1 Erikoiseläinlääkärin tutkintoa koskeva pysyväismääräys Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 20.9.2007 1. Koulutuksen tavoitteet ja koulutusohjelmat... 1 2. Koulutusohjelman hallinto... 1 3. Tutkinnon rakenne... 2 4. Tutkinnon suoritusoikeus ja opiskeluoikeuden myöntäminen... 3 5. Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin... 3 6. Erikoistuvan eläinlääkärin ohjaus... 3 7. Erikoistumisklinikat... 4 8. Erikoistumisvirat eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa... 4 9. Työjaksoja koskevat määräykset... 4 10. Suoritusten vanheneminen... 4 11. Koulutusohjelman vaihtaminen... 4 12. Usean erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittaminen... 4 13. Valmistuminen... 4 14. Kansainväliset erikoistumistutkinnot... 5 15. Voimaantulo... 5 1. Koulutuksen tavoitteet ja koulutusohjelmat Asetus erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä (275/2000) on tullut voimaan 1.7.2000, sekä muutos asetukseen 1.6.2006 (400/2006). Erikoiseläinlääkärin tutkinto on ammatillinen jatkotutkinto. Erikoiseläinlääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoiseläinlääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen sekä toimimiseen erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä. Asetuksen mukaan erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina, joita ovat: pieneläinsairaudet, hevossairaudet, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto, elintarviketuotannon hygienia sekä tarttuvat eläintaudit. 2. Koulutusohjelman hallinto Eläinlääketieteellinen tiedekunta vastaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon järjestämisestä Helsingin yliopistossa. Tiedekunta hyväksyy tutkinnon suoritusoikeutta hakevat opiskelijoiksi hakemuksen perusteella, nimittää eläinlääkärit erikoistumisvirkoihin ja päättää suoritettujen tutkintojen hyväksymisestä. Tiedekunnassa on dekaanin nimittämä erikoistumistoimikunta, jossa on vähintään yksi edustaja jokaiselta erikoistumisalalta. Erikoistumistoimikunta tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen erikoistumisopintojen pysyväismääräykseksi ja valvoo erikoistumisopintojen toteutusta ja kehittämistä. Erikoistumistoimikunta pitää yllä luetteloa hyväksytyistä erikoistumisklinikoista. Erikoistumistoimikunnan jäsenet toimivat oman erikoistumisalansa asiantuntijoina tiedekunnassa ja vastaavat koulutusohjelman toteuttamisesta. Laitokset päättävät tiedekunnan erikoistumistoimikunnan tekemän esityksen pohjalta alakohtaisista koulutusohjelmista. Laitos nimeää opiskelijoille pääohjaajat ja hyväksyy opintosuunnitelmat, ellei
2 alakohtaisissa pysyväismääräyksissä toisin mainita. Laitokset vastaavat omien koulutusalojensa osalta tiedekunnan erikoistumisvirkoihin liittyvistä käytännön järjestelyistä. 3. Tutkinnon rakenne Erikoiseläinlääkärikoulutuksen kokonaislaajuus on 240 opintopistettä (1 op vastaa noin 26 tunnin työskentelyä), ja sen suorittaminen kestää noin neljä vuotta. Erikoiseläinlääkärikoulutukseen osallistuvan tulee suorittaa: 1) yhden vuoden pituinen yleisosa (30 op) erikoisalaan soveltuvissa tehtävissä, 2) noin kolmen vuoden pituinen ohjattu erikoistumiskoulutus (210 op), joka käsittää perusosan ja syventävän osan sekä kurssimuotoisen teoreettisen koulutuksen, erikoistumisen näyteportfolion, erikoisalan kuulustelun tai yliopiston hyväksymän muun opintosuorituksen, jolla osaaminen näytetään, sekä alakohtaisesti määritellyt kirjalliset raportit. Kahden tai useamman koulutusohjelman opintojen yhteisistä osuuksista voidaan muodostaa yhteisiä koulutusjaksoja, jos tämä on perusteltua yhteisen aineksen laajuuden ja erikoiseläinlääkärin tehtävissä tarvittavien valmiuksien vuoksi. Yhden vuoden pituinen yleisosa (= 30 op) suoritetaan toimimalla erikoistumisalaan soveltuvissa tehtävissä. Se on suoritettava ennen ohjattua erikoistumiskoulutusta. Yleiskoulutukseksi hyväksytyn työn tulee olla kokopäiväistä tai puolipäiväistä. Jos työ on puolipäiväistä, aika vaaditaan kaksinkertaisena. Säännöllinen päivystystyö hyväksytään myös yleisosaan. Lyhin erikoistumiskoulutukseksi hyväksytty työjakso on yksi kuukausi. Ohjattu erikoistumiskoulutusosuus (= 210 op, noin 3 vuotta) käsittää perusosan, syventävän osan ja kurssimuotoisen koulutuksen. Ohjattua erikoistumiskoulutusta voidaan suorittaa toimimalla erikoistumisalaan kuuluvissa tehtävissä Helsingin yliopistossa, muissa yliopistoissa, kunnan tai valtion palveluksessa, ohjatun erikoistumiskoulutusoikeuden saaneella klinikalla, ulkomailla tai muissa tiedekunnan nimeämän pääohjaajan hyväksymissä tehtävissä. Erikoistumiskoulutukseksi hyväksytyn työn tulee olla kokopäiväistä tai puolipäiväistä. Jos työ on puolipäiväistä, aika vaaditaan kaksinkertaisena. Pääsääntöisesti lyhin erikoistumiskoulutukseksi hyväksytty työjakso on yksi kuukausi, mutta erityistapauksissa voidaan hyväksyä lyhyempiäkin palvelujaksoja (vähintään 5 päivää) sillä edellytyksellä, että erikoistuja on useamman jakson saman työnantajan palveluksessa ja koulutus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen vähimmäismäärä vaihtelee koulutusohjelmittain. Yhden kurssin tulee olla vähintään viiden tunnin pituinen (1 päivä = 0,3 op). Suoritettavien kurssien tulee muodostaa erikoistujan kannalta mielekäs kokonaisuus, joka hahmotellaan etukäteen opintosuunnitelmaa laadittaessa. Pääohjaaja hyväksyy kurssit todistusten ja opintopiste-esitysten perusteella. Kurssien laajuuden laskemisessa voidaan käyttää seuraavia kertoimia: Kerrointa 1 käytetään silloin, kun kurssi liittyy erikoistujan erikoistumisalaan yleisesti. Kerrointa 2 käytetään silloin, kun kurssi liittyy erikoistujan erikoistumisopintojen syventävään alaan. Perustelluista syistä voidaan yleisosan aikana suoritettuja kursseja hyväksyä kurssimuotoiseen koulutukseen. Ohjattuun erikoistumiskoulutukseen sisältyy myös vähintään yhden alan erikoisosaamista osoittavan julkaisun kirjoittaminen. Käsikirjoitus tulee julkaista Suomen Eläinlääkärilehdessä tai muussa vertaisarviointia käyttävässä ammatillisesti tai tieteellisesti merkittävässä julkaisusarjassa. Tarkempia ohjeita annetaan erikoistumisalakohtaisissa pysyväismääräyksissä. Kuulustelu järjestetään kerran vuodessa marraskuun kolmantena perjantaina. Tiedekunnan kanslia vastaa kuulustelun järjestelyistä. Kuulusteluun voi ilmoittautua, kun opintosuorituksia on koossa vähintään 160 opintopistettä.
