimaiset teräsrakenteet kaikkialle Suomeen! Teollisuustie 32, 60100 SEINÄJOKI Puh. 040 5940 426 email: etunimi.sukunimi@trutecoy.fi www.trutecoy.fi Teräsrakenne 3 2013 17