Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta? Kosteikkomaakunta seminaari, 13.2.2017 Liminganlahti Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö
Esityksen sisältö Ramsarin kosteikkosopimus Kosteikkojen rooli ilmastonmuutoksessa Kansainväliset sitoumukset Kansallinen toiminta Kosteikkojen tila Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2
1900 luvulta lähtien 64 % kosteikoista hävinnyt Lähde: Ramsar sihteeristö Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
Vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskeva yleissopimus Ramsarin kosteikkosopimus syntyi 2.2.1971 tavoitteet ja keinot kosteikkojen suojelulle ja järkiperäiselle käytölle sopimuksen on allekirjoittanut 169 valtiota (02/2017) Ramsar-alueita on yhteensä 2 260, yhteispinta-ala yli 215,2 milj. ha - Natura verkosto 95 milj. ha (2010) Suomi ensimmäisiä allekirjoittajia vuonna 1975, kun sopimus astui voimaan koskee vesiperäisiä maita (wetlands), ainoa kv. ympäristösopimus, joka koskee kokonaista elinympäristöä World Wetlands Day Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4
Mitä ovat kosteikot? Sopimuksen artiklan 1.1 mukaan kosteikot ovat suo- tai vesialueita luonnon luomia tai ihmisen tekemiä pysyviä tai väliaikaisia vesi pysyy paikallaan tai virtaa makeaa, suolaista tai murtovettä merialueita, joiden veden syvyys on laskuveden aikaan enintään 6 m Suomen kosteikot luontotyyppeinä Itämeri ja rannikko sisävedet ja rannat suot perinnebiotoopit sisämaan tulvametsät Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5
Kosteikot valuma-alueet veden kierto 6
Suomen Ramsar-alueet verkosto laajenee 49-aluetta, yhteispinta-ala lähes 7860 km 2 vesilinnuston kannalta merkittäviä soita, lintujärviä, merenlahtia ja saaristoalueita osa Natura 2000 -verkostoa samoin rajauksin sopimuksen tavoitteet toteutuvat vain osittain Natura-alueiden suojelutoimien kautta Ramsar-alueet kuuluvat myös kansallisiin suojeluohjelmiin, kuten soiden-, lintuvesien- ja rantojensuojeluohjelmiin Ramsar-alueiden hoito tukee myös luonnon monimuotoisuutta koskevan YK:n biodiversiteettisopimuksen toteuttamista Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7
Ramsar kansallinen toimintaohjelma 2016-2020 : 6 tavoitetta ja 55 toimenpidettä Tavoite 1. Kosteikkojen luontotyyppien ja lajiston uhanalaistuminen on pysäytetty vuoteen 2020 mennessä. Tavoite 2. Kosteikkoihin vaikuttavaa suunnittelua tehdään kokonaisvaltaisesti Tavoite 3. Kosteikkojen tilasta, hyödyistä ja kestävästä käytöstä on riittävästi tietoa, jonka avulla kehitetään uusia keinoja kosteikkojen hyväksi Tavoite 4. Kosteikkojen merkitys on oivallettu laajasti Tavoite 5. Suomi toimii kansainvälisessä yhteistyössä aktiivisesti kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi Tavoite 6. Kosteikkotyöryhmän tehtävät 8
Soiden esiintyminen maailmalla: 3 % pintaalasta, 4 milj. km 2, 175 maassa Lähde: Joosten et al. 2009 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
Soiden merkitys ilmastonmuutoksessa Suot sisältää 30 % maaperään sitoutuneesta hiilestä 2x enemmän kuin maailman metsiin Arvioidaan, että vuositasolla 174 MtCO 2 eli 6-10 % CO 2 päästöistä, johtuu palavista soista, soiden kuivatuksesta ja turvetuotannosta Suurimmat päästöt: 1. Indonesia 2. EU Lähteet: Ramsar ja IUCN Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10
Case UK: Peatland Code Vapaaehtoinen standardi soiden ennallistamiseksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Tavoitteena on ennallistaa 1 miljoona hehtaaria Suunnattu yrityksille investointimahdollisuuksia osana yritysten yhteiskuntavastuullisuustyötä Lisätietoa: http://www.iucn-uk-peatlandprogramme.org/peatland-code Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11
Luonnon monimuotoisuus kansainväliset sitoumukset Que vadis? The Convention on Biological Diversity (CBD), ns. Biodiversiteettisopimus tärkein kansainvälinen sopimus Sopimuksessa 196 osapuolta Tavoitteena luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä Global Biodiversity Outlook (GBO) 4: viimeisin tilannearvio Osapuolikokous 2016 Pääteema valtavirtaistaminen eli miten muut sektorit saadaan mukaan sopimuksen toimeenpanoon Päätöksiä mm. jokaisen maan tulee tuottaa ennallistamissuunnitelma (Ns. Aichi tavoite kunnostaa 15 % heikentyneistä ekosysteemeistä) Lisätietoa: https://www.cbd.int/ Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12
Luonnon monimuotoisuus EU:n biodiversiteettistrategia Linjassa CBD biodiversiteettistrategian tavoitteiden kanssa Väliarvio 12/2015: Tavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää lisäpanostusta Ajankohtaisia tulevaisuuden teemoja: Ekosysteemipalveluiden kartoittaminen ja sen pohjalta luonnonvara tilinpidon kehittäminen, Vihreä infrastruktuuri (Green infrastructure ja luonnonsuojelualueiden kytkeytyvyyden edistäminen) Mitigaatiohierarkia, luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen välttäminen, lieventäminen ja kompensaatio (mm. EU:n Business & Biodiversity Platform) No Net Loss aloite Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13
Luonnon monimuotoisuus kansallinen strategia ja toimintaohjelma 2013-2020 Väliarvio 2016: toimeenpano edennyt hyvin, mutta edellytetään tehostettua toimeenpanoa Toimeenpanon vaikuttavuutta arvioidaan luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarvioinnissa parhaillaan Yritykset & Biodiversiteetti ohjelma, FIBS & SYKE Master Class koulutus: 30 edelläkävijäyritystä, mm. OP, Neste, Gasum, Fortum, YIT, Rudus, Kesko, Anglo American Luontopääoman käsite (Natural Capital Protocol ) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 14
Kosteikkojen tila Suomessa v. 2008 Least concern LC Vulnerable VU Critically endangered CR Nearly threatened NT Endangered EN 15
Luontotyyppien uhanalaisarviointi käynnissä Tietoa luontotyyppien tilasta tarvitaan Luontodirektiivin raportointi 2019 Vuoden 2020 biodiversiteettitavoitteiden toteutumisen arvio Kansallisten toimenpiteiden suuntaaminen Muutokset uhkatekijöissä: ilmastonmuutos! Aikataulu ja kahdeksan asiantuntijaryhmää 2016-2018 16
Ajankohtaista ympäristöministeriössä Suo-OHKE hanke Toiminta- ja paikkatietomalli siitä, miten suojelusoiden ympäristön kunnostusojituksissa voitaisiin parantaa hydrologista tilaa ohjaamalla vesiä suojelualueelle Ympäristöhallinnolla on huoli suosammalten keruun ja muun suoluontoa muuttavan käytön toteuttamisesta kestävällä tavalla ja soiden luonnonarvoja tai soiden virkistyskäytön mahdollisuuksia olennaisesti heikentämättä. Keskustelutilaisuus viikolla 7 (2017) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17
Menestystä kosteikkomaakunnalle! Lisätietoa: http://www.ramsar.org Kansalliset sivut: http://www.ym.fi/fi- FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsu ojelualueet/ramsaralueet Kristiina.niikkonen@ym.fi