3 Koulutusalakohtaiset kuulusteluvaatimukset hyväksyy vuosittain tiedekunnan erikoistumistoimikunta viimeistään viisi kuukautta ennen erikoistumiskuulustelua. Kuulusteluvaatimukset ovat tiedekunnan wwwsivuilla osoitteessa www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/erikoistuminen. Kuulustelusta ilmoitetaan Suomen Eläinlääkärilehdessä viimeistään kahta kuukautta ennen kuulustelun järjestämistä. Ilmoituksessa ilmoitetaan hakuajan päättymisajankohta. Kuulusteluun ilmoittaudutaan eläinlääketieteellisen tiedekunnan kotisivuilta (www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/erikoistuminen) tai kansliasta saatavalla hakulomakkeella. Kuulustelussa hyväksytty suoritus edellyttää vähintään 60 % kokonaispistemäärästä. Erikoistumistoimikunta voi erikoistumisalan aloitteesta hyväksyä myös jonkun muun opintosuorituksen, jolla osaaminen näytetään. 4. Tutkinnon suoritusoikeus ja opiskeluoikeuden myöntäminen Erikoiseläinlääkärin tutkinnon voi suorittaa Suomessa ainoastaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Erikoiseläinlääkärin tutkinnon voi suorittaa henkilö, jolla on oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä Suomessa. Opiskeluoikeutta erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittamiseen voi hakea vasta sitten, kun yleisosa on suoritettu. Opiskelija toimittaa asianomaisen laitoksen opintotoimistoon opiskeluoikeusanomuksen (pdfmuodossa), jonka liitteenä ovat kopiot työtodistuksista yms. todistuksista, joiden perusteella yleisosa voidaan todeta suoritetuksi. Erikoistumisalasta vastaava eläinlääkäri hyväksyy yleiskoulutuksen ja laitos nimeää erikoistujalle pääohjaajan. Opiskeluoikeuden myöntää laitoksen esityksestä erikoistumistoimikunnan puheenjohtaja. Opiskeluoikeuden myöntämisestä lähetetään tieto pääohjaajalle ja hakijalle. Koulutus voi pääsääntöisesti alkaa siitä päivästä, jona yleiskoulutus on hyväksytty. Pääohjaaja voi kuitenkin poikkeustapauksessa harkintansa mukaan hyväksyä taannehtivasti osan ohjatun koulutuksen perusosan opinnoista. Erikoistuja laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa koulutuksen sisältöä ja suoritustapaa koskevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) kolmevuotisen ohjatun erikoistumiskoulutuksen alussa, puolen vuoden kuluessa opiskeluoikeuden myöntämisestä. Laitosjohtoryhmä hyväksyy opintosuunnitelmat ellei alakohtaisissa pysyväismääräyksissä toisin mainita. Opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon vuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15. syyskuuta. Mikäli tämä päivä on lauantai tai sunnuntai, viimeinen ilmoittautumispäivä on 15. päivää seuraava ensimmäinen arkipäivä. Opintosuorituksia ei kerry ajalta, jona opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksi yliopistoon. 5. Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin Laitoksen nimeämä pääohjaaja hyväksyy yksittäiset opintosuoritukset. Erikoistuja toimittaa sen jälkeen hyväksytyt opintosuoritukset laitoksen opintotoimistoon siihen tarkoitettua koontilomaketta apuna käyttäen. Suoritukset kirjataan opintosuoritusrekisteriin ja arkistoidaan. 6. Erikoistuvan eläinlääkärin ohjaus Erikoistujan pääohjaajan kelpoisuusvaatimuksena on erikoiseläinlääkärin tutkinto tai eläinlääketieteen tohtorin tutkinto. Pääohjaajan tulee kuulua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan henkilökuntaan. Pääohjaaja hyväksyy tarvittavat muut ohjaajat, joiden tulee antaa suostumuksensa tehtävään. Muut ohjaajat voivat alasta riippuen olla esimerkiksi julkisyhteisöistä, yksityisiltä eläinlääkäriasemilta tai teollisuudesta. Pääohjaaja hyväksyy tiedekunnan ulkopuolella suoritetut koulutusjaksot. Pääohjaaja hyväksyy myös teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen opintosuoritukset (ml. artikkeli).
4 Ohjattava ylläpitää erikoistumisportfoliota omista suorituksistaan erikoistumiskoulutusosuuden alusta opintojen päättymiseen asti. Opintojen ja oppimisen etenemistä arvioidaan portfolion avulla pääohjaajan kanssa käytävässä ohjauskeskustelussa vähintään kolme kertaa erikoistumiskoulutusosuuden kuluessa. 7. Erikoistumisklinikat Hevos- ja pieneläinsairauksien erikoistumiskoulutukseen kuuluu yleiskoulutusvaiheen ja ohjatun erikoistumiskoulutuksen perusosan aikana työskentelyä hyväksytyillä klinikoilla. Yleisklinikoilta vaaditaan, että erikoistujan lisäksi klinikalla työskentelee päätoimisesti yksi eläinlääkäri kyseisellä erikoistumisalalla (ei välttämättä erikoiseläinlääkäri). Ohjatun erikoistumiskoulutuksen klinikoilta vaaditaan, että klinikalla työskentelee päätoimisesti erikoistujan lisäksi kyseisen erikoistumisalan erikoiseläinlääkäri tai eläinlääketieteen tohtori. Oikeutta toimia hevos- ja pieneläinsairauksien erikoistumisalojen koulutusklinikkana anotaan erikoistumistoimikunnalta. Luettelo hyväksytyistä klinikoista on tiedekunnan www-sivuilla (www.vetmed.helsinki.fi/erikoistuminen) sekä saatavissa tiedekunnan kansliasta. Kanslia tarkistaa vuosittain klinikoita koskevat tiedot. 8. Erikoistumisvirat eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Erikoistumisviroista ilmoitetaan Suomen Eläinlääkärilehdessä. Valinnassa huomiota kiinnitetään suoritettuun yleisosaan, erikoistumisalalla hankittuun työkokemukseen ja erikoistumisalaan liittyviin muihin ansioihin. 9. Työjaksoja koskevat määräykset Kunakin koulutusvuonna sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta, äitiys-, isyysja vanhempainlomasta tai opintovapaasta tentin lukua varten voidaan lukea koulutukseen yksi kuukausi, mikäli virkamääräys on voimassa. Yhdestä äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen vain kuukausi, vaikka loma jakautuisi eri vuosille. Yksityisasian vuoksi otettu virkavapaus pidentää palvelua virkavapauden ajan. Siviilipalveluun sisältyvää työskentelyä päätoimisissa eläinlääkärin tehtävissä hyväksytään osaksi koulutusta toimenkuvan perusteella. 10. Suoritusten vanheneminen Yleisjakso ei vanhene. Sekä ohjattuun erikoistumiskoulutukseen kuuluva työskentely että teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen kurssit vanhenevat kymmenessä vuodessa. Kuulustelu vanhenee neljässä vuodessa. Mikäli opiskelijan suoritukset ovat vanhentuneet, erikoistumistoimikunta voi harkintansa mukaan tapauskohtaisesti myöntää määräaikaisia pidennyksiä opintosuorituksiin. 11. Koulutusohjelman vaihtaminen Koulutusohjelman vaihtaminen tapahtuu samaa menettelyä noudattaen kuin haettaessa ensimmäistä kertaa opinto-oikeutta erikoiseläinlääkärin tutkintoon. 12. Usean erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittaminen Lähtökohtana on, että eläinlääkäri suorittaa vain yhden erikoistumistutkinnon. Erikoistumistoimikunnan puheenjohtaja voi erityisistä perusteista myöntää hakijalle oikeuden suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon useammalla erikoistumisalalla. Jos erikoistuminen suoritetaan useammalla erikoistumisalalla, molemmilta erikoistumisaloilta määrätään pääohjaaja. Yhdessä pääohjaajien kanssa tehdään opintosuunnitelmat, joihin sisällytetään yleisten osioiden lisäksi ne opintosuoritukset molemmilta erikoistumisaloilta, joissa opinnot poikkeavat toisistaan. 13. Valmistuminen
5 Kun erikoistuja on suorittanut kaikki erikoistumistutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja hänen erikoistumisportfolionsa on hyväksytty, pääohjaaja lähettää tästä ilmoituksen tiedekunnan kansliaan (lomake) tutkintotodistuksen kirjoittamista varten. Tutkintotodistuksen myöntää tiedekunnan dekaani. 14. Kansainväliset erikoistumistutkinnot Kansainväliset erikoistumistutkinnot (Diplomate-tutkinnot) voidaan hyväksyä osittain tai kokonaan osaksi kansallista erikoistumistutkintoa ehdoilla, jotka määritellään tarkemmin erikoistumisalakohtaisissa pysyväismääräyksissä. 15. Voimaantulo Tämä pysyväismääräys astuu voimaan 20.9.2007. Samalla kumotaan 1.1.2003 annettu pysyväismääräys erikoiseläinlääkärikoulutuksesta.
Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Hevossairaudet (240 op) Tutkintonimike Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Specialistveterinär i hästsjukdomar DVM, Specialist in Veterinary Medicine, Equine Diseases Koulutuksen tavoitteena on hevossairauksiin syvällisesti perehtynyt asiantuntija, jolla on laaja-alaiset tiedot, taidot ja valmiudet työskennellä itsenäisesti erikoiseläinlääkärinä vaativissa työtehtävissä. Koulutusta voidaan painottaa mm. kirurgiaan, sisätauteihin tai lisääntymistieteisiin. Yleisosa (12 kk = 30 op) Yleisosaan hyväksyttävää koulutusta on kokopäivätoiminen, monipuolinen työskentely erikoisalaan soveltuvissa tehtävissä. Tällaista työskentelyä on esimerkiksi kliininen eläinlääkärintyö koti- tai ulkomaisella hevosklinikalla, työskentely yksityisenä praktisoivana eläinlääkärinä tai kunnan eläinlääkärinä siten, että pääosa työstä on kliinistä hevostyötä tai työskentely eläinlääketieteellistä (hevoseen kohdistuvaa tai soveltuvaa) tutkimusta suorittavassa laitoksessa. Yleisosan suorittaminen dokumentoidaan työtodistuksin ja/tai potilaspäiväkirjan avulla. Ohjattu erikoistumiskoulutus (36 kk = 210 op) Erikoistuja itse vaikuttaa ohjatun erikoistumiskoulutuksen sisältöön henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassaan, jossa hän voi kiinnostuksensa mukaisesti painottaa eri osa-alueita. Opiskelija on vastuussa ohjatun erikoistumiskoulutuksen monipuolisuudesta. Eri osa-alueiden muista ohjaajista, jotka voivat olla koti- tai ulkomaisia, sovitaan tuolloin erikseen. Opiskelija ja ohjaaja arvioivat vähintään kerran vuodessa erikoistumisen etenemistä. Opiskelijan tulee tätä varten sopia tapaaminen ohjaajan kanssa. Pääohjaajaksi voidaan nimittää kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen hevossairauksien erikoiseläinlääkäri tai eläinlääketieteen tohtori. Perusosa (18-20 kk, 105-117 op) Opintoihin kuuluvat monipuoliset perusopinnot hevosen kirurgiassa, sisätaudeissa ja diagnostisessa kuvantamisessa. Lisääntymistieteessä opintojen pituus on 1-2 kk, ja siitä sovitaan opintosuunnitelmaa laadittaessa. Opintoihin kuuluu päivittäinen kliininen työ, osallistuminen kliinisiin koulutuspalavereihin, potilasdemonstraatioihin, seminaareihin, kliiniseen opetukseen ja potilaspäivystykseen. Lisäksi työskennellään 6-8 kuukautta erikoistumistoimikunnan hyväksymällä koti- tai ulkomaisella hevosklinikalla tai siitoskauden aikana (enintään 5 kuukautta) siittolassa, jossa on nimetty ohjaaja. Erikoistuja on velvollinen pitämään varsinaisen erikoistumisensa aikana portfoliota sekä aihekohtaista ja kronologista potilaskirjanpitoa potilastapauksista. Opiskelijan tulee lisäksi tehdä potilasraportteja, anestesiakertomuksia, röntgenlausuntoja sekä lääkeraportteja. Syventävä osa (12 kk, 70 op, tästä 6-12 kk yliopiston virassa) Koulutuksen loppuvaiheeessa eläinlääkäri syventää opintojaan jollakin erikoisalansa osa-alueella, esimerkkeinä ontumadiagnostiikka, pehmytosakirurgia, ähkykirurgia, laparoskopia, haavat ja muu hätätapauskirurgia, anestesiologia, diagnostinen kuvantaminen, neonatologia, neurologia, oftalmologia, kliininen patologia, lisääntymistiede. Syventävä osa voidaan suorittaa Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tai erikoistumistoimikunnan hyväksymässä paikassa, kuten muussa yliopistossa, tutkimuslaitoksessa, hevossairaalassa, hevosklinikalla tai siittolassa. Koulutuksen aikana erikoistuja laatii vähintään yhden vertaisarvioidun artikkelin kansainväliseen julkaisuun tai Suomen Eläinlääkärilehteen. Kurssimuotoinen koulutus (4-6 kk, 23-35 op) Kurssimuotoiseen koulutukseen voidaan hyväksyä sekä koti- että ulkomaisia erikoiskursseja, painotuksena on alakohtainen koulutus. 1
Tutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumistutkinnot Tutkintotodistuksen saa kun on ilmoittautunut erikoistujaksi ja esittää ohjaajalle hyväksyttävän portfolion suoritettuaan muuten kuin de facto tunnustuksella jonkun seuraavista: ECVS - Surgery European Veterinary Specialist in Equine Surgery ECEIM- Internal medicine European Veterinary Specialist in Equine Internal Medicine Muista kansainvälisistä tutkinnoista voidaan hyväksyä hevosia käsitteleviä osia koulutuksesta tapauskohtaisesti. 2
Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Pieneläinsairaudet (240 op) Tutkintonimike Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Specialistveterinär i smådjurssjukdomar DVM, Specialist in Veterinary Medicine, Small Animal Diseases Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja alan käytännön valmiuksiin. Tavoitteena on, että erikoistuvalla eläinlääkärillä on syvälliset tiedot ja taidot pieneläinsairauksista sekä valmiudet ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen. Erikoistujalla on mahdollisuus painottaa jotakin erikoisalansa osa-aluetta koulutuksen aikana. Yleisosa (12 kk, 30 op) Koulutuksesta 6 kk on joko kliinistä pieneläintyötä tai muuta erikoistumistoimikunnan hyväksymää alaan liittyvää työskentelyä. 6 kk on kliinistä pieneläintyötä erikoistumistoimikunnan yleiskoulutusklinikaksi hyväksymällä pieneläinvastaanotolla. Ohjattu erikoistumiskoulutus (36 kk, 210 op) Ohjattu erikoistumiskoulutus jaetaan perusosaan, syventävään osaan ja kurssimuotoiseen koulutukseen. Perusosan kesto on 18-24 kk (100-140 op), syventävän osan 6-12 kk (35-70 op) ja kurssimuotoisen koulutuksen 3-6 kk (15-30 op). Opiskelija laatii yhdessä pääohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa he määrittelevät opiskelun tavoitteet pieneläinsairauksien eri osa-alueilta, suorituspaikat ja tavat sekä eri jaksojen pituudet. Pääohjaajaksi voidaan nimittää kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri tai eläinlääketieteen tohtori. Erikoistumisklinikalla tapahtuvan koulutuksen ohjaajaksi voidaan nimittää päätoiminen pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteen dosentti tai tohtori, joka työskentelee ohjattuun erikoistumiskoulutukseen hyväksytyllä klinikalla. Erikoistuja on velvollinen pitämään ohjatun erikoistumiskoulutuksen aikana portfoliota, potilastapauksista aihekohtaista ja kronologista kirjanpitoa sekä kirjoittamaan potilastapausselostuksia, röntgen-, anestesia- ja lääkeraportteja. Opiskelija kirjaa myös muut koulutukseen kuuluvat osa-suoritukset, kuten esitelmät, luennot, alustukset ja demonstraatiot portfolioon. Erikoistujan on laadittava vähintään yksi artikkeli, joka tulee julkaista Suomen eläinlääkärilehdessä tai muussa esitarkastusmenettelyä noudattavassa lehdessä. Työskentelyn edistymistä seurataan ohjaajan kanssa käydyissä keskusteluissa sekä portfoliotyöskentelyn avulla. Perusosa (18 24 kk, 100-140 op) Erikoistuja suorittaa perusosan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti työskentelemällä ohjattuun erikoistumiskoulutukseen hyväksytyillä tai muilla erikoistumistoimikunnan erityisin perusteluin sellaisiksi hyväksytyillä klinikoilla. Syventävä osa (6 12 kk, 35-70 op) Erikoistuja suorittaa syventävän osan Yliopistollisessa eläinsairaalassa tai muulla yliopistotasoisella, erikoistumistoimikunnan hyväksymällä klinikalla opintosuunnitelman mukaisesti. Mikäli koulutus tapahtuu muualla kuin Helsingin yliopistossa, pääohjaaja ja ulkopuolista tahoa edustava ohjaaja laativat yhdessä suunnitelma tälle jaksolle. Syventävään osaan tulee sisältyä mahdollisuuksien mukaan sisätautiopin, kirurgian, diagnostisen kuvantamisen sekä kliinisen patologian/laboratoriotyön jaksoja. Syventävän osan aikana erikoistuja voi painottaa mahdollisuuksien mukaan jotakin pieneläinsairauksien osa-aluetta. Jaksoon tulee kuulua päivittäisen kliinisen työn lisäksi mm. osallistumista kliiniseen opetukseen, kliinisiin kokouksiin, potilasdemonstraatioihin, seminaareihin (myös esitelmöitsijänä) ja potilaspäivystykseen Opiskelija jatkaa syventävän jakson aikana edelleen portfolion täydentämistä ja potilaskirjanpitoa, josta tulee ilmetä myös päivystysaikaisten potilaiden osuus. Kurssimuotoinen koulutus (3 6 kk, 15-30 op) Ohjattuun erikoistumiskoulutukseen vaaditaan vähintään 3 kk (15 op) ja hyväksytään enintään 6 kk (30 op) kurssimuotoista koulutusta. Pieneläinsairauksien erikoistumistutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumistutkinnot Tutkintotodistuksen saa kun on ilmoittautunut erikoistujaksi ja esittää ohjaajalle hyväksyttävän portfolion suoritettuaan muuten kuin de facto tunnustuksella jonkun seuraavista: 3
- Internal Medicine ECVIM-CA: European Veterinary Specialist in Small Animal Cardiology European Veterinary Specialist in Small Animal Medicine European Specialist in Small Animal Oncology - Dermatology ECVD - Surgery ECVS - Neurology ECVN Muista kansainvälisistä tutkinnoista voidaan hyväksyä pieneläimiä käsitteleviä osia koulutuksesta tapauskohtaisesti.. 4
Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Tarttuvat eläintaudit (240 op) Tutkintonimike Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri, Specialistveterinär i infektionssjukdomar DVM, Specialist in Veterinary Medicine, Infectious Diseases Tarttuvien eläintautien koulutusohjelman avulla erikoistuva hankkii valmiuksia tarttuvien eläintautien epidemiologian, ennaltaehkäisyn, vastustuksen, lainsäädännön ja diagnostiikan erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Koulutusta voi suunnata syventävässä osassa mm. hallinto- ja viranomaistehtäviin, tartuntatautidiagnostiikkaan, tartuntatautiepidemiologiaan ja -ekonomiaan tai eläinten terveydenhuollon piirissä suoritettavaan tartuntatautien vastustustyöhön painottuvaksi. Tarttuvien eläintautien erikoistumista ohjaa erikoistumisalasta vastaavan eläinlääkärin ohella peruseläinlääketieteen laitoksen (PELL) erikoistumiskoulutuksen työryhmä (= PELL:n erikoistumistyöryhmä), joka mm. pitää yllä ajankohtaista listausta opiskeltavista aihepiireistä, hyväksyy opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), vuosittaiset portfoliopohdinnat ja erikoistumisportfolion sekä päättää 1) kuulusteluvaatimuksista, - kysymyksistä ja niiden korjaamisesta tai 2) erikoistumistoimikunnan hyväksymästä muusta kuulustelua vastaavasta opintosuorituksesta, jolla osaaminen näytetään. Yleisosa (12 kk, vastaa 30 op) Yleisosan aikana erikoistuja hankkii kokemusta tarttuvien eläintautien vastustamisesta käytännön eläinlääkintähuollon, eläintautitorjunnan tai tartuntatautidiagnostiikan tehtävissä. Pääsääntöisesti yleisosa suoritetaan tiedekunnan ulkopuolella. Yleisosan tavoitteena on perehtyä edellä mainittuihin aihepiireihin käytännön tasolla ja muodostaa henkilökohtainen näkemys ammatillisen kehittymisen tavoitteista tarttuvien eläintautien erikoisalalla. Hakiessaan ohjattuun erikoistumiskoulutukseen erikoistuja osoittaa hankkimansa kokemuksen tartuntatautien ennaltaehkäisystä ja vastustuksesta sekä esittää erikoistumiskoulutukselle asettamansa henkilökohtaiset tavoitteet hakemuksensa lähetekirjeessä. Hakemus lähetetään PELL:n toimistoon. Erikoistuja suunnittelee pääohjaajan ja hänen hyväksymiensä muiden ohjaajien kanssa perusosan ja syventävän osan koulutuksen sisällön laatimalla HOPS:n. Erikoistujan omat tavoitteet muodostavat lähtökohdan koulutuksen tarkemmalle suunnittelulle ja toteutukselle. HOPS:sta tulee käydä ilmi mm. kuinka opintojen eri aihepiirien opiskelu suoritetaan, suuntautuminen, erikoistumiskoulutuksen suorituspaikat, eri jaksoista vastaavat ohjaajat sekä, miten erikoistumisen etenemistä seurataan. HOPS:n hyväksyy PELL:n erikoistumistyöryhmä. HOPS:n etenemistä seurataan säännöllisissä tapaamisissa pääohjaajan kanssa. Sitä voidaan tarvittaessa muokata pääohjaajan hyväksymällä tavalla. Ohjattu erikoistumiskoulutus (36 kk, 210 op) Ohjatusta erikoistumiskoulutuksesta enintään kaksi vuotta suoritetaan yliopiston virassa ja vähintään yksi vuosi muualla kuin yliopistossa ohjattua harjoittelua sisältävänä. Yliopiston virassa suoritettava osa voidaan korvata PELL:n erikoistumistyöryhmän hyväksymällä toiminnalla erikoistumisalaan kuuluvissa tehtävissä muissa yliopistoissa, kunnan tai valtion palveluksessa tai ulkomailla. Tiedekunnan erikoistumistoimikunta myöntää erillisestä anomuksesta ja perustelluista syistä ne poikkeukset, jolloin koko ohjattu osuus on suoritettu joko kokonaan yliopistolla tai kokonaan yliopiston ulkopuolella. Oppimisen tukena ja opintojen etenemisen seuraamisessa erikoistuja käyttää perusportfoliota ja vuosittaisia portfoliopohdintoja, joiden perusteella kirjataan vuosittaisia opintosuorituksia. Hän pitää yksityiskohtaisempaa työpäiväkirjaa portfolionsa liitteeksi. Syventävässä osassa erikoistujan tulee myös pyrkiä kehittämään oman erikoistumisalansa erityisosaamista jo koulutuksensa aikana esim. esitelmöimällä vaihtoehtoisten opintojen kursseilla yms. tilaisuuksissa. Ohjatun erikoistumiskoulutuksen aikana erikoistujan tulee osoittaa portfoliossaan seuranneensa säännöllisesti erikoistumisalansa tieteellisiä lehtiä. Tiedekunnan tarttuvien eläintautien erikoistumisviran haltija suorittaa erikoistumistaan tiedekunnan peruseläinlääketieteen laitoksen mikrobiologian ja epidemiologian ja/tai patologian ja parasitologian osastoissa osallistuen myös opetus- ja kurssitoimintaan tavoitteidensa mukaisesti. Erikoistumisvirassa erikoistuja voi suorittaa perusja/tai syventävää osaa. Perusosa (12-18 kk, 90-120 op) Perusosan aikana opiskelija perehtyy mahdollisimman laaja-alaisesti erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja syventää erikoisalansa käytännön valmiuksia. Hän syventää tartuntatautien epidemiologiaan, diagnostiikkaan, ennaltaehkäisyyn, vastustukseen ja lainsäädäntöön liittyviä perustietojaan tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäritutkinnon opiskeluaihelistan mukaisesti (perusosan opiskeluaiheet). 5
Perusosa voidaan suorittaa kokonaan tiedekunnassa tai kokonaan tai osittain myös tiedekunnan ulkopuolella PELL:n erikoistumistyöryhmän hyväksymissä koulutuspaikoissa tai vastaavissa ulkomaisissa laitoksissa. Tällöin pääohjaajan kanssa tehtävästä koulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi, kuinka erikoisalan tieteelliseen tietoon perehtyminen ja kurssimuotoinen koulutus liitteen mukaisista aihepiireistä toteutuvat. Syventävä osa (12-18 kk, 90-120 op) Syventävän jakson koulutuspaikassa tulee huomioida erikoistujan suuntautumisvaihtoehto. Syventävä jakso voidaan suorittaa tiedekunnassa tai niissä PELL:n erikoistumistyöryhmän hyväksymissä koulutuspaikoissa, missä suuntautumisvaihtoehdon mukainen koulutus voidaan parhaiten toteuttaa. Tällöin kussakin koulutuspaikassa on alan asiantuntija erikoistujan ohjaajana. Tänä aikana erikoistuja lisää valmiuksiaan toimia erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa alan erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä ja syventyy myös erikoisalansa kehittämiseen. Tähän tulee kuulua tieteellisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista sekä osallistumista opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen. Erikoistumiskoulutuksen aikana erikoistuja laatii suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti vähintään yhden julkaisun erikoistumisalaltaan. Kurssimuotoinen koulutus (3-6 kk, 15-30 op) Kurssimuotoinen koulutus sisältyy 3-vuotiseen ohjattuun osaan ja sitä on oltava 3-6 kk (15-30 op). Kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla korkeakoulutasoista, esim. jatko- ja täydennyskoulutustyyppistä koulutusta tai erikoisalaan liittyviä kongresseja. Koulutuksen tulee olla mahdollisimman monipuolista. Kurssimuotoisen koulutuksen avulla voidaan myös laajentaa osaamista alueille, joihin koulutuspaikkojen työtehtävät eivät anna valmiuksia. Käytännössä kurssimuotoisen koulutuksen opintopisteet sisällytetään perus- tai syventävän osan opintopisteisiin. Kun niitä on koossa 15-30 op, merkitään kurssimuotoinen osuus suoritetuksi. Sen jälkeenkin kursseilla voi täydentää perusosan niitä opintoaiheita, joihin ei työn kautta kerry valmiuksia. Ulkomaisen erikoistumisen hyväksyminen Jos tarttuviin eläintauteihin erikoistuva tai erikoistumaan hakeva on suorittanut muuten kuin de facto tunnustuksella eurooppalaisen tai jonkun muun erikoistumiskoulutuksen diplomitutkinnon sellaisella alalla, joka sopii tarttuvien eläintautien erikoistumiseen, korvaa se syventävän osan kokonaan. Sen lisäksi häneltä vaaditaan HOPS, jonka avulla hän esittää, kuinka on saanut tai saa suoritettua erikoistumisen kurssimuotoisen osuuden, perusosan opiskeluaiheet ja kuinka pystyy osoittamaan erikoistumisalan laaja-alaisuuden ja erityisesti virologian hallinnan. Kuulusteluun saa osallistua, kun erikoistuja on suomalaisen erikoistumisen suhteen pysyväismääräysten edellyttämässä vaiheessa. Lisäksi tulee luovuttaa erikoistumisportfolio. Tapauskohtainen harkinta jää PELL:n erikoistumistyöryhmälle ja tarvittaessa tiedekunnan erikoistumistoimikunnalle. 6
Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito (240 op) Tutkintonimike Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Specialistveterinär i hälso och sjukvård för productionsdjur DVM, Specialist in Veterinary Medicine, Production Animal Medicine Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri syvällisesti erikoisalansa tieteelliseen tietoon sekä alan käytännön valmiuksiin. Tavoitteena on, että tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon erikoistuneella eläinlääkärillä on laaja-alaiset tiedot ja taidot eläintuotannon muodoista, ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta tuotantoyksiköissä, tuotantoympäristöstä ja ruokinnasta, sairauksien ennaltaehkäisystä sekä yksilösairaanhoidosta. Erikoistuneella eläinlääkärillä on myös valmiudet ammattitaitonsa ylläpitämiseen elinikäisen oppimisen periaatteella sekä erikoisalansa kehittämiseen. Koulutusta voi painottaa nautatalouteen, sikatalouteen tai siipikarjatalouteen. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon koulutuksessa keskeisiä alueita ovat terveydenhuollon epidemiologiset menetelmät ja käytännön terveydenhuollon suunnittelu tiloilla, tuotantoympäristön ja muiden altistavien tekijöiden merkitys, tuotantorakennusten suunnittelu, sekä tuotantoeläinten etologia ja hyvinvointi. Alkutuotannon osuus ja merkitys eläinperäisten elintarvikkeiden laatuketjussa ovat tärkeitä opiskelukohteita. Tuotantosairauksien etiologia, hoito, ennaltaehkäisy ja sairausekonomia, sekä tarttuvien tautien diagnostiikka, epidemiologia, hoito ja vastustus kuuluvat koulutuksen sisältöön. Lainsäädäntöön ja hallintoon liittyvät asiat, tuotantoeläinten lääkintä ja lääkejäämät, sekä asiakasviestintä ovat myös tärkeitä osa-alueita. Yksilösairaanhoito käsittää yksilötasolla tärkeiden sairauksien, kuten erilaisten sisätautien, lisääntymishäiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan, hoidon ja ehkäisyn. Erikoistumiskoulutukseen on sisällyttävä myös päivystystyötä. Erikoistujan osallistuminen seminaareihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin itse esiintyen kuuluu koulutukseen. Yleisosa (12 kk, 30 op) Yleisosaan kuuluu 1 vuoden työskentely tuotantoeläinpraktiikassa tai muissa tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä tehtävissä. Tähän osaan voi liittyä myös tarkastuseläinlääkärinä työskentelyä. Ohjattu erikoistumiskoulutus (36 kk, 210 op) Yleisosan jälkeen seuraa noin 3-vuotinen ohjattu erikoistumiskoulutus. Osa koostuu perusosasta ja syventävästä osasta, ja on laajuudeltaan vähintään 210 op. Kun erikoistuja on ilmoittautunut tähän jaksoon, hänelle määrätään pääohjaaja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitokselta. Erikoistuja laatii ohjaajiensa kanssa opintosuunnitelman, josta ilmenee erikoistumisalueet, erikoistumispaikat, eri jaksojen pituudet ja tavoitteet. Erikoistumisen edistymistä seurataan portfoliotyöskentelyn ja ohjaajan kanssa käytävien keskusteluiden avulla. Erikoistuja pitää kirjaa potilastapauksistaan ja tekemistään toimenpiteistä, kuten leikkauksista ja terveydenhuoltokäynneistä. Perusosan suorittaminen kestää noin 2 vuotta ja on laajuudeltaan 140 op. Siihen kuuluu monipuolista työskentelyä teurastamojen, meijerien tai neuvontajärjestöjen terveydenhuoltotehtävissä, tai työskentelyä Elintarviketurvallisuusvirastossa tai muussa tutkimuslaitoksessa alaan erikoistuneen ohjaajan johdolla. Edelleen jaksoon voi kuulua kliinistä eläinlääkärintyötä erikoiseläinlääkärin ohjaamana yksityisessä tuotantoeläinpraktiikassa, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tai vastaavassa ulkomaisessa laitoksessa. Tehtävät maa- ja metsätalousministeriössä tai lääninhallituksissa voidaan myös hyväksyä osaksi tätä jaksoa. Muualla kuin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettavien perusosan opintojen sisällöstä sovitaan asianomaisessa työpaikassa, virastossa tai tutkimuslaitoksessa työskentelevän ohjaajan kanssa. Syventävän osuuden laajuus on 70 op, ja sen suorittaminen kestää noin 12 kk. Erikoistuja työskentelee tästä ajasta vähintään 3 kk kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksella. Syventävän osuuden opintoja on mahdollista suorittaa eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi vastaavassa ulkomaisessa yksikössä, neuvontajärjestöissä, teollisuudessa, Evirassa tai alan muussa tutkimuslaitoksessa, tai muussa toiminnassa yliopiston hyväksymissä, alaan kuuluvissa tehtävissä. Tämän koulutusosuuden aikana erikoistuja syventää tietojaan ja taitojaan yleisesti sekä halutessaan valitsemallaan erikoistumisalan osa-alueella. Opiskelija voi tässä vaiheessa edelleen painottaa koulutusta tietylle suppeammalle erikoisalalle, esimerkiksi nautakarjataloudessa maidontuotantoon tai lihantuotantoon. Erikoistuja laatii vähintään yhden tutkimusjulkaisun tai erikoisraportin omalta erikoistumisalalta. Kurssimuotoinen koulutus sisältyy koulutuksen ohjattuun osaan ja sen laajuuden tulee olla 15 30 op. Kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla korkeakoulutasoista, esimerkiksi jatko- ja täydennyskoulutustyyppistä koulutusta. Koulutuksen tulee olla mahdollisimman monipuolista. 7
Tutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumisopinnot Tutkintotodistuksen saa kun on ilmoittautunut erikoistujaksi ja esittää ohjaajalle hyväksyttävän portfolion suoritettuaan muuten kuin de facto tunnustuksella jonkun seuraavista: - European College of Bovine Health Management ECBHM - European College of Porcine Health Management ECPHM - European College of Poultry Veterinary Science ECPVS - European College of Small Ruminant Health Management ECSRHM Muista kansainvälisistä erikoistumistutkinnoista voidaan hyväksyä tuotantoeläimiä käsitteleviä osia koulutuksesta tapauskohtaisesti. 8
Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Elintarviketuotannon hygienia (240 op) Tutkinnon laajuus on 240 op (noin 4 vuotta). Tutkinto koostuu yleiskoulutusosasta, jonka suorittaminen on edellytyksenä ennen kuin voidaan ilmoittautua ohjattuun erikoistumiskoulutukseen. Ohjattuun osaan kuuluu erikoistumiseen liittyvissä työtehtävissä toimimisen lisäksi kurssimuotoista koulutusta, pienimuotoisen tutkimuksen ja siihen liittyvän julkaisun tekeminen sekä kuulustelu. Koulutuksen tavoitteena on elintarvikehygieniaan syvällisesti perehtynyt asiantuntija, jonka koulutus perustuu eläinlääkärin perustutkinnon laaja-alaisuuteen ja sen hyödyntämiseen elintarvikkeiden tuotantohygienian erikoisosaamisessa. YLEISOSA (12 kk, 30 op) Yleisosan kesto on 1 vuosi (30 op) ja se voidaan aloittaa välittömästi perustutkinnon suorittamisen jälkeen (ELL, laillistettu eläinlääkäri). Yleisosaan hyväksyttävää koulutusta on työskentely tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon tai elintarvikehygieniaan liittyvissä kunnan tai valtion viroissa. Pakollisena osana on toimiminen vähintään 4 viikon ajan kaupungineläinlääkärin ja 3 kuukauden ajan tarkastuseläinlääkärin tehtävissä. Harjoittelujen osuus yleisosan opinnoista on yhteensä 10 opintopistettä. Yleisosan suorittamisen jälkeen erikoistuja ilmoittautuu 3-vuotiseen ohjattuun erikoistumiseen ja hänelle määrätään päävastuullinen ohjaaja elintarvike- ja ympäristöhygienian laitokselta. OHJATTU ERIKOISTUMINEN (36 kk, 210 op) Kolmivuotisen ohjatun erikoistumisen tavoitteena on erikoistua elintarviketuotannon hygieniaan syvällisesti ja hallita ala sisällöllisesti. Koulutus koostuu perusosasta ja syventävästä osasta. Koulutus on mitoitettu siten että yksi ohjattu koulutusvuosi vastaa 70 op. Erikoistuja laatii yhdessä pääohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta selviää erikoistumisen suuntautuminen, eri jaksojen pituudet perus- ja syventävän osan aikana, sekä mahdolliset muut ohjaajat. Erikoistumisen etenemisen seurannassa käytetään portfoliomuotoista seurantajärjestelmää. Opintosuunnitelma hyväksytään elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen johtoryhmässä. Perusosan, syventävän osan ja kurssimuotoisen koulutuksen tulisi olla toisiinsa liittyvä kokonaisuus. Tässä osassa opiskelija suorittaa opintoja 6 kk eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen erikoistumisvirassa. Kyseinen jakso voidaan katsoa suoritetuksi myös, mikäli erikoistuja on työskennellyt elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella muussa kuin erikoistumisvirassa vähintään 6 kk. Perusosa (24 kk, 140 op) Perusosa on laajuudeltaan noin kaksi vuotta ja se koostuu tarkastuseläinlääkäri- ja elintarvikehygieenikkokuulustelujen teoreettisista osista (40 op) ja 1,5 vuotta kestävästä muusta koulutuksesta (100 op). Muu osa voidaan suorittaa työskentelemällä muun muassa teurastamolla tarkastuseläinlääkärinä, muissa Eviran tehtävissä, maaja metsätalousministeriössä, kuntien tai läänien viroissa. Erikoistumisen pääpaino tulee liittyä elintarvikkeiden tuotantoprosessien hygieenisiin riskeihin ja niiden hallintaan. Tämän koulutuksen tärkeitä opiskeluaiheita, joita erikoistujan on sisällytettävä opintoihinsa, ovat elintarvikemikrobiologian lisäksi tuotantoon liittyvät laatujärjestelmät ja niiden hallinta, riskinarviointi, omavalvonta, HACCPjärjestelmä ja tuotantoympäristöön sekä varsinaisiin valmistusprosesseihin liittyvä osaaminen. Elintarvikemikrobiologian opintojen tulee ottaa huomioon elintarvikkeiden tuotantoympäristö ja lopputuote patogeenisten mikrobien ja pilaajamikrobien kasvun kannalta eli painottua elintarviketuotannon mikrobiekologiaan. Muualla kuin elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella suoritettavien perusosan opintojen sisällöstä sovitaan asianomaisessa virastossa/tutkimuslaitoksessa työskentelevän ohjaajan kanssa. Syventävä osa (12 kk, 70 op) Syventävän osan pituus on 12 kk. Syventävän jakson aikana erikoistuja syventää osaamistaan perusjakson aikana valituilta oppimisalueilta/alueelta joko tekemällä tutkimusta, selvitystyötä tai toimimalla alueeseen liittyvissä tehtävissä. Työn tulee keskittyä monipuolisesti elintarvikkeiden tuotantohygieniaan tai teurastushygieniaan siten että kala-, liha-, maito- ja teurastushygieniaan, siipikarjanlihantuotantoon, lihantarkastukseen, riskinarviointiin, tuotantohygieniaan, tuotantotilojen ja/tai prosessilinjojen rakenteeseen tai epidemiologiaan liittyvistä opiskeluaiheista kootaan opintoja vähintään viidestä eri kokonaisuudesta. Tämän ohella osa työtehtävistä voi liittyä muihin elintarviketuotantoon liittyviin aloihin, kuten esimerkiksi elintarvikevalvontaan, elintarvike-ekonomiaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella suoritettava osa käsittää puolet syventä- 9
västä opintojaksosta (35 op, yhteensä 6 kk). Tähän tulee kuulua tieteellisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista sekä osallistumista opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen. Tiedekunnan erikoistumisjakso voidaan lyhentää 3 kk:n mittaiseksi, mikäli erikoistuja on perehtynyt tieteelliseen työhön muussa tutkimuslaitoksessa vähintään puolen vuoden ajan ja kirjoittanut tänä aikana aiheestaan julkaisun, tai koonnut sekä analysoinut materiaalin julkaisun kirjoittamista varten. Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen johtoryhmä päättää tapauskohtaisesti mahdollisuudesta jakson lyhentämiseen. Lyhennetty erikoistumisjakso tulee kuitenkin suorittaa aikana, jolloin erikoistuja voi osallistua opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen. Kurssimuotoinen koulutus Kurssimuotoinen koulutus on osa ohjattua erikoistumista, josta se muodostaa noin 30 opintopisteen suuruisen osuuden. Kurssimuotoiseen koulutukseen tulee kuulua opintoja sekä elintarvike- että ympäristöhygieniasta ja ympäristöterveydenhuollon hallinnosta. Opiskelija toimittaa suorittamistaan kursseista tositteet tiedekunnan pitämään rekisteriin oodiin, josta voidaan seurata kurssimuotoisen koulutuksen edistymistä. Sen tulee olla mahdollisemman monipuolista ja koostua vähintään viidestä seuraaviin aihekokonaisuuksiin kuuluvasta koulutuksesta: tieteelliseen työhön liittyvät yleiset opinnot, elintarvikkeiden pilaantuminen, terveydelliset riskit, laadunvalvonta, riskinarviointi, tehdassuunnittelu ja rakenteet, elintarviketuotannon suunnittelu ja sen hygienia, elintarvikkeiden prosessit ja niiden hygienia, henkilökunnan hygieeninen koulutus ja sen organisointi, toksikologia, elintarvikeepidemiologia, elintarvikevalvonta ja ekonomia. Kuulustelu Kirjallinen kuulustelu järjestetään kerran vuodessa marraskuussa ja siihen voi osallistua kun on suorittanut vähintään 160 op. Tutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumisopinnot Elintarviketuotannon hygienian erikoistumistutkintoon voidaan hyväksyä kyseistä aihepiiriä käsitteleviä osia kansainvälisistä erikoistumiskoulutuksista ohjaajan arvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. 10
Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Ympäristöterveydenhuolto (240 op) Tutkinnon laajuus on 240 op (noin 4 vuotta). Tutkinto koostuu yleiskoulutusosasta, jonka suorittaminen on edellytyksenä ennen kuin voidaan ilmoittautua ohjattuun erikoistumiskoulutukseen. Ohjattuun osaan kuuluu erikoistumiseen liittyvissä työtehtävissä toimimisen lisäksi kurssimuotoista koulutusta, pienimuotoisen tutkimuksen ja siihen liittyvän julkaisun tekeminen sekä kuulustelu. Koulutuksen tavoitteena on lisätä ympäristöterveydenhuollossa toimivien eläinlääkäreiden asiantuntemusta toimia hallinnollisissa ja muissa asiantuntijatehtävissä kunnissa ja valtionhallinnossa. YLEISOSA (12 kk, 30 op) Yleisosan kesto on 1 vuosi (30 op) ja se voidaan aloittaa välittömästi perustutkinnon suorittamisen jälkeen (ELL, laillistettu eläinlääkäri). Yleisosaan hyväksyttävää koulutusta on työskentely tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon tai elintarvike- ja ympäristöhygienian tehtävissä kunnan tai valtion viroissa. Pakollisena osana on toimiminen vähintään 4 viikon ajan kaupungineläinlääkärinä ja 4 viikon ajan tarkastuseläinlääkärin tehtävissä. Harjoittelujen osuus yleisosan opinnoista on yhteensä 10 opintopistettä. Yleisosan suorittamisen jälkeen erikoistuja ilmoittautuu 3-vuotiseen ohjattuun erikoistumiseen ja hänelle määrätään päävastuullinen ohjaaja elintarvike- ja ympäristöhygienian laitokselta. OHJATTU ERIKOISTUMINEN (36 kk, 210 op) Kolmivuotisen ohjatun erikoistumisen tavoitteena on erikoistua ympäristöterveydenhuoltoon syvällisesti ja hallita ala sisällöllisesti ja hallinnollisesti. Koulutus koostuu perusosasta ja syventävästä osasta. Koulutus on mitoitettu siten että yksi ohjattu koulutusvuosi vastaa noin 70 opintopistettä. Erikoistuja laatii yhdessä pääohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta selviää erikoistumisen suuntautuminen, eri jaksojen pituudet perus- ja syventävän osan aikana, sekä mahdolliset muut ohjaajat. Erikoistumisen etenemisen seurannassa käytetään portfolio-muotoista seurantajärjestelmää. Opintosuunnitelma hyväksytään elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen johtoryhmässä. Perusosan, syventävän osan ja kurssimuotoisen koulutuksen tulisi olla toisiinsa liittyvä kokonaisuus. Tässä osassa opiskelija suorittaa opintoja 6 kk eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikeja ympäristöhygienian laitoksen erikoistumisvirassa. Kyseinen jakso voidaan katsoa suoritetuksi myös, mikäli erikoistuja on työskennellyt elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella muussa kuin erikoistumisvirassa vähintään 6 kk. Perusosa (24 kk, 140 op) Perusosa on laajuudeltaan noin kaksi vuotta ja se koostuu tarkastuseläinlääkäri- ja elintarvikehygieenikkokuulustelujen teoreettisista osista (40 op) ja 1,5 vuotta kestävästä muusta koulutuksesta (100 op). Muu osa voidaan suorittaa työskentelemällä mm. Evirassa, Kansanterveyslaitoksella, maa- ja metsätalousministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, sekä läänien tai kaupunkien ympäristöterveydenhuollon viroissa. Jokaisen erikoistujan opintoihin tulisi kuulua opintoja ympäristöterveydenhuollon hallinnosta, kunnallishallinnosta, elintarvikevalvonnasta, elintarvikeketjun riskeistä tuotannosta kuluttajalle, uusista menetelmistä elintarvike- ja vesihygieniassa, elintarviketoksikologiasta, vesihygieniasta, ympäristötoksikologiasta, sisäilmasta tai jätehuollosta. Muualla suoritettavan perusosan opintojen sisällöstä sovitaan asianomaisen viraston/tutkimuslaitoksen kanssa. Syventävä osa (12 kk, 70 op) Syventävän osan pituus on 12 kk. Syventävän jakson aikana erikoistuja syventää osaamistaan perusjakson aikana valituilta oppimisalueilta/alueelta joko tekemällä tutkimusta, selvitystyötä tai toimimalla hallinnollisissa tehtävissä. Syventävästä opintojaksosta 6 kk muodostuu elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella suoritettavasta osasta (6 kk, 35 op). Tähän tulee kuulua tieteellisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista, osallistumista opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen sekä syventymistä seuraaviin joihinkin seuraavista alueista: mikrobiekologia, epidemiologia ja riskinarviointi ja hallinta, tai ympäristöterveydenhuollon hallinto. Erikoistuja kirjoittaa tutkimusaiheestaan julkaisun. Tiedekunnan erikoistumisjakso voidaan lyhentää 3 kk:n mittaiseksi, mikäli erikoistuja on perehtynyt tieteelliseen työhön muussa tutkimuslaitoksessa vähintään puolen vuoden ajan ja kirjoittanut tänä aikana aiheestaan julkaisun, tai koonnut sekä analysoinut materiaalin julkaisun kirjoittamista varten. Elintarvike- ja ympäristöhygienian 11
laitoksen johtoryhmä päättää tapauskohtaisesti mahdollisuudesta jakson lyhentämiseen. Lyhennetty erikoistumisjakso tulee kuitenkin suorittaa aikana, jolloin erikoistuja voi osallistua opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen. Kurssimuotoinen koulutus Kurssimuotoinen koulutus on osa ohjattua erikoistumista, josta se muodostaa noin 30 opintopisteen suuruisen osuuden. Kurssimuotoiseen koulutukseen tulee kuulua opintoja sekä elintarvike- että ympäristöhygieniasta ja ympäristöterveydenhuollon hallinnosta. Opiskelija toimittaa suorittamistaan kursseista tositteet tiedekunnan pitämään rekisteriin oodiin, josta voidaan seurata kurssimuotoisen koulutuksen edistymistä. Kuulustelu Kirjallinen kuulustelu järjestetään kerran vuodessa marraskuussa ja siihen voi osallistua kun on suorittanut vähintään 160 op. Tutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumisopinnot Ympäristöterveydenhuollon erikoistumistutkintoon voidaan hyväksyä kyseistä aihepiiriä käsitteleviä osia kansainvälisistä erikoistumiskoulutuksista ohjaajan arvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. 12